Helsingin Sanomat ja tiedeuutisoinnin täsmällisyys

1. Virheellistä tietoa ruokavaliotutkimuksesta

HS:llä ei ilmeisesti ole aina kovin korkeita laatukriteereitä terveysjutuissaan. 

Artikkeli nimeltä Uusi tutkimus: Onko proteiinien vähentäminen ruokavaliosta terveen elämän salaisuus? on osuva esimerkki kyseenalaisesta journalismista. (HS 1.6.2015)

Montako asiavirhettä mahtuu tähän lyhyeen Hesarin ravitsemusartikkeliin?

Virhe 1: Arvostettu tiedelehti Medical News Today
Korjaus: Kyseessä ei ole arvostettu tiedelehti vaan lääketieteeseen keskittyvä uutissivusto.

Virhe 2: Yllättäen vapaasti ruokaa syövät hiiret saivat samat hyödyt kuin ankaralla kuurilla olleet. Ne elivät yhtä pitkään[...]
Korjaus: Tässä tutkimuksessa ei kylläkään mitattu hiirien elinikää. (Sama tutkimusryhmä on kyllä aikaisemmin saanut tuloksia, joissa vähäproteiinisempi ruokavalio yhdistyy hiirien pidempään elinikään.)

Virhe 3: Tutkijat eivät toistaiseksi tiedä, toimiiko hiirillä kokeiltu ruokavalio myös ihmisillä. Jos näin on, laihtuminen ja monen sairauden välttäminen olisi paljon helpompaa kuin tähän asti on luultu.
Korjaus: Tutkijat eivät toistaiseksi tiedä, toimiiko kokeiltu ruokavalio edes hiirillä pitkäaikaisesti hyvin. Itse tutkimusartikkelissa mainitaan, että käytetty ruokavalio (LPHC) yhdistyy joissakin pidemmissä tutkimuksissa suurempaan painoon, lihavuuteen ja rasvamaksaan.

Virhe 4: Seuraava askel onkin selvittää, miten ihmiselle käy, jos hän noudattaa hiirien helppoa ja herkullista dieettiä.
Korjaus: Ilmeisesti hiirien "herkullisen dieetin" koostumus on tämä: kaseiini (maitoproteiini), metioniini, sokeri, maissitärkkelys, hydrolysoitu maissitärkkelys, soijaöljy, selluloosa, mineraaliseos ja vitamiiniseos. Nam!

Uutisjuttu oli viiden tekstikappaleen pituinen, joten epätäsmällisyydet täyttivät melko suuren osuuden koko artikkelista.

Lähetin tästä asiasta HS:lle palautetta viikko jutun ilmestymisen jälkeen, mutta viestiini ei ilmeisesti reagoitu millään tavoin.





2. Moneen otteeseen kritisoitu toimittaja

Kiinnostavan jutusta tekee se, että jutun toimittaja E***-L**** Pere (päätin hakukonesensuroida tämän töppäilleen toimittajan nimen) on saanut aikaisemminkin kritiikkiä osakseen artikkeleistaan. Hänen toimittama HS:n juttu Ravitsemusasiantuntijat: Kaupan täysmehu on parempi valinta kuin itse puristettu tuoremehu (8.4.) perustui Pia Raution ja Leila Fogelholmin haastatteluihin. Tässä on Raution oma näkemys julkaistuun artikkeliin.

"Nyt tulee haastateltavan kommentti. Ensinnäkin artikkelissa on monta asiaa, mitä en ole sanonut ja moni lukija huomasikin, että otsikko ei vastannut meidän haastateltavien ajatusmaailmaa. Olin aivan ällistynyt, kun sain eilen aamulla lukijan kommentin tästä haastattelusta. En olisi muuten käynyt edes katsomassa sivua. Toimittaja E***-L**** Pero soitti minulle ja kysyi: Kun kaupassa on myynnissä niin monenlaista mehua, niin mitä suosittelisin niistä aamun aloitukseen". Vastasin: En osta juuri koskaan kaupan mehuja, koska puristan syksyisin satoja litroja omenamehua, jotka pakastan."

