Valtsun terveysblogi

Hassu kokeilu, osa 2: Nytkö terveysongelmani vihdoin ratkeavat?

2012-02-05T06:05:00.000-08:00

Tämä kirjoitus on jatkoa edelliselle kirjoitukselleni Hassu kokeilu.

Noniin, nyt tulee taas melko pitkä eikä välttämättä täysin helppolukuinen essee.

Taustatietoa kokeilustani

Minulla on ollut pitkään sellainen ongelma että tietokone on minulle fyysisesti turhan stimuloiva laite, minkä vuoksi olen ollut jo pitkään tietokoneriippuvuuden sekä luullakseni tästä johtuvan huonon keskittymiskyvyn uhri. Olen tällä hetkellä yliopistossa ensimmäistä vuotta ja tähän mennessä opintoni ovat sujuneet melko huonosti, koska en ole vain pystynyt keskittymään tarpeeksi hyvin oppikirjojen lukemiseen.

Päätin ihan muutama päivä sitten aloittaa taas uuden kokeilun toivoen että siitä olisi apua keskittymisongelmaani. Otin työhypoteesiksi sellaisen ajatuksen, että läppärini tuulettimesta lähtevä todella hiljainen humina olisi yksi keskeinen tekijä tietokoneen riippuvuutta aiheuttavan stimulanttivaikutuksen* taustalla. Idea on varmasti hassu, mutta itse olen esimerkiksi havainnut että jos yritän lukea jotakin kirjaa tietokoneen lähistöllä, niin se tietsikan tasainen hurina on valtava häiriötekijä, joka tekee kirjaan keskittymisen usein todella hankalaksi. Viime vuosina olen lähes aina joutunut sammuttamaan läppärini, jos olen esimerkiksi halunnut lukea jotakin kirjaa tietokoneeni lähistöllä. Lisäksi kokeilun pohjalla oleva ajatus oli joskus tullut vastaani causeof.org -sivustolla.

Kokeilussani käytin ihan äskettäin ostamiani kuulosuojaimia, jotka olin hankkinut lähinnä siihen tarkoitukseen että voisin suojautua iltaisin muun muassa pikkuveljieni ärsyttävältä möykkäämiseltä. Oikeastaan heti hankinnan jälkeisenä päivänä tajusin että suojaimillani voisin kätevästi testata, onko tietsikan tuulettimen ääni minulle oikeasti haitaksi.

Koska käytän tietokonetta yleensä suurimman osan päivästä, oli minulla nämä kuulokkeetkin siis tuntikausia päässä, mutta kun omani** ovat melko ergonomiset, ei siinä mitään ongelmaa ollut. Ja kuten tekstistä pian huomaatte, teksti muuttui yllättävien havaintojen seurauksena sellaiseksi että aloin käyttämään suojaimia muidenkin juttujen kuin tietsikkanörtteilyn aikana, niin ne sitten alkoivat pysymään 80-90% valveillaoloajasta ja välillä nukkuessakin. Noniin, kokeilun tausta ja metodit on nyt esitelty ja seuraavaksi tutustutaan havaintoihin!

* Kun käytän sanaa stimulantti, en käytä sitä sanan yleisimmässä merkityksessä. Stimulantilla usein tarkoitetaan piristelääkkeitä, mutta minun kirjoituksissani viittaan sanalla stimulantti sellaiseen aineeseen tai asiaan, joka etenkin terveellä ihmisellä parantaa vointia lyhyellä aikavälillä (yleensä piristysvaikutuksen avulla) ja johon etenkin huonovointiset/epäterveet ihmiset voivat jäädä helposti koukkuun koska tämä stimulantti tuo helposti hyvän olon jonka puutteesta epäterveet ihmiset yleensä kärsivät. Esimerkiksi kahvi, tietokonepelit, aikuisviihde, rauhaton musiikki, huumeet ja makeiset ovat useille ihmisille tällaisia stimulantteja.

** Käytän Tarjoustalosta ostamiani Peltor Optime I -kuulosuojaimia, jotka muistaakseni maksoivat tarjoustalossa noin 15 euroa. Myös muotoiltavia Mack's Pillow Soft Earplugs -korvatulppia olen testannut ja nekin olisivat muuten kivat, mutta ne eivät kestä käyttöä hirveän pitkään, joten käyttö tulisi pitkässä juoksussa kalliiksi. Ehkä joissakin tilanteissa niille voisi olla kuitenkin käyttöä, kun ne ovat tietysti kooltaan sopivan pienet. Niitä ei siis tungeta korvan sisään vaan ne laitetaan ilmatiiviisti korvaa vasten, ja tästä syystä ne ovat paljon mukavammat kuin tavalliset tulpat.

Tähänastisia havaintoja kokeilustani

Kokeilua on vasta muutama päivä takana, mutta tähän mennessä kokemukset viittaavat siihen että kokeeni on paljon suurempi menestys kuin osasin edes kuvitella.

Hyvin pian kokeilun aloitettuani huomasin samoja vieroitusoireita joita olen aiemmin kokenut muun muassa vieroitautuessani tahallani tietokoneesta ja muista stimulaation lähteistä muutaman päivän ajaksi ja joita varmaan muun muassa myös tupakkavieroittautujat kokevat. Näissä seuraavaksi mainitsemissani oireissa on siis luullakseni kyse siitä että kun elimistöstä vähennetään stimulaation määrää esim sitten tietokone- tai tupakkavieroituksen tai minun tapauksessani tämän kuulokekokeilun avulla, niin elimistö haluaa että tilannetta kompensoidaan jollakin tavalla koska muuten stimulaation väheneminen olisi liian epämukavaa. Minun ehkä merkittävimmät oireet liittyivät ruokahaluun. Ruokahaluni siis väheni, koska paastoaminen*** on yksi tapa lisätä elimistön stimulaatiota ja etenkin tylsä ei-palkitseva**** perusruoka toimii päinvastaisesti eli rauhoittaa. Myös makeiset ja muut todella palkitsevat ruoat voivat stimuloida, jolloin yleensä eri jutuista vieroittautuvat ihmiset alkavat syödä tavallisen ruoan sijasta "huonoa" ruokaa. Minullekin kävi niin, että tavallisen tylsän ruoan haistaminenkin pisti minulla melko herkästi yökkäysrefleksin päälle ja tästä syystä en syönyt pelkästään kunnon ruokaa vaan käytin myös 70-prosenttista suklaata joka ei ainakaan minun kohdallani ole ihan liian palkitseva ruoka johon koukuttuisin, vaan ennemminkin sellainen melko "neutraali", hieman tavallista tärkkelysruokaa houkuttavampi ruoka. Enhän siis halunnut tietystikään pois vieroitusoireistani ottamalla tilalle joitakin uusia riippuvuksia, vaan tarkoitus on kärsiä viekkarit ikävinä mutta hieman lievitettyinä, ja sitten jossakin vaiheessa päästä niistä eroon. Nämä ruokaan liittyvät ongelmani olivat unijuttujen jälkeen (niihin tullaan kohta) merkittävin vieroitusoireeni. Tämän lisäksi koin etenkin ensimmäisinä päivinä pientä sydämentykytystä ja hieman alakuloakin.

Toisen***** eksperimentaatiopäivän iltana nukahtaminen venyi aikataulusta lähes viidellä tunnilla ja unen kesto jäi noin kolmeen ja puoleen tuntiin. Kolmena seuraavana yönä unen määrä oli 7, 5 ja 8 tuntia, mutta tämä kahdeksan tunnin uni tuli äänekkäitä operettiharkkoja seuraavana yönä jolloin en poikkeuksellisesti pitänyt nukkuessa kuulosuojaimia. Minä siis ajattelen että näiden uniongelmien syynä oli juuri tämä vieroittautuminen äänien aiheuttamasta stimulaatiosta. Aikaisemmin elimistöni on tottunut suurempaan fyysiseen stimulaatioon ennen nukahtamista, ja nyt kun yksi erittäin merkittävä stimulaation lähde on poissa, elimistö ei ole vielä ehtinyt sopeutua tämän tuomiin muutoksiin aineenvaihdunnassa ja tämän vuoksi nukahtaminen vaikeutuu aluksi huomattavasti. Tilannehan on mahdollisesti hyvinkin samanlainen kuin ihmisellä joka olisi kymmenen vuoden ajan mennyt joka päivä nukkumaan punaviinilasillisen tai bentsolääkkeen rauhoittavan vaikutuksen avulla, mutta yhtenä iltana hän huomaisikin viinin/lääkkeen loppuneen. Luulen että viinin/bentson ohella lähes mistä tahansa riippuvuutta aiheuttavasta aineesta tai asiasta vieroittuminen voi johtaa tällaiseen tilanteeseen, ja lisäesimerkkeinä tästä olkoon kannabis, aikuisviihde tai kahvi, joka sekin paradoksaalisesti voi olla kahviriippuvaiselle edellytys nukahtamisen onnistumiseksi. Mainitsen tässä vielä sen, että kikkailujeni ansiosta minulla ei tyypillisesti ole minkäänlaisia vaikeuksia nukahtaa aikaisin eikä minulla ole aikaisemmin käynyt "itsestään" mitään tämän skenaarion tapaista, eli en näe mitään muuta selitystä näille uniongelmille.

Eräs jännä havainto oli myös se, että hyvin pian kokeilun aloittamisen jälkeen aloin nauttimaan hiljaisuudesta ihan erityisen kovasti. Harrastan paljon musiikkia ja tämän vuoksi soitan pianoa ja laulan suunnilleen joka päivä, yleensä ehkä noin tunnin päivässä. Mutta siis pian tämän kokeiluni aloittamisen jälkeen aloin kuitenkin tykkäämään hiljaisuudesta ja tämän vuoksi vähensin päivittäistä musailuani huomattavasti ja muutenkin nyt tosi helppo muistaa pitää kuulosuojaimet päässä koska oloni niiden kanssa on parempi. Ja sen jälkeen kun pian kokeen aloittamisen jälkeen univaje tuli lisäämään elimistön stressitaakkaa, kuulosuojaimet ovat tuntuneet suorastaan akuuteilta stressinpoistajilta vähentäessään sitä huonoa oloa jonka unen puutos muuten minussa aiheuttaisi.

Ja sitten ehkä mullistavin havaintoni tästä kokeestani. Minulla on siis pitkään ollut kirjaimellisesti suuria vaikeuksia keskittyä vaikealukuisiin kirjoihin. Olen miettinyt, miten ihmeessä selviän yliopiston oppikirjojen lukemisesta, kun ne ovat yleensä uskomattoman paksuja ja tekstisisältö ei ole yleensä läheskään helpoimmasta päästä. Tämän kokeiluni toisena päivänä halusin testata että onko kuulokkeiden pitämisellä vaikutusta keskittymiskykyyni ja tämä testi meni niin onnellisesti että luin kemiaa suunnilleen kaksi tuntia putkeen ilman minkäänlaista keskittymisvaikeutta. Tämä oli ylivoimaisesti pisin yliopistokirjan lukusessioni koko lukuvuoden aikana. Helpompia kirjoja olen toki lukenut melko paljon viime vuosina, mutta ne eivät vaadikaan samanlaista keskittymiskykyä.

Melko erikoinen juttu oli se, että olen herkistynyt äänille niin vahvasti että niinkin hiljaisessa huoneessa, jossa ainoat jatkuvat äänet tulevat naapurin ilmalämpöpumpusta ja seinäkellon hiljaisesta tikityksestä, tarvitsen kuulosuojaimet tai muuten en saavuta tätä lähes täydellistä keskittymiskykyä. Todella hiljaisetkin äänet voivat siis pistää ongelmat käyntiin.

*** Paastoaminen voi myös toimia piristeen tavoin, ja luulen että esimerkiksi anoreksiassa voi joskus olla kyse siitä että jäädään syömättömyyden aiheuttamaan stimulaatioon/hyvänolontunteeseen koukkuun jolloin syöminen vuorostaan johtaa inhottavien vieroitusoireiden ilmaantumiseen.

**** Tästä ruoan palkitsevuudesta (food reward) on lihavuustutkija Stephan Guyenet kirjoittanut blogissaan useita kirjoituksia.

***** Ensimmäisenä eksperimentaatioaamuna en aloittanut kokeilua aamusta vaan varmaankin joskus iltapäivällä, joten en vähentänyt ääniä yhteensä niin paljoa että olisin saanut minkäänlaisia merkittäviä vieroitusoireita.

Ajatuksia ja avoimia kysymyksiä

Tämä ilmiö on hyvin mielenkiintoinen, ja se on tietysti herättänyt paljon kysymyksiä mielessäni. Tässä listaan joitakin asiaan liittyviä ajatuksia, joihin toivon jossakin vaiheessa saavani lisää selvyyttä:

1) Olisi kiinnostavaa tietää, miksi edes olen herkistynyt äänelle ja milloin tämä on tapahtunut. Olenko kenties saanut jonkinlaisen kuulovamman vaikkapa yläasteella kun kuuntelin musiikkia mp3-soittimesta melko lujalla tai voisiko olla esimerkiksi niin että olen vuosien mittaan saanut liian suuria määriä matala-asteista tasaista kuuloärsykettä (lähinnä tietokoneen tuulettimen tasainen humina) mikä sitten jotenkin olisi vaikuttanut hermostoni toimintaan tehden minut jotenkin ylireaktiiviseksi kuuloärsykkeille?

2) Voikohan tilanne mennä toiseen suuntaan eli jos harrastan tällaisia "hiljaisuuskuureja", pystynkö jossakin vaiheessa tekemään paljon keskittymistä vaativia juttuja myös tavallisen äänialtistuksen aikana? Mikäli tarve kuulosuojaukselle säilyy pitkään, niin millaisia kuulosuojaimia käyttäisin ihmisten ilmoilla? Laadukkaat suljetut kuulokkeet kenties? Tai ehkä muusikoiden käyttämät yksilölliset kuulosuojaimet?

3) Kun tällä kokeilulla on ollut jo lyhyellä aikavälillä melkoisen suuria vaikutuksia, niin tietysti mietin että olisiko tässä kuuloärsykeherkkyydessä sitten potentiaalia jopa minun kaikkein suurimmaksi terveyttä rajoittavaksi tekijäksi, jota kontrolloimalla voisin kenties saada suuria parannuksia suorituskykyyni, olemukseeni ja muihin seikkoihin. Jatkuva stressi/stimulaatio kuitenkin heikentää niin ruoansulatusta, immuniteettia, kilpirauhashormonien toimintaa ja ties mitä muita elintoimintoja ja nythän näyttää vahvasti siltä että äänialtistusta rajoittamalla pystyn vähentämään elimistön stressiä suuresti kunhan nyt univajeongelma lähitulevaisuudessa korjautuu..

4) Kun äänillä on näin suuri merkitys päiväsaikaan, niin voisiko niillä olla myös merkitystä esimerkiksi unen aikana? Paranisiko uneni laatu jos en unen aikana kuulisi kellon tikitystä ja muita taustaääniä? Olen viime aikoina tarvinnut yleensä noin 9-10 tuntia unta yössä. Mitäs jos syynä olisikin äänirasituksesta johtuva unen huono laatu?

5) Viimeksi kun olin karaokebaarissa, huomasin kotiin saavuttuani kärsiväni jonkin aikaa tinnituksesta. Lieköhän sillä jotakin yhteyttä tähän kummalliseen kuuloärsykeherkkyyteeni? Voisiko tästä vaivasta satunnaisesti tai jatkuvasti kärsivien joukosta löytyä merkittävästi sellaisia ihmisiä joilla on juuri samanlainen ongelma kuin minulla?

Mietin myös että voisiko koko ongelmassa olla kyse siitä että minulla on jatkuvasti päällä tinnituksen kaltainen tila, jossa korvani eivät kuitenkaan soi (paitsi kyllä minä hiljaisuudessa jotakin kuulen mutta se ääni ei ole mitenkään samalla tavalla läpitunkeva kuin tinnituksen yhteydessä kuuluva ääni). Mikäli kyse on näin, niin voiko tätä parantaa? Käsittääkseni stressi ja esimerkiksi univaje pahentavat tinnitusta joten voisiko olla että stressiongelmasta paraneminen veisi tilannetta parempaan suuntaan?

6) Voisiko behaviorismi (Pavlovin koirat jne) selittää osittain äänistä johtuvia reaktioita elimistössäni? Jos voi, niin missä määrin? Itse en lähtökohtaisesti näe tätä kohdallani kovin tärkeänä tekijänä.

7) Olen lukenut monilta ihmisiltä myönteisiä kokemuksia meditaatiosta. Itse en ole kuitenkaan kyennyt meditoimaan, mutta nyt kun huomasin tällä kikkailullani olevan valtava vaikutus keskittymiskykyyn, aion kyllä kokeilla lähiaikoina jos sama kikkailu auttaisi myös meditoimaan. Asianhan voi nähdä niin, että jos jokin asia (esim kuuloärsyke kuten minun tapauksessani) aiheuttaa elimistölle aivan jatkuvaa stimulaatiota, niin miten siinä voi rauhoittua täydellisesti?

Minulla on myös ollut sellainen vaikutelma, että meditointia harrastavat ihmiset ovat keskimäärin hieman terveempiä kuin muu väestö (taitaahan tästä olla tutkimusnäyttöäkin), niin ehkä syy voisi olla osittain siinä että meditointia harrastavien joukkoon ei valikoidu niin paljoa epäterveitä ihmisiä, koska monet epäterveet ihmiset eivät pysty meditoimaan yleisen keskittymiskyvyn puutteen vuoksi.

8) Minkälaisia yhteyksiä tällä ääniherkkyydelläni on musiikkiharrastuksiini? Tiedän että olen välillä vaihtanut tietokoneriippuvuuttani pianoriippuvuuteen eli esimerkiksi seurakunnan leireillä (riparit, isosleirit) olen soittanut aivan hullusti pianoa kun ei ole ollut tietokonetta käytössä. Pianonsoiton lisäksi olen ehtinyt tähän mennessä säveltää runsaasti MIDI-laatuista musiikkia sekä käydä laulu-, kitara-, ja huilutunneilla. Musiikkia kuunnellessa mietin samalla sointuasteita ja muita musateoriajuttuja ja olen myös kovasti kiinnostunut siitä, miksi yleensäkin pidämme musiikista ja miksi musamaut vaihtelevat ihmisten välillä.

9) Jos viedään vielä hieman pidemmälle edellisessä kohdassa mainitsemaani juttua siitä, kuinka leireillä pianonsoitto on tuottanut mielihyvää enemmän kuin sosiaalinen kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa, niin voisiko tämä selittää osittain myös sen miksi olen ollut pitkään jossain määrin eristyneisyyteen taipuvainen ihminen. En ole esimerkiksi nauttinut kovinkaan paljoa illanvietosta kavereideni kanssa, etenkin jos kyse on joistakin bileistä joissa on paljon väkeä (mutta pienellä porukalla on kyllä useimmiten ollut kivaa). Onpas muuten kiinnostava ajatus. Moniin muihinkin riippuvuuksiin liittyy se että riippuvuuden uhri on usein sosiaalisesti syrjäytynyt ja tämän ilmiön voi varmaan hyvinkin ajatella niin, että kun elimistö tottuu johonkin luonnottoman suureen ärsykkeeseen, niin silloin normaalit sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät ärsykkeet eivät tuota enää luonnollista mielihyvää mistä tämä syrjäytyneisyys olisi sitten suoraa seurausta. Tuleeko minusta nyt sosiaalisempi? ;)

10) Kiinnostava asia on sekin asia että nyt kuuloärsykkeen välttämisen jälkeen en ole kokenut tarvetta saada kuuloärsykettä. Äänet ovat siis aiheuttaneet minun elimistössäni stimulaatiota samalla tavalla kuin riippuvuutta aiheuttavat aineet, mutta en ole näistä äänistä varsinaisesti riippuvainen vaan kuuloärsykkeen vähenemisen myötä aloin kokemaan houkutusta muihin riippuvuutta aiheuttaviin asioihin.

11) ADHD:hen eli tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriöön liittyvää keskittymisen puutetta hoidetaan valkoisella kohinalla. Tutustun tähän juttuun paremmin myöhemmin mutta näin pikavilkaisulla kyse on menetelmästä, jossa jatkuvalla kuuloärsykkeellä hoidetaan keskittymiskykyongelmia, vaikka itselläni tuntuu olevan päinvastainen tilanne. Miksi näin? Stimulaatiohan on lähtökohtaisesti tilanne, jossa suorituskyky ja olo paranevat eivätkä huonone. Mutta arvelisin että tässä tilanteessa elimistön kokonaisstimulaatiokuormalla on merkitystä. Minulla oli arvatenkin ihan liikaa stimulaatiota pohjalla, tai siinä määrin että se ei edistynyt keskittymiskykyä vaan heikensi sitä. Toisilla on taas stimulaation määrä on vähäinen, jolloin tässä tilanteessa kofeiini, karkit tai tasainen kuuloärsyke parantavat keskittymiskykyä. En ole arvailuni totuudenmukaisuudesta läheskään varma, mutta korjailen sitten mielipidettäni myöhemmin jos huomaan siinä vakavia puutteita.

12) Minulla on aina välillä (melko harvoin) ollut sellaisia, öh, migreenipäiviä? En tarkalleen tiedä migreenin määritelmää mutta näihin voi liittyä pääkipua ja yleensä niihin liittyy tarve mennä jonnekin pimeään huoneeseen makaamaan, jotta aistiärsykkeet eivät rasittaisi. Tämän koko "kohtauksen" (voi kestää melkein kokonaisen päivän) ajan tuntuu usein siltä että elimistö ei pysty kunnolla rentoutumaan vaan tuntuu käymään jatkuvasti niin merkittävästi ylikierroksilla että vointi on joskus tässä tilanteessa tosi epämukava (mutta ei koskaan mitenkään "vakava"). Nyt on tietysti käynyt mielessä että tämäkin saattaisi olla seurausta siitä että elimistö vähän huonompana päivänä haluaisi levätä, mutta korvien kautta tulee taukoamatta kuuloärsykettä sisään. En ole koskaan tuollaisen ongelman yhteydessä kokeillut kuulosuojaimia, mutta ehkä olisi kannattanut. Mikäli korvajutut nyt selittävät tämän ongelman, niin sitten tästedes en tule erityisemmin kärsimään kyseisestä ongelmasta. Saa nähdä.

13) Hanna Markuksela(1,2,3,4) totesi, että osasyy kuulosuojainten rentouttavaan vaikutukseen saattaisi olla se, että kuulen niiden avulla oman hengitykseni paremmin. Olen samaa mieltä. Oman hengityksen kuuleminen tuntuu rentouttavan ainakin minua.

Loppusanat

Nyt ollaan selvästikin jännän äärellä. Mielestäni nämä havainnot tukevat monia aiempia käsityksiäni siitä millaisia poikkeuksia riippuvuuksista kärsivillä ihmisillä on elimistön toiminnassa. Lisäksi tämä vahvistaa sitä käsitystäni, että terveyskeskusteluissa nostetaan ruokavalio liian usein ykkösasemaan, vaikka ruokavalion lisäksi monia muita tekijöitä on. Itse kirjoitin aikaisemmin laajan esseen vuorokausirytmistä, ja nyt tämä stimulaatio-stressi-riippuvuus-akseli on seuraava tärkeä ruokavalioon liittymätön elintapaseikka terveyttä ajatellen.

Kuten otsikostakin saattoi päätellä, nämä kokemukset myös herättivät minussa melko paljonkin toivoa sen suhteen että pystyisin pian taas olemaan tehokas ja suorituskykyinen yksilö, joka ei tuhlaa yliopistolla vuosia tekemättä mitään. Olen muutenkin kokenut viime aikoina edistystä voinnissani ja tilanne parani kivasti unikikkailujeni aloittamisen jälkeen. Jos tämä kuulokikkailuni nopeuttaa paranemistani****** entisestään, niin sittenhän tilanne on aivan loistava.

Kokeiluni alkoi vasta muutama päivä sitten. Se merkitsee sitä, että raporttia aiheessa tulee jatkossakin ja nykyiset käsitykseni näihin kuvioihin liittyvien asioiden luonteesta saattavat muuttua uusien havaintojen myötä.

****** En edes koe olevani mitenkään "vakavasti" terveysongelmainen tai sairas mutta kuten olen maininnut, tietynlaisia ongelmia esimerkiksi stressinsiedon tai keskittymisen suhteen on kylläkin ollut ja niistä haluan päästä eroon. Luulen että harva kaverini pitää minua mitenkään sairaana. Paitsi ehkä henkisesti sairaana, minulla kun on näitä taipumuksia terveysblogien ja muiden kummallisten juttujen lukemiseen. :D

Tilanneseurantaa:

PÄIVITYS 7.2.2011 (ilta): Näyttäisi siltä että tekstissä kuvailemani vieroitusoireet loppuivat kuin seinään tänään neljän aikoihin. Jännä juttu. Viekkarit kestivät siis yhteensä noin neljä päivää ja mututuntumani on, että eivät palaa enää. Uutta kirjoitusta tullee ehkä jo lähipäivinä.

PÄIVITYS 8.2.2011 (aamu): Heräsin tänään neljältä yöllä kuuden tunnin unien jälkeen. Ja aamulla oli taas vähän sellainen ylikierrosfiilis eikä ruokahalua hirveästi ollut (samasta syystä kuin viime päivinäkin) vaikka oli toisaalta sellainen olo että pakko jotain on syödäkin eli "nälkä" oli. Kuulostaako pahalta? Ehkä kuulostaa, mutta luulen oppineeni tuostakin kokemuksesta pari hyvin tärkeää juttua ja aavistan että nyt näiden ongelmien loppuminen on vihdoin enää parin askeleen päässä. Kirjoitan sitten lähiaikoina tästä tarkemmin. Ekana tullee blogiin yksi enkku-suomi-käännös eräästä toisen ihmisen kirjoittamasta blogitekstistä.

PÄIVITYS 8.2.2011 (ilta): Tilanne elää. Eilinen arvaus siitä että viekkarit eivät palaisi, ei enää pätenyt tänään. Ne kyllä palasivat mutta tavallaan lievempinä ja edelleen tuntuu siltä että tilanne menee järkevämpään suuntaan mutta ei ehkä ihan täysin tasaisesti.

PÄIVITYS 9.2.2011 (aamu): Näyttää tilanne paranevan päivä päivältä. Yöunen kesto 8,5h. Vointi on hyvä ja "viekkarit" poissa. Nälkä on tavallista useammin joten menee syöminen vähän 'schwarzbeiniksi' (eli joku päivittäistä 5-6 syömiskertaa sen paleopiireissä tyypillisen 2-3 kerran sijasta).

Hassu kokeilu

2012-02-02T00:11:00.000-08:00

Viime aikoina olen harrastanut melko friikin oloisia kokeiluja. Ylläpitääkseni aikaista unirytmiä käytän aamuisin kirkasvalolamppua ja iltaisin käytän tietokonetta pilkkopimeässä huoneessa oranssilinssiset aurinkolasit päässä. Ja harrastan päivisin yhdellä jalalla seisomista. Kuulostaa friikiltä, mutta ainakin nämä keinot ovat toimineet kohdallani. Pystyn menemään aikaisin nukkumaan.

Nyt lähti toinen eksoottinen kokeilu käyntiin. Hypoteesina on se että läppärin äänet (erityisesti tuulettimen humina) olisivat yksi merkittävä syy läppärin piristävään ja riippuvuutta aiheuttavaan vaikutukseen ainakin minun kohdallani. Tätä ajatusta on myös helppo testata pitämällä seuraavanlaista välinettä datauksen aikana päässä:

Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kuulosuojaimet.png

No, testi jatkuu ainakin loppuviikon. Jos tämä kikkailu osoittautuu hyödylliseksi, niin pitää varmaan miettiä toisenlaista kuulosuojausta, esim. suljetut kuulokkeet.

Kooste blogini sisällöstä

2012-01-26T23:25:00.000-08:00

Ilmoitusluontoinen asia tähän alkuun! Olen taas kerran muokannut Vuorokausirytmi -artikkeliani hieman helppolukuisempaan muotoon. Pidän sitä ehkä tällä hetkellä blogini kiinnostavimpana kirjoituksena joten mikäli ette ole tekstiä lukeneet, niin nyt voisi olla vaikka hyvä aika ;)

Ja tässä alla on siis listaa siitä mitä olen tänne blogiin ehtinyt väsätä.

2012

Mineraalit ja psykiatriset sairaudet ja 10 tutkimusartikkelia aiheesta - Tässä listaan joitakin tutkimuksia, joissa mineraaleista on ollut iloa esimerkiksi masennukseen tai ADHD:hen. Teen tästä joskus asiallisemman kirjoituksen.

2011

Hankala potilas vai hankala sairaus (kirja-arvio) - Maija Haaviston kroonisia hankalia sairauksia käsittelevä kirja arvostelussa.

Ruokavalioni osa II: Vihdoinkin kasviksia mukana...

Vuorokausirytmi - Lempparikirjoitukseni. Länsimaisilla ihmisillä on vuorokausirytmi monelta osin sekaisin. Saamme yöllä liikaa valoa ja päivällä liian vähän valoa. Nukumme keskimäärin paljon vähemmän kuin koskaan aikaisemmin eli toisin sanoen elämme kroonisessa univajeessa. Tässä tekstissä kerron ilmiöstä hieman laajemmin ja annan ehdotuksia, jotka saattavat auttaa tähän ongelmaan.

Luettuja kirjoja - Olen lukenut kaikenlaisia terveyskirjoja. Tässä listaa niistä.

Walter Willett ja hiilihydraatit - "Fat is not the problem," sanoi maailman kärkiepidemiologi Walter Willett LA Times -haastattelussaan.

Tanskassa alettiin verottamaan tyydyttyneitä rasvoja

Ei maitorasvaa tarvitse pelätä - Hieman jatkoa edelliseen kirjoitukseen. Maitorasvan käyttö ei näytä juurikaan korreloivan terveysongelmien kanssa.

Kolesteroli ja rasva - Kolesterolitasot eivät ehkä sittenkään ole kovin tarkka sydäntaudin markkeri. Näyttö ravinnon kovien rasvojen sydänhaitallisuudesta tai pehmeiden rasvojen paremmuudesta on toistaiseksi hyvin heikkoa. Hieman sekava kirjoitus valitettavasti.

Sydäntauti ja kilpirauhanen - Kilpirauhashormonien heikko toiminta saattaa johtaa liikaan LDL:n hapettumiseen ja muihin ongelmiin, jotka aiheuttavat sydäntautia. Kirjoituksessa kerrotaan tutkimuksista, joissa on kilpirauhashormoneilla saatu potilaiden sydänkuoleman riski tippumaan hyvin merkittävästi.

Närästyksen vaihtoehtoisista hoitomuodoista - Tiesitkö että yleisesti suosiossa olevat närästyslääkkeet eivät olekaan välttämättä tehokkain tai turvallisin hoitomuoto närästykseen? Kirjoitus on julkaistu Christer Sundqvistin veteraaniurheilija-blogissa.

Närästyslääkkeiden haitoista - Närästyslääkkeistä voi olla iloa, jos niillä saa närästysoireet pois. Mutta niistä voi olla myös monella tapaa haittaa. Kirjoitus on julkaistu Christer Sundqvistin veteraaniurheilija-blogissa.

Nauta-allergia saattaa olla yleisempää kuin luullaan? - Joissakin maissa ihmisillä on hyvin paljon yliherkkyyksiä ja allergiaa naudanlihaan.

"Normaalit" kilpirauhasarvot - Myös viitearvojen sisällä kohonneet kilpirauhasarvot voivat olla huono merkki.

Kalaöljystä haittaa? - Kaikki näyttö kalaöljyistä ei olekaan myönteistä!

Koliini, rasvamaksa, hedelmät, sokeri jne... - Joidenkin mielestä kolesterolipitoisista ruoista (keltuaiset, maksa) löytyvän koliinin puutos on yhtä tärkeä rasvamaksan syy kuin sokerin tai alkoholin liikakulutus. Teen kirjoituksessa myös hieman eroa valkosokerin ja hedelmien välille, vaikka molemmista kalorit tulevatkin aika samanlaisista sokerimolekyyleistä.

Ruokavalioni - Tässä kuvailin kesällä 2011 ruokavaliotani ja kirjoitin lyhyesti mm. autofagiasta.

Viljat... - Hieman kritiikkiä ravintoviljoja kohtaan. Ehkäpä leipä on kulttuurissamme hieman yliarvostettu ruoka?

Pikapostaus ryhtiin liittyen - Hyvin lyhyt Esther Gokhalen kirjan esittely/mainostus.

Vitamiinit A, D3 ja K2 - A-vitamiini voi olla haitallista D-vitamiinin puutteessa. D-vitamiini voi olla haitallista A-vitamiinin puutteessa ja niin edelleen. Yhdessä nämä kolme vitamiinia taas ovat ilmeisesti aika terveellinen yhdistelmä.

Silmälasit nykyajan lähityöhön. - Tässä tekstissä jatkan hieman Kaisu Viikarin idean kuvailua. Pointtina on siis se, että nykyisin teemme paljon lähityötä ja voi olla että silmämme eivät ole sopeutuneet tähän kovin hyvin.

Monenlaisia tutkimuksia (osa 2) - Erilaisia tutkimusartikkeleita lyhyesti kuvailtuna.

Vatsahappojen puute - Essee, jossa pohdin että mahtaako mahahappojen puute olla joidenkin terveysvaivojen taustalla. Pohdintaa myös mahahappolisistä (joo, suolahappoa voi ostaa mm. luontaistuotekaupasta ravintolisänä).

2010

Monenlaisia tutkimuksia (osa 1) - Erilaisia tutkimusartikkeleita lyhyesti kuvailtuna.

VHH-artikkelini Christer Sundqvistin blogissa - Linkki VHH-aiheiseen esseeseeni, joka julkaisiin Christer Sundqvistin veteraaniurheilija-blogissa. Olen nykyisin joistakin asioista eri mieltä kuin tuolloin.

Transrasvat - Teollisten transrasvojen määrä kudoksissa korreloi Costa Ricassa todella suuren sydänkohtausriskin kanssa, mutta luonnolliset maitoperäiset transrasvat korreloivat tavallista pienemmän sydänkohtausriskin kanssa.

Suomi - terveyden mallimaa? - Tässä nostan lyhyesti esille EU:n terveystilastot, joiden mukaan suomalaisilla on keskimäärin paljon vähemmän terveitä elinvuosia kuin esimerkiksi italialaisilla.

Vartalorasvan asettumispiste, osa I - Käännös Stephan Guyenetin kirjoituksesta The Body Fat Setpoint, jossa hieman kritisoidaan tyypillistä "Syö vähemmän, liiku enemmän" -tyyppistä lähestymistapaa laihdutukseen.

Likinäköä mahdollista korjata plussalaseilla? - Tässä kirjoituksessa esittelen lyhyesti silmälääkäri Kaisu Viikarin näkemyksiä. Hänen mielestään ihmisen silmät eivät ole kovin hyvin sopeutuneet nykyajan lähityöhön, minkä vuoksi jatkuva lukeminen voi aiheuttaa likinäköä, migreeniä ja muita vaivoja.

Mielenkiintoinen akneteoria - Käännös "A Zinc-less Zinc Regimen for Adults: Draft 4" -nimisestä foorumiviestistä, jossa esitetään että vuorokausirytmiin ilittyvillä ongelmilla olisi keskeinen rooli aknen synnyssä.

Linkkejä - Täältä löydät linkkejä muihin terveysblogeihin ja -sivustoihin.

Mineraalit ja psykiatriset sairaudet ja 10 tutkimusartikkelia aiheesta

2012-01-09T00:38:00.000-08:00

Hmm... Nyt ei tule hirveän kunnollista postausta. Mutta yritän suhteellisen kevyesti selostaa alla olevien kiinnostavien tutkimusartikkelien sisältöä ja lisätä sekaan joitakin omia kommentteja. En ole itse lukenut artikkeleita mitenkään täydellisesti läpi, joten jos joku muu sattuu lukemaan noita, minulle voi ilmoittaa asiavirheistä. Tutkimukset käsittelevät lähinnä ADHD:ta ja masennusta.

----------------------------------------------------------------------------------
1) Magnesium VitB6 Intake Reduces Central Nervous System Hyperexcitability in Children

Paperissa oli kaksi kiinnostavaa löytöä:

Ensinnäkin siinä huomattiin, että ADHD:sta kärsivillä lapsilla punasolujen magnesiumtasot ovat välillä 1.5-2.2 kun terveillä ne ovat 1.6-3.6. ADHD siis korreloi keskimäärin selvästi pienempien punasolujen magnesiumtasojen kanssa.

Toiseksi paperissa näytetään, että magnesiumia ja B6-vitamiinia sisältävä ravintolisä auttaa ADHD-ongelmaisia lapsia. Magnesiumia lapset saivat noin 6mg/kg/päivä eli 40-kiloisen Mg-saanti olisi 240mg per päivä. Lihasoireilut (krampit jne) vähenivät reilusti ja niistä 26 henkilöstä joilla oli aggressiviisuutta, keskittymiskyvyn puutetta ynnä muuta käytösongelmaa, 20 oli päässyt taulukon mukaan oireista eroon neljän kuukauden hoidon jälkeen.

2) Assessment of magnesium levels in children with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD).

116 lapsesta joilla ADHD 95% kärsi magnesiumin puutteesta, kun käytettiin kolmea erilaista testiä mittarina. Magnesiumarvot otettiin hiuksista, veriseerumista ja punasoluista.

Artikkelin kirjoittajista toinen on julkaissut myös puolan kielellä toisen artikkelin, jossa kertoo 116 lapsen otoksessa löytäneensä myös kuparin, sinkin, raudan ja kalsiumin puutoksia. Tiivistelmässä kerrotaan myös kokeesta, jossa magnesium vähensi ylivilkkautta. Tai oikeastaan tässä on samasta kokeesta vielä enkunkielinen artikkeli...

3) Magnesium for treatment-resistant depression: a review and hypothesis. (löytyy täältä ilmaiseksi)

Tässä paperissa on paljonkin tietoa magnesiumin puutoksen yhteydestä masennukseen. Ehkä oleellisimmat tiedot löytyvät kohdista Effects of magnesium treatment in depressive disorders ja Human studies.

4) Zinc sulfate as an adjunct to methylphenidate for the treatment of attention deficit hyperactivity disorder in children: A double blind and randomized trial

Toinen ADHD-lasten ryhmä sai metyylifenidaattia + plaseboa ja toinen metyylifenidaattia + 15mg sinkkiä. Sinkkiryhmässä oireet vähenivät suunnilleen kaksinkertaisella nopeudella verrattuna plaseboryhmään (p<0.001).

5) Iron deficiency in children with attention-deficit/hyperactivity disorder.

ADHD:sta kärsivillä lapsilla veren ferritiinitasot ovat selvästi alemmat kuin terveillä (23 vs 44 ng/mL). Alle 30ng/mL tasoja pidetään "epänormaaleina", ja tutkimuksen 53 ADHD-lapsesta 84%:lla oli täten epänormaalit ferritiinitasot.

6) Supplementation of polyunsaturated fatty acids, magnesium and zinc in children seeking medical advice for attention-deficit/hyperactivity problems - an observational cohort study

810 lapsella ja nuorella saa aika ison tutkimuksen aikaiseksi, mutta harmi vain että tämä on vain seurantatutkimus eli plaseboryhmää ei ollut. Koehenkilöiksi ei ilmeisesti valittu ADHD-diagnoosin perusteella mutta tähän viittaavaa oireilua tuli olla ja yleisin ongelma näillä lapsilla oli keskittymiskyvyn puute 92 prosentilla.

Koehenkilöt saivat ravintolisää joka sisälsi 5mg sinkkiä, 80mg magnesiumia ja 500mg pitkäketjuisia rasvahappoja (EPA, DHA, GLA). Äkkiseltään näyttää siltä että oireilut vähenivät 12-viikkoisen tutkimuksen aikana noin kolmasosan. Ei mitään kovin merkittävää, etenkin kun ottaa huomioon plaseboryhmän puutteen. Nuo mineraalien määrät ovat aika vähäisiä, sekin kannattaa ehkä ottaa huomioon.

7) Effectiveness of chromium in atypical depression: a placebo-controlled trial.

Pienessä 15 epätyypillisestä masennuksesta kärsivän henkilön tutkimuksessa annettiin 10 henkilölle kromipikolinaattia ja 5 henkilölle plaseboa. Kromipikolinaatti vaikutti plaseboon verrattuna aika tehokkaalta hoidolta, mutta tilastollista merkitsevyyttä ei tullut missään yksittäisessä oireessa. Kuitenkin response rate ja remission rate olivat kromiryhmässä myös merkitsevästi paremmat.

8) Chromium treatment of depression.

Minulla ei ole tähän lukuoikeutta, mutta tiivistelmä vaikuttaa kiinnostavalta:

"Eight patients with refractory mood disorders received chromium supplements and described dramatic improvements in their symptoms and functioning."

9) Chromium potentiation of antidepressant pharmacotherapy for dysthymic disorder in 5 patients.

Artikkelissa kuvaillaan viisi potilastapausta, joissa kromin lisääminen dystymian (pitkäkestoinen hieman masennuksen kaltainen vaiva) hoitoon auttoi "dramaattisesti". Nämä kertomukset ovat oikeastaan melko kiinnostavia, joten voisin kuvailla vaikka ensimmäisen tapauksen tässä.

50-vuotias herra A, jolla oli 25 vuoden ajan ollut muun muassa masentunutta oloa, liiallista syömistä ja väsymystä. Sertraliinihoito (SSRI) auttoi, mutta annosta jouduttiin laskemaan pahojen sivuvaikutusten vuoksi 150mg->125mg, jolloin sivuoireet vähenivät mutta itse sairauden oireet pahenivat. Herra A alkoi ottaa monivitamiinivalmistetta ja kun hän kuukautta myöhemmin lisäsi mukaan vielä ravintolisän joka sisälsi 300µg kromipikolinaattia, hänen dystomian oireet loppuivat kokonaan, "and within a few days, he experienced a dramatic, complete resolution of all dysthymic symptoms".

Kun herra A:n psykiatri totesi hänet oireettomaksi, hän ehdotti tälle viikon kestoisten yksöissokkotutkimusten sarjaa, jossa herra A:lle kokeiltaisiin erikseen hänen kromia sisältävän ravintolisän jokaista ainesosaa. Sertraliinin käyttö jatkui samalla, mutta muita hoitoja herra A ei käyttänyt tutkimuksen aikana.

Lopulta paljastui, että herra A:n ravintolisän ainesosista täydellistä remissiota ei aiheuttanut C-vitamiini, guarana, ginseng eikä seleeni. Mutta kromipikolinaatti tuotti täydellisen hoitovasteen vaikkei herra A tiennyt tutkimuksen aikana saavansa juuri kromia.

Kromin myötä herra A pystyi jättämään sertraliininkin pois. Hän yritti myös jättää kromin pois kolmeen otteeseen, mutta aina kun hän jätti kromin pois, oireet palasivat. Myöhemmin hän vaihtoi kromipikolinaatin kromipolynikotinaattiin ja tapausselostuksen kirjoittamisen aikaan tämä jälkimmäinen kromin muoto oli pitänyt hänet jo 15 kuukautta remissiossa.

Loputkin tapaukset olivat oikein kiinnostavia, kannattaa ehkä lukea jos on lukuoikeus ;)

10) The impact of selenium supplementation on mood.

Entäs seleeni sitten? 50 tervettä aikuista saivat joko 100µg seleeniä tai sitten lumelääkettä. Seleenilisää saaneilla parani mieliala, erityisesti niillä joiden ruoassa oli alunperin vain vähän seleeniä. Tämä tulos on kyllä ristiriidassa joidenkin toisten tuoreempien seleenitutkimusten (nollatuloksia) kanssa. Muutenkin seleeni on vähän ristiriitainen ravinne, kun sillä on yhdessä tutkimuksessa saatiin kakkostyypin diabeteksen riski nousemaan 55% kun ravintolisänä oli siis 200µg selenometioniinia päivässä. Itse sanoisin, että ainakaan selenometioniinia ei varmaan kannata syödä paljoakaan, se kun on mahdollisesti seleenin ongelmallisin muoto suurina annoksina. Lisäksi seleeniä ei välttämättä kannata muutenkaan vetää jos jodin saanti on liian vähäistä. Mutta muuten kyllä arvelisin seleeninkin olevan hyödyllinen ravintolisä.

----------------------------------------------------------------------------------

Loppuihmettelyt

Mitäs näistä sitten pitäisikään ajatella? Tutkimusten laadussa on toki aina parantamisen varaa. Toisaalta kun yleensä tutkimusrahat taidetaan kuluttaa aika vahvasti patenttilääkkeiden tutkimukseen, niin ehkä lienee turha olettaa että kivennäis- ja hivenaineista olisi edes tulossa hirveän suuria tutkimuksia lähiaikoina. Tulokset ovat kyllä näissäkin melkoisen kannustavat, tai paremmat kuin osasin odottaa. Mielestäni ne tukevat ainakin lisämineraalien käyttöä ADHD:ssa pelkkien lääkkeiden sijaan. Nuo kromiaiheiset artikkelit löysin päivää ennen tämän kirjoituksen tekemistä. Nekin tuottivat melkoisen yllärin, kun en osannut ajatella että jollakin niinkin "tuntemattomalla" mineraalilla kuin kromilla voisi olla yhteyttä masennukseen, kun Wikipedian mukaan sillä ei pitäisi edes olla mitään biologista roolia nisäkkäiden aineenvaihdunnassa. Tästä ei kuitenkaan taida mitään konsensusta olla, toisten lähteiden mukaan kromia taas tarvitaan elimistössä.

Itsellä on myös hieman vaikeammin perusteltava ajatus pyörinyt päässä. Eikä mikään uniikki ajatus, vaan sellainen joka on muun muassa keskeinen osa Perfect Health Dietin ja Aki Loikkasen H-limitin suosituksia. Molemmissa suositellaan terveellisen ruokavalion ohella vielä aika raskasta kivennäisaineravintolisien käyttöä siksi, että molempiin koulukuntiin kuuluu sellainen näkemys, että mineraalien puute olisi monien terveysongelmien taustalla. Yritän varmaan lähitulevaisuudessa tutustua erityisesti tähän aiheeseen ja sitä koskevaan väittelyyn tarkemmin. Ehkä joskus sitten sadan vuoden päästä opittuani kaiken kirjoitan siitä myös jotain blogiini. Näin alustavasti kyllä taivun sille kannalle, että kivennäisainelisästä on luultavasti on enemmän hyötyä kuin haittaa, joten laitoin itselleni erään halvan ja ilmeisesti keskivertoa laadukkaamman multimineraalivalmisteen kokeiluun.

Hankala potilas vai hankala sairaus (kirja-arvio)

2011-12-16T16:32:00.000-08:00

(Mikäli alempana olevat lainaukset näkyvät näytöllä liian pieninä, paina CTRL ja + samanaikaisesti suurentaaksesi tekstiä. CTRL ja - samanaikaisesti taas pienentää tekstiä.)

Reilu viikko sitten Maija Haavisto kysyi minulta, haluaisinko saada hänen kirjastaan Hankala potilas vai hankala sairaus ilmaisen arvostelukappaleen luettavakseni. Pikaisen pohdinnan jälkeen tämä tuntui hyvältä idealta.

Kotisivullaan fiikus.net Maija ilmoittaa toimivansa ensisijaisesti kirjoittajana. Hän on kirjoittanut mm. suomen- ja englanninkielistä fiktiota, Twitter-oppaan sekä kaksi terveysaiheista tietokirjaa. Ensimmäinen kirja, johon en ole itse tarkemmin tutustunut, on nimeltään CFS:n ja fibromyalgian hoito, ja se käsittelee nk. kroonisen väsymysoireyhtymän (CFS) lääkehoitoa. Kirja on saatavilla myös englanniksi. Tämän lisäksi Maija ylläpitää aihetta käsittelevää nettisivustoa nimeltä CFS-verkko.

Hankala potilas vai hankala sairaus on asialliseen sävyyn kirjoitettu noin 300-sivuinen (melko suurikokoiset sivut) tietokirja, jossa käsitellään niin yleisiäkin elämää haittaavia vaivoja (mm. migreeni, masennus) kuin myös lukuisia harvinaisempia tiloja. Kirjan kansikuvassa on mainittu valtava joukko erilaisia terveysvaivoja, ja jokaiselle etukannessa mainitulle sairaudelle onkin kirjan loppupuolella 1-2 sivun oma osio.

Kirjan sisältö koostuu kuudesta luvusta. Alla on esitelty hyvin lyhyesti jokaisen luvun sisältöä, kiinnostavilla lainauksilla varustettuna.

Ensimmäisessä luvussa "Yhteiskunnalliset näkökulmat sairauteen" on käsitelty laajasti sairauksien diagnosointiin liittyviä ongelmallisuuksia sekä kulttuurieroja.

"On arvioitu, että jopa 10-15 prosentilla masennusdiagnoosin saaneista takana olisi todellisuudessa kilpirauhasen vajaatoiminta. Chileläisessä psykiatrisessa potilasaineistossa näin olikin (9,7%).9 2,2 prosentilla potilaista oli kilpirauhasen liikatoiminta, joka yhdistyi etenkin ahdistushäiriöihin."

"...enemmistö amerikkalaislääkäreistä ei pidä kroonista borrelioosia oikeana sairautena ja sen hoidossa käytetyt pitkät antibioottikuurit ovat lääkärijärjestöjen virallisten näkemysten mukaan haitallista humpuukia. ... Sairauden hyväksyntään Suomessa lienee vaikuttanut paljolti Lääkärilehden entinen päätoimittaja Ilkka Vartiovaara, joka menehtyi borrelioosiin vuosikymmenten sairastamisen jälkeen vuonna 2010. Hän kirjoitti sairaudesta mm. kirjassaan Delfiinin laulu (Otava, 1995). Lancet-lehdessä julkaistussa kirjeessään hän kertoo siitä, miten ennen diagnoosin löytymistä hänestä tuli ongelmapotilas.26"

Toisessa luvussa, Oireet, käydään laajahkosti läpi erilaisia oireita, joita kroonisiin sairauksiin usein liittyy. Oireiden yhteydessä myös usein kerrotaan, mikä syy oireen taustalla usein on. Luvussa on omat osiot muun muassa psykiatrisille oireille, päänsärylle, sukuelinten kivulle, univaikeuksille, neurologisille oireille, hikoilulle, kuukautishäiriöille, yliherkkyysreaktioille ja haju- ja makuoireille.

"Pahaa makua suussa aiheuttavat etenkin myrkytystyyppiset tilat, kuten lyijymyrkytys, ciguateramyrkytys, fluorokinolonimyrkytys ja Wilsonin tauti sekä krooninen poskiontelotulehdus. Usein paha maku on nimenomaan metallinen. Tämä voi liittyä myös joihinkin lääkkeisiin, etenkin tiettyihin unilääkkeisiin ja syöpälääkkeisiin.

[...]

Epilepsiaan voi liittyä haju- ja joskus makuaistimuksiakin. Tyypillisintä on ennen kohtausta tuleva hajuaistimus, jota kuvaillaan yleensä ainakin jossain määrin epämiellyttäväksi, kuten palaneen tai mädäntyneen hajuksi."

Kolmas luku, Sairauksien syyt, on hyvinkin kiinnostava. Se sisältää valtavan määrän erilaisia selityksiä sairauksille ja oireille. Itse tykkäsin etenkin infektioita koskevasta osuudesta, jossa huomasi kuinka erilaisia mikrobeja, etenkin bakteereja ja viruksia, on yhdistetty lukuisiin kroonisiin sairauksiin. Kappaleessa on myös käsitelty sopivan neutraalisti vaihtoehtolääketieteen ehdottamia sairauksien syitä kuten rokotuksia ja fluoria.

"Myös herpesvirukset on yhdistetty lukuisiin eri sairauksiin. Mononukleoosin eli pusutaudin aiheuttajaa Epstein-Barrin virusta pidettiin aikaisemmin CFS:n syynä. Nykyään tiedetään useimpien CFS-tapausten johtuvan muista mikrofeista, mutta EBV on yhdistetty myös mm. nivelreumaan, SLE:hen ja etenkin MS-tautiin.13 Yli 90 prosenttia ihmisistä saa aikuisikään mennessä EBV:n ja ilman sitä MS-taudin riski näyttää häviävän pieneltä."

"D-tyypin persoona on sulkeutunut, kielteinen, ärtyisä ja murehtii paljon. Väestöstä noin viidennes kuuluu D-tyyppiin. D-tyypin persoonallisuus lisää voimakkaasti sydäntautikuolleisuutta, erityisesti sydäninfarktin jo saaneilla potilailla. Syynä voi olla se, että D-tyypin piirteisiin liittyy suurempi kortisolineritys stressitilanteissa.40 Toisaalta D-tyypin potilaiden on todettu noudattavan infarktinjälkeistä sydänlääkitystään huonommin."

Neljäs luku, Diagnoosi, käsittelee diagnoosin relevanssia potilaan kannalta sekä erilaisia diagnostisia tutkimuksia, joilla sairauden olemassaoloa selvitetään. Luvussa on myös oma osio koskien alidiagnosointia ja vääriä diagnoseja.

Viides luku, Hoidot, on kenties kirjan kiinnostavin osio jos minulta kysytään. Siinä käydään läpi hyvinkin monenlaisia hoitoja kroonisiin sairauksiin. Ensimmäiset parikymmentä aukeamaa käsittelevät monia erilaisia lääketyyppejä immunomodulaattoreista epilepsialääkkeisiin, lihasrelaksantteihin ja NMDA-reseptorin salpaajiin. Seuraavaksi käydään eri perusravinteiden (vitamiinit, mineraalit) relevanssia terveyden kannalta. Tämän jälkeen astutaan hieman vaihtoehtolääketieteen puolelle ja käsitellään antioksidantteja, entsyymejä, anti-inflammatorisia ravintolisiä, mitokondriolisäravinteita, nootrooppeja, aminohappoja, antimikrobisia yrttejä, probiootteja ja lukuisia muita ravintolisiä. Sitten vuorossa on noin kymmenen eri ruokavaliosuuntauksen esittely ja vielä viimeisenä muut hoidot liikunnasta fysioterapiaan, hypnoosiin, ulosteensiirtoon, loisterapiaan ja aromaterapiaan. Minusta oli kiva nähdä, että myös vuorokausirytmijuttuja on käsitelty ja jopa oranssien lasien iltakäyttö on mainittu. Olen itse kirjoittanut samoista asioista aikaisemmin kirjoituksessani Vuorokausirytmi.

"Huippukylmähoidossa eli kylmähuonehoidossa (kryoterapia) lämpötila on yli sata astetta pakkasen puolella. Pakkasessa vietetään kerralla muutamia minuutteja. Hoitoa käytetään lähinnä reumasairauksiin ja joihinkin ihosairauksiin, joskus myös psyyken sairauksiin ja urheiluvammoihin. Sen on sanottu auttavan myös unettomuuteen."

Kuudes luku, Sairaudet, kattaa noin puolet kirjan asiasisällöstä eli noin 130 sivua. Siinä on kuvauksia lukuisista sairauksista, niin yleisistä kuin harvinaisistakin, ja niiden yhteydessä tietoa myös eri hoitomuodoista. Tässä luvussa lähdeviitteiden määrä on 376 eli asiatietoa on hyvinkin paljon.

Loppupäätelmät

Olen positiivisesti yllättynyt kirjan sisällön laadusta, ei moni terveyskirja minun hyllylläni ainakaan yllä tälle tasolle. Teksti on laadukasta ja sitä on paljon. Lähdeviittaukset ovat kunnossa toisin kuin hyvin useissa terveyskirjoissa nykyisin. Sekin oli hieno juttu, että synkästä aiheesta huolimatta en ahdistunut kirjaa lukiessa pahemmin.

Suosittelen kirjan tsekkaamista muillekin terveydestä yleisesti kiinnostuneille, joita varmaan tämän blogin lukijoista moni sattuu olemaan. Varsinaisesti selviytymisoppaaksi tästä ei välttämättä ole, kun kirja kuitenkin on melko hakuteostyyppinen "yleisteos" jossa kuvaillaan laajasti eri näkemyksiä sairauksien hoidosta mutta ei varsinaisesti nosteta mitään tiettyä koulukuntaa ylitse muiden.

Ruokavalioni osa II: Vihdoinkin kasviksia mukana...

2011-12-07T04:39:00.000-08:00

Ensimmäinen osa täällä.

Tätä aikaisemmin olen tottunut syömään kovin vähäisesti kasviksia, yhtenä syynä se että monet kasvikset maksavat paljon ja toisena syynä se etten saanut niitä maistumaan juuri miltään. Jokin aika sitten huomasin että etenkin juurekset maistuvat ihan kivoilta jos niitä paistaa kannen alla pienellä teholla (1-2 asteikolla 1-6) vähän pidemmän aikaa (voin kanssa).

Alla olevassa kuvassa on porkkanaa, lanttua, pakasteesta otettua keittojuurekset-seosta (porkkana, lanttu, purjo, selleri, palsternakka), pinaattia, keräkaalia ja edamjuustoa. Alkupalana oli kylmäsavustettua (kirjo?)lohta.

Olen aina ollut ihan surkea ruoanlaittojutuissa mutta kyllä tässä hiljalleen lautasen sisältö näyttää edes hitusen monipuolistuvan. En siis pidä kasviksia mitenkään älyttömän relevantteina terveyden kannalta, mutta ainakin ne tuovat mukavasti makua ruokaan. Päivän varsinaisena vitamiinipommina toimi aamupalaksi paistettu naudan maksapala.

Nojoo, ei nyt mikään edustavin kuva o_o

Hmm, yksi lisämaininta tähän loppuun vielä. Edellinen kirjoitukseni "Vuorokausirytmi" on muuttunut aika paljon ekan julkaisun jälkeen. Jos joku on lukenut sen julkaisun aikoihin, niin nyt voi olla kannattavaa tsekata se uudelleen.

Vuorokausirytmi

2011-10-30T12:51:00.000-07:00

Tervetuloa lukemaan melko laajaksi paisunutta esseetäni aiheesta vuorokausirytmi. Teksti ei ole valitettavasti edelleenkään maailman helppolukuisin vaikka lukuisia muokkauksia olenkin siihen tehnyt, joten toivottavasti te lukijat koette aiheen sen verran tärkeäksi, että maltti riittää koko kirjoituksen lukemiseen. Yritän toki vielä jossain vaiheessa muokata tätä hieman selkeämmäksi... ;)

Teoria

"In 1910, the average American slept nine hours a night, disturbed only by the occasional Model T backfiring. We now average 7.5 and declining." - Robert Sapolsky (Why Zebras Don't Get Ulcers)

Ennen keinovalojen yleistymistä yöt olivat meille käytännössä aina hyvin pimeitä. Nykyään keinovalot tekevät tähän useassa taloudessa merkittävän poikkeuksen. Useimmat ihmiset viettävät aikaa telkkarin ja tietokoneen edessä silloinkin kun ulkona on täysin pimeää (katuvaloja lukuunottamatta). Tämä on tietysti äärimmäisen tuore ilmiö ihmiskunnan historiassa.

Niin ja toki myös päivät olivat meille aikaisemmin valoisampia kuin nykyisin. Nykyisin vietämme päivämme kotona, koulussa ja töissä kattojen ja sälekaihtimien suojassa. Vaikka sisätiloissa ei välttämättä tunnu olevan kovin pimeää, luksimittarien mukaan ulkona on kuitenkin päiväsaikaan helposti jopa satakertaisesti valoa sisätiloihin nähden.

"Bright light can help shift even the most extreme body clocks," says Professor Roenneberg. "But the amount of light in most offices is laughable. You would be lucky to get 400 lux [a unit of measurement of the intensity of light] at a bright vertical office window during the day, whereas outside on a cloudy day in summer you would experience more like 10,000 lux. If it's a blue sky, you could get as much as 150,000 lux." (Independent: Could you be suffering from 'social jet lag'?)

Emme ole niin onnekkaita että ongelmamme rajoittuisivat siihen että yöllä on liian valoisaa ja päivällä liian pimeää. Kolmas aiheeseen liittyvä seikka joka on meillä nykyisin pahasti vinksallaan on unen määrä. Tänä vuonna julkaistussa unen ja lihavuuden yhteyttä käsittelevässä tutkimusartikkelissa todettiin, että vielä 1960-luvun kyselytutkimustiedon mukaan ihmiset nukkuivat noin 8-9 tuntia yössä. Vuoteen 1995 mennessä unen määrä oli kutistunut jo seitsemään tuntiin. Vuonna 2005 havaittiin, että kolmasosa väestöstä nukkuu noin kuusi tuntia yössä. Myös aktigrafian ja polysomnografian keinoin on tutkittu unen määrää, ja näiden tutkimusten mukaan keski-ikäisen ihmisen unen kesto olisi nykyisin keskimäärin vain kuuden tunnin luokkaa. Tämä unen määrän väheneminen viime vuosikymmeninä on aika huimaa, eikös niin? (Reiter et al. 2011)

On olemassa tietynlaisia tapoja selvittää vuorokausirytmin merkitystä esimerkiksi kroonisten sairauksien synnyssä. Yksi kiinnostava ihmisjoukko on vuorotyötä tekevät ihmiset. Etsimällä löysin melko kiinnostavia tutkimuksia, joiden mukaan vuorotyötä tekevillä ihmisillä on terveystilanne keskimäärin melko paljon huonompi kuin muilla:

Ruotsalaisessa 27485 ihmistä käsitelleessä kyselytutkimuksessa vuorotyön tekeminen korreloi 40% suuremman lihavuusriskin (painoindeksi yli 30) kanssa iän ja sosioekonomisten tekijöiden vakioinnin jälkeen. (Karlsson et al. 2001)
Tanskassa sairaanhoitajien keskuudessa rintasyövän riski on 80% suurempi (=lähes kaksinkertainen) niillä, jotka tekivät sekä päivä- että yövuoroja. Mitä pidempi päivä-yö-vuorotyöhistoria, sitä suurempi rintasyöpäriski. Niillä, jotka olivat tehneet vuorotyötä yli kaksi vuotta, tämä riski oli päivätyötä tekeviin 160% suurempi (eli 2.6-kertainen) useampien tilastollisten vakiointien jälkeen. (Hansen&Stevens 2011)
Alankomaissa pienehkö tutkimus (122 henkilöä) havaitsi, että vuorotyötä tekevillä kortisolin määrä hiusnäytteessä oli suurempi (47.32 vs 29.72 pg/mg). Nuorilla vuorotyön tekijöillä painoindeksi oli selvästi suurempi kuin päivätyötä tekevillä (27.2 vs 23.7). (Manenschijn et al. 2011)
Italialaistutkimuksessa mitattiin 220 vuorotyötä tekevältä ja 442 päivätyötä tekevältä henkilöltä kilpirauhasarvoja. 3.8%:lla päivätyöläisistä arvot viittasivat kilpirauhasen subkliiniseen vajaatoimintaan (TPO-vasta-aineet ylhäällä ja TSH yli 2.51mU/l), kun taas vuorotyöläisten joukossa vastaava luku oli 7.7% eli ongelma oli tuplasti yleisempi. (Magrini et al. 2006 ; Perfect Health Diet - Intermittent Fasting as a Therapy for Hypothyroidism)

"If light were a drug, the government would not approve it," says Professor Charles Czeisler of the Harvard Medical School. And Professor George Brainard of Thomas Jefferson University in Philadelphia, adds: "Humans evolved on a planet without electric light over thousands and thousands of generations. The body is designed to be alert and awake during daytime hours and to sleep at night. Now we have a 24-7 society that isn't in harmony with our biological design."

"In the new study, scientists grafted human breast cancer tumours on to rats and infused them with blood taken from women during the day, in the early hours of the morning, and after being exposed to light at night. The blood taken in darkness slowed the growth of the cancers by 80 per cent, but the blood taken after exposure to light accelerated it." (Independent: Avoid breast cancer. Sleep in the dark...)

Jos jo parin vuoden vuorotyö näkyy selvästi kohonneena rintasyöpäriskinä, niin saattaisiko sitten eliniän kestävä univaje tai muut mainitsemani valonsaantiin liittyvät, useimpia ihmisiä koskevat ongelmat sitten vaikuttaa myös kroonisten sairauksien riskiin? Hyvinkin mahdollista, sanoisin.

Sitten löytyy jonkin verran kokeellisia tutkimuksia, joissa on esimerkiksi rajoitettu koehenkilöiden unen kestoa enemmän tai vähemmän ja katsottu, mitä unen tahallinen sotkeminen voi aiheuttaa:

Chicagon yliopiston tutkimuksessa yhdentoista nuoren miehen unen kestoa rajoitettiin kuuden päivän ajaksi neljään tuntiin per yö. Tämän seurauksena koehenkilöiden kortisolitasot nousivat ja sokerinsieto heikkeni väliaikaisesti. (Spiegel et al. 1999)
Samassa yliopistossa julkaistiin viime vuonna myös tutkimus, jossa kahtena eri ajanjaksona (vaihtovuorotutkimus) kymmenen ylipainoista henkilöä oli kalorivajeisella ruokavaliolla. Toisena ajanjaksona he saivat laihdutusruokavalion aikana nukkua 8.5 tuntia yössä ja toisena vain 5.5 tuntia yössä. Todelliset unimäärät olivat 7h 25min ja 5h 14min. Unen kestosta riippumatta tämä laihdutusmenetelmä poisti koehenkilöiltä noin kolme kiloa painoa, mutta univajevaiheessa 52% tästä painosta oli lihasmassaa! Ilman univajetta vain 20% laihdutetusta painosta oli lihasmassaa ja loput rasvaa. Tästä voi varmaan sanoa, että jos haluat menettää laihduttaessasi rasvaa etkä lihaksiasi, muista nukkua hyvin. (Nedeltcheva et al. 2010 ; Whole Health Source - The Big Sleep)
Kiinnostava jenkkitutkimus on myöskin tämä (Scheer et al. 2009), jossa kymmenen koehenkilöä laitettiin viikoksi noudattamaan 28-tuntista päivää normaalin 24-tuntisen sijaan. Tutkimusraportissa kuvaillaan muutoksia laajemmin, mutta minusta oli aika kiinnostavaa, että tämän kokeilun puolivälissä jolloin koehenkilöt viettivät yöllä omaa "päiväsaikaansa", koehenkilöiden leptiinitasot olivat koko päiväsajan noin 20% alemmat kuin ennen koetta, kun taas nukkumisaikana ero oli pienempi. Samoin insuliinitasot olivat keskimäärin 22% korkeammat ja aamupalan jälkeiset (2h) sokerit nousivat 32% tavallista enemmän.

Palataanpas takaisin valojuttuihin tutustumalla pariin biologian perusseikkaan... Ympäristön valo vaikuttaa merkittävästi elimistön kellokoneistoon. Erityisesti sininen valo (aallonpituudet 460-490nm) estää käpyrauhasen melatoniinineritystä. Täten pimeässä tai sitten kirkkaassa mutta sinistä valoa sisältämättömässä ympäristössä melatoniinin eritys kasvaa. Tätä on tutkittu muun muassa ns. blue blocker -silmälaseilla, joiden läpi sininen valo kulkee erityisen huonosti (Sasseville et al. 2006, Kayumov et al. 2007) sekä erisävyisillä lampuilla (Chellappa et al. 2011). Silmien altistumista siniselle valolle on luultavasti syytä välttää iltaisin, sillä jopa huoneenvalo ennen nukkumaanmenoa voi vähentää melatoniinin eritystä, millä taas voi olla haitallisia seurauksia. Sinisen valon melatoniinia estävä vaikutus voi olla merkittävä etenkin talvella jolloin vähäisen päivällä tapahtuvan päivänvaloaltistuksen vuoksi elimistö reagoi vahvemmin illalla käytettävään vähemmän kirkkaaseen keinovaloon (Gooley et al. 2011, Higuchi et al. 2007, Park&Tokura 1999). Kun ainoastaan sininen valo vaikuttaa melatoniiniin, niin esimerkiksi kortisolitasot saattavat nousta myös muun värisen valon vaikutuksesta, minkä itse ehkä mielelläni tulkitsisin jonkinlaiseksi viittaukseksi siihen suuntaan, että sinisen valon lisäksi myös muun väristä valaistusta on syytä vähentää iltaisin (Figueiro&Rea 2010, Leproult et al. 2001).

Alla on kokeellisia tutkimuksia, joissa on saatu aikaan kiinnostavia vaikutuksia ihmisen silmään pääsevän valon määrää/laatua muokkaamalla. Tämän voi tehdä muun muassa lampuilla tai sitten asettamalla silmien eteen esimerkiksi oranssit linssit, jotka eivät päästä sinistä valoa läpi:

Japanissa on havaittu, että melko kirkas keinovalo (5000 luksia) päivällä parantaa iltapalan jälkeen tapahtuvaa ruoansulatusta, ja että myöhään illalla valoaltistus taas voi heikentää tätä (Sone et al. 2003, Hirota et al. 2003). Tästä tulee tietysti mieleen se aknefoorumin kirjoittelija, jonka erään kirjoituksen olen suomentanut blogiini: Mielenkiintoinen akneteoria
Ohion osavaltiossa tutkittiin sinistä valoa estävien silmälasien vaikutusta ihmisten unen laatuun ja mielialaan. Sinistä valoa estävät oranssit silmälasit tepsivät tässä suhteellisen kivasti, mutta harmaat kontrollilasit eivät. (Burkhart&Phelps 2009)
Lääkäri James Phelpsin tiedeartikkelissa kuvaillaan pieni koe, jossa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiville (21 henkilöä) annettiin iltakäyttöön sinistä valoa estävät lasit. Koehenkilöillä oli myös uniongelmia. Yhdeksän koehenkilön tila parantui "todella paljon". Kahdeksaan henkilöön tällä ei ollut vaikutusta. Lisäksi paria tämä auttoi maltillisemmin ja paria haittasi jonkin verran, lähinnä koska he nukahtivat lasien vuoksi liian aikaisin (Phelps 2008). Tämän kokeen tulos on linjassa Seth Robertsin tuoreen blogimerkinnän kanssa: Bipolar Disorder: Good Results With Blue-Blocker Glasses
New Yorkin osavaltiossa tehtiin koe, jossa koululaiset käyttivät oransseja blue blocker -laseja kouluviikon ajan (ilmeisesti vain kouluaikana). Tämän päivänvalon "estämisen" seurauksena heidän tyypillinen illalla alkava melatoniinin eritys siirtyi puoli tuntia tavallista myöhemmäksi (Figueiro&Rea 2010).
Kirkasvalolamput näyttävät olevan hyödyksi ainakin tietynlaisten mielialahäiriöiden (mm. masennus, kaamosmasennus) hoidossa (Golden et al. 2005, Lieverse et al. 2011).