Myös Maaseutumedia-lehti on kritisoinut mainitun toimittajan HS-artikkelia (13.5.) artikkelissa Onko maito epäterveellistä?, muun muassa seuraavasti:

"Toimittaja väitti, että luomulehmät eivät syö AIV-rehua, sekään ei pidä paikkaansa. Luomulypsylehmät syövät toki säilörehua, kuten kaikki lypsylehmät.

Artikkeli vilisi virheitä. Ayrshire-rotu oli kirjoitettu virheellisesti kahden toimittajan laatimassa tekstissä. Väite, että muualla Euroopassa olisi tuoretta heinää saatavilla läpi vuoden ei pidä paikkaansa. Australiaa myöden käytetään säilörehua."

Samoin Mari Koistisen blogiartikkeli HS:n toimittaja teki virheen, jota ei halunnut korjata ottaa kantaa samaisen toimittajan terveysaiheiseen kirjoitukseen Jogurtti, hunaja ja sitruuna voivat auttaa heinänuhaan (8.5.) sekä siihen, että toimittaja ei ollut halukas oikomaan virheellistä artikkelia.

Kyseinen toimittaja on viime vuonna hakenut Tampereen opiston journalistiikan vierailijaprofessuuria, mikä ei mielestäni mene kovin hyvin yhteen tämän luokan mokailujen kanssa.


3. Loppupäätelmät

Kun mainitsin asiasta journalistiikkaa opiskelevalle kaverilleni, hänen kommenttinsa oli seuraava:

"Ei jumalauta."

Allekirjoitan kaverini kommentin. Helsingin Sanomat on laajalevikkinen lehti, jonka olisi kyllä syytä pitää huolta juttujensa laadusta.





4. Päivitys (22.6. klo 15)

Blogikirjoitukseni keräsi alle vuorokaudessa noin 2000 sivulatausta, ja päätyi Twitterin kautta myös HS:n päätoimittajalle. Tämän myötä HS:n virheellistä artikkelia korjattiin.

Olen tähän toki tyytyväinen, mutta koen että tämä oli vain jäävuoren huippu ja että vastaavanlaisia asiavirheitä ja muunlaisia argumentaatiovirheitä tulee terveyskeskusteluissa aivan jatkuvasti vastaan uutismedioiden lisäksi myös blogeissa, keskustelupalstoilla ja jopa suosituissa terveyskirjoissa. Blogissani olen tähän asti käsitellyt lähinnä lääkäri Antti Heikkilän diabeteskirjan kymmeniä selkeitä asiavirheitä, mutta jatkossa olisi tarkoitus tuoda esille muitakin tapauksia.

"Miksi joka ikiseen artikkeliin ja uutiseen pitää laittaa vähän omaa värikynää?" - Terveysmyrskyn FB-päivitys, jonka laitoin aikoinaan ylös koska se kuvasi hyvin aikamme tapaa keskustella terveystieteistä.

Mitä tulee tähän proteiiniaiheeseen, olen pohdiskellut teemaa kirjoituksissani Ravinnon aminohapot ja metabolinen oireyhtymä sekä Glysiinin terveysvaikutuksia.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että proteiininlähteen muuttaminen tai glysiinin lisääminen ruokavalioon voi tuottaa samat (ellei jopa suuremmat) hyödyt kuin proteiinin rajoittaminen. Jos tämä mahdollisesti toimisi ihmistenkin kohdalla, olisi kyseessä selvästi mielekkäämpi ja ehkä terveellisempikin menetelmä kuin proteiinin rajoittaminen.



5. Lue myös jatko-osa

Helsingin Sanomat ja tiedeuutisoinnin täsmällisyys, osa 2