Itse voisin kuvitella, että yllä mainituissa kirkasvalotutkimuksissa saavutettu teho voitaisiin mahdollisesti ylittää tavallisella päivänvalolla, joka yleisestikin hakkaa kirkasvalon monessa suhteessa. Kalliista kirkasvalolampusta saatat saada valoa 10 000 luksin verran, jos asetat laitteen tarpeeksi lähelle. Jos menet ulos kävelylle, päivänvalon luksimäärä voi helpostikin olla tähän nähden moninkertainen. Siitä ei myöskään tarvitse maksaa. Eikä se kuluta edes sähköä. Lisäksi päivänvalolla voi olla muita mahdollisia hyötyjä, kuten ultraviolettisäteilyn aiheuttama D-vitamiinin tuotanto ja typpioksidiaineenvaihdunnasta seuraava väliaikainen verenpaineen lasku. (Holick et al. 2007, Opländer et al. 2009, Feelisch et al. 2010).

Melatoniinia voi myös syödä lääkkeenä, ja sillä on havaittu myönteisiä vaikutuksia melko moneen vaivaan:

Melatoniinia käytetään usein hoitona unettomuuteen, ja tähän se onkin tepsinyt etenkin hieman vanhemmilla ihmisillä (käsittääkseni jo 0.3mg on riittävän tehokas annos, vaikka monet käyttävätkin useita milligrammoja). Niillä ADHD:sta kärsivillä lapsilla, jotka kärsivät myös kroonisista nukahtamisvaikeuksista, melatoniini vähentää niin uniongelmia kuin myös ADHD-oireita. (Wade et al. 2011, Rondanelli et al. 2011, Zhdanova et al. 2001, Lemoine et al. 2007, Hoebert et al. 2009)
Eräässä kokeessa melatoniini myös tepsi ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa ihan hyvin. (Lu et al. 2005)
Lisäksi melatoniini näyttäisi toimivan melkoisen hyvin närästyksen ja siihen liittyvien lisätautien hoidossa. (Pereira 2006, Kandil et al. 2010)
Eräs tuore artikkeli lisäksi viittaa siihen suuntaan, että melatoniinilisä voisi olla hyödyksi mm. fibromyalgiasta kärsiville. Tutkimuksessa havaittu hyöty varmaankin perustuu ainakin osittain koehenkilöiden unen laadun paranemiseen, sillä melatoniinia käyttäneillä havaittiin merkittävä parannus lepo/uni -parametreissa. (Hussain et al. 2011)
Aivan tuoreen meta-analyysin mukaan melatoniini hieman tavallista suurempana annoksena (20mg) näyttäisi olevan hyvinkin vahva tehoste tavallisiin syöpähoitoihin. Se lisää selviämistodennäköisyyttä ja vähentää hoidon sivuvaikutuksia merkittävästi. (Wang et al. 2012, ks. myös Mills et al. 2005)

Teoriapuoli alkaa hiljalleen olla lopussa. Tässä vielä ehkä viimeisenä mainitsisin, että vaikka valo onkin hyvin tärkeä ihmisten/eläinten vuorokausirytmiin vaikuttava seikka, niin ilmeisesti mm. ruoka, toiset ihmiset ja liikunta voivat olla melkoisen tärkeitä vaikuttajia tässä. Näitä muita ei kuitenkaan tässä kirjoituksessa nosteta suuremmin esille.

Omat ehdotukset

Alla on omia "suosituksiani" vuorokausirytmin muokkaamiseksi hitusen luonnollisempaan suuntaan.

1) Valoa aamulla ja päivällä
Valon vaikutus vuorokausirytmiin näyttää olevan suurin heti heräämisen jälkeen, mutta myös päiväsaikaan riittämätön valo voi ilmeisesti olla huono juttu. Ehdotankin täten riittävän valon saamista erityisesti aamulla mutta myös päiväsaikaan. Kesäisin nämä hoituvat esimerkiksi marssimalla heti heräämisen jälkeen kymmeneksi minuutiksi ulos ja tekemällä töitä ikkunan vieressä tai mahdollisesti jopa parvekkeella. Mutta kun täällä Suomessa on kuitenkin monta synkkää ja kylmää kuukautta, ehdotan hyvän keinovalon hankintaa.

Kirkasvalolamput olisivat ehkä optimaalisin hankinta riittävän aamuvalon saamiseksi. Niitä on karkeasti ottaen kahta tyyppiä: suurikokoiset valolaatikot jopa 10000lux kirkkaudella ja sitten pienemmät laitteet pienemmillä luksimäärillä mutta hieman sinisemmällä valolla. Kirkasvalolampun sinisyys on siis hyvin tärkeä seikka luksimäärän ohella. (Meesters et al. 2011). Itse tilasin brittiamazonista halvan ja pienen Lifemax Light Pod -lampun (ja verkkokauppa.comista adapterin). Toimii.

Lisäksi ihan tavallisiin valaisimiin myydään päivänvalolamppuja jotka ovat hyvä vaihtoehto tavallisille hehku- ja energiansäästölampuille. Ne ovat lähtökohtaisesti täysspektrisiä ja niiden valo on valkoisempaa kuin muissa lampuissa, joten ne vaikuttavat vuorokausirytmiin vahvemmin kuin tavalliset lamput. Makuuhuoneeseen asetettuina pari 25-wattista Viva-Lite -lamppua voisi varmaankin jopa korvata kirkasvalolampun joidenkin ihmisten kohdalla. Itselläni on kaksi 13-wattista katossa, mutta ne eivät vielä tuo ihan optimaalisesti valoa ainakaan minun silmiini eli tarvitsen vielä ohelle Lifemax-kirkasvalolampun mikäli haluan optimoida unirytmijutut.

2) Pimeyttä illalla
Illalla olisi hyvä minimoida valon, erityisesti sinisen valon määrä. Valojen sammuttaminen ja tietokoneen näytön himmentäminen illalla auttaa tässä, luonnollisesti. Itse myös laitan 1-2 tuntia ennen suunniteltua nukahtamisaikaa päähäni blue blocker -aurinkolasit eli oranssilinssiset lasit, jotka estävät erityisesti sinisen valon pääsyä silmiin. eBaysta voi löytää hakusanalla "high contrast blue blocker" oikein miellyttävät blue blocker -aurinkolasit. Minulla on tällaiset Aviator-malliset lasit, jotka maksoivat yhteensä alle 8 euroa (hinnasta noin puolet postikuluja). Ne ovat siinäkin mielessä kivat, että niiden alle mahtuu myös tavalliset lukulasit.

Lisäksi:
Psykologian professori Seth Robertsin erilaisia kokeiluja käsittelevässä paperissa (Roberts 2004), hänen blogissaan sekä Perfect Health Diet -blogin Robertsin juttuja käsittelevässä artikkelissa on ollut paljon kiinnostavia päivityksiä vuorokausirytmistä. Listaan tässä seikkoja jotka Robertsin mielestä voivat olla hyödyksi niille henkilöille joilla on eniten ongelmia vuorokausirytmin kanssa.

Robertsin mukaan D3-vitamiinilla saattaa olla vuorokausirytmiin vaikuttavia mekanismeja, minkä vuoksi hän suosittelee noin D3-vitamiinilisän syömistä pian heräämisen jälkeen. Hänen mielestään 4000IU eli 100µg on sopiva annos. (lisätietoa 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15)
Jalkojen väsyttäminen voi ilmeisesti parantaa unen laatua merkittävästi. Roberts on havainnut että noin yhdeksän tunnin seisomisella saadaan paras tulos unen laadun suhteen, mutta saman tuloksen saa myös seisomalla yhdellä jalalla paljon lyhyemmän ajan, koska yhdellä jalalla seisoen jalat väsyvät nopeammin.(lisätietoa 1 (sivut 13-15) ja 2)
Kasvojen näkeminen vaikuttaa vuorokausirytmiin myös, Robertsin mukaan niin että jos näkee aamulla kasvoja, niin sitten etenkin loppuillasta mieliala/jaksaminen on huonompi mutta seuraavana päivänä se on taas kautta linjan tavallista parempi aina iltaan asti. Saman logiikan mukaan kasvojen katselu iltaisin esimerkiksi telkkarin kautta voi saada aikaan sen että on aamuisin ja päivisin väsynyt ja iltaisin liian pirteä. En tarkalleen tiedä miten aamusta kotona oleskelevien olisi helpointa toteuttaa aamuinen kasvojen katselu, mutta itse voisin kokeilla ottaa tavaksi soittaa aamuisin syntikkaa yhdellä jalalla seisoen ja samaan aikaan naaman eteen asetettua parin euron hintaista Tarjoustalon pöytäpeiliä tuijottaen jolloin näen sitten omat kasvoni. ;) Sen vielä sanoisin, että vaikka Robertsin mielestä vaikutukset tulevat viiveellä, niin minusta peiliin liittyy välitön mieltä rauhoittava vaikutus, samalla tavalla kuin jonkun hyvän kaverin kanssa oleskeluun joskus liittyy. (lisätietoa 1 ja 2 (sivut 5-13)

Itse myös olen havainnut että kahdella syömisaikoihin liittyvällä seikalla saattaisi olla myönteistä vaikutusta unen laatuun ja aamuheräämisen helppouteen. Ensinnäkin syön melko suuren aamupalan pian heräämisen jälkeen ja toiseksi yritän syödä suuren iltapalan vähintään pari-kolme tuntia ennen suunniteltua nukahtamisaikaa, koska liian myöhäinen iltapala tuntuu hieman sotkevan asioita.

Omat kokemukseni
Itse olen käyttänyt hieman yli satasen rahaa suosittelemiini hankintoihin (kirkasvalolamppu, päivänvalolamput, blue blocker -aurinkolasit) ja käytänkin niitä koko rahan edestä. Jalkojen väsyttämistä ja kasvojen katselemista aamuisin en ole vielä omalla kohdalla ehtinyt erityisemmin kokeilemaan mutta voisin nyt pistää nuokin kokeiluun ylempänä kuvailemallani tavalla. Hyötyä on kuitenkin ollut jo lamppu- ja aurinkolasikikkailuista melkoisen paljon. Lukioaikanani minulla oli aina vaikeuksia mennä ajoissa nukkumaan, minkä seurauksena aamuisin oli usein hankala herätä. Nykyisin näiden kikkailujeni ansiosta pystyn tietokoneen iltakäytöstä huolimatta menemään nukkumaan helposti esimerkiksi jo iltakymmeneltä, jolloin töihin herääminen aamuseitsemältä ei ole mikään ongelma. Lisäksi luulen myös unen laadun menneen parempaan suuntaan. Näistä jutuista on selvästi sen verran hyötyä, että voin suositella niitä muillekin.

Kirkasvalolamppu vasemmalla, iltalasit oikealla.
Todellisuudessa Lifemax Light Pod ei loista samalla
tavalla kuin tässä valokuvassa.

Ylimääräisiä lähteitä aiheesta kiinnostuneille

Blogitekstejä, lehtiartikkeleita ynnä muita kirjoituksia:
Seth's Blog (Seth Roberts) - Bipolar Disorder: Good Results With Blue-Blocker Glasses
Perfect Health Diet - Intermittent Fasting as a Therapy for Hypothyroidism
CNN: Trouble sleeping? Maybe it's your iPad
NY TIMES: In Eyes, a Clock Calibrated by Wavelengths of Light
NY TIMES: Sleeping (or Not) by the Wrong Clock
Duodecim - Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin (Laitinen, Porkka-Heiskanen)
Duodecim - Kaamosmasennus ja kaamosväsymys (Nyström, Saarijärvi, Räihä)
Lowcarber.org -keskustelupalstan ketju kirjasta Lights Out (kirja, jota en suosittele kenellekään...)
Independent: Could you be suffering from 'social jet lag'?
Slumber's Unexplored Landscape - People in traditional societies sleep in eye-opening ways
Telegraph: This could be your dream diet
Tutkimusmatka terveyteen - Zeo
Karppaus.info -foorumin viestini, jossa listaan muutaman terveysbloggaajan univinkkejä.
Havaintoja digimaailmasta - Energiansäästölamppuhuijaus
Can lamps cause epileptic or other types of seizures?
DVD Plazan ketju päivänvalolampuista
Great Sleep! Reduced Cancer!: A Scientific Approach to Great Sleep and Reduced Cancer Risk (kirja)

Tieteellisiä papereita:
Relationship between individual difference in melatonin suppression by light and habitual bedtime. (Tutkimus, jossa mm. voi havaita, että valon aiheuttaman melatoniinisuppression määrä on aika yksilöllistä. Kiinnostavasti parilla koehenkilöllä valo ei edes vähentänyt melatoniinia yöllä.)
Melatonin in walnuts: influence on levels of melatonin and total antioxidant capacity of blood.
Altered sleep architecture and higher incidence of subsyndromal depression in low endogenous melatonin secretors.
Effect of sunlight exposure on cognitive function among depressed and non-depressed participants: a REGARDS cross-sectional study.
Narrowband ultraviolet B phototherapy improves the quality of life in patients with psoriasis.
Working under daylight intensity lamp: an occupational risk for developing circadian rhythm sleep disorder?
Mood and energy regulation in seasonal and non-seasonal depression before and after midday treatment with physical exercise or bright light.
Treatment of rapidly cycling bipolar patient by using extended bed rest and darkness to stabilize the timing and duration of sleep.
Dark therapy for mania: a pilot study.
An open trial of light therapy in adult attention-deficit/hyperactivity disorder.
Inhibitory effect of light of different wavelengths on the fall of core temperature during the nighttime.
The influence of different wavelengths of light on human biological rhythms.
Effect of exercise alone on the weight of obese women. ("weight loss paralleled length of time spent walking" - kun ei kävely ole lähtökohtaisesti kovin raskasta liikuntaa, voisiko osa vaikutuksesta selittyä esim päivänvalolla tai kävelyn vaikutuksesta vuorokausirytmiin, eikä varsinaisesti liikunnalla/kalorikulutuksella?)
Effects of the morning irradiation of light with different wavelengths on the behavior of core temperature and melatonin in humans.
Epidemiologic study of sleep disturbances and psychiatric disorders. An opportunity for prevention? ("The risk of developing new major depression was much higher in those who had insomnia at both interviews compared with those without insomnia (odds ratio, 39.8; 95% confidence interval, 19.8 to 80.0).")
Melatonin secretion is supersensitive to light in migraine.
Influence of melatonin on fatigue severity in patients with chronic fatigue syndrome and late melatonin secretion.
Melatonin is a safe and effective treatment for chronic pulmonary and extrapulmonary sarcoidosis.
New actions of melatonin on tumor metabolism and growth.
Nocturnal melatonin secretion is not suppressed by light exposure behind the knee in humans.
Use of modified spectacles and light bulbs to block blue light at night may prevent postpartum depression.
Limiting the impact of light pollution on human health, environment and stellar visibility.
Differential rescue of light- and food-entrainable circadian rhythms. ("When food is plentiful, circadian rhythms of animals are powerfully entrained by the light-dark cycle. However, if animals have access to food only during their normal sleep cycle, they will shift most of their circadian rhythms to match the food availability.")
Social influences on mammalian circadian rhythms: animal and human studies.
Sleep habits and susceptibility to the common cold.
Dark therapy for schizoaffective disorder. A case report

Luettuja kirjoja

2011-10-17T14:21:00.000-07:00

Tässä on jonkinlaista listaa viime vuosina lukemistani ei-fiktiivisistä kirjoista, joista suurin osa on selvästikin terveyskirjoja. Säväyttävimmät kirjat ovat lihavoituna. Joillekin keskivertoa kiinnostavammille kirjoille annan plussan (+). Alempana on myös toistaiseksi kesken olevien ja aloittamattomien kirjojen listat.

Ihan viime aikoina kirjojen lukeminen on jäänyt melko vähälle. Sen sijaan luen terveysjuttuja blogien, facebookin, karppausfoorumin, twitterin ja ihan pubmed-hakujen kautta.

Luettu:

Broda Barnes - Hypothyroidism: The Unsuspected Illness (+)

Herbert Benson - The Relaxation Response

Braly&Hoggan - Dangerous Grains

Robert Brown - Omega Six The Devil's Fat

Charles Eisenstein - The Ascent of Humanity

Charles Eisenstein - The Yoga of Eating

Daniel Everett - Don't Sleep, There Are Snakes: Life and Language in the Amazonian Jungle

Tim Ferriss - The 4-Hour Workweek (+)

Elaine Gottschall - Breaking The Vicious Cycle

Antti Heikkilä - Diabeteksen hoito ruokavaliolla

Antti Heikkilä - Mielenrauha

Antti Heikkilä - Riippuvuus: Valheiden verkko

Antti Heikkilä - Siunattu kipu (+)

Paul&Shou-Ching Jaminet - Perfect Health Diet

Lierre Keith - The Vegetarian Myth: Food, Justice and Sustainability

Malcolm Kendrick - Ei sittenkään kolesteroli

Pam Killeen - Addiction: The Hidden Epidemic

Staffan Lindeberg - Food and Western Disease (+)

Patterson&Grenny&McMillan&Switzler&Covey - Crucial Conversations (+)

Michael Pollan - Oikean ruoan puolesta

Uffe Ravnskov - Ignore The Awkward! How the Cholesterol Myths Are Kept Alive

Jenny Ruhl - Blood Sugar 101

Robert Sapolsky - Why Zebras Don't Get Ulcers (+)

David Schwarz - The Magic of Thinking Big

Diana Schwarzbein - The Schwarzbein Principle II: The Transition

Diana Schwarzbein - The Schwarzbein Principle: The Program

Mark Starr - Hypothyroidism Type 2 (+)

Christer Sundqvist - Sietämätön leveys

Heljä Suuronen-Geib - Kivikautinen ruokavalio

Kaisu Viikari - Opi ymmärtämään ja ehkäisemään myopiaa

Kaisu Viikari - Tetralogia (+)

Aajonus Vonderplanitz - Terveen elämän reseptit

James Wilson - Adrenal Fatigue: The 21st Century Stress Syndrome

Jonathan Wright - Why Stomach Acid is Good for You

Jonathan Wright - Your Stomach

+ ehkä joitain muita... Atkinsilta luin jonkun supplementtikirjan, mutta en muista edes sen nimeä.

Kesken:

Tim Ferriss - The 4-Hour Body (yli puolet luettu, kaikki jutut ei kiinnosta tuolla) (+)
Esther Gokhale - 8 Steps to a Pain-Free Back (+)

Thich Nhat Hanh - Peace Is Every Step

Peter Hauri - No More Sleepless Nights

Michael Holick - Vitamin D Solution

Jan Kwasniewski - Homo Optimus (argh! Olen lukenut ekat 100+ sivua enkä tiedä saanko kirjaa loppuun, koska monet Kwasniewskin perustelut ovat mielestäni tosi ärsyttäviä/epäuskottavia, vaikka muuten hyvät ohjeet miehellä mielestäni on)

Nick Lane - Oxygen, The Molecyle that Made the World (vähän liian vaikeaa tuo enkku mulle, mutta kai se jossain vaiheessa läpi menee)

Aki Loikkanen - H-Limit (suurin osa luettu vitamiiniselostuksia myöten, loppukappaleet pitäisi vielä jaksaa lukea; kirjassa on valtavasti triviatietoja mm. ravinteista ja ruoansulatuksesta)

Eades&Eades - Protein Power Lifeplan (pari kappaletta valikoivasti luettu, ehkä joskus loputkin)

Doug McGuff - Body by Science (suurimmaksi osaksi luettu)

Julia Ross - The Mood Cure (puolet luettu, luen loput joskus kun jaksaa...)
Kaisu Viikari - Panacea (+)

Missy Vineyard - How You Stand, How You Move, How You Live

Wiley&Formby - Lights Out: Sleep, Sugar and Survival (en suosittele kenellekään...)

Robb Wolf - The Paleo Solution (stressikappale ja vilja-suolisto-kappale luettu)

+ ehkä joitakin muita.

Aloittamatta/Tilattu:

Jeffrey Smith - Seeds of Deception (GMO-juttuja)

Michael Young - Malinowski's Kiriwina: Fieldwork Photography 1915-1918 (Trobriandsaarilta valokuvia)

Walter Willett ja hiilihydraatit

2011-10-11T07:47:00.000-07:00

Walter Willett toimii Harvardin yliopistossa lääketieteen professorina. Hän on suhteellisen kova guru tutkimusmaailmassa, sillä hänen nimi löytyy yli tuhannesta tieteellisestä julkaisusta ja hän on maailman toiseksi siteeratuin nimi kliinisessä lääketieteessä.

Tässä vaiheessa vielä korostan, että ylimmänkin auktoriteetin sanoihin on sopivaa suhtautua kritiikillä. Willett ei ole minulle mikään guru.

Mitä Willett sanoo ravitsemuksen yhteydestä aineenvaihduntasairauksiin? Samaa sarjaa kuin THL:ssä ja Sydänliitossa, eli "voi tukkii verisuonet" ja "ruisleipä miehen tiellä pitää"? Väärin. Vajaan vuoden takaisessa Los Angeles Times -haastattelussaan linja on varsin "poikkeuksellinen":

"Fat is not the problem," says Dr. Walter Willett, chairman of the department of nutrition at the Harvard School of Public Health. "If Americans could eliminate sugary beverages, potatoes, white bread, pasta, white rice and sugary snacks, we would wipe out almost all the problems we have with weight and diabetes and other metabolic diseases." (Lähde: LA Times 20.12.2010 - A reversal on carbs)

”Jos amerikkalaiset voisivat jättää sokeroidut juomat, perunat, valkoisen leivän, pastan, valkoisen riisin ja makeat välipalat, saisimme pyyhkäistyä pois kaikki ongelmat, joita meillä on ollut painon, diabeteksen ja muiden metabolisten sairauksien kanssa” - (Lähde: MOT 25.1.2011 - Uutta tietoa rasvoista, kolesterolista ja statiineista: Miljoonat terveet ottavat statiineja turhaan)

Tämä on mielestäni aika kiinnostava kommentti Willettiltä. Siinähän käy ilmi, että lääketieteen kärkinimi on karppaajien kanssa pitkälti samoilla linjoilla ravitsemuksesta. Jopa perunat, pasta ja riisi ovat miehen mielestä ongelmaruokia, mutta rasva ei.

EDIT: Tämän haastattelun jälkeen Willettin on havaittu taas varoittavan kovista rasvoista ja punaisesta lihasta...

Tanskassa alettiin verottamaan tyydyttyneitä rasvoja

2011-10-01T08:20:00.000-07:00

Telegraph - Denmark taxes fatty products "Denmark is to impose the world's first "fat tax" in a drive to slim its population and cut heart disease."

Satakunnan kansa - Tanskassa hamstrattiin voita, kun rasva pantiin verolle "Tanska on ryhtynyt ensimmäisenä maana maailmassa perimään rasvaveroa. Veroa peritään elintarvikkeiden sisältämistä tyydytetyistä rasvoista, ja sen toivotaan vähentävän rasvaisten elintarvikkeiden käyttöä. Maksu on 16 kruunua eli 2,15 euroa kilolta."

Valtsun kommentti,

En oikein tiedä onko muutoksella välttämättä hyviä vaikutuksia Tanskan kansalaisten terveyteen. Viime aikoina useampi meta-analyysi on päätynyt tulokseen, ettei tyydyttynyt rasva vaikuta sydänkuolemiin tai kokonaiskuolleisuuteen. Ne meta-analyysit, joissa pieni yhteys on havaittu, ovat valikoineet tutkimukset yleensä huonosti. Muun muassa multifaktoriaalista Oslo diet-heart -tutkimusta ja monin puolin huonosti toteutettua, ei-satunnaistettua suomalaista mielisairaalatutkimusta on käytetty. Ja tiettyjä tutkimuksia päinvastaisin tuloksin ei taas olla valikoitu. Nämä edellä mainitut ongelmat koskevat mm. Mozaffarianin meta-analyysia, jota muun muassa Mikael Fogelholm, yksi keskeisimmistä terveyspäättäjistämme, on siteerannut kirjoittaessaan pehmeiden rasvojen eduista. En oikein tiedä, kuinka hyvin terveyspäättäjiemme sanoja voi ottaa todesta tällaisten "mokailujen" jälkeen. Mozaffarian sentään on jälkeenpäin korjannut kantaansa AAAS:in EurekAlert!-uutissivuston kirjoituksessa Think saturated fat contributes to heart disease? Think again.

Koska maitorasva on pääosin tyydyttynyttä rasvaa (vaikka sisältää myös terveellisenä pidettyjä kertatyydyttymättömiä rasvahappoja melko reilusti), Tanskan vero vaikuttaa myös maitorasvaa sisältävien tuotteiden myyntiin. Kuitenkin maitorasvaa koskeva tutkimusnäyttö näyttäisi jopa painottuvan jopa siihen suuntaan, että maitorasva on luultavasti terveellistä. Ei ainakaan ole haitallista.

Jos minulta kysytään, leipomotuotteet ja puhdistettu sokeri voisivat olla parempi verotuksen kohde, kansalaisten terveyttä ajatellen.

Minusta on ikävää että suuret terveyspäättäjät kuten Sydänliiton puheenjohtaja ja Kuopion yliopiston entinen rehtori Matti Uusitupa ja THL:n entinen johtaja Pekka Puska edelleenkin hokevat asioita, joita ei tutkimusnäyttö tue. Hyvä, että ihmiset eivät enää usko näitä päättäjiä kuten ennen.

"Tässä keskustelussa unohdetaan, että on olemassa pitkän aikavälin tutkimustietoa siitä, että vähentämällä kovan rasvan osuutta ja korvaamalla se pehmeällä, valtimotautitapaukset vähenevät." - Matti Uusitupa

Ei maitorasvaa tarvitse pelätä

2011-10-01T02:21:00.000-07:00

"Muoteja tulee ja menee. Mutta maailman kaikki asiantuntijayhteenvedot todistavat samaa. Voi ei ole yhtäkkiä muuttunut terveellisemmäksi kuin aikaisemmin" - Pekka Puska (HS.fi 30.9.2011)

Johtanto

Viime vuosikymmenien aikana maitorasvan demonisointi on ollut muotia. Voin kulutuksen on sanottu johtavan verisuonien tukkeutumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan.

Kuitenkin, juuri viime vuosina esiin on astunut myös toinen koulukunta. Heidän mukaansa tämä ei ole tosi. Voi ei tuki verisuonia, eikä kolesteroli myöskään.

Kuka sitten on oikeassa?

Kokosin alle erilaisia tutkimuksia, joissa on tarkasteltu ensisijaisesti maitorasvaa sisältävien tuotteiden (voi/kerma/juusto jne) käytön yhteyttä mm. sydäntautiin ja kokonaiskuolleisuuteen. Jätin pois tutkimukset, joissa puhutaan vain "tyydyttyneestä" tai "kovasta" rasvasta, koska maitorasva ei ole yksiselitteisesti tyydyttynyttä rasvaa eikä tyydyttynyt rasva ole yksiselitteisesti maitorasvaa.

Tutkimukset

1) Holmberg S, Thelin A, Stiernström EL: Food Choices and Coronary Heart Disease: A Population Based Cohort Study of Rural Swedish Men with 12 Years of Follow-up. Int. J. Environ. Res. Public Health 2009, 6, 2626-2638

Tässä 12-vuotisessa ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että paljon kasviksia syöneistä miehistä (n=1155) vähän maitorasvaa käyttäneet (noin alin viidennes) saivat muihin verrattuna nelinkertaisesti sydänkohtauksia. Huikea ero rasvaisten maitotuotteiden hyväksi. Sopii kuitenkin ajatella, että luultavasti korrelaatioita selittävät muutkin elintavat. Ja toisaalta tutkijoiden mukaan kohtalaisesti maitorasvaa käyttäneiden riski oli sama kuin runsaasti maitorasvaa käyttäneillä.

2) Gillman MW, Cupples LA, Gagnon D, Millen BE, Ellison RC, Castelli WP: Margarine intake and subsequent coronary heart disease in men. Epidemiology. 1997 Mar;8(2):144-9. (ks. Stephan Guyenetin artikkeli Butter vs. Margarine Showdown)

Tässä 832 miestä käsittäneessä 20 vuotta kestäneessä tutkimuksessa voin runsas käyttö vähensi sydänkohtausriskiä, mutta tilastollisesti merkitsemättömästi. Margariinin runsas käyttö (yli 5 ruokalusikallista päivässä) sen sijaan nosti tutkimuksen jälkimmäisen 10 vuoden seurannan aikana sydänkohtausriskiä 77% verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet margariinia lainkaan. Toisaalta näihin aikoihin margariinit saattoivat sisältää kasviöljyperäisiä transrasvoja, joita ei enää nykymargariineissa ole.

3) M Bonthuis, MCB Hughes, TI Ibiebele, AC Green, JC van der Pols: Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. European Journal of Clinical Nutrition advance online publication 7 April 2010.

Australiassa seurattiin 16-vuoden ajan yhteensä 1529 henkilöä. Täysrasvaisia maitotuotteita käyttäneillä sydäntautikuolleisuus oli 69% vähäisempää kuin muilla. Korrelaatiota täysrasvaisten maitotuotteiden ja kuolleisuuden välillä ei ollut.

4) LA Smit, A Baylin, H Campos: Conjugated linoleic acid in adipose tissue and risk of myocardial infarction. Am J Clin Nutr. 2010 May 12.

Täällä taas tutkittiin, kuinka rasvakudokseen kertynyt CLA (maitorasvan luonnollinen transrasvahappo) korreloi sydäntaudin kanssa. Taas kerran tulos oli maitorasvan kuluttajille myönteinen: Korkeimmat CLA-tasot rasvakudoksessa, verrattuna alimpiin CLA-tasoihin, korreloivat 49% pienemmän sydänkohtausriskin kanssa.

5) E Warensjö, J-H Jansson, T Cederholm, K Boman, M Eliasson, G Hallmans, I Johansson, P Sjögren: Biomarkers of milk fat and the risk of myocardial infarction in men and women: a prospective, matched case-control study. Am J Clin Nutr (May 19, 2010).

Uppsalan yliopistosta todettiin, että maitorasvan biomarkkerit plasman fosfolipideissä vähentävät tilastollista riskiä saada ensimmäinen sydänkohtaus. Miehillä riskin pieneneminen oli tilastollisesti merkitsemätöntä, naisilla taas merkitsevää.

6) SC Larsson, S Männistö, MJ Virtanen, J Kontto, D Albanes, J Virtamo: Dairy foods and risk of stroke. Epidemiology. 2009 May;20(3):355-60.

Suomalaisilla 50-69 -vuotiailla tupakoivilla miehillä tietyt aivohalvauksen muodot korreloivat runsaamman täysmaidon, jogurtin ja voin käytön kanssa. Sen sijaan kerman käyttö korreloi käänteisesti.

7) JI Mann, PN Appleby, TJ Key, M Thorogood: Dietary determinants of ischaemic heart disease in health conscious individuals. Heart. 1997 Nov;78(5):450-5.

Uuden-Seelannin kasvissyöjistä ja näiden sekasyöjäkavereista koostetussa tutkimuksessa juuston runsas käyttö korreloi 2.47-kertaisen sydänkuolemariskin kanssa. Myös mm. eläinrasva ja ravinnon kolesteroli korreloivat kasvaneen sydänkuolemariskin kanssa. Toisaalta, eläinrasvan käyttäjillä kokonaiskuolleisuus oli kuitenkin sama kuin muillakin.

8) PS Gartside, P Wang, CJ Glueck: Prospective assessment of coronary heart disease risk factors: the NHANES I epidemiologic follow-up study (NHEFS) 16-year follow-up. J Am Coll Nutr. 1998 Jun;17(3):263-9.

NHANES I -seurannassa havaittiin joidenkin etnisten ryhmien edustajilla tilastollisesti merkitsevä korrelaatio voin käytön ja sydänkohtausriskin välillä. Tutkimusraportissa annetaan tietoa hyvin huonosti, ei edes minkäänlaisia riskikertoimia.

There was an ethnic group*butter interaction such that in African-Americans and in American Indians, Hispanics, and Asians, CHD events increased as butter intake rose (p=.026, p=.015).

(...)

In the current study, butter intake was positively associated with CHD event rates in subjects with pigmented skin, African-Americans, American Indians, Hispanics, and Asians, but not in Caucasians.

Päätelmät

Näiden tutkimuksien tulokset olivat melko ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksissa maitorasva näyttäytyy hyvin terveellisenä, joissakin se taas yhdistyy joihinkin terveysongelmiin. Näistä kuitenkin on helppo tulla siihen tulokseen, että perinteiset väittämät voin haitallisuudesta eivät ole uskottavia. Yritän jatkossa lisäillä tänne muitakin aiheen kannalta oleellisia tutkimuksia, jos vain löydän.

Jotkut käyttävät erityisen suuria määriä maitorasvaa esimerkiksi vähähiilihydraattisen ruokavalion (VHH) yhteydessä. Nämä yllä mainitsemani tutkimukset on kuitenkin tehty kohtuullisesti rasvaa kuluttavalla väestöllä, joten johtopäätöksiä on vaikea vetää. Erilaisten lyhytaikaisten VHH-ruokavaliotutkimusten ja kuulemieni kokemuksien perusteella uskoisin senkin olevan kuitenkin melko turvallista useimpien kohdalla.

Tässä artikkelissa tarkastellaan lähinnä maitorasvatutkimuksia, eikä "kovan rasvan" terveysvaikutuksia arvioivia tutkimuksia. Kirjoituksessani Kaikenlaista rasva- ja kolesteroliaiheista juttua käsittelen lyhyesti tuoreempia rasva-aiheisia meta-analyyseja, joissa niissäkin nähdään jopa kova rasva melko neutraalina ravintotekijänä, jopa hiilihydraatteja terveellisempänä.

Kolesteroli ja rasva

2011-09-30T13:37:00.000-07:00

Tässä artikkelissa selviää luultavasti melko hyvin oma käsitykseni rasvan ja kolesterolin osuudesta sydäntautiin. Yhdistyykö kokonaiskolesteroli sydäntautiin? Tukkiiko kova rasva verisuonet? Entäs se "paha" LDL?

Kirjoitus on päivittyvä eli lisäilen aina välillä hieman uutta tietoa.

Kokonaiskolesteroli ja sydän- tai kokonaiskuolleisuus, tutkimuksia

"Uskon että yksinomaan kolesteroli tukkii verisuonet" -Pekka Puska (lähde)

Korreloiko kokonaiskolesteroli sydänkuolleisuuden kanssa väestötasolla tai onko muita yhteyksiä?

Briteissä kokonaiskolesteroli ei uusimman tiedon mukaan näytä korreloivan sydäntaudin kanssa. Kokonaiskolesterolin ja aivohalvauksen välillä käänteinen korrelaatio (Hamer et al. 2011)
Australian aboriginaaleilla vahva käänteinen korrelaatio kokonaiskolesterolin ja sydäntaudin välillä. (McDermott et al. 2000)
Japanissa kuolleisuus on alhaisempaa korkeammilla kolesteroliarvoilla. (Kirihara et al. 2007)
Framinghamin tutkimuksessa laskeva kokonaiskolesteroli ennusti suurempaa kuolemariskiä. (Anderson et al. 1987)
Lancet-tiedelehden meta-analyysissa kokonaiskolesteroli korreloi sydäntauti- ja aivohalvauskuolleisuuden kanssa etenkin nuoremmalla väestöllä (40-70v). Kolesteroli korreloi käänteisesti muista syistä johtuvien kuolemien kanssa. (Prospective Studies Collaboration, 2007)
Tuoreessa HUNT 2 -julkaisussa kyseenalaistetaan yleisiä kolesterolinäkemyksiä, sillä yli 50 000 norjalaisen aineistolla kolesterolitaso ei korreloinut kokonaiskuolleisuuden kanssa miehillä, ja naisilla korkeampi kolesteroli korreloi alhaisemman kuolleisuuden kanssa. Kokoteksti on kiinnostavaa luettavaa... (Petursson H et al. 2011)

Ainakin nämä paperit viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että korkea kokonaiskolesteroli itsessään ei ole kovin ongelmallinen asia. Joissakin populaatioissa jopa selvästi käänteinen korrelaatio ei oikein vahvista uskoa siitä, että kokonaiskolesteroli olisi ainakaan erityisen keskeinen tekijä sydäntaudin patologiassa. Silti moni uskoo jopa kolesteroliteorian olevan jollakin tapaa hyvä markkeri kertomaan ihmisen terveydestä...

Tähänpä sopii yksi huvittava lainaus Lancet-lehdestä: Cholesterol and all-cause mortality in Honolulu (2001)

The central, surprising, finding from our study was that low serum cholesterol, persisting for 20 years, increased subsequent all-cause mortality. We have no logical explanation for this finding, nor, apparently, do any of our correspondents.

LDL-kolesteroli ja sydän- tai kokonaiskuolleisuus

"Valtimotautitutkijat kautta maailman pitävät itsestään selvänä, että suurentunut LDL-kolestrolipitoisuus on suorassa syy-seuraussuhteessa valtimokovettumatautiin." - Matti Uusitupa (lähde)

Entäs LDL? Tutkimuksia oli vähän vaikea löytää, mutta joitakin löytyi kuitenkin

Korreloiko LDL-kolesteroli sydän- tai kokonaiskuolleisuuden kanssa väestötasolla?

Tuoreen kanadalaiskatsauksen mukaan LDL-kolesteroli ei ennusta sydäntautia erityisen hyvin verrattuna esimerkiksi apoB-konsentraatioon. Korrelaatio on toki olemassa. (Sniderman AD et al. 2011)
Kitava-saaren alkuperäisväestöllä LDL oli sama kuin ruotsalaisilla, mutta ensiksi mainituilla ei ole havaittavaa sydäntautia eikä muitakaan länsimaisia sairauksia. (Lindeberg 1993; ks. myös tämä kirjoitus)

Yritän löytää lisää tutkimuksia, mutta näin alustavasti pahalta näyttää. Käsittääkseni LDL on sydäntaudin riskimarkkeri, mutta ei kuitenkaan tarkimmasta päästä.

LDL-reseptoria säätelevät geenit ja sydänkuolleisuus

Familiaalisessa hyperkolestrolemiassa LDL-reseptorin toimintaa vähentävät mutaatiot yhdistyvät moninkertaistuneeseen sydäntautiriskiin. (Umans-Eckenhausen et al. 2002, katso havainnollistava kuva (kuva napattu täältä))
Joidenkin ihmisten PCSK9-geenimutaatio vähentää LDL:n määrää veressä ja näillä ihmisillä sydäntautiriski on huomattavasti alhaisempi. (Cohen et al. 2006, katso kuva (kuva napattu täältä))

Tämä näyttö LDL-reseptorin toiminnan yhteydestä sydäntautiin kertoo, että LDL voi kyllä olla keskeinen tekijä sydäntaudin synnyssä. Luulen että tämä liittyy osittain ainakin LDL:n hapettumiseen ja siitä on alempana tekstiä.

Kannattaako LDL:ää laskea lääkkeillä. Ei aina. Etsetimibi.

Ota familiaalisesta hyperkolesterolemiasta "kärsiviä" ihmisiä kaksivuotiseen tutkimukseen. Syötä toiselle ryhmälle simvastatiinia ja toiselle ryhmälle simvastatiinin ohella myös ezetimibiä, yhdistelmälääkettä.

LDL-kolesterolit laskevat yhdistelmälääkityillä huomattavasti enemmän. Yhdistelmälääkityillä LDL oli tutkimuksen lopulla noin 1.3 yksikköä alhaisempi.

Entäs verisuonitaudin markkeri, kaulavaltimon seinämän paksuus? Yhdistelmälääkityillä paksuutta tuli enemmän huolimatta alhaisemmasta LDL-arvosta. (Kastelein et al. 2008).

Huom! Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät LDL:ää laskevat lääkkeet voisi vähentää sydänkuolleisuutta. Ainakin tietyillä riskiryhmillä kolesterolilääkkeet näyttävät toimia, vaikka eivät ilmeisesti sivuoireisiinsa nähden mitenkään loisteliaasti. Siitäkin on väittelyä, tulevatko kolesterolilääkkeiden hyödyt kolesterolitasojen laskemisesta vai esim. Rho-aktivaation vähentämisestä.

Rosuvastatiini pärjää hieman etsetimibiä paremmin, mutta LDL selitä ilmiötä.

ASTEROID oli statiinitutkimus, jossa annettiin suuri annos rosuvastatiinia noin viidellesadalle henkilölle joilla oli näyttöä sepelvaltimotaudista. Tutkimus oli onnistunut, tavallaan. Lähes kolmasosa tutkituista tippui tutkimuksesta pois, mutta lopuilla LDL laski keskimäärin yli puoleen alkuperäisestä ja samalla saatiin myös itse valtimonrasvoittumia pienenemään merkittävästi. (Nissen et al. 2006)

Tutkimuksesta myös uutisoitiin laajasti, esim Mediuutiset: Rosuvastatiini kutisti verisuonten rasvakertymää

Tässä kolesteroliartikkelia kirjoittaessa minuahan ei varsinaisesti kiinnosta, ovatko statiinit hyödyksi, vaan se että ovatko statiinit hyödyksi siksi että ne laskevat LDL-kolesterolin määrää.

Muutama vuosi alkuperäisen ASTEROID-tutkimusraportin jälkeen tuli kuitenkin uusi artikkeli tutkimuksesta, jossa todetaan että suuresta LDL:n alenemisesta huolimatta LDL ei selitä tutkimuksen hyviä tuloksia.

Atheroma regression occurred in most patients and was not linked to the LDL cholesterol achieved. (Wiviott et al. 2009)

Kannattaako LDL:ää laskea kasvisterolivalmisteilla? Ei?

Kasvisterolit vähentävät LDL-tasoja maltillisesti. Becelin nettisivujen mukaan tämä on ehdottomasti hyvä juttu. Samoin kasvisteroleja sisältävän Cholexit-tuotteen mainossivuston mukaan.

"Kolesterolin alentaminen kannattaa aina, vaikka suositeltuun tasoon ei päästäisikään." (lähde: Becel.fi)

"Cholexit-tabletit sisältävät kasvistanoleita ja kasvisteroleita, joiden on tutkimuksissa todettu alentavan tehokkaasti veren kolesterolipitoisuutta. Kun otat Cholexit-tabletit säännölliseksi osaksi päivittäistä ruokavaliota, tiedät tekeväsi parhaasi terveytesi hyväksi." (lähde: Cholexit.fi)

Lääkeaineilla on yleensä monia vaikutuksia, ja LDL:ää laskevalla aineella saattaa olla muita hyvinkin ongelmallisia vaikutuksia. En tiedä missä määrin tämä pätee kasvisterolien suhteen, mutta...

...ainakin parissa tutkimusartikkelissa on ehdotettu, että LDL:n laskemisesta huolimatta kasvisterolit voivat aiheuttaa merkittäviäkin ongelmia niin hiirissä kuin myös meissä ihmisissä.

"Food supplementation with PSE impairs endothelial function, aggravates ischemic brain injury, effects atherogenesis in mice, and leads to increased tissue sterol concentrations in humans. Therefore, prospective studies are warranted that evaluate not only effects on cholesterol reduction, but also on clinical endpoints." - (Weingärtner et al. 2008)

"The upper quartile of sitosterol (>5.25 micromol/L) was associated with a 1.8-fold increase in risk (P < 0.05) compared with the lower three quartiles. Among men with an absolute coronary risk >; or = 20% in 10 years as calculated using the PROCAM algorithm, high sitosterol concentrations were associated with an additional 3-fold increase in the incidence of coronary events..." (Assmann et al. 2006)

Paljonko uskallat alentaa kolesterolitasojasi simvastatiinilla? J-LIT.

Mielenkiintoinen yksityiskohta japanilaisesta simvastatiinitutkimuksesta nimeltä J-LIT: Tutkimusartikkelin taulukossa Table 6 näytetään, että niillä joiden kokonaiskolesterolitasot alenivat alle tason 160mg/dl (suomalaisittain 4.14), sydänkuoleman (cardiac death) riski oli yli kuusinkertainen vertailuryhmään (200-219mg) nähden. (Matsuzaki et al. 2002)

Täytyy tosin reiluuden vuoksi mainita, että tutkimuksessa LDL:n tasot kyllä korreloivat melko hyvin sydäntaudin kanssa. Ja lisäksi tässä ryhmässä, jonka kokonaiskolesterolit laskivat tuonne alle tason 160, ihmisillä oli alunperin enemmän sairauksia ja tupakointi oli yleisempää. Ehkä jossakin määrin uskottavampi tilastollinen yhteys kokonaiskolesterolin alenemisen ja suuremman sydänkuolleisuuden väliltä löytyy verrattaessa 180-199mg/dl ryhmää vertailuryhmään (200-219mg). Ensiksi mainitulla ryhmällä sydänkuoleman riski oli yli 80% suurempi, huolimatta alemmasta kolesterolitasosta. Ero ei tosin ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta trendi pahasti väärään suuntaan.

Mitä tästä pitäisi siis ajatella? Ei ainakaan "kolesteroli tappaa". "LDL tappaa" on vielä ihan ok, mutta kannatan katseen kiinnittämistä LDL:n hapettumiseen, ei konsentraatioon. Sillä kun on merkitystä esim. tehtäessä tulkintoja eri ruokavalioiden sydänterveellisyyden suhteen. Asiasta enemmän tekstiä hieman alempana.

Voiko sydäntautiriski laskea ilman LDL-kolesterolin laskua?

Lyon diet-heart oli harvinaisen hyvin onnistunut multifaktoriaalinen ruokavaliotutkimus. Kokonaiskuolleisuus laski interventioryhmällä 70% ja sydänkuolleisuus 76%. Ryhmien välillä ei tosin ollut eroa kokonais- tai LDL-kolesteroliarvoissa. (de Lorgeril et al. 1994)

Nykyisin Lyon-tutkimuksen pääjehu Michel de Lorgeril kuuluu kolesteroliskeptikkojen yhdistykseen THINCSiin (ks. alla). Hän myös julkaisi toissa vuonna artikkelin, jossa kerrotaan viime vuosien kolesterolinalennuskokeiden huonoista tuloksista. (de Lorgeril 2009)

Hapettunut LDL eli ox-LDL on tarkempi markkeri kuin LDL. Ja pehmeä rasva lisää sitä!

Belgiasta tuli kymmenen vuotta sitten kiinnostava tutkimus, jossa havaittiin että hapettuneen LDL:n konsentraatio on tarkempi sydäntaudin mittari kuin ikä, kokonais- ja HDL-kolesteroli, verenpaine, sokeritautitilanne ja tupakointitilanne yhteensä.

The Global Risk Assessment Score (GRAS) was calculated on the basis of age, total and high density lipoprotein cholesterol, blood pressure, diabetes mellitus, and smoking. Levels of circulating oxidized LDL were measured in a monoclonal antibody 4E6–based competition ELISA. Compared with control subjects, CAD patients had higher levels of circulating oxidized LDL (P<0.001) and a higher GRAS (P<0.001). The sensitivity for CAD was 76% for circulating oxidized LDL (55% for men and 81% for women) compared with 20% (24% for men and 12% for women) for GRAS, with a specificity of 90%. Logistic regression analysis revealed that the predictive value of oxidized LDL was additive to that of GRAS (P<0.001). Ninety-four percent of the subjects with high (exceeding the 90th percentile of distribution in control subjects) circulating oxidized LDL and high GRAS had CAD (94% of the men and 100% of the women). (Holvoet et al. 2001)

Saksalaistutkimus havaitsi, että oxLDL voisi olla tarkempi sydäntautimarkkeri kuin tyypillinen lipidiprofiili ja muut perinteiset riskitekijät:

Elevated concentrations of oxLDL are predictive of future CHD events in apparently healthy men. Thus, oxLDL may represent a promising risk marker for clinical CHD complications and should be evaluated in further studies. (Meisinger et al. 2005)

Kuvittelisin että LDL-reseptorien vähäisemmän toiminnan yhteys sydäntautiin voisi pitkälti selittyä juuri tällä hapettuneella LDL:llä. Ja samoin LDL-konsentraation yhteys. Jos reseptorit eivät toimi, LDL hapettuu todennäköisemmin. Samoin jos on enemmän LDL:ää, niin sitä hapettuu todennäköisesti enemmän.

Tässä sopii varmaankin mainita myös se, että juuri monityydyttymätön "pehmeä"rasva näyttää lisäävän ox-LDL:n määrää, ei tyydyttynyt "kova" rasva. (Mata et al. 1996, Mata et al. 1997, Silaste et al. 2004 (ei ole varsinaisesti rasvatutkimus vaan ruokavaliotutkimus), Schwab et al. 1998, Aguilera et al. 2004) Tässä tulee toki huomioida sekin, että kertatyydyttymätön MUFA on myös ongelmaton LDL:n hapettumisen suhteen.

Viime vuonna tuli myös yksi tutkimus hieman päinvastaisella näytöllä. Siinä kylmäpuristettu, kuumentamattomana käytetty rypsiöljy korreloi vähäisemmän ox-LDL:n kanssa, kun vertailurasvana oli voi. (Palomäki et al. 2010) Toisaalta tutkimuksen menetelmät ovat hieman kummallisia. Esimerkiksi LDL:n hapettumista mitattiin immuunimäärityksellä, mikä ei ehkä ole kaikkein paras tutkimusmenetelmä tässä yhteydessä? Pidän myös uskottavana että kylmäpuristettu öljy voi olla terveellisempää kuin tavallinen markettiöljy. Oliiviöljyn suhteen on näytetty, että öljyn polyfenolit estävät LDL:n hapettumista. (Covas et al. 2006)

Tämän perusteella voi tietysti todeta, että jos mielestäsi LDL on tärkein sydäntautimarkkeri, rajoita kovaa rasvaa. Mutta jos mielestäsi tärkein markkeri onkin ox-LDL, siinä tapauksessa rajoita pehmeää rasvaa. En tosin itse usko kummankaan tuijottamisen olevan hirveän hyödyllistä.

Onko asiantuntijoiden/tieteilijöiden keskuudessa konsensus asiasta?

Suurin osa näyttää edelleen kannattavan kolesteroliteoriaa, mutta myös vastustajia on helppo löytää. The International Network of Cholesterol Skeptics -järjestö on mahdollisesti suurin kolesteroliskeptikkojen järjestö, johon kuuluu lähes sata jäsentä. Suurimmalla osalla jäsenistä on lääkärin ja/tai tohtorin tutkinto. Joukossa on myös suomalaisia. Listasta tosin puuttuu tuttuja nimiä jotka voisivat kyllä koulutuksen puolesta kuulua järjestöön, joten tuokaan järjestö ei selvästi kata kaikkia maailman koulutettuja kolesterolihypoteesia kritisoivia ammattilaisia.

Viime vuonna Tampereen yliopiston sivuilla oli seuraavanlainen otsikko: Professorit Tampereelta ja Oulusta: Rasvat eivät ole verisuonten kalkkeutumisen syy. Tekstissä kaksi suomalaista emeritusprofessoria, Pentti Tuohimaa ja Matti Järvilehto, kritisoivat kolesteroliteoriaa ja kolesterolia alentavia hoitoja. Myöhemmin Tuohimaa kirjoitti veteraaniurheilija-blogin vieraskirjoituksessaan:

Hieman vastahakoisesti osallistun keskusteluun, sillä lokaa on tullut päälle aivan kylliksi. Emme aloittaneet Matti Järvilehdon kanssa keskustelua vähän yli vuosi sitten statiini-lääkitystä kritisoidaksemme, vaan asettaaksemme kolesteroli-teorian kyseenalaiseksi, koska siinä on aivan liian suuria aukkoja.

Walter Willett, Harvardin lääketieteen professori ja maailman toisiksi siteeratuin nimi kliinisessä lääketieteessä, on ilmoittanut haastattelussaan että rasvat eivät ole terveydelle ongelma, mutta muun muassa valkoinen riisi, pasta ja perunat ovat. Willettin mielipiteet ovatkin ristiriidassa Suomen terveysvalistuksen kanssa.

Luulen, että tästä "konsensuksen" olemassaolosta voidaan siis vielä väitellä.

Mitä meta-analyysit sanovat rasvojen yhteydestä sydäntautiriskiin tai kuolleisuudeen?

"Tässä keskustelussa unohdetaan, että on olemassa pitkän aikavälin tutkimustietoa siitä, että vähentämällä kovan rasvan osuutta ja korvaamalla se pehmeällä, valtimotautitapaukset vähenevät." - Matti Uusitupa (lähde)

"Todistusaineisto kovan rasvan haitoista on 1980-luvulta alkaen ollut aukoton." - Matti Uusitupa (lähde)

"Harva asia on lääke- ja ravitsemustieteessä niin selvä kuin tämä. Tyydyttynyt rasva on monella tavalla haitallista" - Pekka Puska (lähde)

Alla on lainauksia tuoreimmista rasvoja käsittelevistä tuoreista meta-analyyseistä. Niissä on siis saatu tulokset yhdistämällä lukuisien tutkimusten tuloksia yhteen.

Jakobsen et al. 2009 - "For a 5% lower energy intake from SFAs and a concomitant higher energy intake from carbohydrates, there was a modest significant direct association between carbohydrates and coronary events (hazard ratio: 1.07; 95% CI: 1.01, 1.14);" [Kovan rasvan korvaaminen hiilihydraateilla lisäsi sydäntautitapahtumien lukumäärää.] (EDIT: Tässä on vielä jotakin Jakobsen kritiikkiä Saturated fat and cardiovascular disease: The discrepancy between the scientific literature and dietary advice.)

"For a 5% lower energy intake from SFAs and a concomitant higher energy intake from PUFAs, there was a significant inverse association between PUFAs and risk of coronary events (hazard ratio: 0.87; 95% CI: 0.77, 0.97); the hazard ratio for coronary deaths was 0.74 (95% CI: 0.61, 0.89)." [Tässä siis runsaampi "pehmeä" rasva ja vähempi "kova" rasva korreloi paremman sydänterveyden kanssa.]

Mente et al. 2009 - "Higher intake of -linolenic acid, eggs, meat, milk, polyunsaturated fatty acids, saturated fatty acids, total fat, and ascorbic acid (vitamin C) and vitamin E supplements and prudent and western diet patterns were not significantly associated with CHD (Table 2)." [Kovan rasvan määrä ei korreloinut sydäntaudin kanssa, eikä pehmeä rasva myöskään.]

Skeaff&Miller 2009 - "...a diet higher in PUFA and lower in SFA decreased the risk of fatal CHD; however, this was significant only after inclusion of results from the Oslo study which included smoking cessation as part of the treatment." [Pehmeä rasva ei ollut kliinisissä tutkimuksissa sydänterveellisempää kuin kova rasva, jos Oslo diet-heartin tuloksia ei otettu huomioon. Mutta eihän niitä voi ottaa huomioon, koska kyseessä on multifaktoriaalinen tutkimus, jossa esimerkiksi tupakoinnin vähentäminen, kasvitransrasvojen karsiminen tai kalanmaksaöljyn käyttö saattoivat selittää sydänkuolleisuuden laskun...]

"Intake of PUFA was strongly significantly associated with CHD mortality, with a RR of 1.25 (95% CI 1.06–1.47, p = 0.009) for the highest compared with the lowest category ( fig. 12 )." [Kohorttitutkimuksien meta-analyysissa monityydyttymätön "pehmeä" rasva korreloi vahvasti sydänkuolleisuuden kanssa.]

Siri-Tarino et al. 2010 - "A meta-analysis of prospective epidemiologic studies showed that there is no significant evidence for concluding that dietary saturated fat is associated with an increased risk of CHD or CVD." [Epidemiologisesta datasta ei löydy merkitsevää näyttöä, jonka perusteella kova rasva lisäisi sydäntautia.]

Ramsden et al. 2010 - "RCT that substituted n-6 PUFA for TFA and SFA without simultaneously increasing n-3 PUFA produced an increase in risk of death that approached statistical significance (RR 1·16; 95 % CI 0·95, 1·42)." [Kovan rasvan korvaaminen omega6-rasvoilla ei vähennä kuolleisuutta, vaan saattaa jopa nostaa sitä (ei tilastollisesti merkitsevää dataa).]

Hooper et al. 2011 - "There was no clear effect of any dietary fat intervention compared to usual or control diet on mortality (RR 0.98, 95% CI 0.93 to 1.04, I2 0%, 71,790 participants, 4292 deaths, peffect 0.53, Analysis 1.1)." [Mikään ravintorasvamuutos ei näytä selvästi vaikuttavan kuolleisuuteen.]

Tässä täytyy varmaan mainita myös tunnettu Mozaffarian et al. (2010) artikkeli jossa todetaan pehmeiden rasvojen (PUFA) olevan sydänterveellisempiä kuin kovat rasvat (SFA). Meta-analyysi oli kuitenkin huonosti toteutettu: muun muassa multifaktoriaalinen Oslo diet-heart ja suomalainen mielisairaalatutkimus pääsivät mukaan, mutta Rose Corn Oil trial ja Sydney diet-heart päinvastaisilla tuloksilla eivät päässeet mukaan, vaikka ilmeisesti olisivat täyttäneet kriteerit. Tutkimuksen julkaisun jälkeen Mozaffarian myöhemmin kuitenkin totesi EurekAlert-sivuston uutisessa Think saturated fat contributes to heart disease? Think again, että parhaimmassakin tapauksessa kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä rasvoilla hyödyttää todella vähän.

Replacing saturated fat with polyunsaturated fat gave a small reduction in CVD risk, but even with optimal replacement the magnitude of the benefit was very small. According to Mozaffarian it would be far better to focus on dietary factors giving much larger benefits for CVD health, such as increasing intake of seafood/omega-3 fatty acids, whole grains, fruits and vegetables, and decreasing intake of trans fats and sodium.

Mielestäni ei ole helppoa ymmärtää, miten monet terveyspoliitikkomme edelleen tuntuvat kuvittelevan tyydyttyneen rasvan olevan haitaksi sydänterveydelle. Ainakaan viime vuosien laadukkaat meta-analyysit eivät tue heidän ajatuksiaan. Paitsi tuo vähemmän laadukas Mozaffarian juu, vaikka ei siinäkään huikeita tuloksia saatu. Jakobsenin kohorttitutkimusmeta-analyysin myös korrelaatiot menevät rasvavalistuksen kanssa yhteen, mutta sopii huomioida että tutkimuksen data ei mene yhteen esim Skeaff&Millerin kohorttidatan tai kliinisten tutkimusten tulosten kanssa.

Nyt kun on rasvatutkimukset käyty läpi, niin voidaan vielä tutustua Mikael Fogelholmin "kiistattomaan näyttöön" pehmeiden rasvojen terveellisyydestä:

"...on aivan kiistattomasti näytetty että terveys paranee jos kova rasva vähenee ja pehmeä rasva lisääntyy" - Mikael Fogelholm (A-talk 16.9.2010)

"Kahden tuoreen meta-analyysin mukaan vastaavan suuruinen monityydyttymättömien rasvahappojen saannin lisääminen ja samanaikainen tyydyttyneiden rasvahappojen saannin vähentäminen pitkissä satunnaistetuissainterventioissa pienensi sydäntapahtumien riskiä 10–17 % (Skeaff ja Miller 2009, Mozzaffarian ym. 2010)." - Mikael Fogelholm (Duodecimin pääkirjoitus 13/2010)

Jep, Fogelholm siis perustelee väittämänsä kahdella tutkimuksella, joista ensiksi mainitussa monityydyttymättömät rasvat oikeastaan korreloivat suuremman sydänkuolleisuuden kanssa (kohorttianalyysi) ja jälkimmäisessä tilastollinen merkitsevyys saatiin hyvin kyseenalaisin menetelmin.

Voi ei ole vain kovaa rasvaa ja kova rasva ei ole aina voita

"Muoteja tulee ja menee. Mutta maailman kaikki asiantuntijayhteenvedot todistavat samaa. Voi ei ole yhtäkkiä muuttunut terveellisemmäksi kuin aikaisemmin" - Pekka Puska (lähde)

Yllä mainituissa meta-analyyseissä tarkkaillaan yhteyksiä eri tyydyttyneisyysasteen omaavien rasvahappojen ja terveyden välillä. Tyydyttynyt rasva, kertatyydyttymätön ja monityydyttymätön. Maitorasva sisältää pääosin tyydyttynyttä, mutta myös muita tyyppejä. Lisäksi voissa on muutakin kuin rasvahappoja, muun muassa hieman K2-vitamiinia.

Kysymys kuuluu, korreloivatko maitorasvaa sisältävät tuotteet korkeamman sydän- tai kokonaiskuolleisuuden kanssa?

Ilmeisesti ei, ks. kirjoitukseni Ei maitorasvaa tarvitse pelätä. Tulokset ovat vaihtelevia, mutta pääosin viittaavat siihen suuntaan, että maitorasvaa sisältäviä tuotteita on syytä pitää ongelmattomina.

Jos kolesteroliarvojen tuijottaminen ei ole ratkaisu sydäntautiin, mikä sitten on?

Vaihtoehtoteorioita on monia. Itse olen kiinnostunut kilpirauhashormonien toiminnan yhteydestä sydäntautiin. Kirjoitin siitä täällä.

Muita koulukuntia mm.
- New Evidences: Acidity Theory of Atherosclerosis (Carlos Monteiro)
- The Real Cause of Heart Disease? (Uffe Ravnskov)
- Could Sulfur Deficiency be a Contributing Factor in Obesity, Heart Disease, Alzheimer's and Chronic Fatigue Syndrome? (Stephanie Seneff)

Kiinnostuneiden kannattanee tutustua myös kolesterolin, lipoproteiinien ja immuunijärjestelmän yhteyksiin. Muun muassa Perfect Health Diet -blogissa on kirjoituksia aiheesta.

Mikäli tämän artikkelin ox-LDL-aiheiset jutut kiinnostavat, kannattaa lukea Chris Masterjohnin ajatukset erinomaisesta artikkelista High Cholesterol And Heart Disease - Myth or Truth?. Hänen sivustollaan on myös kirja-arvosteluja tunnetuista kolesterolikirjoista ja muuta hyvin kiinnostavaa asiaa mm. ravinnosta.

Kyse ei ole alkuunkaan "yksittäisistä" tutkimuksista...

...vaan koko tutkimuskirjallisuus sotii kolesterolikammoa vastaan, tai ainakin siltä näyttää kaiken vastaan tulleen näytön perusteella. Monesti kolesterolinalennuskokeissa saatetaan toki saada jonkinlaisia hyötyjä vaikka sydäntautikuolleisuudessa, mutta...
- aina näin ei ole, esim JUPITER-tutkimuksessa sydänkuolemia oli puolet enemmän statiinilääkityillä ja tämä piilotettiin tutkimusartikkelissa melkoisen hienosti (huom. tässä tutkimuksissa kokonaiskuolleisuus kyllä laski kolesterolilääkkeillä... ja toisaalta myös diabeteksen ilmaantuvuus kasvoi).
- joissakin tutkimuksissa sydänkuolleisuutta saadaan alemmas, ja tätä hehkutettaessa unohdetaan, ettei kokonaiskuolleisuudessa tullutkaan eroa
- kolesterolilääkkeillä on muitakin vaikutuksia kuin kolesterolitasojen alentaminen eikä kolesterolinalennuskokeiden hyötyjä voi siten laittaa edes yksinään kolesterolin alentamisen piikkiin. Syynä voi olla, kuten yllä mainitsin, esimerkiksi Rho-aktivaation estyminen.

"Minua vähän huvittaa, kun aika-ajoin … joku sanoo, että oletteko tutustuneet tutkimukseen, joka kumoaa koko kolesteroliteorian, siis yksi tutkimus voi kumota sen valtavan työn, mikä maailmassa on tehty, että kyllä mä luotan niihin laajoihin asiantuntijayhteenvetoihin." - Pekka Puska (lähde)

Johtopäätökset

Kokonaiskolesteroli on melko heikosti yhteydessä sydäntautiin. Joissakin yhteyksissä se korreloi jopa käänteisesti sydänkuolleisuuden kanssa. Kokonaiskuolleisuuden kanssa kokonaiskolesteroli näyttäisi korreloivan jopa käänteisesti, hieman tutkimuksesta riippuen.

LDL-kolesterolitasot ovat jossakin määrin hyvä sydäntautimarkkeri, mutta esimerkiksi apolipoproteiinien määrät tai hapettuneen LDL:n määrä ovat vielä tarkempia. Geenitutkimukset osoittavat, että LDL-reseptorin toiminta liittyy erittäin vahvasti sydäntautiin. LDL-reseptorin puutoksen ajatellaan ehkä liian usein vaikuttavan vain LDL:n konsentraatioon veressä, mutta lisäksi se saa LDL:n pysymään pidempään veressä, minkä seurauksena se hapettuu todennäköisemmin, aiheuttaen ateroskleroosia eli valtimonkalkkeumatautia. Mikäli takerrutaan LDL:n konsentraatioon eikä hapettumiseen, päädytään helposti vääriin suosituksiin mm. ravitsemuksen suhteen.

Ravinnon tyydyttyneet rasvat tai maitorasvat eivät ilmeisesti ole yhteydessä sydäntautiin. Mikäli kasvirasvoista on yhtään hyötyä sydäntautiriskiin, hyöty on hyvin pieni. Yleensä tätä aihetta koskevissa keskusteluissa terveyspäättäjät vetoavat huonosti laadittuihin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin.

Sydäntauti ja kilpirauhanen

2011-09-18T09:23:00.000-07:00

Pari tutkimusartikkelia viittaa kiinnostavasti siihen suuntaan, että yli puoli vuosisataa sitten löydettiin eräs huomattavan tehokas tapa ehkäistä sydäntautia. Mikäli kiinnostaa, jatka lukemista ;)

1) Broda Barnesin artikkeli On the genesis of atherosclerosis. (1973)

Barnesin väitöskirja käsitteli kilpirauhasen toimintaa. Kun myöhemmin hän aloitti lääkärin uransa, hän huomasi että suurella osalla potilaista oli joitakin kilpirauhasen lievän vajaatoiminnan oireita, jopa normaaleista testituloksista huolimatta. Tunnetussa kirjassaan Hypothyroidism: The Unsuspected Illness (vuodelta 1976) hän arvioi että silloin jopa 40% ihmisistä kärsi vaivasta, ja että kuivattu kilpirauhanen vähentää näillä ihmisillä terveysvaivoja rajusti. Niin migreeni, monet ihovaivat, kuin myös masennus ja joukko muita sairauksia korjaantui usein sopivalla kilpirauhaslääkityksellä. Lisäksi Barnes havaitsi, että hänen potilaillaan oli sydäntautia 94% vähemmän kuin Framinghamin tutkimuksen mukaan hänen potilaillaan olisi tilastollisesti pitänyt olla.

kuvalähde: http://www.survivediabetes.com/Essay/Iodine.htm

2) William B Kountzin Thyroid function and its possible role in vascular degeneration (1951)

Kountz kokeili kuivatun kilpirauhasen vaikutusta liikemiehiin (ikä keskimäärin 55) ja toimistotyöntekijöihin (ikä 61) sekä huonokuntoisiin vanhoihin ihmisiin (ikä 67,3), yhteensä viiden vuoden ajan. Kaikilla tutkimukseen valikoiduilla yhteisenä piirteenä oli "matala" aineenvaihdunnan taso (basal metabolism). Aineenvaihdunnan tasoa käytettiin ennen eräänä diagnosointityökaluna kilpirauhasen vajaatoiminnan toteamisessa.

Kilpirauhaslääkitystä saaneiden joukossa sydänkohtausriski oli bisnesmiehillä 85%, toimistötyöntekijöillä 76% ja vanhuksilla 44% alhaisempi kuin niiden joukossa, jotka eivät saaneet kilpirauhaslääkitystä.

Kaikista 210 kilpirauhaslääkitystä saaneista 15 kuoli sydänkohtaukseen.
Kaikista 72 hoitamattomasta (ei kilpirauhaslääkitystä) kuoli 23 sydänkohtaukseen.

Pikaisesti laskettuna hoitamattomien riski kuolla sydänkohtaukseen oli 4,47 -kertainen verrattuna kilpirauhashoitoa saaneisiin.

kuvalähde: http://blog.cholesterol-and-health.com/2011/08/central-role-of-thyroid-hormone-in.html

kuvalähde: http://www.survivediabetes.com/Essay/Iodine.htm

Valtsun optimistista pohdiskelua

Tästä olisi tietysti kiva nähdä lisätutkimusta. Mikäli viidessä vuodessa voi vähentää sydänkohtausriskiä edellä mainittujen tutkimuksen tulosten mukaisesti, pitkäaikaisen ehkäisevän hoidon teho voisi olla vielä suurempi. Mitä jos mahdollisen kilpirauhaslääkityksen hyödyllisyyttä arvioitaisiin jo nuoruudessa kun keho on vielä lähtökohtaisestikin melko terve? Tehohan voisi parhaimmillaan olla aivan huikea, mikäli paras skenaario toteutuisi.

Barnes ja Kountz käyttivät molemmat kuivattua kilpirauhasta, jota lääkärit voivat nykyisinkin kirjoittaa erikoisluvalla. Pieni osa lääkäreistä pitää nykyisin tätä hoitoa yleisesti parhaimpana, mutta valtaosa lääkäreistä määrää synteettistä T4-hormonia (levotyroksiini), jolla myös on onnistuttu hoitamaan kilpirauhasen vajaatoimintaa, vaikka tehosta onkin mielenkiintoisia väittelyitä... Itse ihmisten kokemuksia lukeneena olen havainnut, että monelle kuivattu kilpirauhanen toimii paljon paremmin kuin yleisesti määrätyt synteettiset lääkevalmisteet.

Myös Barnesin havainto kilpirauhaslisän tarpeen yleisyydestä (40% vuonna 1976, arveli että luku vielä kasvaa) oli yllättävä. Nykyään yleisesti hyväksytty käsitys on, että suurintaan puoli miljoonaa suomalaista kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta joidenkin mielestä kyseinen arvio on yläkanttiin. Barnes ei suosinut veritestejä, vaan hän koki heräämisruumiinlämmön paremmaksi (vaan ei täydelliseksi) testiksi. Hänen mielestään herätessä ruumiinlämmön pitäisi tyypillisesti olla kainalosta mitattuna 36.6-36.8. Alhaisemman luvun hän arvioi viittaavan vahvasti kilpirauhasen vajaatoiminnan suuntaan.

Viimeisenä mainitsisin sen, että luulen Chris Masterjohnin käsittelevän näitä juttuja blogissaan The Daily Lipid enemmänkin lähitulevaisuudessa. Löysin hänen kautta tuon Kountzin tutkimuksen ja tuo yllä oleva diagrammi on hänen artikkelistaan. Hänen juttuja kannattaa siis seurata, mikäli aihe kiinnostaa!

Entäs se mekanismi?

Masterjohn ehdottaa kiinnostavan yhteyden selittyvän osittain sillä, että kilpirauhashormonit lisäävät LDL-reseptorien määrää, jolloin LDL viipyy veressä vähemmän aikaa eikä ehdi hapettua ja aiheuttaa sydäntautia.

Entä miksi kilpirauhashormonien puute olisi niin sairaan yleistä?

En tiedä, onko vastaani tullut riittävän hyviä vastauksia tähän.

Barnes ajatteli ainakin niin, että aina aikaisemmin ne ihmiset joilla oli kilpirauhasongelmia, kuolivat yleensä jo lapsuudessa infektioihin, mutta lääketieteen kehittyessä tästä lapsikuolleisuudesta päästiin eroon ja myös kilpirauhasongelmaiset ovat saaneet lapsia, joilla on entistä todennäköisemmin kilpirauhasen vajaatoiminta. Hänen mukaansa kilpirauhasen vajaatoiminta yleistyi valtavasti ihan hänen uransa aikana.

Robert McLeod on ehdottanut, että esimerkiksi infektion aiheuttava endotoksemia voisi olla ongelmien taustalla. Chris Kresser pitää stressiä tärkeänä kilpirauhasoireiden aiheuttajana. Datis Kharrazianin kirjassa (jonka pdf-version voi ostaa hintaan n. 7.40€) taas on ehdotettu 22 mahdollista syytä, muun muassa keskushermoston serotoniinin tai dopamiinin puutos, infektioiden/ruokayliherkkyyksien aiheuttamat infektiot, korkeat kortisolitasot, liialliset vasta-aineet TPO:lle tai tyreoglobuliinille, progesteronin puutos ja ravinnepuutokset (sinkki, seleeni jne).

Neurokirurgi Jack Krusen mielestä kaiken takana on yleensä ~~nainen~~ leptiiniresistenssi. Hänen ajatuksiaan kannattaa lukea, ovat hyvin mielenkiintoisia.

--------------------------------------------
EDIT: Päätinkin jatkaa parilla muulla aihetta käsittelevällä artikkelilla/lähteellä!

3) Wren JC, Symptomatic atherosclerosis: prevention or modification by treatment with desiccated thyroid. (1971)

Itselläni ei ole lukuoikeutta artikkeliin, mutta Alan Gaby artikkelissaan mainitsee:

On the other hand, Wren administered desiccated thyroid for five years to 132 patients with symptomatic atherosclerosis, of whom the great majority had no laboratory evidence of hypothyroidism. The initial dose was 15-30 mg daily, which was increased gradually over a six month period, based on clinical judgment and individual tolerance. In the majority of cases, the final daily dose was 120 or 180 mg. Of 41 patients who had angina at the start of the study, 29 (71%) reported benefit, such as increased exercise tolerance and decreased frequency and severity of attacks. No patient reported increased angina as a result of thyroid therapy, and the mortality rate was lower than the expected rate for a similar population, according to actuarial tables.

Eli näköjään myös Wren sai sydäntautioireilevia ihmisiä parempaan kuntoon kilpirauhaslääkityksellä. Broda Barnes kirjoittaa kirjassaan, että Wrenin viisivuotisen tutkimuksen aikana kuoli 11 henkilöä, joiden keski-ikä oli 75 vuotta ja joista kymmenellä oli ollut sydänkohtaus tai muunlainen oireiluepisodi ennen hoidon aloittamista. Barnesin mukaan Wrenin tutkimuksessa kuolleisuus oli kuitenkin alle puolet (44%) amerikkalaisten kuolleisuustilastojen ennustamasta määrästä. Tämäkin siis näyttää vahvistavan Barnesin ja Kountzin havaintoja kilpirauhasen tärkeydestä.

Jos löydän kopion tästä Wrenin paperista, kirjoitan siitä paremmin. Tällä hetkellä esim Barnesin kirjasta saa sellaisen vahvan vaikutelman, että Wren olisi laittanut valtavan joukon ihmisiä lääkitykselle ilman minkäänlaista kilpirauhasen tilan testaamista. Erikoista.

4) Diekman et al. Increased oxidizability of low-density lipoproteins in hypothyroidism. (1998)

"The lag time, an estimate of the resistance of LDL against oxidation in vitro, was shortened when hypothyroid but normalized after T4 treatment [29 (19-90) vs. 77 (42-96) min, P < 0.005; reference range 67-87]." [Valtsun lihavointi]

"In conclusion, the hypothyroid state is not only associated with a quantitative increase of LDL particles, but it also changes their quality by increasing LDL oxidizability."

5) Mark Starr'in kirjasta Hypothyroidism Type 2: The Epidemic:

I have treated over 1,600 patients during my 14 years of private practice and only two have had a heart attack while under my care.

Hän kertoo, että toinen sydänkohtauksen saaneista oli raskaasti lääkitty aivosyöpäpotilas (49v mies), joka sai tappavan sydänkohtauksen pian kilpirauhaslääkityksen aloittamisen jälkeen. Toisella sydänkohtauksen uhrilla (47v mies) oli aikaisempaa sydäntautitaustaa, ja hän selvisi kohtauksesta elossa.

6) William C. Robertsin paperi The Cause of Atherosclerosis...
...ei ole mielestäni kovin laadukasta luettavaa eikä siinä ollut lainkaan lähdeviitteitäkään väitteiden tueksi, mutta silti lainaan paperista kilpirauhasaihetta käsittelevän virkkeen:

It is not possible to produce atherosclerosis in a carnivore but with one exception, and that is in carnivores that have hypothyroidism due to thyroidectomy.

7) Nagasaki et al, Decrease in carotid intima-media thickness in hypothyroid patients after normalization of thyroid function.

Tutkimuksessa havaittiin että kliinistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien (n=35) kaulavaltimoiden seinämän paksuus (eräs arterioskleroosin markkeri, luonnollisesti) oli merkitsevästi suurempi kuin kilpirauhasongelmia sairastamattomilla (n=35):

"Basal CCA IMT was significantly higher in hypothyroid patients [0.635 +/- 0.018 (mean +/- SE) mm] than in control subjects (0.559 +/- 0.021 mm, P < 0.005)."

Kilpirauhasongelmaiset saivat diagnoosinsa jälkeen lääkityksen ja vuoden jälkeen heidän kaulavaltimonsa olivat jopa hieman paremmassa kunnossa kuin terveillä oli ollut tutkimuksen alussa.

"After 1 year of euthyroidism, 34 out of 35 patients showed a significant decrease of CCA IMT, to 0.552 +/- 0.015 mm (P < 0.0001), a level comparable to normal controls."

Tässäkin jälleen osoitus siitä, että sydän- ja verisuonitaudit ovat yhteydessä kilpirauhasen toimintaan.

8) Duman et al. The effects of simvastatin and levothyroxine on intima-media thickness of the carotid artery in female normolipemic patients with subclinical hypothyroidism: a prospective, randomized-controlled study. (2007)

"L-T4 replacement resulted in a significant reduction in IMT but serum lipid levels did not change significantly."

9) Monzani et al. Effect of levothyroxine replacement on lipid profile and intima-media thickness in subclinical hypothyroidism: a double-blind, placebo- controlled study. (2004)

"L-T(4) replacement significantly reduced both total and LDL cholesterol (P < 0.0001 for both) and mean-IMT (by 11%, P < 0.0001)."

10) Adrees et al. Effects of 18 months of L-T4 replacement in women with subclinical hypothyroidism. (2009)

Following L-T4 replacement the carotid artery baseline diameter increased by 7.1% and CIMT decreased by a mean value of 13%, while brachial artery diameter increased basally by 12.5% and following endothelium-dependent vasodilatation by 17.5% (P < 0.05).

Närästyksen vaihtoehtoisista hoitomuodoista

2011-08-18T02:06:00.001-07:00

Viisitoista minuuttia närästyksen vaihtoehtoisista hoidoista - Lukemiseen ei tosin taida mennä useimmilla varttia ellei sitten takerru linkkeihin ;)

EDIT: Luulen että lokakuun aikana tulee nämä samat närästysjutut myös enkunkielellä ja ehkä hieman laajemmin.

Närästyslääkkeiden haitoista

2011-08-15T04:46:00.000-07:00

Viisi minuuttia närästyslääkkeiden mahdollisista riskeistä (teksti Christer Sundqvistin veteraaniurheilija-blogissa)

Nauta-allergia saattaa olla yleisempää kuin luullaan?

2011-08-05T03:52:00.000-07:00

Kirjoittelin aiheesta karppausfoorumille mutta ehkä kopsaan kirjoituksen tännekin...

Matt Metzgar on ekonomian proffa, jolla on myös kiinnostuksia terveysjuttuihin. Hänen bloginsa on yleisesti karppimyönteinen mutta pääpaino on paleoruokavaliossa eli sellaisessa jossa otetaan vaikutteita kivikauden ruoasta, silloin ei syöty karkkeja, viljoja, maitotuotteita, pizzoja tai muuta sellaista.

Hänen blogissaan on muutama kiinnostava kirjoitus, joiden perusteella voisi arvella että jos esim runsaasti lihaa syövällä ihmisellä on terveysongelmaa, se voisi liittyä punaisen lihan, tai tarkemmin naudanlihan syöntiin.

Beef Allergy
Tässä kirjoituksessa viitataan espanjalaistutkimukseen, jossa naudanliha näyttää nostavan kummallisen paljon vasta-ainetasoja, enemmän kuin muut ruoat (vehnä, sitrushedelmät, maito, tomaatti, kananmuna).

Beef Allergy II
Tokassa osassa tutustutaan argentiinalaistutkimukseen, jossa havaitaan että astma-, iho- ja vatsaongelmista kärsivistä henkilöistä 57.6% kärsi yliherkkyydestä naudanlihaan. Koehenkilöt menivät 6-12 kuukaudeksi ruokavaliolle jossa ei ollut naudanlihaa. Iho- ja ruoansulatusongelmat paranivat rajusti, osalla ilmeisesti katosivat kokonaan. Jotkut astmapotilaat pääsivät steroideista irti. Kokeen jälkeen iho- ja ruoansulatusongelmaisten joukossa pystyttiin palauttamaan naudanliha lautasille ilman oireilua, mutta astmailijat eivät voineet enää alkaa syömään naudanlihaa ilman oireita.

Kirjoittaja toteaa että maiden välillä on varmasti eroa eikä hän myöskään pidä naudanlihaa luonnostaan epäterveellisenä. Hänen mielestään ongelma on siinä, että kun ensin saadaan ruoansulatus huonoksi, niin sitten on helppo saada vasta-aineet nousemaan aika monella ruoalla, nauta vain näyttäisi olevan siinä tilanteessa ongelmallisiempien joukossa.

Beef Beatdown
Metzgar päätti myös testata omaa vointiaan ilman punaista lihaa. Kuuden viikon jälkeen hänellä oli mielestään enemmän energiaa. Ajatteli kuitenkin palauttaa naudan jossain vaiheessa takaisin.

Ihan kiinnostava mun mielestä. Jos esim VHH-ruokavaliolla ilmenee ongelmia, niin esim possunliha saattaa olla nautaa parempi vaihtoehto. Tämä nauta-allergia myös ehkä selittänee välillä niitä tuloksia ja ihmisten kertomuksia, joissa punainen liha on yhteydessä terveysongelmiin.

Itse voisin lisätä tähän vielä tällaisen näkökulman: Yhdessä tieteellisessä artikkelissa arveltiin että vatsahappojen puute voi altistaa allergioiden synnylle kun ruoka ei silloin välttämättä pilkkoudu kovin hyvin mahalaukussa ja lisäksi se puute voi haitata ruoansulatusta suolistossakin. [EDIT: lue myös tämä] Kenellä onkaan matalat vatsahappotasot? Niillä jotka niitä alentaa närästyslääkkeillä. Ja esim vanhoilla ihmisillä ja autoimmuunikilpparista tai nivelreumasta kärsivillä riski on ilmeisesti suurempi. Närästyslääkkeille on usein myös vaihtoehtoja, niistä esim täällä. Joskus ihmiset saavat närästysoireet sivuun suolahappotabletteja syömällä, siitäkin on tuolla The Healthy Sceptic -blogissa tekstiä. Syynä on se, että ruokatorven alasulkija menee ilmeisesti huonosti kiinni jos mahahapossa puutetta vatsahapoista, eli närästyksen voi aiheuttaa myös liian alhainen happotaso.

EDIT: Tästä tuli mieleeni myös Kaisa Jaakkolan kirjoitus, jossa todettiin että erilaiset ruokayliherkkyydet saattavat olla esim. keskivartalolihavuuden takana. Kiinnostava teksti. Kaisalta tuli äskettäin myös kirja ulos. [Kaisan vanha blogi on näköjään nyt poistettu]

"Normaalit" kilpirauhasarvot

2011-08-05T02:41:00.000-07:00

EDIT: Kirjoitin myös tekstin Sydäntauti ja kilpirauhanen, jossa on käsitelty kilpirauhashormoniongelmien ja sydäntaudin yhteyttä.

Yleensä kilpirauhasen vajaatoimintaa epäiltäessä potilas lähetetään verikokeeseen, jossa mitataan ainakin TSH-hormonin pitoisuus, melko usein myös vapaa T4. Aivolisäke erittää TSH:ta (thyroid stimulating hormone), jotta kilpirauhanen tuottaisi enemmän tyroksiinia eli T4-hormonia. Mikäli TSH on esim. yli kymmenen, kilpirauhanen ei luultavasti tuota lainkaan riittävästi tyroksiinia jolloin potilas voi saada kilpirauhasdiagnoosin ja tyroksiinilääkityksen. Monilla tyroksiinin korvauslääkitys parantaa terveydentilaa merkittävästi.

Etenkin netin puolella monesti kuitenkin kritisoidaan sitä että kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosiin tarvitaan käytännössä kovin korkea TSH-arvo. Briteissä yleensä arvon pitää ilmeisesti olla useilla lääkäreillä yli 10. Suomessa TSH:n viitearvojen yläraja on 4 ja mikäli sitä ei ylitetä, ei potilaalla yleensä arvella olevan kilpirauhasen vajaatoimintaa. Jotkut järjestöt kuten The National Academy of Clinical Biochemistry (NACB) ovat toisaalta todenneet että useimmiten terveillä arvo on alle 2.5 ja siitä korkeampi arvo saattaa olla jo epäilyttävä ja terveydelle epäoptimaalinen.

Jonkin verran vastaani on tullut tutkimuksia jotka puhuvat NACB:in kannan puolesta. Esittelen ne tässä.

1) Fine-needle aspiration cytology of the thyroid in chronic fatigue - Kroonisesta väsymyksestä kärsiviä ihmisiä (suurimmaksi osaksi naisia) tutkittaessa havaittiin että 40 prosentilla koehenkilöistä oli ohutneulanäytteen perusteella kilpirauhastaudin autoimmuunimuoto. Sairaus ei korreloinut kummemmin veren TSH-tason mukaan vaan suurella osalla oli täysin normaalit arvot. Kolmasosalla TSH oli alle 3 ja 58.6%:lla arvo oli alle 5. Tyroksiinilääkityksen kliininen vaikutus ei riippunut TSH-arvosta eli ihmiset täysin normaaleilla TSH-arvoillakin hyötyivät saman verran kuin ne, joiden TSH oli korkea!

2) Thyrotropin levels and risk of fatal coronary heart disease: the HUNT study. - HUNT-tutkimuksessa seurattiin yli 25 000 norjalaista ihmistä. Niillä joilla TSH oli 1.5-2.4, sydänkuolleisuus oli 41% suurempi kuin niillä joiden TSH oli 0.5-1.4. Ja niillä joiden TSH oli 2.5-3.5, sydänkuolleisuusriski oli jopa 69% suurempi. Eli jopa viitearvojen sisällä TSH:n nousu näytti jossain määrin huolestuttavalta.

3) Maternal thyroid function during gestation is related to breech presentation at term. - Tutkimuksessa seurattiin noin tuhatta alankomaalaista naista. Perätilasynnytyksen (vauva väärinpäin mahassa) riski kasvoi rajusti TSH-arvojen kasvaessa. Niillä joilla TSH oli alle 0.7, riski oli alle 1%. Niillä joiden TSH oli yli 2.5, riski oli yli 11%. Niillä joiden TSH oli välillä 0.7-2.5, riski oli 5%. Tutkimus ei ollut kuitenkaan kovin suuri, perätilasynnytyksiä tapahtui yhteensä 58.

4) Increased pregnancy loss rate in thyroid antibody negative women with TSH levels between 2.5 and 5.0 in the first trimester of pregnancy. - Italialaistutkimuksessa jaettiin yli 4000 raskauden alkuvaiheessa olevaa naista kahteen joukkoon: ryhmän A henkilöt joiden oli TSH alle 2.5, ja ryhmä B johon kuuluneiden henkilöiden TSH oli välillä 2.5-5. Ryhmässä B keskenmenon riski oli 69% suurempi kuin ryhmässä A.

5) The association between TSH within the reference range and serum lipid concentrations in a population-based study. The HUNT Study. - HUNT-tutkimuksessa seurattiin myös miten TSH-taso korreloi kolesterolitasojen kanssa. Jopa normaalien arvojen sisällä korkeampi TSH korreloi huonompina pidettyjen kolesteroliarvojen kanssa.

Hmm... En tosiaan tiedä paljoa kilpirauhasasioista mutta ainakin näiden perusteella voisi kuvitella että mikäli kilpparin vajaatoimintaa epäillään usein vasta korkeilla TSH-arvoilla, moni saattaa jäädä vaille oikeaa diagnoosia.

Vastaani tuli kauan sitten erään tytön blogi, jossa hän kummasteli terveysongelmiaan kuuden vuoden ajan. Hän oli kärsinyt pari vuosikymmentä terveysongelmista (diagnooseja muun muassa Aspergerin oireyhtymä, keskittymishäiriö, krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia ja lisäksi hän kärsi merkittävistä ruokayliherkkyyksiä). Lukuisien lääkäriseikkailujen jälkeen hän sai lopulta tyroksiinilääkityksen jolloin valtaosa hänen terveysongelmistaan katosi. Hänen TSH-arvonsa oli ennen lääkityksen saamista ollut ainakin yhdessä vaiheessa 6.5, hänen lääkärinsä mukaan "ei kovin korkea".

Mainitsenpa vielä että TSH ei ole muutenkaan tarkka testi kilpirauhasen vajaatoiminnan selvittämiseksi. TSH voi olla myös matala ja kyse voi silti olla kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Silloin on usein kyse siitä että aivolisäke ei jostain syystä kykene tuottamaan riittävästi TSH:ta, jota taas tarvitaan jotta kilpirauhanen muodostaisi T4-hormonia (sentraalinen hypotyreoosi). Joskus kyse on siitä että T4-hormonin konversio T3:ksi ei esimerkiksi jonkun puutostilan vuoksi onnistu tai että T4 muuttuu rT3:ksi joka häiritsee T3:n toimintaa. Kyse voi olla siitäkin ettei aktiivinen T3-hormoni vain onnistu syystä tai toisesta pääsemään soluihin. Mikäli aihe kiinnostaa, luulen että melko järkevää tietoa voi löytää yleislääketieteen erikoislääkäri Päivi Mäkeläisen luentoslideista vuodelta 2006.

Kilpirauhasasioista ja ihmisen fysiologiasta erityisen kiinnostuneille löytyy kiinnostavaa ja vaihtelevaa vaihtoehtomielipidettä muun muassa:
- kirjasta Hypothyroidism Type 2: The Epidemic (kirj. Mark Starr)
- kirjasta Why Do I Still Have Thyroid Symptoms? (kirj. Datis Kharrazian; huom. luulen että tämä kirja on hyvä pari yllä mainitulle. Näkökulmat on näissä kirjoissa keskenään tosi erilaiset!; kirjan saa 7.20€ hintaan pdf-tiedostona docstoc-palvelusta ja ekat ~50 sivua ovat ilmaisia)
- lääkäri William Davisin blogista, hän on kirjoittanut jonkin verran kilpparijutuista hänen potilaillaan
- Ray Peatin muutamasta kirjoituksesta
- Chris Masterjohnin tuoreesta kilpirauhanen-sydäntauti -aiheisesta artikkelista
- Autoimmune Thyroid Disease -blogista (alusta loppuun lukeminen vie sairaasti aikaa, mutta juttuja pinnallisesti katselemalla saattaa löytyä jotakin kiinnostavaa)

Kalaöljystä haittaa?

2011-07-04T15:01:00.000-07:00

...tai ei välttämättä ainakaan hyötyä?

EDIT: Lue tämä Pronutritionistin teksti mieluummin: Onko kalaöljy vienyt meitä kuin pässiä narussa?

Yleisesti moni tuntuu pitävän kalaöljyä yleishyödyllisenä ravintolisänä. Itse olen sillä kannalla että ei-synteettinen kalanmaksaöljy on luultavasti useimmille terveellistä vitamiinisisällönsä vuoksi mutta kalaöljy (jonka oleellinen sisältö tulee EPA- ja DHA-rasvahapoista) on hankalampi tapaus, eikä sitä ainakaan seuraavien tutkimusartikkelien perusteella kannata ihan kaikille yleisesti suositella vaikka varmasti voivat joissakin tilanteissa ollakin hyödyksi.

1) DART-2 tutkimus oli nelivuotinen tutkimus, jossa tarkasteltiin mm. kalaöljysupplementaation vaikutusta kuolleisuuteen, sydänkuolleisuuteen ja äkkikuolemariskiin. Siinä kalaöljykapseleihin keskittynyt ryhmä taisi saada sydänkuolleisuusriskinsä nousemaan noin puolella syömällä kalaöljyä.

2) Samoin Cochrane-koosteessa todettiin, että kalaöljyjen hyötyjä on yliarvioitu ja ettei näyttö tue niiden hyötyjä.

Forty eight randomised controlled trials (36,913 participants) and 41 cohort analyses were included. Pooled trial results did not show a reduction in the risk of total mortality or combined cardiovascular events in those taking additional omega 3 fats (with significant statistical heterogeneity). Sensitivity analysis, retaining only studies at low risk of bias, reduced heterogeneity and again suggested no significant effect of omega 3 fats.

3) On kalaöljyillä näköjään insuliiniresistenssiäkin aiheutettu, vaikka näyttö lienee vähän kiistanalaista.

4) Blogissani pariin otteeseen esillä ollut mies, Chris Masterjohn, on selvitellyt pehmeiden rasvojen aineenvaihduntaa ja kirjoitellut aiheesta pari tosi kiinnostavaa esseetä. Precious Yet Perilous on laaja kooste pehmeistä rasvoista noin 80 lähdeviitteellä. Hänen maksullisessa PUFA Report I -paperissa on sama juttu vielä laajemmin. Hän on päässyt suunnilleen tällaisiin päätelmiin

Pehmeiden rasvojen tarve on sairaan pieni
Vain DHA:lle ja AA:lle (arakidonihappo) on elimistössä varsinainen tarve, ja noista näyttö esim DHA:n suhteen ei ole edes selvää, kun niitä puutoksia on tosi vaikea saada aikaan tarpeen ollessa tosi pieni

(Tuossa Precious Yet Perilousissa tuo William Brown -kohta on kiinnostava)

Sitten kun on tuo sairaan pieni minimitarve täytetty, runsaampi pehmeiden rasvojen saanti aiheuttaa ongelmia parilla tavalla

Pehmeät rasvat ovat herkkiä hapettumaan, jolloin lipidien peroksidaatio lisääntyy
Esimerkiksi EPA:n saanti häiritsee AA:n aineenvaihduntaa ja liiallinen omega6 voi tunnetusti häiritä omega3-rasvahappojen aineenvaihduntaa (en muista sanoiko Chris sen juuri tällä tavalla

Ja vielä ekstrana...

5) "Fish oil caused a significant reduction (mean decline: 48%) in NK cell activity that was fully reversed by 4 wk after supplementation had ceased." ... elikäs miksi kalaöljy toimii tuolla tavalla immunosuppressoivasti? Onko hyvä vai huono juttu? Ainakin kalaöljyjen sanotaan olevan hyödyksi vaivoihin, joihin liittyy krooninen tulehdus. Täällä Cytotalk-blogissa on ajateltu että tuo immunosuppressio koskee muitakin monityydyttymättömiä.

Hmm.... Tällaista skeptismiä kalaöljyistä siis. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että yleishyödyllisimpinä ravintolisinä toimivat D-vitamiini ja kananmunat (A-vitamiini ja koliini). Nekin toki vaikuttavat vain joihinkin terveyden osa-alueisiin ja yleisesti tärkein juttu on varmaan ruokavaliokokonaisuus. En oikein tiedä, kenelle sitten sopii paremmin rasvat ja kenelle hiilarit, tai onko hedelmät hyväksi. Jonkinlaista pohdintaa noista toki löytyy tästä blogista, mutta vielä noissa on paljon epävarmuutta.

Koliini, rasvamaksa, hedelmät, sokeri jne...

2011-07-04T14:29:00.000-07:00

Tuossa jokin aika sitten kirjoittamassani ADK-vitamiinikirjoituksessa suurin osa ajatuksista oli peräisin Chris Masterjohnin blogeista (sillä on kaksi sellaista). Tässäkin kirjoituksessa siteeraan hänen blogiaan varsinaisten tutkimuslinkkien sijasta, siellä kun asiat on käyty (luultavasti) hyvin ja kunnolliset (luultavasti, en ole oikeasti jaksanut kahlata kaikkea hirveän tarkasti kun on muutakin luettavaa :D) lähdeviittauksetkin löytyvät. Turhalta tuntuisi tehdä toisen tekemä hyvä työ uusiksi itse.

OK, nyt itse asiaan. Masterjohn kirjoitteli blogiinsa aika mielenkiintoista settiä reilut puoli vuotta sitten. Kirjoituksessaan The Sweet Truth About Liver and Egg Yolks -- Choline Matters More to Fatty Liver Than Sugar, Alcohol, or Fat hän totesi, että rasvamaksan tunnetuimmat aiheuttajat alkoholi ja hedelmäsokeri (fruktoosi) ovat ongelmallisia vasta kun koliinista on pulaa, eli nykyisissä rasvamaksaepidemioissa ongelmana ei olisikaan ensisijaisesti alkoholin ja hedelmäsokerin kulutus vaan se, ettei elimistö pysty koliinin puutteessa käsittelemään näitä. Tässä parin kappaleen verran hänen mietteitään (mun lihavoinneilla):

After studying the relevant literature and tracing it much further back in time than anyone else ever bothers to, I've come to the conclusion that neither fat nor sugar nor booze are the master criminals here. Rather, these mischeivous dudes are just the lackeys of the head honcho, choline deficiency. That's right, folks, it's the disappearance of liver and egg yolks from the American diet that takes most of the blame.

More specifically, I currently believe that dietary fat, whether saturated or unsaturated, and anything that the liver likes to turn into fat, like fructose and ethanol, will promote the accumulation of fat as long as we don't get enough choline. Once that fat accumulates, the critical factor igniting an inflammatory fire to this fat is the consumption of too much PUFA (polyunsaturated fat from vegetable and perhaps fish oils).

Onkos koliinista sitten useillakin pulaa? Wikipedian mukaan riittävä saanti (AI, adequate intake) olisi 425mg. Ja mm. jenkeissä näköjään alle 10% väestöstä saa tuon verran. Wikipedialainaus:

The choline researcher Dr. Steven Zeisel wrote: "A recent analysis of data from NHANES 2003–2004 revealed that for [American] older children, men, women and pregnant women, mean choline intakes are far below the AI. Ten percent or fewer had usual choline intakes at or above the AI."

Wikipedian enkunkielisessä koliiniartikkelissa kerrotaan myös mistä koliinia löytyy merkitseviä määriä. Tuon riittävän tarpeen saamiseksi pitäisi syödä esim. 4 kovaksikeitettyä kananmunaa TAI pari kiloa pinaattia TAI vajaa puolitoista kiloa kanaa TAI 130g maksaa TAI 800g manteleita TAI puoli kiloa turskaa TAI 2,5 litraa kevytmaitoa. Listassa on vielä muitakin ruokia, niitä voi tuolta Choline-artikkelista katsella. Voinee todeta että helpoin tapa saada riittävästi koliinia on pitää huolta kananmunien säännöllisestä syömisestä ja syödä ohella jotakin muuta koliinia sisältävää ruokaa. Itse syön munia ja juon täysmaitoa, joten puutetta ei pitäisi olla. Ja jos saanti on pientä, niin lieköhän silloinkaan ongelmaa jos vain fruktoosin ja alkoholin kulutus on pientä?

No, eipä tässä kai paljoa muuta ollut tarkoitus ihmetellä. Karppipiireissä puhutaan monesti hedelmäsokerin haitallisuudesta kun esim syöttämällä ihmisille 25% kaloreista fruktoosijuomana pistää terveyden tosi huonoon kuntoon. Mutta nyt on tullut ainakin jonkin verran sotkua kuvioihin kun

Osittain fruktoosin haitallisuus varmaan selittyy juuri sillä, ettei maksa pysty käsittelemään hedelmäsokeria koliinin puutteessa, joten kananmunia syömällä sokerin haitallisuus saattaa olla vähemmän merkitsevää.
Puhdistettu sokeri/fruktoosi on selvästi ongelmallisempaa kuin hunaja, joka sekin on suurimmaksi osaksi sokeria. Kenties tuo pätee sitten hedelmiinkin, ettei niidenkään sokeri aiheuta samoja ongelmia kuin puhdistettu sokeri. Tuossa linkin artikkelissa huomattiin, että rotilla teollinen fruktoosi (muttei hunajan mukana tuleva fruktoosi) aiheutti oksidaatiota, vähensi E-vitamiinitasoja, nosti triglyseriditasoja ja lisäsi tulehdusta verrattuna puhdistettuun tärkkelykseen (jonka ei pitäisi olla kovin ongelmallista terveydelle mun käsittääkseni).
Hedelmien/hedelmätäysmehujen mukana tulee usein ihan hyvin kaliumia ja C-vitamiinia. Näistä jälkimmäinen estää endotoksemiaa, jolla osa liiallisen fruktoosin haitoista saattaa tulla.

Tässä on vain tausta-ajatuksena se, että mielestäni sitä kivempi tilanne terveysjuttujen suhteen, mitä enemmän on vapautta ruokavalinnoissa ilman että tarvitsee pelätä terveysongelmia. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavilta opin jonkin sortin pelon hedelmiä kohtaan, kun teollinen fruktoosi kerran yhdistyi ongelmiin isompina määrinä ja esim Peterilläkin oli aika kasvisvastaista kirjoitussarjaa lukuisilla tutkimusviitteillä. Nyt olen kuitenkin sillä kannalla, että jopa tosi isot määrät sokerihedelmiä saattavat olla joillekin ihmisille ehkä ihan hyvää ruokaa (ainakin hyvän makuista ruokaa), etenkin kun koliinin saanti ja yleisestikin ruokavalio on kunnossa. Toki tässä täytyy vielä tarkemmin selvitellä näitä...

Vielä viimeiset ~~kolme~~ neljä mainintaa:

Yleinen vastaväite hedelmien syöntiä vastaan on, että nykyhedelmät ovat makeita jalostuksensa vuoksi. Denise Mingerin artikkelissa käydään kuitenkin läpi näyttöä siitä, että monet ihan jalostamattomatkin hedelmät ovat todella makeita.
Perfect Health Dietin tekstissä Choline Deficiency and Plant Oil Induced Diabetes aavistellaan, että koliinin puute voi olla syy siihen, miksi melko pienessä Rose Corn Oil -rasvatutkimuksessa yhdellä oliiviöljyryhmän ja yhdellä maissiöljyryhmän ihmisellä kehittyi sokeritauti, mutta rasvaisia eläintuotteita käyttäneellä ryhmällä ei kyseistä ongelmaa tullut. Tekstissä myös ajatellaan, että sokeritaudin ja rasvamaksan ohella lihavuus yleisesti voi olla seurausta koliinin puutteesta.
Koliinin on uutisoitu (ja tosiaan, kaikenlaistahan sitä aina uutisissa epäillään) aiheuttavan mahdollisesti sydäntautia, mutta Chris Masterjohn on perustellusti eri mieltä: Does Dietary Choline Contribute to Heart Disease?
Nämäkin muutkin Masterjohnin aihetta käsittelevät tekstit on varmaan syytä linkata tänne: Does Choline Deficiency Contribute to Fatty Liver in Humans , Why Is My Cholesterol So High On This Diet? You May Be Curing Yourself of Fatty Liver (tässäpä BTW mukavaa poikkeusta kolesteroliteoriaan. joskus korkea kolesteroli on ihan hyvä asia, ellei ykköstoiveena oikeasti satu olemaan rasvamaksa...), Meeting the Choline Requirement -- Eggs, Organs, and the Wheat Paradox

OK, eipä tässä muuta. Teksti on vähän sekava, mutta selkeämpi kirjoittelu vaatisi selvästi enemmän aikaa.

EDIT: Piti mainita että Anthony Colpo on usein blogissaan maininnut että hänellä hiilarien sieto parani kun hän tyhjensi rautavarastojaan (ferritiini) luovuttamalla verta. Eli ehkä rautakin voi jollakin tapaa selittää sitä, miksi joillekin hiilarit ovat ongelmallisia.

Ruokavalioni

2011-06-21T09:10:00.000-07:00

EDIT: Päätin pian kirjoituksen jälkeen lopettaa pätkäpaastoilun, koska sekin jätti ylikierroksille. Toiseksi olen alkanut itsekin syömään melko runsashiilihydraattisesti. Etenkin riisin, maidon ja hedelmien/vihannesten osuus on kasvanut.

EDIT2: Parin kuukauden runsashiilarisen jakson jälkeen olen taas hiljalleen palannut runsaampaan voin kulutukseen ja maltillisempiin hiilareihin, noin 100-150g päivässä, ja lisäksi tasan kolmeen ruokailukertaan per päivä. En huomannut runsashiilarisella ja rasvarajoitteisella ruokavaliolla varsinaisia etuja. "Testailu" jatkuu...

EDIT3: Päivitys SYKSY 2011... Kolmen aterian taktiikka tuntuu pelaavan hyvin edelleen. Samoin 100-150g hiilarimäärä josta ei tunnu olevan kovin turvallista mennä alemmas minun kohdallani. Olen hieman monipuolisemmin alkanut syömään kasviksia (enemmän mm. lehtisalaattia, omenaa, porkkanaa ja jopa lanttua). Pakkohan tässä on hiljalleen edes hitusen monipuolistaa ruokavaliota kun muuten kyllästyy.

Terveysjuttuja kun satun lukemaan, yritän myös syödä jossain määrin niiden mukaan. Suurimmat vaikutteeni tulevat ehkä Perfect Health Diet -kirjasta, jonka ovat kirjoittaneet Paul Jaminet (Ph.D.) sekä Shou-Ching Shih Jaminet (Ph.D.). Kummallakaan ei ole ravitsemuspuolen koulutusta, mutta Shou-Ching on molekyylibiologi ja syöpätutkija. Näiden ohella Chris Masterjohn, Stephan Guyenet sekä lukuisat muut nettikirjoittajat ovat muokanneet käsityksiäni ravitsemusasioissa. Hyviä keskusteluja käydään keskustelupalstoilla (mm. Karppaus.info) sekä blogien keskusteluosioissa.

Mutta tässä on simppelisti ilmaistuna ruokavalioni:

Suurin osa kaloreistani tulee maitorasvasta (turkkilainen jogurtti, smetana, edamjuusto, voi) ja tärkkelyskasviksista (peruna, bataatti, valkoinen riisi, idätetty täysjyväriisi jne)
Proteiininlähteinä suosin kananmunia/keltuaisia, jauhelihaa, naudan maksaa, broilerin koipia, porsaan lihaslihaa, saksanhirvenkäristystä, turkkilaista jogurttia ja edamjuustoa. Joskus syön myös maalaishyytelöä. Kasviproteiinia ei oikein näytä tulevan juuri mistään (paitsi tosi harvoin pavuista). En usko sen olevan kuitenkaan ongelmaksi.
Kaloreista yli puolet tulee rasvana, mutta hiilarien osuus on myös merkittävä. Proteiinin osuus jää melko pieneksi.
Syön melko vähän kasviksia, pitkälti säästeliäisyyteni vuoksi. Hapankaali (tuttujeni valmistama, 3-6kk kypsytetty) on minulle mieluisin "salaattiruoka" ja käytän sipulia sekä porkkanaa suhteellisen usein ruoanlaitossa. Hedelmiä tulee syötyä pari kertaa viikossa. Luulen etenkin tuoreiden ja itse kasvatettujen/kerättyjen kasviksien ja marjojen olevan terveellinen lisäys ruokavalioon.
Juon vettä tai melko laimeaa mustaherukkamehua, joskus omenatäysmehua. Ostan joskus täys- tai raakamaitoa.
Pyrin ottamaan ravintolisänä D3-vitamiinia (4000IU), seleeniä (200mcg), jodia (1-3mg) ja kromia (200mcg) sekä välillä K2-vitamiinia noin 2mg annoksia. Ja noin 500mg C-vitamiinia. Saatan myös käyttää joskus ruoansulatusentsyymejä yms...
Teen myös pieniä poikkeuksia. Saatan juhlissa syödä gluteeniviljoja ja muita ruokia, jotka eivät ruokavaliooni yleensä kuulu. Yleensä kuitenkin syön kunnolla ennen juhlia, jotta herkkuja ei tarvitse syödä nälkään.

Ruokavalioni on ehkä hieman yksipuolinen, joten yritän hiljalleen saada myös uusia ruokia mukaan.

Sekä pari ylimääräistä kommenttia

Olen noudattanut vähähiilihydraattista (VHH) ruokavaliota. Se näyttäisi sopivan joillekin todella hyvin, mutta minulle se ei sopinut. VHH ja stressi tai taipumus ylisuorittamiseen lienevät usein huono yhdistelmä. Simppelisti sanoen, VHH näyttäisi stimuloivan jonkin verran sympaattista hermostoa ja mikäli taustalla on jo valmiiksi rasitusta, matalat hiilarit (alle 125g päivässä, sanoisin) voivat pitkässä juoksussa aiheuttaa ongelmia. Ongelmaa pahentaa se, että ongelmat tosiaan saattavat ilmetä vasta kuukausien/vuosien viiveellä.
Netissä yleistyvässä superfood-ilmiössä pelkään olevan vähän samaa ongelmaa. Jotkut superfood-ruokavalioiden edustajat kirjoittavat myönteisesti paastoamisen sekä stimulanttien (kaakao jne) tuomasta hyvästä olosta. Luulen että kyseinen vaikutus, vaikka tuntuukin hyvältä, on pitkässä juoksussa usein ongelmallinen. Juttu on kenties samankaltainen kuin kahvin juonnissa: Kahvi piristää ja auttaa kestämään stressiä, mutta aiheuttaa riippuvuutta ja lopulta elimistö jaksaa huonommin ilman kahvia (tai tässä tapauksessa raakakaakaota/paastoamista).
Kokeilen tässä juuri jonkinlaista 16/8 -osa-aikapaastoa, jossa ei vähennetä syömisiä, vaan syödään kaikki päivän ruoat päiväsaikaan (klo 12-20). Luulen että siihen voi liittyä yllä mainitsemiani ongelmia. Mikäli kokeilun aikana syömäni kokonaiskalorimäärä laskee tai jos koen muunlaisia stressiongelmia, lopetan kokeilun.

Syitä tällaiseen "kikkailuun" olisi 1) se, että ruoka maistuu paaston jälkeen kivemmalta, 2) netissä on kommentoitu, että osa-aikapaasto voi auttaa vuorokausirytmin kanssa ja 3) osa-aikapaaston mahdollisesti käynnistämä autofagia, josta on ollut puhetta parissa paikassa.

Chris Masterjohn Tim Ferrissin 4-Hour Body -arvostelussaan:

Ferriss notes that periodic fasting from protein induces a process called autophagy, wherein the cell cleans out its mishandled, degraded, and aggregated proteins that otherwise accumulate. This is consistent with my experience. I had developed a problem with small wart-like risings on my hands and fingers at one point. Complete fasting for two weeks helped somewhat, but going vegan for two weeks made them completely disappear. The problem has never come back, despite my regular sumptuous feasting on animal foods of all kinds.
Perfect Health Diet -blogissa:

Autophagy is the garbage collection and recycling process of human cells. When resources are scarce, cells turn on recycling programs and send garbage collectors known as lysosomes to engulf and digest junk proteins and damaged organelles, enabling re-use of their amino and fatty acids.

Autophagy is a key part of the immune defense against parasitic bacteria.
Lysosomes not only digest human junk, they seek out bacteria and digest them.

Autophagy is strongly turned after about 16 hours of fasting. The longer one fasts, the more parasitic bacteria are destroyed in lysosomes. Fasting is an easy way to improve the relative balance of power between your body and intracellular pathogens. Fasting strongly promotes autophagy in neurons, and is of therapeutic value for Alzheimer’s.

A simple strategy of intermittent fasting is to confine meals to an 8-hour window each day, thus engaging in a daily 16 hour fast. On this strategy, one might eat only between noon and 8 pm.

OK, siinä oli kaikki... ehkä.

Viljat...

2011-06-16T12:39:00.000-07:00

Ajattelin tässä pikaisesti ja kevein perusteluin kertoa, mitä mieltä olen (gluteeni)viljojen terveellisyydestä. Tai ehkä tarkemmin mahdollisesta epäterveellisyydestä, ainakin nykyisessä kauppaleipämuodossa.

Matti Uusitupa (Kuopion yliopiston entinen rehtori, Sydänliiton hallituksen nykyinen puheenjohtaja) kirjoitti Savon Sanomien 9.5.2011 julkaistussa artikkelissa Leipää joka päivälle seuraavasti:

Leivän historia on pitkä, ja ihminen on elänyt leivän varassa läpi ihmiskunnan tunnetun historian. Nälänhätä on merkinnyt ihmiselle yleensä leivän puutetta.

En tiedä kuinka yleinen uskomus on kyseessä, mutta yleensä ihmistä pidetään noin 200 000 vuoden ikäisenä lajina ja yleisimpien tieteellisten käsitysten mukaan viljoja alettiin käyttää ihmisravinnoksi noin 10 000 vuotta sitten. Eurooppaan maanviljelys vielä hieman myöhemmin. Paleoliittisten (kivikautisten) ruokamallien tutkijat (Loren Cordain, Staffan Lindeberg jne.) argumentoivat kirjoissaan, että ihmiset eivät ole vielä ehtineet sopeutua viljojen syöntiin geneettisesti ja että kyseisestä syystä viljojen proteiinit aiheuttavat useille ihmisille kroonisia sairauksia pitkällä aikavälillä.

Toinen ongelma Uusituvan väitteessä liittyy viljatuotteiden valmistustapaan. Viljoja on perinteisesti käsitelty monella tapaa lektiinien, fytiinihapon ja muiden todennäköisesti haittaa aiheuttavien yhdisteiden poistamiseksi. Vanhemmalle väestölle hapanjuuri on vielä tuttu käsite. Kaupoissa myytävä leipä taas suoraleivotaan tuotannollisista syistä ilman kunnollista hapatusta eikä se siten ole aivan samaa leipää, jota isovanhempamme ovat syöneet. Leipämme ei ole samaa, jonka varassa ihminen on elänyt läpi "ihmiskunnan tunnetun historian".

Viljojen tärkeyttä perustellaan yleensä toteamalla, että täysjyväviljat ovat ravinteikkaita. Fineli-taulukoiden mukaan ne ovatkin. Vitamiineja ja mineraaleja löytyy tosi runsaasti. Ihmiselle ravinteet ovat kuitenkin hyödyllisiä vain jos ne imeytyvät. Vaan siinäpä se ongelma näyttäisi olevankin täysjyväviljojen osalta. Neurobiologi Stephan Guyenet (suosittu bloggaaja paleo- ja low-carb -piireissä) kokosi kirjoitukseensa Dietary Fiber and Mineral Availability linkkejä tutkimuksiin, joissa on katsottu kuinka hyvin tai huonosti täysjyväviljan mineraalit imeytyvät (kun kuidun fytiinihappo sitoo mineraaleja haitaten niiden imeytymistä). Tässä eräs mielenkiintoinen virke Guyenetin artikkelista suomennettuna: "Vaikka täysjyväviljat ovat täynnä mineraaleja, puhdistettujen viljojen korvaaminen täysjyväviljoilla (ja etenkin ylimääräisen leseen lisääminen) vähentää lukuisten mineraalien kokonaisimeytymistä (ks. taulukko 4 tutkimuslinkin ilmaisesta kokotekstistä)"

Olen tarkistanut Guyenetin lähteet mielenkiintoisille väitteille vain pinnallisesti. Pitäisi joskus katsoa noita juttuja tarkemmin, koska väite on tosiaan mielenkiintoinen. Anthony Colpo on myös kirjoittanut ihan samoja juttuja. Mielenkiintoista. Jotkut ihmiset harrastavat osittain tämän imeytymisseikan vuoksi oman perinteisesti leivotun hapanleivän tekemistä.

Sitten vielä lisää ajatuksia. Kärsitkö masennuksesta, väsymyksestä, keskittymishäiriöistä tai liiallisesta ärtynyisyydestä? Luin pari päivää sitten Reijo Laatikaisen Pronutritionist-blogista, että Keliakiaa esiintyy jopa 2 %:lla väestöistä, vaikka Suomessakin diagnosoitujen keliakikoiden määrä on 0,5 % (Keliakian Käypä Hoito päivitys 2011).

Keliakian ensimmäiset alkuoireet eivät välttämättä liity suolistoon. Ensimmäinen oire voi olla esim. masennus ja olen parilta tutulta ihmiseltä kuullutkin erittäin surullista tarinaa, kuinka nuoruuden vakava masennus paljastui lopulta keliakiaksi. Ja edelleen kolme neljäsosaa keliakikoista on vailla diagnoosia? Päivi Pynnösen väitöskirjan mukaan hoitamatonta keliakiaa sairastavilla nuorilla (eli niillä, jotka eivät edes tiedä sairastavansa keliakiaa, luultavasti siksi kun oireet eivät ole ruoansulatuskanavassa) on masennusta 4,5-kertaisesti muihin nähden, väsymystä 9,6-kertaisesti, vakavia käytöshäiriöitä 9,3-kertaisesti... Mikäli kärsit vakavista mielenterveysongelmista ja uskot että ruokavaliollasi voisi olla osuutensa asiaan, suosittelen lämpimästi viljattoman ruokavalion kokeilua useammaksi kuukaudeksi. Leivän voi korvata esim. perunoilla, bataateilla, riisillä tai hedelmillä.

Viljayliherkkyydet eivät rajoitu alkuunkaan keliakiaan. Ilmeisesti yhteensä viljoille erityisen herkistyneitä ihmisiä on noin kymmenesosa väestöstä. Syistä voi lukea Laatikaisen blogiartikkelista Gluteeni- ja viljaherkkyys, onko niitä?.

Ehkä merkittävin juttu jonka vuoksi pidän itseäni melko viljavastaisena on netin anekdoottikokemukset. Olen lukenut valtavasti ihmisten kokemuksia ravitsemusmuutoksista ja niiden vaikutuksista kroonisiin sairauksiin. Vaikka en ole perehtynyt viljoja koskevaan tutkimukseen vielä hyvin, minulle tulee jatkuvasti vastaan myönteisiä kokemuksia viljojen käytön lopettamisesta. Kahlasin jokin aika sitten Art Ayersin blogia Cooling Inflammation läpi ja erään artikkelin kommenttiosiosta löytyi erään farmakologian tohtorin kommentti, jossa hän kertoo gluteeniviljojen eliminoimisen olleen loistava temppu ainakin hänen suvussaan (appiukon nivelreuma rauhoittui, tyttären vitiligo eli valkopälvi parantui, usean sukulaisen suolistovaivat loppuivat, hänen mielialansa tasoittui, lasten raivokohtaukset loppuivat) ja potilaillaan (laihtumista, kipujen katoamista, insuliinilääkityksen tarpeen pienenemistä):

We have found that gluten elimination is highly effective in 'cooling inflammation' for CAD and a variety of autoimmune disorders (including osteoarthritis, diabetes Type 2, Hashimoto's, etc) at our heart disease reversal program. The gluten-genetic interaction appears to affect 99% of the population. For my family and I, eliminating gluten has produced immense anti-inflammatory benefits:
--my father-in-laws RA subsided and eliminated knee joint aches (some antioxidants speeded recover -- krill oil/astaxanthin (you've written about), pycnogenol)
--my daughter's vitiligo resolved
--IBS for several family members resolved completely
--my mood is calm
--my children halted ALL tantrums (which were rare anyway)

For my patients I've noticed 5 lb/month wt loss despite lack of exercise, resolution of body/joint aches, reduction in belly fat and decreased insulin requirements (or even complete elimination)!

Kuulostaapa muuten vähän Antti Heikkilältä... Vastaavanlaisten kokemusten vuoksi olen nykyisin sillä linjalla, että itsensä epäterveiksi kokevien ihmisten kannattaisi kokeilla ainakin muutaman kuukauden viljattomuutta. Jos ei auta, sitten ei auta. Hyvällä tuurilla hyöty on suuri.

Palautan kuitenkin kirjoitukseni maan tasalle toteamalla, että itse en ole havainnut merkittävää eroa suuntaan enkä toiseen viljojen lopettamisen jälkeen. Näinkin voi toki käydä ;)

EDIT: Ravitsemus ja Terveys -blogin kirjoituksessa Täysjyvää vai ei viljaa? tarkastellaan joitakin lyhytaikaisia tutkimuksia, joissa on verrattu viljatonta ruokavaliota täysjyväviljoja suosivaan. Mielenkiintoinen kirjoitus. Kyseisessä blogissa on lisäksi muitakin kiinnostavia kirjoituksia.

Muistakaa kriittiset ihmiset kritisoida näitä tekstejä, jos huomaatte vakavia argumentointivirheitä tai muuta kommentoitavaa. (;

Pikapostaus ryhtiin liittyen

2011-06-15T11:20:00.000-07:00

Minulla on ollut etenkin viime vuosina tosi huono ryhti. Oleellisin ongelma on ollut se, että pää on ollut muuhun vartaloon nähden liian edessä. Aloitin pari viikkoa sitten noudattamaan joitakin Esther Gokhalen kirjan ohjeita (en vielä kaikkia, olen lukenut hänen kirjastaan noin puolet). Hän näkee ryhtiasiat vähän eri tavalla. Kiinnostuneet voivat tsekata tämän luennon:

Mikäli ei luentoa jaksa katsoa, Kathleen Porterin kirjan etukannesta näkee Gokhalen kirjan kahdeksasta muutoksesta ensimmäisen (edit: eikun ei olekaan eka, mutta on melkein samanlainen kuin Gokhalen eka), helpoimman ja kenties hyödyllisimmän. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa kuitenkin tsekata luento. Kuvia matkimalla mokaa helpommin.

OK, en ole yleisesti perillä näissä asioissa, mutta minulla tuo Gokhalen kirjan juttujen kokeilu tuntuu korreloivan hieman paremman ryhdin kanssa ja toiseksi Gokhalen kirjassa on myös minusta harvinaisen kannustavat käyttäjäkokemukset Gokhalen asuinpaikan paikallisilta ihmisiltä. Kirjassa on useamman Stanfordin yliopiston professorin kehuja ja kasoittain paikallisten lääkärien myönteisiä kokemuksia. Ja joiltain maailmanmestaruusurheilijoiltakin taisi olla.

Kommentoikaa, mikäli tuntuu väärältä... tai oikealta. Mielelläni selvittelen ryhtijuttuja jatkossa tarkemmin, mutta aika on rajallinen ja tällä hetkellä muut jutut kiinnostavat enemmän.

Vitamiinit A, D3 ja K2

2011-06-14T02:57:00.000-07:00

Disclaimer: Älkää ottako blogistani neuvoja syömisten suhteen, siihen minulla ei ole pätevyyttä. Blogini tarkoitus on pohdiskella ravitsemustieteellisiä asioita, ei suositella/määrätä kenelläkään elämäntapamuutoksia, jotka eivät mene yhteen yleisesti hyväksytyn lääketieteen oppien kanssa. Lisäksi näissä jutuissa tulee usein huomattua tehneensä virheitä asioiden tulkinnassa...

D-vitamiinin suosio on näyttänyt kasvaneen aika lailla viime vuosina. Eikä ihme, kun todettuja hyötyjä näyttäisi olevan aika reilusti. Myös auringosta varoittelu on vähentynyt jossain määrin. Harvardin yliopiston professori Edward Giovannuccin tutkimusten mukaan auringonotossa saatu D-vitamiini saattaisi ehkäistä jopa 30 syöpäsairastumista yhtä auringonotossa saatua ihosyöpätapausta kohden. Vastaani tuli myös tutkimus, josta voisi päätellä, että aurinkorasvat voivat olla merkittävästi ihosyöpien takana niiltä suojaamisen sijasta. Alan johtavan tutkijan Michael Holickin kirjan The Vitamin D Solution mukaan ongelma lienee osittain siinä, että aurinkovoiteet estävät UVB-säteilyä ja täten vähentävät ihon punoitusta, jolloin ihon vähemmästä punoituksesta kasvavan auringonottoajan seurauksena iholle tulee enemmän UVA-säteilyä ja toisaalta UVB-säteilyn avulla syntyvällä D-vitamiinilla itsessään näyttäisi olevan syövältä suojaavia vaikutuksia solutasolla, joita ei tule aurinkovoiteen estäessä D-vitamiinin muodostusta paikallisesti. Mainitsemassani tutkimuksessa auringonotto itsessään korreloi käänteisesti myös ihosyövän kanssa, eli auringonotto ilman aurinkovoiteita ja palamista vältellen saattaisi olla hyödyksi myös ihosyöpää pelkääville.

Keskustelufoorumeilla on myös paljon D-vitamiiniaiheista keskustelua. Tiede-lehden keskustelupalstan aihetta käsittelevässä ketjussa on yli 7500 kommenttia. Itse olen lukenut ketjusta ensimmäiset 200 sivua (3000 viestiä). Ketjussa tehdään selväksi, että jopa parin tuhannen geenin säätelyyn osallistuvalla D-vitamiinilla on tehtävänsä luuterveyden ylläpidon lisäksi myös suolistossa ja immuunijärjestelmässä ja ehkä selkeämmin ilmaistuna suunnilleen jokaisella terveyden osa-alueella.

Nyt viime aikoina D-vitamiiniaiheeseen vähän entistä tarkemmin perehtyessäni olen tullut siihen tulokseen, että ei ole välttämättä järkevää ottaa D-vitamiinia yksinään, vaan hyödyt luultavasti kasvavat suurimmiksi, jos otetaan sekä D3-vitamiinia, K2-vitamiinia ja luonnollista (ei synteettistä) A-vitamiinia.

A-vitamiini on ilmeisesti ollut viime aikoina huonossa maineessa. Ruotsalaistutkimuksessa (1998) tehtiin aika raju havainto A-vitamiinin saannin ja pienentyneen luuntiheyden yhteydestä. Henkilö A saa ruoastaan alle 0,5 milligrammaa A-vitamiinia päivässä kun henkilö B saa 1,5 milligrammaa. Henkilön B:n lonkkamurtumariski on kaksinkertainen. Syö 100 grammaa naudan maksaa, niin mukana tulee lähes 20 milligrammaa A-vitamiinia. Kuinka suureksi murtumariski silloin mahtaa kasvaa?

Ehkä tapaus ei ole aivan noin simppeli. Norjalaistutkimuksessa (2003) havaittiin, että pillerimuodossa A-vitamiinin myrkyllisyys ilmenee kymmenen kertaa pienemmillä annoksilla kuin luonnollisessa muodossa. Tutkimuksessa D-vitamiini nosti A-vitamiinin myrkyllisyysrajaa merkittävästi.

Entäs mitä tapahtuu, kun annetaan vanhoille ihmisille reilusti D-vitamiinia (125 mikrogrammaa päivässä)? Taulukon mukaan lonkan kohdalla luuntiheys kasvoi 23 prosenttia. Terveysfasisti kirjoittaa D-vitamiinista: "Se on lähes kuusi kertaa tehokkaampi reisiluun tiheyden parantaja kuin Suomen määrätyin osteoporoosilääke alendronaatti" --- Ainakin minua tuo tulos järkyttää. Jos keskisuurella 125 mikron annoksella (mene aurinkolomalle, muodostat rannalla makoillessasi tuon määrän ja enemmänkin todennäköisesti alle vartissa) saa vanhan väestön luuston neljännesosan tiheämmäksi vuodessa, niin ei liene vaikeaa kuvitella, kuinka paljon luusto-ongelmia nykyisillä homeopaattisilla D-vitamiinisuosituksilla aiheutetaan.

Onko A-vitamiini kenties D-vitamiinin vastavaikuttaja? Tai toisinpäin? Eräs mielenkiintoinen artikkeli löytyy Chris Masterjohnin blogista Mother Nature Obeyed. Artikkelissa osoitetaan, että sekä A-vitamiinia että D-vitamiinia tarvitaan rotilla haiman insuliinia tuottavien solujen tuottamiseen. Toinen ei riitä. D-vitamiinin on aikaisemmin havaittu ehkäisevän mahdollisesti jopa 80% tyypin I diabeteksesta: "Children who regularly took the recommended dose of vitamin D (2000 IU daily) had a RR of 0.22 (0.05-0.89) compared with those who regularly received less than the recommended amount. Children suspected of having rickets during the first year of life had a RR of 3.0 (1.0-9.0) compared with those without such a suspicion." Rottatutkimusta ei voi välttämättä ulottaa ihmiseen diabeteksen osalta, joten ei liene kuitenkaan sopivaa tehdä päätelmiä A-vitamiinin merkityksestä ihmisen diabeteksen ehkäisyssä.

Vuonna 1941 Irwin G. Spiesman kokeili suurten A- ja D-vitamiiniannosten vaikutusta infektioihin. Yhdessä vitamiineista oli selkeää hyötyä, mutta erikseen ei. Samoin yliannostusoireita tuli molemmista vitamiineista erikseen otettuna, mutta ei yhdessä otettuna.

Muutama vuosi sitten äsken mainitsemani tutkija/bloggaaja Chris Masterjohn julkaisi myös artikkelin, jossa hän ehdotti, että A-vitamiini suojaa D-vitamiinin haittavaikutuksilta. Myöhemmin tämä väite todistettiin. A-vitamiinia tarvitaan, jotta D-vitamiini ei lisäisi K-vitamiinista riippuvaisten proteiinien liikatuotantoa.

Chris Masterjohnin blogissa on myös jonkin verran anekdoottitietoa, kuinka ihmisten ongelmat D-vitamiinin kanssa ovat loppuneet A-vitamiinin käytön myötä.

Lisää A-vitamiinin mahdollisista hyödyistä. Äskettäin Melissa McEwen kirjoitti, kuinka hänen iho-ongelmansa (talirauhasten sarveistapit) parantui maksaa syömällä. McEwen ei pysty perimänsä vuoksi muuttamaan kasvisten karotenoideja kunnolla A-vitamiiniksi, minkä vuoksi hänen tulee saada A-vitamiininsa eläinkunnasta. Parhaita lähteitä ovat mm. maksa, keltuaiset ja voi.

Vaikuttaa siltä, että kirjoitukseni on menossa vähän sekavaksi... Hyppään loppupäätelmiin ja muokkaan tekstiäni kenties myöhemmin hieman järkevämmäksi.

Päätelmät

Vitamiinit A, D3 ja K2 toimivat yhdessä. Afrikassa A-vitamiinin puutos on käsittääkseni yleistä, mikä saattaa olla seurausta heidän korkeammista D-vitamiinitasoista (D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta runsaasti), jotka lisäävät sitten A-vitamiinin tarvetta. Meillä länsimaissa A-vitamiinia tulee riittävästi, mutta saamme helposti D-vitamiinin puutosoireita, koska A-vitamiini taas lisää D-vitamiinin tarvetta. Lisäksi K2-vitamiini (jota saa maksasta, natosta, juustoista jne...) liittyy kuvioihin ja useimmilla länsimaisilla ihmisillä olisi luultavasti tarvetta ylimääräiselle K2-vitamiinille.

D-vitamiinia hehkutetaan mediassa ja keskustelupalstoja ja tutkimuksia lukemalla voi havaita, että joillekin ihmisille D-vitamiini toimii ihmelääkkeenä. Itse luulen, että hyödyt voisivat kasvaa entisestään, mikäli D-vitamiinin runsaan saannin lisäksi turvattaisiin myös luonnollisen A-vitamiinin (maksa, keltuaiset) sekä K2-vitamiinin saanti (jälkimmäistä mahdollisesti pillerimuodossa). Tällöin näiden vitamiinien itsenäiset haitat kumoutuvat ja itsenäiset sekä yhteisvaikutuksiin perustuvat hyödyt korostuvat.

Itse otan D3-vitamiinia kapselimuodossa päivittäin ja pari kertaa kuussa otan myös isohkon annoksen K2-vitamiinia ravintolisänä. Naudan maksaa näkyy jääkaapissa parin viikon välein.

EDIT: Tästä tulee myös pari muuta mielenkiintoista yhteyttä mieleen...Vitamiinien yhteisvaikutukset saattavat tehdä ravintolisien käytöstä välillä epäkannattavaa ja saattavat osittain selittää, että monivitamiinitutkimusten tulokset ovat usein olleet melko vaatimattomia kuolleisuuden laskemisessa. Jodi voi aiheuttaa ongelmia seleenin puutteessa ja juttu näyttää pätevän myös toisinpäin. Foolihappo saattaa ehkä (en siis ole varma) aiheuttaa ongelmia jos B12-vitamiinitasot ovat alhaiset ja ainakin jenkkiväestössä monilla onkin melko alhaiset B12-tasot. Korkeat rautatasot voivat olla ongelma raudankertymätaudista kärsiville (eikä kyseessä ole edes erittäin harvinainen ongelma) ja C-vitamiinin käyttö voi tehdä kyseisestä tilanteesta vielä ongelmallisemman. Kalsiumilla on myös saatu tutkimuksissa kuolleisuus- ja sydänkohtausriskiä ylöspäin, mutta sen mahdollisista syistä en osaa sanoa mitään.

EDIT2: Kävin Vitamin D Councilin sivuilla katsomassa, mitä mieltä he ovat A-vitamiinista nykyisin. Aikaisemmin he ovat varoitelleet siitä, mutta nykyään A-vitamiini ei ole heidän sivuillaan enää D-vitamiinin antagonisti vaan kofaktori. Artikkelia aiheesta ei vielä ole, mutta pitäisi olla pian tulossa. Vitamin D Council nimeää A- ja K-vitamiinin lisäksi myös kolme muuta kofaktoria eli ainetta, joilla on roolinsa D-vitamiiniaineenvaihdunnassa: magnesium, sinkki sekä boori.

EDIT3: Nephropal on kiinnostava blogi ja sieltäpä vielä löytyi artikkeli, jossa selitetään selkein sanoin, miksi D-vitamiini voi aiheuttaa A-vitamiinin puutetta.

EDIT4: Senkin olisi voinut mainita, että kai Israelissa ja Intiassa (vai Egyptissä?) rantavahdeilla on tosi korkeat D-vitamiinitasot mutta toisaalta sekä munuaiskiviä että jotakin verisuonivaivaa taisi olla kovasti. Voisi hyvinkin selittyä sillä, että liika D-vitamiini A-vitamiini puutteessa johtaa K2-vitamiinin puutteeseen ja tämä K2-puutos taas sitten sotkee kalsiumaineenvaihduntaa jolloin kalkkia voi kerääntyä mm. pehmeisiin kudoksiin.

Pikapäivitys, linkkilistaa pidennetty

2011-05-31T04:00:00.000-07:00

http://valtsuhealth.blogspot.com/2010/05/mielenkiintoista-terveyslukemista.html Tänne tuli taas kymmenisen uutta blogilinkkiä, joista voi löytyä kaikenlaista mielenkiintoista. Yhdeksän enkkublogia ja sitten suomenkielinen Pöperöproffa -blogi.

Tämä kirjoitus lähtee varmaan viikon tai parin sisällä pois.

BTW, saa mainostaa mielenkiintoisia sivuja :P

EDIT: Antti Heikkilän blogin avulla löytyi tällainenkin http://ollisintegrallife.com/ , oon joskus aikaisemminkin eksynyt tänne mutta pitää nyt pistää muistiin. Lääkärin terveyskirjoituksia ja Ken Wilber -filosofiaa aika paljon tuolla.

Silmälasit nykyajan lähityöhön

2011-04-10T05:09:00.000-07:00

Aikaisemmassa kirjoituksessani Likinäköä mahdollista korjata plussalaseilla käsittelin mahdollisesti oleellisinta likinäön (jolloin ei näe tarkasti kauas) syytä. Teoria menee simppelisti ilmaistuna jotenkin näin:

Ihmisen silmä on lähtökohtaisesti kehittynyt hypermetrooppiseksi eli kaukonäköiseksi, jotta ihminen näkisi kauas niin päivin kuin myös yöaikaan. Likinäköinen ihminen olisi luultavasti pärjännyt luonnon armoilla huonosti, sillä näkökentän sumeneminen haittaa erityisesti muiden eliöiden havaitsemista/tunnistamista. Myös päivällä täydellisesti näkevä ihminen, jonka linssi ei kuitenkaan ole kehittynyt selvästi kaukonäön suuntaan, olisi pärjännyt pimeinä aikoina huonosti, koska päivän pimetessä ihmisen kaukonäkö huononee. Ihmiselle on täten ollut hyödyllistä kehittyä erittäin kaukonäköiseksi, jotta näkymät olisivat tosi tarkat aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Ei ole kulunut aikaakaan, kun ihminen alkoi elämään lähinnä sisätiloissa. Eikä siitäkään, kun lukemisesta tuli ihmisen perustaito. Kun ihminen katsoo kaukaisuuteen, silmän sädelihaksen suorittama "akkommodaatio" eli tarkennus on vähäisintä. Kun tarkennamme katseemme johonkin kohteeseen, sädelihaksemme muokkaa linssiä, jotta näkisimme kohteen tarkasti. Mitä lähemmäs haluamme nähdä tarkasti, sitä enemmän työtä vaaditaan sädelihakselta.

Ja nyt, kertokaa mistä lähtien ihmiskunnan muinaishistoriassa on tarvittu runsasta akkommodointia eli tarkennusta kirjan lukuetäisyydelle tunteja päivässä? Never.

Nykyään vietämme aikamme sisätiloissa, joka sekin saattaa olla jonkinlainen rasite sädelihakselle. Mutta mikä merkittävintä, vietämme ennennäkemättömän paljon aikaa kirjojen, television ja tietokoneen äärellä tarkentaen aivan lähietäisyydelle.

Lueskelin pari viikkoa sitten silmälääkäri Kaisu Viikarin englanninkielistä pääteosta Panaceaa sekä myös suomenkielistä Tetralogiaa. Kyseisissä kirjoissa on käsitelty useita terveysongelmia joiden takana on jatkuvasta lähityöstä (lukeminen jne) aiheutunut sädelihaksen liikarasitus/kramppaaminen. Ainakin toisessa kirjoista oli myös listaa potilaista, joilla esimerkiksi migreeni oli helpottunut huomattavasti paremmin valituilla silmälaseilla. Monilla on tullut helpotusta/parannus myös mm. selkäkipuun, verenpaineongelmiin ja epilepsiaan. Pidän melko uskottavana, että yhdenkin erittäin pienen lihaksen äärimmäinen kramppi voi tosiaan saada koko elimistön enemmän tai vähemmän sekaisin. Toki ongelma ei koske kuin osaa väestöstä ja osa voi olla pieni, mutta mielenkiintoisia kokemuksia.

Ratkaisuksi ongelmaan Viikari tarjoaa silmälaseja. Plussalasien käyttämäinen simuloi kauas katsomista. Jos luet kirjaa riittävän vahvoilla plussalaseilla, sädelihaksesi ei kiristy koska silmälasin linssi tekee raskaan työn puolestasi. Toki täytyy huomata, että ihmisillä on myös muunlaisia silmävaivoja, eikä simppeli plussan lisääminen ole aina optimaalisin ratkaisu. Ilmeisesti moni kuitenkin hyötyy ihan merkittävästi hankkimalla lähimmästä Tiimarista/Tarjoustalosta muutaman euron plussalasit kaikkeen lukemiseen.

Btw, tästä tuli mieleen eräs jännä kohta Daniel Everettin erittäin mielenkiintoisesta kirjasta "Don't Sleep, There Are Snakes":

...We were walking after dark from his hut to my house, about five hundred yards on a narrow jungle path that passed a shallow swamp. I was talking loudly to Kaioá and guiding myself on the path with my flashlight. Kaioá was slightly behind me, with no flashlight. Suddenly he interrupted the flow of my verbiage and said softly, "Look at the caiman up ahead!"

I directed the beam of my flashlight up the path. I did not see a thing. "Turn off that lightninglike thing in your hand," Kaioá suggested, "and look in the dark."

I followed his instructions. Now I really saw absolutely nothing. "What are you talking about?" I asked, beginning to feel that he was having me on. "There's nothing up ahead."
"No! Look!" Kaioá giggled. My inability to see beyond my nose is a source of constant merriment among the Pirahãs. "See those two bloodlike eyes up there?"

I strained my own eyes and then, sure enough, I would just make out two red dots about a hundred feet up ahead. Kaioá said that these were the eyes of a small caiman. He picked up a heavy stick from the dark jungle floor and ran ahead of me. After a couple of seconds I could hear the stick pounding something but I couldn't see anything. Shortly thereafter, Kaioá came back toward me laughing and carrying by the tail a three-foot caiman, beaten unconscious but not yet dead.

Monenlaisia tutkimuksia (osa 2)

2011-04-10T00:05:00.000-07:00

Tässä lisää mielenkiintoisia tutkimuspapereita...

Effect of Different Antilipidemic Agents and Diets on Mortality – Tässä analyysissa oli jännä omega3-tutkimus mukana (ks. Table 1), jossa omega3-lisää saaneen hoitoryhmän kuolleisuusriski oli 6.1-kertainen verrattuna kontrolliryhmään. Primääripreventiotutkimus eli koehenkilöillä ei ollut erityistä tautitaustaa. Ei kannata tätäkään yksittäistä tulosta ottaa ihan vakavasti. DART-2 tutkimus lienee selvästi luotettavampi.

Effects of diet composition on serum levels of insulin, thyroxine, triiodothyronine, growth hormone, and corticosterone in rats. – Tutkimuksen ”runsas-SFA” (runsaasti "tyydyttyneitä" rasvoja sisältävät) ruokavalio sisältää 30% kovetettua kasvirasvaa (Crisco yms). Juuri tällaisilla vääristelyillä on mukavasti saatu luonnollinen eläinrasva huonoon maineeseen.

What's in Placebos: Who Knows? Analysis of Randomized, Controlled Trials - Etenkin pillerikokeissa lumelääkkeen koostumus jätetään liian usein (noin yhdeksässä kymmenestä tutkimuksesta) ilmoittamatta.

Thyrotropin Levels and Risk of Fatal Coronary Heart Disease: The HUNT Study - ”Thyrotropin levels within the reference range were positively and linearly associated with CHD mortality in women. The results indicate that relatively low but clinically normal thyroid function may increase the risk of fatal CHD.”- Tässä huomataan siis, että viitearvojen sisälläkin TSH-tasot korreloivat sydäntaudin kanssa. Joidenkin mielestä tämän vuoksi viitearvojen yläraja on liian korkealla.

Thyroid disorders in Brazilian patients with celiac disease. – Kilpirauhasen vajaatoiminta yleistä keliaakikoilla: “Our findings demonstrated an increased prevalence of thyroid disorders (hypothyroidism, 19.2%; and subclinical hypothyroidism, 21.2%), and other associated diseases in celiac patients, even on a GFD, increasing with the age of the patients.”

Vitamin K and the prevention of fractures: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. – Ja tosiaan, K-vitamiini (varmaan etenkin K2?) näyttää auttavan estävän luunmurtumia aika hyvin.
“Pooling the 7 trials with fracture data in a meta-analysis, we found an odds ratio (OR) favoring menaquinone of 0.40 (95% confidence interval [CI], 0.25-0.65) for vertebral fractures, an OR of 0.23 (95% CI, 0.12-0.47) for hip fractures, and an OR of 0.19 (95% CI, 0.11-0.35) for all nonvertebral fractures.”

Phenotypic markers, sunlight-related factors and sunscreen use in patients with cutaneous melanoma: an Austrian case-control study. – Aurinkovoiteiden käyttö korreloi isosti melanooman kanssa. Runsas auringonotto taas korreloi tosi negatiivisesti. Voisikos olla sittenkin niin, että aurinko suojelee ihosyöviltä, kunhan ei vain satu polttamaan itseään.

THE INFLUENCE OF A CEREAL-FREE DIET RICH IN VITAMIN D AND CALCIUM ON DENTAL CARIES IN CHILDREN – Tässä tutkimuksessa noin 80 vuoden takaa havaittiin viljojen haitallinen vaikutus hampaille ja samalla huomattiin, että erityisesti D-vitamiinin saantia painottavalla ruokavaliolla hampaissa tapahtui keskimäärin enemmän reikien paranemista kuin reikiintymistä! Täällä Stephan Guyenetin blogiteksti aiheesta.

THE MINERAL DEPLETION OF FOODSAVAILABLE TO US AS A NATION (1940–2002) –A Review of the 6th Edition of McCance and Widdowson – Ruokien vitamiini- ja hivenainepitoisuudet ovat olleet ainakin 1940-luvulta lähtien laskussa. Etenkin kuparin väheneminen ruoassa näyttää huolestuttavalta.

Decreased cancer risk after iron reduction in patients with peripheral arterial disease: results from a randomized trial. – Tutkimuksessa pyrittiin alentamaan koehenkilöiden veren ferritiinitasoja (varastorauta) verenluovutuksilla. Tämä alensi interventioryhmän syöpäsairastuvuutta ja syöpään sairastuneiden syöpäkuolleisuutta merkittävästi. Lisäksi molemmissa ryhmissä ferritiinin määrä veressä oli suurempi syöpään sairastuneilla. Muun muassa Michael Eades ja Anthony Colpo suosittelevat verenluovutusta ferritiinitasojen alentamiseksi.

Near-iron deficiency-induced remission of gouty arthritis. – Kihtimäiseen niveltulehdukseen
rautavarastojen vähentäminen verenluovutuksilla näyttää olevan vahvasti hyödyksi! “During maintenance of NID for 28 months, gouty attacks markedly diminished in every patient, from a cumulative amount of 48 and 53 attacks per year before (year -2, -1), to 32, 11 and 7 during induction (year 0) and maintenance (year +1, +2) of NID, respectively. During NID, attacks were also more often of milder severity.”

Blood letting in high-ferritin type 2 diabetes: effects on insulin sensitivity and beta-cell function. – Jos on lähtökohtaisesti korkeat veren ferritiinitasot (varastorauta), verenluovutus voi olla jopa ihan hyödyllinen juttu verensokerinhallinnan kannalta.

Thyroid disease in hemochromatosis. Increased incidence in homozygous men. - Hmm..... "The frequency of thyroid disorders in men with hemochromatosis is about 80 times that of men in the general population."

Donation of blood is associated with reduced risk of myocardial infarction. The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. - Jännä kohorttitulos: "blood donors had a 88% reduced risk (relative hazard = 0.12, 95% confidence interval 0.02-0.86, p = 0.035) of acute myocardial infarction".

Lowering of body iron stores by blood letting and oxidation resistance of serum lipoproteins: a randomized cross-over trial in male smokers. (suomalaistutkimus) – Verenluovutus vähensi veren lipoproteiinien hapettumista tupakoivilla miehillä. Alkaa jo näiden tutkimusten perusteella verenluovutus näyttää terveelliseltä.

Iron depletion by phlebotomy improves insulin resistance in patients with nonalcoholic fatty liver disease and hyperferritinemia: evidence from a case-control study.

Effect of iron depletion on cardiovascular risk factors: studies in carbohydrate-intolerant patients.

Reduction of iron stores and cardiovascular outcomes in patients with peripheral arterial disease: a randomized controlled trial. – FeAST-tutkimuksessa interventioryhmän kokonais- ja sydänkuolleisuus oli vain vähän alhaisempi kuin kontrolliryhmän eikä ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin myös interventioryhmän ferritiinitasot jäivät suht korkealle (80?) joten kiinnostaisi tietää, voisiko suurempi pudotus (esim tasolle 30) auttaa enemmän.

Vatsahappojen puute

2011-04-09T01:47:00.000-07:00

Näköjään tätä kirjoitusta luetaan vieläkin. ;) Mikäli kiinnostaa, tsekatkaa myös tuoreemmat artikkelit närästyslääkkeiden haitoista ja närästyksen vaihtoehtohoidoista. Etenkin ensiksi mainittu liittyy hyvinkin tähän aiheeseen, sillä närästyslääkkeet vaikutukset, ja myös haitat, perustuvat mahahappojen neutralointiin tai niiden erityksen estämiseen.

Kun puhutaan puutostiloista, useimmille tulee mieleen liian yksipuolinen syöminen. Itse näen kuitenkin tässä useamman taustatekijän.

1) Liian vähäinen syöminen. Esimerkiksi kaloreita rajoittavat ihmiset syövät vähemmän samoja hiven- ja muita aineita kuin identtistä ruokavaliota noudattava ihminen, joka syö vain enemmän.

2) Yksipuolinen ravitsemus. Jos jättää esimerkiksi eläinpuolen ruoat pois, voi tulla ongelmia A/B12/K2 -vitamiinien, koliinin ja sinkin saannin kanssa.

3) Suurempi kulutus. Voisi olettaa, että esimerkiksi jatkuvasti ylikierroksilla käyvät ihmiset myös kuluttavat enemmän hivenaineita ja muita.

ja sitten kenties melko huonosti huomioituna tekijänä

4) Heikko ruoansulatus. Vaikka ruoan söisi, se ei takaa vielä ravinteiden pääsyä käyttöön. Ravinteiden on myös imeydytävä.

Kirjoituksessani Monenlaisia tutkimuksia (osa 1) linkittelin asiaa sivuaviin tutkimuksiin

- Eräässä tutkimuksessa havaittiin närästyslääkkeen vähentävän selvästi raudan imeytymistä, ja suurempi annos korosti haittavaikutusta*.

- Toisessa yhden henkilön tutkimuksessa vatsahappojen lisääminen viisinkertaisti kalsiumin imeytymisen.

- Kolmannessa tutkimuksessa närästyslääke puolitti proteiiniruokaan sitoutuneen B12-vitamiinin imeytymisen ja suolahappolisä taas paransi imeytymistä erittäin suuresti.

- Ikivanhassa George W. Brayn tiedeartikkelissa Bray totesi, että astmaatikkolapsilla on kohtuuttoman usein puutetta vatsahapoista

- Ja ehkä mielenkiintoisimpana palana ruotsalaistutkimus, jossa havaittiin, että nivelreumaa potevilla on tosi yleistä, ettei vatsassa ole lainkaan happoja ruokailujen välillä, ja suhteellisen yleistä (noin joka viidennellä; tutkimuksessa tosin aika pieni otanta) ettei edes vatsahappoja tule riittävästi (vähän tai ei lainkaan) edes eritystä stimuloimalla.

Edellä mainituista tutkimuksista voinee päätellä, että

- Vatsahapolla on osuutensa ainakin tiettyjen ravinteiden imeytymisessä. Vatsahappojen lisääminen voi parantaa ravinteiden imeytymistä ja närästyslääkkeet taas heikentävät sitä.

- Vatsahapoista näyttäisi monilla olevan puutetta (hypochlorhydria), ja joillakin vatsahappoja ei ole lainkaan (achlorhydria)

Lisäksi täytyy todeta, että olisi hyvä, jos löytyisi lisätukea noille tuloksille. Aika pieniä ovat.

Kuitenkin tässä tulee vastaan sellainen ajatus, että voisiko monet itsensä epäterveeksi tuntevat ja esimerkiksi ravintolisistä vain vähän hyötyä saavat ihmiset hyötyä suolahappolisistä, joita myydään niin luontaistuotekaupoissa (Solgar-merkkisenä, betaine hydrochloride) kuin myös apteekissa (Hypochylin). Jos suolahappolisä toimii kivasti teorian mukaan, niin se

- lisää niin ruokien kuin ravintolisäpillereidenkin vitamiinien/hivenaineiden imeytymistä

- auttaa pilkkomaan ruokia paremmin, sulamaton ruoka kun ei aina ole hyväksi.

-> voi parantaa terveyttä monin tavoin

Jos Charles Poliquinin juttuja on uskomista, niin hänellä on hyviä kokemuksia suolahappolisistä, joita siis asiakkailleen "määrää". Kaisa Jaakkola on kääntänyt yhden aihetta koskevan artikkelin suomen kielelle: Maksimoi suorituskykysi suolahapon avulla

Pari lainausta artikkelista:

Tässä on muutama liian alhaisen vatsahappotason aiheuttama oire:

Röyhtäily ja ilmavaivat tunnin sisällä aterioinnista
Ähky ja täyttymisen tunne hetken kuluttua syömisestä
Ruokahalun katoaminen lihaa kohtaan
Pahoinvointi lisäravinteiden tai vitamiinien syömisen jälkeen
Hauraat kynnet
Sulamatonta ruokaa ulosteessa
Pahanhajuinen uloste
Vatsakipu
Pahanhajuinen hengitys
Ruokahalun katoaminen
Estrogeenin kertyminen kehoon, ts. rasva kertyy erityisesti alavartaloon
Akne
Masennus

...

Yksi yleisimmistä positiivisista suolahappoterapian vaikutuksista on unen laadun paraneminen. Miksi? Koska viimeinkin elimistösi pystyy imeyttämään kaiken sen lisämagnesiumin, jota olet otat säännöllisesti. Mineraalit tarvitsevat sähkövarauksen imeytyäkseen. Tarvitset riittävästi suolahappoa sitä varten. Erään entisen olympiatason rattikelkkailijan unen määrä nousi neljästä tunnista kahdeksaan tuntiin suolahapon syönnin aloittamisen jälkeen.

...

Viimeisen neljän vuoden aikana olen ällistynyt siitä, kuinka suolahappovajeen korjaaminen on aiheuttanut dramaattisia parannuksia fysiikassa, voimassa ja useissa terveysparametreissä. Mikä mielenkiintoisinta, voimaharjoittelua tekevät yksilöt ovat lisänneet jopa 9 kiloa rasvatonta massaa kahdessa kuukaudessa! Miksi? Koska proteiinit ja mineraalit imeytyvät viimeinkin.

Lisäksi acne.org -keskustelupalstalla aika monen mielestä suolahappolisästä on ollut jopa tosi paljon hyötyä aknen hoidossa: http://www.acne.org/messageboard/So-HCl-dosage-br-t259345.html&hl=betaine

Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin Jonathan Wrightin kirja Why Stomach Acid Is Good For You oli mielestäni ihan kiva. Muutama sata lähdeviittaustakin oli mukana. Mutta kuten voi huomata, jättää se monta juttua avoimeksi. Esimerkiksi mitään kunnon selitystä vatsahappojen puutteen taustasta kirja ei antanut. Myöskään Wrightin kirja Your Stomach ei kertonut mitään uutta.

Tähän päätän pohdiskeluni. En lähtisi ehkä suoraan ehdottamaan kenellekään suolahappolisää, koska en ole aivan varma sen hyödyllisyydestä, vaikka jossain määrin vaikuttavalta näyttää esimerkiksi omakohtaisen testailun perusteella. Valtaosa ihmisistä ei tunne edes koko asiaa eikä jutusta liene paljoa tutkimuskirjallisuutta, mikä kieltämättä vähentää uskoa jopa omiin kokeilutuloksiin, sillä voihan aina takana olla esim. lumevaikutus.

* En tiedä, onko raudan heikentynyt imeytyminen välttämättä kovin huono juttu. Muun muassa Eadesien kirjassa Protein Power Lifeplan ja Anthony Colpon blogissa väitetään, että raudan kerääntyminen olisi etenkin ikääntyessä aika surkea juttu. Joissakin tutkimuksissa ollaan havaittu verenluovutuksen (jossa lähtee myös ferritiiniä eli "varastorautaa" mukana) vähentävän syöpäriskiä ja vähentävän mm. veren lipoproteiinien hapettumista. Ja lisäksi ainakin jos on erityisen korkeat tasot (raudankertymätauti hemokromatoosi), niin siitä näyttäisi kilpirauhasenkin toiminta sotkeentuvan helposti.

---
EDIT: Yksi vanha paperi löytyi vielä, jossa käsitellään B-vitamiinin puutteeseen liittyviä ihotauteja ja suolahapon puutetta. Aika lyhyessä paperissa on joitakin potilaskertomuksia, joissa suolahappo (ja pari muuta ravintojuttua sen ohella otettuna) on auttanut aika isosti moniin ihovaivoihin.

EDIT2: Reijo Laatikaisen blogissa on aiheesta kirjoitus ja itsekin kirjoittelin jotakin kommentteihin. Etsiskelin netistä myös ihmisten kokemuksia suolahapon käytöstä ja postailin tosi kiinnostavia lainauksia karppausfoorumille. (1, 2, 3)

Monenlaisia tutkimuksia (osa 1)

2010-11-28T02:29:00.000-08:00

Parin vuoden aikana vastaan on tullut vaikka minkälaisia mielenkiintoisia tutkimuksia, joita olen mm. nettiselaimen kirjanmerkkeihin laittanut. Tässä joitakin, jos jotakuta vaikka sattuisi kiinnostamaan. Lisää linkkejä tiedossa lähiaikoina varmaankin.

Effects of dim or bright-light exposure during the daytime on human gastrointestinal activity. (2003) - Tutkimuksessa annettiin koehenkilöiden olla päiväsaikaan joko 80 tai 5000 luksin lamppujen edessä. Kirkkaampien lamppujen edessä olleiden hiilihydraattiruoansulatus parani.

Oral magnesium supplementation improves insulin sensitivity and metabolic control in type 2 diabetic subjects: a randomized double-blind controlled trial. (2003) - Myönteistä näyttöä magnesiumille. Kakkostyypin diabeetikoille annettiin magnesiumkloridia 2,5g päivässä ja 16vk päästä olivat paastosokeri- ja pitkäsokeritasot (HbA1c) laskeutuneet noin kaksi yksikköä molemmat. Tutkimuslinkki löytyi Whole Health Source -blogin magnesiumartikkelista.

Increase in prevalence of obesity and diabetes and decrease in plasma cholesterol in a central Australian aboriginal community. (2000) - Aboriginaaleilla korkea kokonaiskolesteroli ei korreloi sydäntaudin kanssa. Toisinpäin ;)

An observational study of methionine-bound zinc with antioxidants for mild to moderate acne vulgaris. (2010) - Sinkkiä sekä vähän muuta akneen. "Almost 79% (38/48) of the patients had 80-100% improvement."

Acne vulgaris, mental health and omega-3 fatty acids: a report of cases - Viidelle akneongelmaiselle annettiin ravintolisää (EPAa, sinkkiä, seleeniä, kromia ja EGCG:tä). "Specifically, four of the individuals had a reduction in total lesion count, with a range of 11 to 41 less lesions after 2 months. The average total lesion count among the group dropped from 62.8 to 40.4.", "

The Nicomide Improvement in Clinical Outcomes Study (NICOS): results of an 8-week trial. - Nicomidea (nikotiinihappoa, sinkkiä yms sisältävä ravintolisä) akneen ja myönteisiä tuloksia taas kerran. "Of the patients studied, 79% reported their improvement in appearance as moderately better or much better, as measured by patient global evaluation, and 55% reported moderate (26%-50% reduction in lesions) or substantial (>50% reduction in lesions) improvement after 4 weeks of treatment (P<.0001)."

Phototherapy with blue (415 nm) and red (660 nm) light in the treatment of acne vulgaris.

Production of Superoxide Anions by Keratinocytes Initiates P. acnes-Induced Inflammation of the Skin

Melatonin: An Established Antioxidant Worthy of Use in Clinical Trials

The role of free oxygen radicals in the aetiopathogenesis of rosacea.

Statins and All-Cause Mortality in High-Risk Primary Prevention. (2010) - Vähän kerettiläistä mielipidettä statiineista. "This literature-based meta-analysis did not find evidence for the benefit of statin therapy on all-cause mortality in a high-risk primary prevention set-up."

Simvastatin and niacin, antioxidant vitamins, or the combination for the prevention of coronary disease. - Noin 90% tiputus sydäntaudin päätetapahtumissa simvastatiinilla + niasiinilla. Vähän hassu tulos tosin, kun sama kombo antioksidanttien kanssa ei toiminut läheskään yhtä hyvin.

Cholesterol Lowering, Cardiovascular Diseases, and the Rosuvastatin-JUPITER Controversy - Yhdeksän hengen (joista 6 lääkäreitä, 2 filosofian tohtoreita) selvittelivät suosittua JUPITER-statiinitutkimusta... "Results: The trial was flawed..."

What's in Placebos: Who Knows? Analysis of Randomized, Controlled Trials - Etenkin pillerikokeissa lumelääkkeen koostumus jätetään liian usein (noin yhdeksässä kymmenestä tutkimuksesta) ilmoittamatta.

ACAT inhibition and progression of carotid atherosclerosis in patients with familial hypercholesterolemia: the CAPTIVATE randomized trial. - Uskomattoman vaarallinen lääkekoe. Interventioryhmässä päätetapahtumia kymmenkertaisesti kontrolliryhmään nähden (10 vs 1). Löytyi täältä.

The effect of gender on the melatonin suppression by light: a dose response relationship - Melatoniinin kunnollinen supressio päiväsaikaan vaatii joidenkin mukaan aika suurta luksimäärää. Vietämmeköhän päivät liian pimeissä oloissa meidän biologisiin tarpeisiin nähden? "Furthermore, the mean melatonin suppression by light in both males and females was dose dependent (17%[200 lux], 40%[500 lux], 56%[1,000 lux] and 74%[3,000 lux])." ...Niin ja öh, tämä tutkimus tehtiinkin yöllä (eikä päivällä) eli yritettiin estää melatoniinitasojen nostoa lampuilla ja kyllähän se onnistui.

Gastrin, gastric acid secretion, and gastric microflora in patients with rheumatoid arthritis (pdf-linkki) - Joka kolmannella nivelreumasta kärsivällä näyttäisi olevan vatsassa olemattomasti vatsahappoa. "The relation between the basal and stimulated gastric acid secretion, plasma gastrin, and the gastric microflora was examined in 45 patients with rheumatoid arthritis. Sixteen patients (36%) had basal achlorhydria..."

Role of gastric acid in food iron absorption. - Ja mitäs vatsahappojen puute tekeekään ravinteiden imeytymiselle? Mahahapon eritystä vähentävä lääke, eräs maailman myydyimmistä pari vuosikymmentä sitten, vähentää raudan imeytymistä 300mg annoksella 28%, 600mg annoksella 42% ja 900mg annoksella 65%.

The Absorption of Calcium Carbonate - Vatsahappojen pH:n laskeminen tasolta 6,5 arvoon 1 viisinkertaisti kalsiumin imeytymisen ainoalla koehenkilöllä. (En ole lukenut kokotekstiä, tieto J Wrightin kirjasta "Why Stomach Acid is Good for You"

Effect of hypochlorhydria due to omeprazole treatment or atrophic gastritis on protein-bound vitamin B12 absorption - Närästyslääke puolittaa proteiiniin sitoutuneen B12-vitamiinin imeytymisen ja suolahappolisä taas parantaa sen imeytymistä (noin kymmenkertaiseksi Prilosec-ryhmällä ja nelinkertaiseksi lääkkeettömällä ryhmällä).

The Hypochlorhydria of Asthma in Childhood - George W. Brayn havainnon mukaan noin kahdeksallakymmenellä prosentilla astmaatikkolapsista vatsahappojen eritys on liian vähäistä.

VHH-artikkelini Christer Sundqvistin blogissa

2010-09-13T13:01:00.000-07:00

Veteraaniurheilijan blogi - Kirjoittajavieras: Vladimir Heiskanen, aiheena Vähähiilihydraattinen ruokavalio. Tällainen teksti tuli viikonloppua tehtyä tästä jatkuvasti yleistyvästä puheenaiheesta.

Transrasvat

2010-05-30T04:09:00.000-07:00

EDIT: Tällainen tuli vastaan, kannattaa lukea tämän artikkelin kanssa. Teollisten transrasvojen määrä elintarvikkeissa on mahdollisesti pienempi kuin kuvittelin alunperin: Pronutritionist: Missä tuotteissa on vielä transrasvaa?

Nykyään useimmilla lienee yleisesti negatiivinen käsitys ravinnon "haitallisista" transrasvoista. Monesti margariinienkin terveellisyyteen vedotaan toteamalla, että margariinit eivät sisällä transrasvoja, kun taas voi sisältää. Kyseisessä väittämässä on kuitenkin pieni virhe.

Karppaus.info -keskustelupalstalla vastaani tuli pari mielenkiintoista tutkimusta:

1) Baylin A, Kabagambe EK, Ascherio A, Spiegelman D, Campos H: High 18:2 trans-fatty acids in adipose tissue are associated with increased risk of nonfatal acute myocardial infarction in costa rican adults. J Nutr. 2003 Apr;133(4):1186-91.

Vuonna 2003 julkaistussa paperissa kerrotaan, kuinka harvardilaisporukka päätti mittailla Costa Rican asukkaiden rasvakudosten transrasvahappopitoisuuksia, ja löysi mielenkiintoisia riskikertoimia. Yleisesti ottaen viidennes, jolla havaittiin eniten transrasvaa rasvakudoksessa, oli saanut kolminkertaisesti sydänkohtauksia verrattuna viidennekseen, jolla transrasvan määrä oli alhaisin. Kun tarkkailtiin erityisesti kasvirasvalähtöisen kovetetusta soijaöljystä, margariineista ja leipomotuotteista löytyvän 18:2 -transrasvahapon määrää, ylin viidennes oli kirjaimellisesti liemessä viisinkertaisen sydänkohtausriskin kanssa, alimpaan viidennekseen verrattuna.

2) Smit LA, Baylin A, Campos H: Conjugated linoleic acid in adipose tissue and risk of myocardial infarction. Am J Clin Nutr. 2010 May 12.

Tänä vuonna julkaistiin yllä mainitulle tutkimukselle jatkoa, jossa tarkkailtiin nimenomaan maidon transrasvahapon (CLA) pitoisuutta rasvakudoksessa. Tuloksena oli, että eniten CLA:ta kantavalla viidenneksellä sydänkohtausriski oli puolet pienempi kuin vähiten CLA:ta rasvakudoksissaan omaavalla viidenneksellä.

Näiden tulosten perusteella lienee aiheellista vältellä mm. kaupan leivonnaisia, kasvirasvajäätelöitä, juustonaksuja ja erityisesti teollisuusmargariinia, jota voi löytää luultavasti ainakin eineksistä.

Luettavaa: Finelin top100-lista transrasvoja eniten sisältäville ruoille.

Suomi - terveyden mallimaa?

2010-05-30T04:04:00.000-07:00

Ei kuitenkaan. EU on tuonut mukanaan mielenkiintoisia tilastoja, joiden mukaan suomalaisilla on EU-maista toiseksi vähiten (57.3) terveitä elinvuosia. Huonoin sijoitus on Unkarilla, jonka kansalaisilla terveitä elinvuosia on vain 53.5. Sen sijaan kärkeä pitää Italia, jonka kansa elää terveenä 70.9 vuotta.

Tulos on mielenkiintoinen, joskin aika surullinenkin. Voi vain arvailla, mikä tuota tulosta mahtaa selittää.

edit: Näköjään tuo linkki ei enää toimi. Pitää varmaan jossain vaiheessa yrittää selvittää noiden tilastojen uusi osoite.

Vartalorasvan asettumispiste, osa I

2010-05-23T11:05:00.000-07:00

Tämä on vapaa käännös Stephan Guyenetin tekstistä Body Fat Setpoint. Otan mielelläni vastaan korjausehdotuksia kielen suhteen ;)

Vartalorasvan asettumispiste, osa I

Kilo ihmisen rasvakudosta sisältää noin 9 000 kilokaloria energiaa. Tämä vastaa noin sataa voileipäviipaletta. Jos siis söisit ylimääräisen viipaleen päivässä, kertyisi sinulle muutamassa kuukaudessa kilo ylimääräistä rasvaa elimistöön. Samoin jos söisit päivässä viipaleen vähemmän leipää, laihtuisit kilon samassa ajassa. Näinhän? Ei kuitenkaan ihan.

Kuinka on mahdollista, että useimmilla ihmisillä vartalorasvan määrä pysyy suunnilleen samana, vaikka jopa viiden prosentin poikkeaman päivittäisissä kaloreissa kuuluisi johtaa melko nopeisiin muutoksiin painossa. Onko syynä se, että teemme päässämme jatkuvasti monenlaisia laskelmia perusaineenvaihduntaamme ja liikkumisen määrää säädelläksemme, jotta syödyt kalorit vastaisivat kulutusta? Ei tietenkään. Olemme syntyneet hienostuneen hormoni- ja aivotoimintaan perustuneen järjestelmän kanssa, joka tekee kyseiset laskelmat tiedostamattomasti*.

Kun järjestelmä toimii oikein, energiansaanti ja kulutus pysyvät tarkasti yhtä suurina, varmistaen vakaan ja terveen rasvakudoksen määrän. Tämä tapahtuu nälän- ja kylläisyydentunnetta ja jopa lämmöntuotantoa ja liikkumista säätelemällä. Jos syöt aterialla hieman tavanomaista enemmän, toimiva järjestelmä sanoo "syödään ensi kerralla vähän vähemmän, ja kulutetaan myös vähän enemmän energiaa". Tämän vuoksi luonnollisissa oloissa asuvat eläimet ovat lähes aina järkevän painoisia, poikkeuksena lähinnä valmistautuminen talvehtimiseen, koska silloin lihavuuden hyödyt ylittävät maksimaalisen fyysisen kunnon hyödyt.

Minulle tuli äskettäin vastaan klassinen tutkimus(1), joka selvittää kyseisiä periaatteita ihmisillä. Sekä laihojen, että lievästi ylipainoisten koehenkilöiden päivittäistä ruoan kalorimäärää kasvatettiin 50%. Makroravinnesuhde (proteiini/rasva/hiilihydraatit) oli 12/42/46%.

Kuuden viikon lihotuskuurin jälkeen koehenkilöt olivat saaneet painoa keskimäärin 4.6 kiloa rasvana ja 3.0kg lihaksena. Kuten voisi olettaa elimistön yrittäessä kuluttaa ylimääräiset kalorit pois, koehenkilöiden perusaineenvaihdunta ja lämmöntuotto kasvoivat.

Lihotuskuurin jälkeen koehenkilöt saivat syödä kuuden viikon ajan haluamansa määrän ruokaa. Tuona aikana koehenkilöt menettivät 2,8kg rasvamassaa sekä 0.7kg lihasmassaa. Seuraava kuvaaja näyttää, kuinka tutkimuksessa loppuun asti mukana olleiden koehenkilöiden paino muuttui tutkimuksen aikana:

Emme tiedä, olisivatko he laihtuneet enemmänkin seuraavina viikkoina, koska heitä seurattiin vain kuuden viikon ajan lihotuskuurin jälkeen. Toisaalta ilmeni, että kokelaat olivat saavuttamassa tutkimuksen lopuksi hieman lähtötilanteesta suurempaa painoa. Täten, lähes kaikki koehenkilöt "puolustivat" alkuperäistä vartalorasvamääräänsä. Myös aliruokkimistutkimuksissa ollaan nähty samanlainen ilmiö: alkuperäisestä painosta huolimatta aliruokitut koehenkilöt palaavat alkuperäiseen painoonsa, kun lopetetaan aliravitsemus. Tämä tukee ajatusta siitä, että kehon rasvamäärällä on jonkinlainen "asettumispiste", jota keho yrittää suojella muutoksilta.

OK, mitäs väliä kyseisellä tiedolla on?

Sillä on se merkitys, että sitä voidaan soveltaa muutamilla erittäin oleellisilla tavoilla myös ihmislihavuuden suhteen. Kun kyseessä on järjestelmä, joka oletusarvoisesti pitää ihmisen ruumiinpainon hyvin tietyllä alueella, suuri muutos ruumiinpainossa ilmaisee ongelmaa kyseisessä järjestelmässä. Toisinsanoen, lihavuus johtuu siitä, että ruumiinpainoa säätelevä järjestelmä ei toimi, koska toimiva järjestelmä ei sallisi suuria muutoksia painossa.

Joten kyllä, lihomme liioista kaloreista kulutukseen nähden. Mutta miksi syömme liikaa kaloreita? Koska järjestelmä, jonka pitäisi puolustaa alhaista ruumiinpainoa, puolustaakin korkeaa ruumiinpainoa. Siksi oikea ratkaisu ei ole pienemmän kalorimäärän syöminen ja runsaampi liikunta, vaan ruumiinpainoa säätelevän järjestelmän "palauttaminen" alkuperäiseen tilaan. Kalorirajoitus ei ole erityisen hyvä laihdutuskeino, koska elimistö pyrkii puolustamaan tätä ns. ruumiinpainon "asettumispistettä", lisäämällä näläntunnetta ja laskemalla perusaineenvaihdunnan tasoa. Tämä on se syy, miksi matalakaloriset ruokavaliot, ja useimmat dieetit yleensäkään eivät toimi pitkällä aikavälillä. On surullista taistella päivittäin nälkää vastaan.

Tämä nostaa esille kaksi kysymystä:

Mikä saa järjestelmän pitämään yllä korkeaa ruumiinpainoa?
Onko tämä ruumiinpainon asettumispiste palautettavissa. Jos on, niin miten?

Sen tiedon perusteella, että lihavuus on nykyään yleisempää kuin koskaan, sopii syyksi epäillä jotakin, mikä ihmisten elämässä on muuttunut vasta viime aikoina. Voin vain arvailla, mitkä tekijät ovat kyseessä, koska tutkimus ei minun tietääkseni ole tunnistanut näitä tekijöitä, ainakaan ihmisillä. Mutta minulla on aavistukseni, joista kerrotaan seuraavassa kirjoituksessa.

*Leptiini-hormoni ja hypotalamus ovat tässä pääosassa, joskin tähän liittyy muitakin tekijöitä, kuten useat suoliston peptidit, insuliini ja monet muut aivojen osat.

Likinäköä mahdollista korjata plussalaseilla?

2010-05-23T09:23:00.000-07:00

Silmälääkäri Kaisu Viikari on tehnyt loistavaa työtä huomaten, ettei likinäkö ei ole yhtä simppeli asia kuin meille on aina väitetty. Viikari on todennut, että ihmisillä on lähes poikkeuksetta tapana olla lähtökohtaisesti kaukonäköisiä, ja hänen havaintojensa mukaan likinäköisyyden ensisijaisena aiheuttajana toimii lukemisen aiheuttama silmän mukauttajalihaksen kramppi (ns. akkommodaatiospasmi). Mikä parasta, plus-suuntaisilla laseilla tämä on ehkäistävissä ja jopa jossain määrin parannettavissa, kuten Viikarin kirjojen potilastiedoista voi hyvin nähdä. Krampin laukaiseminen on kuitenkin erittäin hidas prosessi. Minun oma näköni on parin kuukauden aikana parantunut, kun olen yrittänyt Viikarin neuvoja noudattaa (visus-arvot ennen 0.6, 0.8, kuukauden jälkeen 0.8, 0.9 ja nykyään luultavasti hieman korkeammat).

Luettavaa:
Kaisu Viikari - Tetralogia (1972) - Perusteellinen selostus Viikarin ajatuksista, 230 sivua, 723 potilaan tietoja.
Kaisu Viikari - Opi ymmärtämään ja ehkäisemään myopiaa (2010) - Yksinkertainen opas, joka koostuu käytännössä Viikarin sivuston ja blogin sisällöstä.
YLE Akuutti - Likinäöstä eroon pluslaseilla?
Bobby Mathernen englanninkielinen arvostelu Viikarin uusimmasta kirjasta

Lisäksi uudempi kirjoitukseni Vielä kerran silmälaseista/migreenistä/selkäkivusta ynnä muusta käsittelee aihetta.

Hmm... Paleopuolen "gurujen" Loren Cordainin, Staffan Lindebergin yms. mukaan myös krooninen hyperinsulinemia voi olla likinäön takana. En tiedä, kuinka merkityksellinen juttu on, mutta tulen ehkä kirjoittelemaan jatkossa siitä.

EDIT: Olen käyttänyt plussalaseja nyt suht säännöllisesti lähityössä pidemmän aikaa. Näkö ei ole oikein muuttunut suuntaan eikä toiseen. Jossain määrin ikävä havainto, koska olisi kiva saavuttaa korkeampi visus (tarkempi kaukonäkö). Kuitenkin koen plussalasien olevan hyödyksi lukemisessa. Joskus ennen lasien käyttöä silmät väsyivät joskus helposti, mutta nyt ei ole ollut samaa ongelmaa lainkaan.

EDIT2: Täältä voi tilata myös silmälaseja halvalla, myös miinuksia (alkaen 7 dollaria kpl, mutta postikulut 10 dollaria). http://www.zennioptical.com/ (en ole itse tilannut täältä)

Mielenkiintoinen akneteoria

2010-05-22T03:36:00.000-07:00

Alkukirjoittelut

Mikäli tämän esseen sisältö tuntuu tärkeältä, tsekkaa myös tuoreempi kirjoitukseni Vuorokausirytmi. Tämän lisäksi kirjoituksessani Monenlaisia tutkimuksia (osa 1) on mainittu joitakin tutkimuksia, joissa aknea ollaan hoidettu ravintolisillä suhteellisen onnistuneesti.

Wikipedian mukaan päivänvalon violetti osuus aktivoi porfyriinia P. acnes -bakteereilla tappaen näitä. Tämä voi olla myös yksi melko oleellinen selitys sille, miksi alla olevan esseen kirjoittaja pääsi aknesta eroon olemalla enemmän ulkona.

Tulosten suhteen kenties onnistuneimmassa aknen hoitoa koskevassa lisäravinnetutkimuksessa lisäravinteena oli lähinnä sinkkiä (muistaakseni 45mg per päivä) ja kromia (390µg per päivä). Tutkimuksen pohjalta voisi ajatella että lisäravinteena sinkki&kromi (tai molemmat sisältävä halpa multimineraalivalmiste) voi olla ehkä kokeilun arvoinen juttu aknen hoidossa. Tässä linkkaamassani tutkimuksessa tulokset olivat parhaimmillaan tutkimuksen lopussa eli 3kk ravintolisien aloittamisen jälkeen.

Kirjoitus alkaa varsinaisesti tästä

Vastaani tuli acne.org -keskustelupalstan ketju (kiitos, Killmister!), jonka aloittajalla oli mielenkiintoinen lähestymistapa aknen syihin. En ole vielä teorian toimivuudesta, mutta tässä on ketjun aloitusviesti pikaisesti/vapaasti käännettynä suomen kielelle:

Sinkitön "sinkkikuuri" aikuisille: Vihdoin eroon aknesta ilman pillereitä.

Sinkki on tutkituimpia sellaisista ravinteista, jotka korreloivat merkittävästi vähäisemmän akneoireilun kanssa. Muutamia kuukausia sitten huomasin, että 200mg annos sinkki-pikolinaattia sai joissakin tapauksissa minut harvinaisen vapaaksi aknesta, ensimmäistä kertaa elämässäni. Havainto johti minut siitä pitkälle tutkimuksen ja kokeilujen tielle.

Perusteluksi sinkin jättiannosten toimivuudelle aknen suhteen hyvä veikkaus lienee se, että sinkki toimii akneen vaikuttavan reaktion kofaktorina. Ajatellaanpa esimerkiksi reaktiota "Sinkki + X -> Y". Tällaisessa reaktiossa sinkin runsas lisääminen johtaa usein myös aineen Y runsaampaan muodostukseen, sillä se tekee todennäköisemmäksi, että aine X tulee kokonaan käytetyksi. Pitkän perehtymisen jälkeen päädyin siihen tulokseen, että aineen Y on oltava sinkki-superoksidi-dismutaasi (zinc superoxide dismutase, ZSOD). ZSOD on aine, jota löytyy myös suosituista aknelääkkeistä.

Entäs mikä voisi olla aine X, reaktion toinen lähtöaine? Jos reaktio tarvitsee jättiannoksen sinkkiä toimiakseen, johtopäätelmänä on se, että aineesta X on kova puute. Kuten useimmilla amerikkalaisilla, jotka syövät lihaa, on kovin epätodennäköistä, että heillä olisi puutetta sinkistä. Jos voisin korjata aineen X puutoksen, pääsisin aknesta eroon ilman sinkkiä.

Asian selvittely johti minut siihen tulokseen, että kyseinen "aine X" on melatoniini (käpyrauhasen yöaikaan erittämä "yöhormoni"). Melatoniini hidastaa solujen jakautumista ja voi vähentää androgeenien muodostusta suoraan iholla. Ja ehkä tärkeimpänä, melatoniini kulkee suoraan solukalvon poikki stimuloiden DNA:ta suoraan muodostamaan ZSOD:in esiastetta, jonka kanssa sinkin tarvitsee reagoida, jotta muodostuisi sinkki-superoksidi-dismutaasia.

Kokeilut melatoniinin kanssa olivat hedelmällisiä. Huolehtien unirytmistä, pystyin pian olemaan oireeton vähemmällä sinkillä, mutta en kuitenkaan ilman sinkkiä. Jokin jäi siis vielä puuttumaan.

Palapelin viimeinen pala oli se, kun löysin tuoreet tutkimustulokset, joiden mukaan me nykyihmiset emme onnistu vähentämään päivällä tapahtuvaa melatoniinin eritystä riittävästi, koska elämme päivät suhteellisen himmeässä sisävalaistuksessa. Jos et vähennä melatoniinin päiväeritystäsi olemalla päivänvalossa aamusta iltaan, tapahtuu kaksi huonoa asiaa: Ensinnäkin, suolistosi luulee, että on yö, jolloin hiilihydraattien ruoansulatus ei toimi täydellisesti, mikä häiritsee myös tryptofaanin (melatoniinin, kuten myös serotoniinin esiaste) ja sinkin imeytymistä. Toiseksi, yöllinen melatoniinikäyrä loivenee -- eikä elimistösi täten muodosta riittävästi melatoniinia yöllä. Data sopii hypoteesiini kivasti:

Korreloivatko matalat sinkkitasot aknen kanssa? Kyllä.
Korreloivatko matalat tryptofaanitasot aknen kanssa? Kyllä.
Korreloivatko matalat ZSOD-tasot aknen kanssa? Kyllä.
Voisiko tämä selittää, miksi alkuperäiskulttuurit eivät kärsi aknesta? Kyllä.

Tämä päivänvalon vaikutus on suoraan sanoen järkyttävä. Esimerkiksi, minulla oli pitkään suuria ongelmia palkokasvien käytön kanssa. Uskoin perusselityksen, että ongelmana olisi suoliston bakteerikanta, ja jos söisin palkoja vain riittävän pitkään, ruoansulatuskanavani sopeutuisi ja sulattaisi ne paremmin, ilman ilmavaivoja. Jos saatoin nauttia suuren Coca-Colan tortillan kanssa, tulos (suuria vatsavaivoja) olisi ennalta-arvattava. Kuitenkin, nyt tiedän, että häiriintynyt ruoansulatus oli vain eräs niistä ongelmista, joita melatoniinin häiriintynyt muodostus aiheutti. Elämällä täydessä päivänvalossa aamusta iltaan, voin syödä edellä mainitsemani roskaruoka-aterian (cola+tortilla) ilman ongelmia. Olen toistanut kokeen useamman kerran, ja ulkovalo toimii kuin valokatkaisijana ruoansulatukselleni. Arvelen, että refluksitautikin on eräs useista päivänvalon puutteesta johtuvista ongelmista.

Valitettavasti tämä lääkkeetön hoitomuoto on nykyajan ihmiselle kovin vaikea toteuttaa. Minun täytyi ostaa kannettava tietokone poikkeuksellisen kirkkaalla näytöllä, jotta voisin työskennellä ulkona - useimmilla ihmisillä on sisätyö, ilman mahdollisuutta työskennellä ulkona. Katso vain kuinka monella tavalla varmistamme, ettemme saa luonnollista melatoniinin erityssykliä:

Työskentely sisällä. Sisävalaistus ei vain yksinkertaisesti katkaise melatoniinin eritystä päiväksi, toisin kuin päivänvalo. Jopa erityisen pilvisenä päivänä ulkovalo on selkeästi voimakkaampi (ja sisältää paljon enemmän vihreitä ja sinisiä taajuuksia, jotka vähentävät melatoniinin eritystä parhaiten).
Valosaasteen keskellä nukkuminen. Ironisesti, kun melatoniinin erityksen sammuttaminen edellyttää todella kirkasta valoa, todella pienikin määrä valoa häirisee yöllistä melatoniinin eritystä merkitsevästi. Yövalo, ikkunan läpi loistava katuvalo, nukkuminen aurinkoisena aikana, valon käynnistäminen kylpyhuonekäynnillä - helppoja tapoja pilata yöllinen melatoniinintuotanto.
Vaihtelevat nukkumaanmenoajat. Haluatko katsoa viikonlopun myöhäiselokuvaa? Kyseessä on samanlainen ongelma kuin aikaerorasitus, joka sekoittaa päivärytmin mahdollisesti useammaksikin päiväksi.
Kofeiinin runsas käyttö. Kofeiini sekä vähentää yöllistä melatoniinin eritystä että unen määrää, molemmat tehokkaita tapoja sekoittaa melatoniiniaineenvaihdunta.
Kasvissyönti. Ilman lihaa tulee hankalammaksi saada riittävästi tryptofaania ja sinkkiä ravinnosta. Jos syöt lisäksi paljon runsasfruktoosisia ruokia kuten omenoita, päärynöitä jne., ja elät päivät sisävalaistuksessa, kasvaa aknen todennäköisyys merkittävästi. Ei ole tarkoitus sanoa, ettei kasvissyöjä voisi olla puhdasihoinen, mutta on uskottavaa, että jotkut kasvissyöjät saattavat tarvita useampia ravintolisiä aknen korjaamiseksi.
Aurinkolasit, hatut, matkustaminen autoissa, jne. Jos vertaat nykyajan ihmisiä täysin puhdasihoisiin heimoihin, tuntuu siltä, että lähes koomisesti me välttelemme saamasta auringonvaloa silmiin. Olemme kaikki päivät sisällä. Kun liikumme, kuljemme varjostetusta taloon varjostettuun autoon (usein tummennetuilla ikkunoilla). Peitämme silmät tummilla laseilla, eikä aurinkolasien käyttö nykymuodin vuoksi rajoitu aina edes vain kirkkaisiin päiviin.
Masennus. Masennus ja sotkeentunut melatoniinisykli kulkevat usein käsi kädessä. Mutta tietenkin, akne itsessään korreloi vahvasti masennuksen kanssa. Kyse on todellisesta 'muna vai kana' -skenaariosta. Kysymystä hankaloittaa sekin, että masennuslääkkeet saattavat itsessään vaikuttaa melatoniinisykliin.

Sinkitön "sinkkikuuri"
En oletettavasti tunne kaikkia mahdollisia tapoja tuhota omaa vuorokausirytmiä, mutta tässä on ainakin perusratkaisu luonnollisten melatoniini- ja ZSOD-tasojen saavuttamiseen:

Mene jokaisena yönä samaan aikaan nukkumaan.
Nuku täydellisessä pimeydessä. (Sulje verhot, mene auringon laskettua nukkumaan, käytä uninaamiota, älä koskaan laita valoja päälle keskellä yötä)
Vältä kofeiinia etenkin iltaisin.
Pysy aamusta iltaan ulkona päivänvalossa ilman aurinkolaseja tai hattuja.
Nuku vähintään kahdeksan tuntia joka yö. (Tämä tulee helpoksi, kun olet koko päivän kirkkaassa, etkä nauti piristeitä illalla.)

Kysymyksiä ja vastauksia
Liian vaikeaa, en vain kykene...
Itse olen tehnyt tätä kokeilua viikkojen ajan, ja olen samaa mieltä kanssasi. Olen ollut onnekas, kun olen saanut tehdä töitä ulkona, mutta se on ollut tuskaa -- Teen työtäni pääasiallisesti terassilla. On tuskaa sanoa, etten voi mennä yöllä katsomaan kavereiden kanssa elokuvaa. On tuskaa laittaa alumiinifoliota makuuhuoneen ikkunoille ja pitää uninaamiota jne... On tuskaa avata jokaikinen sälekaihdin kotonani aamuisin ja lähteä ulkoilmaan niin pian kuin mahdollista. Mutta voin sanoa, ettei se ole mitään siihen verrattuna, kun minun täytyy mennä ihmisten eteen akneihoisena.
Enkö voisi vain ottaa pilleriä?
Kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa tulee tasaisin väliajoin raportteja siitä, kuinka ihmiset vahingoittavat itseään ottamalla jättiannoksia (400mg/päivä, 800mg/päivä, enemmänkin) akneensa, luulen että voit vain ottaa pillerin, mutta se voi viedä sinut aikanaan sairaalaan. Voisin selittää tarkasti, mikset saa haluttua tulosta aikaan suullisesti otetulla melatoniinilla, mutta totuus on, että monet ihmiset ovat ottaneet melatoniinipillereitä akneen ilman hyötyjä. Melatoniinivalmisteen ottaminen ennen nukkumaanmenoaikaa saattaa auttaa sinua unen kanssa, mutta et oikeastaan tarvitse sitä, jos vain estät melatoniinin muodostamisen päivällä. Toisin sanoen, mikäli tarvitset nukahtamiseen melatoniinikapselia, on melatoniinisyklisi vielä pielessä.
Miksi minä? Miten ihmeessä kaverini voivat...
Minulla oli tapana nostaa vain kädet ylös ja vedota geeneihin. Kuitenkin, nyt kun minulla on yksityiskohtainen teoria aknen mekanismeista, voin sanoa, että huomattavalla todennäköisyydellä "sinä" olet merkittävässä roolissa, koska teet jotkin asiat eri tavalla kuin ystäväsi. Esimerkiksi yliopistoaikoina, valvoivatko kaverini minun tavoin kello neljään asti käymättä lähes koskaan ulkona? Ja kun hiilihydraattien imeytyminen kerran heikentyy, kaikella juomallani Coca-Colalla on merkitystä, ja hämmentävä totuus, ettei yritys syödä "terveellisiä" hedelmiä autakaan, on äärimmäisen turhauttava. Uskoisin, että voisin saada melkein kenelle tahansa aknen aikaan pitämällä uhrin päivällä himmeässä valaistuksessa, nukkumaanmenoaikana kirkkaassa valossa ja antamalla hänelle runsasfruktoosisia ruokia jokaisella aterialla (Colaa tai omenoita -- oma valintasi), kofeiinia unohtamatta. Myös genetiikalla voi olla osuutensa kysymykseen "Miksi minä?", mutta sen osuus lienee vähäinen aknea aiheuttaviin elintapoihin verrattuna.
Entäs maitotuotteet?
En tiedä vieläkään. Elämällä ulkona olen voinut syödä epäilyttäviä määriä jäätelöä ilman, että kystinen akne olisi vaivannut. Ajatus, että maitotuotteiden aknea lisäävä vaikutus selittyisi beetaselluliinin sijasta yksinkertaisesti maidon sokerilla (laktoosi), ja että päiväsajan ulkoilun korjatessa hiilihydraattiruoansulatuksen maitotuotteet eivät ole ongelma, on uskottava. Toisaalta, en ole vielä kuitenkaan varma asiasta.
Itse et kärsi aknesta? Mitä pillereitä otat?
Joka viikko, kun noudatan ohjeitani, akne ei vaivaa. Välillä juon kofeiinia tai menen myöhemmin nukkumaan, mikä johtaa joskus (muttei aina) finnin muodostumiseen. Lopetin sinkin ottamisen. Olen ollut useamman viikon ilman ravintolisävitamiinejani, mutta otan ne pian pois käyttöön, koska ilman niitä minulle tulee ongelmia niveltulehduksen kanssa.
Ehkä kyse on vain D-vitamiinin saannista?
Ei. D-vitamiinitasoni ovat olleet korkeat (yli 125nmol/l), ilman vaikutusta akneen. On mahdollista, että jos kärsit pahasta D-vitamiinin puutteesta (kuten monet ihmiset nykyään), sinkki ei imeydy sinulla hyvin, lisäten ongelmia. Kun työskentelen ulkona, olen varjossa (joskin pyrin siihen, että näen mahdollisimman paljon taivasta). Ihoni on suorassa yhteydessä aurinkoon vain silloin, kun aurinko on matalalla (matalat UVB-tasot). Tästä syystä, vaikka olen viettänyt paljon aikaa ulkona, en ole ruskettunut tänä vuonna lainkaan. Ei ole epidemiologista näyttöä, että aknen yleisyys vaihtelisi vahvasti leveyspiirin mukaan (mikäli D-vitamiinin osuus olisi suuri, niin kanadalaisilla tulisi olla paljon enemmän aknea kuin teksasilaisilla).
Enkö voisi mieluummin [...] ?
Kuka tietää? Mutta mikäli aknesta eroon pääseminen on sinulle erittäin tärkeätä, varaa kaksi viikkoa aikaa menetelmääni varten, jotta saisit selville voisiko se toimia. Puhun "varaamisesta", sillä pidän kuuriani yllättävän vaikeana. Olen jopa pitänyt sekuntikelloa mukanani, jotta en luulisi olleeni ulkona pidempään kuin todellisuudessa olin. Jos voit noudattaa tätä kahden viikon ajan, eikä se poista kaikkea uutta aknea, unohda minut ja teoriani. Jos se poistaa, olet oppinut uutta vaivan hoitamisesta, voit tehdä omia kokeiluja ja kompromisseja.

Linkkejä

2010-05-22T01:58:00.000-07:00

Joskus olisi toki mahtavaa koota yhteen blogiin kaikki mielestäni oleellinen tieto terveysasioista, mutta itsekin vielä käytän aikaa mieluummin asioiden lukemiseen kuin kirjoittamiseen, on hyvien/mielenkiintoisten tietolähteiden maininta varmaan paras juttu mitä voin tällä hetkellä muille kiinnostuneille tehdä.

Lista koostuu lähinnä blogeista. Huomaa, että ainakin Blogger-tunnuksella (kenties joillakin muillakin?) blogeja voi seurata kätevästi niin, että muiden uusimmat kirjoitukset näkyvät suoraan omalla profiilisivulla.

Kotimaisia keskustelupalstoja/ketjuja:

Karppaus.info - Ensisijaisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH) käsittelevä keskustelupalsta, jonka tekstisisältö on käyttäjämäärän (noin 20 000 rekisteröityä käyttäjätunnusta) vuoksi tosi laaja. Keskustelut eivät myöskään (onneksi) rajoitu ainoastaan VHH-aiheen ympärille. Tämä ketju on lempparini. Itsellänikin on oma ketju täällä.

Tiede.fi - Toinen laaja sivusto, jolta voit löytää mielenkiintoisia keskusteluja.

Pakkotoisto.com

Ulkomaisia keskustelupalstoja/ketjuja:

Paleohacks.com

Acne.org - A Zinc-less Zinc Regimen for Adults: Draft 4, Finally acne-free with no pills. - Mielenkiintoinen teoria aknen syistä: ehkä yksi aknen pääsyistä on riittämätön päiväsajan melatoniinisuppressio johtuen sisätiloissa oleilemisesta ja hattujen sekä aurinkolasien käyttämisestä (johtaen sinkki-superdismutaasi-oksidin puutteeseen iholla)?

Mind and Muscle Forums - Olen vielä vähän pihalla tämän blogin aiheista, ehkä nimi kertoo. Sisältää juttua aika laajasti, ja vaikeimmat keskustelut näyttäisivät olevan maallikolle oikeasti vaikeita.

Kotimaisia ravitsemusblogeja:

Pronutritionist - Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogissa on ollut viime aikoina paljon asiaa ja keskustelua.

Jussiriekki.fi - Suomalainen paleoblogi, tosi paljon hyvää sisältöä.

Veteraaniurheilija - Christer Sundqvistin "Suomen suosituin terveysblogi". Christer on kirjoittanut muutaman kirjan, muun muassa kirjan...

... PaRas ruokavalio, jolle on siis oma blogikin olemassa. Täältä löytyy PaRas ruokavalio pähkinänkuoressa.

Antti Heikkilän blogi - Antilla on mielestäni hyvät suositukset, mutta blogikirjoitusten laadusta en ainakaan hirveästi tykkää...

Manninen Nutraceuticals - Anssi Mannisen blogi. Paljon tuotemainontaa, mutta myös lyhyitä kannanottoja ajankohtaisiin terveysaiheisiin.

Hanna Markukselan blogi (Iltalehden nettisivuilla)

Ravitsemus ja terveys - Täältä löytyy aika kovaa virallisten suositusten kritiikkiä. Hyvä, provokatiivinen blogi!

Terveesti

Aamiainen ruohikolla - Juhani Harjun terveysblogi, ruokavaliosuositukset ehkä hieman liikaa kasvisten suuntaan minun makuuni. Juhani on myös kirjoittanut kiinnostavan kirjan luustosta: Luusto lujaksi elämäntavoilla.

Terveysfasisti - Noniin Neonomide, sulta tulee tosi hyvää settiä keskustelupalstoille. Blogiesseistä varmasti tykkäisi moni. Onhan tuolla onneksi jo pari ;)

Ravitsemusuutiset - Täällä ei hirveästi puututa ravitsemuskeskusteluun, vaan muun muassa pohditaan sosiaalisen median osuutta näissä kuvioissa.

VHH-123

Varpu Tavin Laihdu!-blogi

Varpu Tavin treeniblogi

Viidakkomies - Olli Postia on näkynyt telkkarissa ja netissä melko paljonkin. Hän edustaa superfood-suuntausta, josta olen itse jossain määrin vielä kriittinen.

Kaisan Jaakkolan blogi

Pöperöproffa - Patrik Borgin blogi

Integral Life by OlliS

Meri Pekkanen: Occupational therapy, nutrition and other hot health stuff

Highway to Health

Yksterveysblogi

Ollin blogi - "Lääketieteen kandidaation mietintöjä terveydestä, sairaudesta, ravinnosta, evoluutiosta ja ehkäpä jostain muustakin."

Helsinki Paleo

Koltta karppaa.

Retrospektoskooppi - Sydänliiton Mikko Syvänteen blogi.

Ulkomaisia ravitsemusblogeja:

Perfect Health Diet - Lemppariblogini. Täällä on mielestäni tosi kivasti käsitelty kaikenlaisia terveysasioita. Klikkaa ja tutustu!

The Daily Lipid - Tämä tulee sitten lempiblogeissa heti kakkosena. Chris Masterjohnin blogin erikoisuus on se, että aiheisiin paneudutaan erityisen tarkasti ja kriittisesti.

Whole Health Source - Stephan Guyenetin blogi sisältää noin 300 artikkelia terveydestä, lähinnä ravitsemustieteestä. Mielenkiintoisia tekstejä mm. lihavuuden kertymisestä ja hillitsemisestä leptiiniherkkyyttä ja suoliston bakteerikantoja parantaen (The Body Fat Setpoint: I II III IV), erilaisten alkuperäiskulttuurien (Tokelau, Inuitit, Kitava, Masai, Kuna, Pima) ruokavalioista sekä hammasterveydestä (I, II). Ihan viime aikoina on myös kritisoitu VHH-piirien insuliiniteorioita ja käsitelty ruoan "palkitsevuuden" merkitystä lihavuuden synnyssä.

GNOLLS.ORG - Kummallisesti nimetty blogi, mutta oikein laadukasta artikkelia mm. ravitsemuksesta on.

Hyperlipid - Petro "Peter" Dobromylskyj -nimisen eläinlääkärin blogi, jossa käsitellään runsaasti ravitsemukseen ja solubiologiaan liittyviä tutkimuksia. Kirjoittaja ilmoittaa syövänsä aamupalaksi kuusi kananmunan keltuaista, paistettuna 40g:ssa voita.

The Heart Scan Blog - Sydänlääkäri William Davis on edellä mainitun Stephanin kanssa samoilla linjoilla nykyisen ravitsemuksen ongelmakohdista: vehnä ja puhdistettu fruktoosi. Turhan populistista tekstiä.

Animal Pharm - Anonyymi farmakologian tohtori kirjoittamassa blogia. Teksti on sekavaa, mutta hifistelystä kiinnostuneille täältä löytyy varmasti kiinnostavaa tutkimustietoa.

Primal Wisdom - Tässä blogissa aikoinaan puolustettiin lihan terveellisyyttä ja kritisoitiin "roskatutkimusta" aiheesta. Jälkeenpäin kirjoittaja on omaksunut kiinalaisen lääketieteen suositusten mukaan kasvispainotteisen ruokavalion, jonka uskoo olevansa runsasrasvaista ruokavaliota terveellisempi. Tämän "takinkäännön" aikoihin blogi keräsi valtavasti kommentoijia.

Cooling Inflammation - Tämän jo 30 vuotta professorina toimineen blogissa todetaan, että tulehdus on yleinen piirre kaikissa länsimaisissa kroonisissa sairauksissa. Ja terveyteen tarjotaan luonnollisesti anti-inflammatorista ruokavaliota. Itse opin täällä blogissa alkeita immuunireaktiosta, hepariinista ja allergioista. Mielestäni blogin vanha sisältö on ollut hieman kiinnostavampaa luettavaa kuin nuo uudet artikkelit.

Archevore - Neuroradiologi Kurt G. Harrisin blogi. Hyviä kannanottoja etenkin ravitsemuksesta. Harris kirjoittaa blogia myös Psychology Today -sivustolla.

180 Degree Health - Matt Stone tuntuu tekevän vähän joka välissä suuriakin muutoksia ruokavalioonsa. Innostukset vaihtelevat hieman turhan säännöllisesti. Kiinnostavia pohdintoja täällä kuitenkin on. Etenkin Ray Peatin juttuja on käsitelty kommenttiosiossa paljon.

Diet-Fucked - Paljon mm. Ray Peatin ajatuksia.

Autoimmune Thyroid Disease - Tämän blogin kirjoittajalla oli ties mitä ongelmaa. Aspergerin syndrooma, ruokayliherkkyyksiä, keskittymishäiriö, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä... Kahdenkymmenen vuoden väärindiagnosoituna olemisen ja kuuden vuoden terveysbloggauksen jälkeen tytölle selvisi, että hänen ongelmansa johtuivat diagnosoimattomasta kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Health Matters To Me - Ryan Kochin blogi.

The Blog of Michael R. Eades, M.D.

Lucas Tafur

Matt Metzgar

Nephropal

Conditioning Research

Nutrition Education Project

New Evidences: Acidity Theory of Atherosclerosis

Nigee's Diet & Nutrition Blog

Heretic - Stan on Kwasniewski-ruokavalion (toooosi paljon eläinrasvaa) puolustaja.

Evolutionary Psychiatry - Psykiatri Emily Deansin pohdintoja liittyen mielenterveysongelmiin. Tosi aktiivinen bloggaaja, tuntuu kuin häneltä tulisi pohdiskelevaa esseetä lähes joka toinen päivä ulos. Hän kirjoittaa myös Psychlogy Today-blogia, jonne suodattuu ehkä hieman laadukkaampia kirjoituksia.

Entropy Production - Robert McLeodin blogi tuskin kiinnostaa maallikkoja, mutta mm. immuniteetista ja kilpirauhasasioista kiinnostuneille täällä on muutama loistava essee!

Diabetes Update - Jenny Ruhl on kirjoittanut kirjan "Blood Sugar 101". Blogiinsa hän kirjoittelee joskus ajankohtaisista sokeritautia koskevista tutkimuksista.

Cytotalk - Täällä on ollut jo pitkään hiljaista. Immunologiasta kiinnostuneiden kannattaa ehkä tutustua tämän blogin kirjoituksiin.

Evolutionary Health Systems

The Health Journal Club

The Healthy Sceptic

Omega-6 Fat News & Commentary

The Danny Roddy Weblog

Anthony Colpo

Barker's Type 2 Ketosis Prone Diabetes / Atypical Diabetes T1b / Flatbush Diabetes

Dr. K News - Datis Kharrazianin blogi, lähinnä kilpirauhasjuttuja

PaleoVeganology - Vegaanipuolen tieteilevä blogi, mielenkiintoista pohdintaa

Anti-Inflammatory Remarks

Questioning Answers - Blogi käsittelee autismiaiheisia juttuja erityisen laajasti. Artikkelit ovat kuitenkin sen verran laajoja, että muillekin kuin autismista kiinnostuneille löytyy hyvää tietoa.

Seth's blog - Seth Robertsin blogi. Mies on tunnettu Shangri-La -dieetistään, jossa saavutetaan parempi nälänhallinta juomalla aterioiden välissä esim. sokerivettä tai mautonta kevytoliiviöljyä. Lisäksi muun muassa vuorokausirytmin vaikutuksesta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on ollut juttua.

Mark's Daily Apple - Mark Sisson on kirjoittanut tunnetun paleoaiheisen kirjan The Primal Blueprint.

That Paleo Guy - Jamie Scottin blogi. Täällä käsitellään paljon tutkimustietoa. Hifistelijät tänne!

Jack's Blog - Jack Krusen mielestä yleisimmät aineenvaihduntaongelmat johtuvat leptiiniresistenssistä. Blogitekstit ovat hieman huolimattomasti kirjoitettuja ja kaikenlaista hankalaa termistöä sinne myös eksyy.

Cell Fatigue - CFS/ME Biology

Dr. Briffa's blog - John Briffa kirjoittelee aina välillä tuoreista tutkimuksista jotka kertovat mm. unenpuutteen haittavaikutuksista, karppauksesta tai kolesteroliteoriasta. Helppolukuista settiä.

Evolvify

Health Correlator

Healthy Fellow

Leangains.com - Kirjoituksia mm. pätkäpaastosta.

Nettisivustoja:

Kaisu Viikari - Kyseinen silmälääkäri on todennut, että muun muassa likinäköisyyden ykkössyitä on sädelihaksen kramppi, joka on vielä laukaistavissa lukulasien käytöllä, joskin aika hitaasti. Sivustolta voi ladata Viikarin kirjoja (Tetralogia ehkä paras?) ilmaiseksi. Mielenkiintoisia juttuja myös muista silmäsairauksista ja myös migreenistä. Omaa kokemusta minulla on sen verran, että lievä likinäkö on mennyt ihan todettavasti parempaan päin. Saa vielä nähdä, miten tilanne kehittyy. Uskon häntä joissakin asioissa, melko valikoivasti. ;)

Ray Peat - Tällä biologilla on harvinaisen omalaatuinen käsitys ihmisfysiologiasta. Peatin mukaan tyydyttymätön rasva (niin kasvi- kuin kalaöljykin), vihannekset, estrogeeni, veden liikajuonti ja liika kysteiinin ja tryptofaanin saanti ovat terveyshaittoja, kun taas fruktoosi, kookosrasva ja kofeiini terveyttä ylläpitäviä voimia. Peatilla on kuitenkin pitkät lähdelistat erikoisten väitteidensä tueksi.

Emoclear Self-Helpapedia - Järkevän oloisia neuvoja rentoutumiseen. Stressi- ja uniongelmaisille täältä saattaa löytyä mielenkiintoisia ajatuksia ja menetelmiä.

The Cause of Internet Addiction? - Paljon biologista pohdintaa liittyen tietokoneriippuvuuden syntyyn. Aihetta käsitellään niin laajasti, että sivustolla on useita artikkeleita mm. ravitsemuksesta, asennosta ja stressihormoneista.

Kirjoja:

Perfect Health Diet - Tästä terveyskirjasta tykkään enemmän kuin muista. Valtavasti kiinnostavaa tietoa hyvin selkeässä ja kauniisti lähdeviitteistetyssä muodossa. Kirjoittajat kirjoittavat myös samannimistä blogia.

Kaisu Viikari: Tetralogia - Näkö- ja silmälasiasiaa viralliskäsitysten ulkopuolelta. Täysin epäkaupallinen kirja.

Antti Heikkilä: Siunattu Kipu - Ortopedi Antti Heikkilän kokemuksia stressistä, selkäkivusta ynnä muusta.

Artikkeleita:

Valtsun VHH-lukiotutkielma - Tällainen pikainen lukiotyö yli 60 lähdeviitteellä ;) En itse allekirjoita tekstiä kokonaan, enkä ole itse edes niin VHH-fanaattinen kuin tekstistä saattaisi kuvitella.

Daniel Vitalis: “Hunter Safety?” ~ Why I am not a Vegan - Entisen raakaruokailu- ja superfood-gurun itse kirjoittama teksti siitä, miten hänen ruokavalionsa eivät sittenkään toimineet hänellä.

Less Wrong: Superstimuli and the Collapse of Western Civilization (myös Whole Health Sourcessa on artikkeli aiheesta)

Raw Food SOS: The China Study: Fact or Fallacy? - Kuka tietää Colin Campbellin The China Studyn? Tässäpä blogissa on esitetty valtavan hyvää kritiikkiä kirjaa kohtaan.