Sosiaalinen elämä, yksinäisyys, ihmiskosketus ja terveys

1. Johdanto

“Existing evidence supports the hypothesis that the need to belong is a

powerful, fundamental, and extremely pervasive motivation.”

- Baumeister&Leary (1995)

Terveyskeskustelussa ihmisten huomio kohdistuu usein asianmukaisesti elintapatekijöiden rooliin terveyden tai sairauden taustalla. Kaikkein eniten esille nousevat ravitsemus, liikunta ja mahdollinen päihteiden käyttö. Näiden lisäksi voidaan nostaa esille muitakin tekijöitä kuten esimerkiksi vuorokausirytmi ja valo, joista olen kirjoittanut blogiini.

Joissakin tutkimuksissa nostetaan esille myös sosiaalinen elämä. Esimerkiksi suomenruotsalaisten on havaittu elävän suomenkielisiä pidempään. Tutkijat ovat perustelleet tätä havaintoa ensisijaisesti kulttuurin ja sosiaalisen pääoman vaikutuksella terveyteen. (Hyyppä&Mäki 2001, Hyyppä et al. 2007)

Oma kokemukseni ja tutkimustieto allekirjoittavat tätä näkökulmaa: minun hyvinvointini ja onnellisuuteni mullistui sen myötä, kun rakensin ympärilleni hyviä ihmissuhteita. Myös tutkimuskirjallisuudessa on selkeitä viitteitä mielekkään sosiaalisen elämän yhteydestä parempaan terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin.

Tämän blogikirjoituksen tarkoitus on pohtia ihmissuhteiden sekä kosketuksen merkitystä. Tekstiä on päivitetty viimeksi syksyllä 2016.





2. Yksinäisyyden kokemus: oma tarina (2010-2014)

“Yksinäisyys lisää riskiä kaikkiin sairauksiin sydäntaudista dementiaan, masennukseen ja kuolemaan, kun taas sosiaaliseen elämäänsä tyytyväiset ihmiset nukkuvat paremmin, ikääntyvät hitaammin ja reagoivat paremmin rokotteisiin. Vaikutus on niin vahva, että yksinäisyyden korjaaminen on terveydelle yhtä hyödyllistä kuin tupakoinnin lopettaminen.”

- John T. Cacioppo

Muutama vuosi sitten koin elämänjakson, johon liittyi paljon vastentahtoista yksinoloa sekä siihen liittyvää yksinäisyyden ja ahdistuksen kokemusta. Kuvailen taustani lyhyesti alla.

Olin vielä peruskoulun sekä lukion ajan tyytyväinen sosiaaliseen elämääni. Lapsena koulu tarjosi hyvän sosiaalisen ympäristön, jossa ihmisten kohtaaminen ei vaatinut erityistä työtä.

Lukion jälkeen tilanne kuitenkin muuttui. Vastuu sosiaalisen elämän ylläpidosta siirtyi itselle, ja nörttihenkisenä kaverina tämä itsenäinen elämänvaihe osoittautui yllättävän hankalaksi. Kaverien näkeminen väheni ja aika kului useammin netissä. Tunsin itseni ulkopuoliseksi satunnaisissa kotibileissä. Kaverisuhteeni tuntuivat kömpelöiltä ja etäisiltä, kuin olisin hieman eri maata kuin muut.

Minulla oli tiettyjen harrastusteni ansiosta 600 fb-kaveria, mutta kun kerran pyysin kolmeakymmentä heistä peräjälkeen ulos hengaamaan, jokainen kieltäytyi. Tulkitsin tämän asian sekä muut negatiiviset kokemukset samalta ajalta merkkeinä sosiaalisen elämäni heikosta tilasta.

Tämä ongelma eskaloitui muutettuani keväällä 2012 Helsinkiin seuraavan syksyn opintoja varten. En tuntenut uuden asuinkaupungin ihmisiä enkä myöskään tiennyt kuinka tutustua ihmisiin, joten vietin ensimmäisen kuukauden lähes kokonaan neljän seinän sisällä. Tämä vastentahtoinen yksinolo ahdisti, teki epätoivoiseksi ja heikensi unta.

"Tässä on nyt vuosien ajan pöyhitty yksinäisyyttä eri tavoilla. Se syntyi siitä että hain tilastoista sellaista asiaa, joka tekee ihmiset mahdollisimman onnettomaksi, ja mikään ei tee niin onnettomaksi kuin yksinäisyys."'
- Juho Saari (yksinäisyystutkija, professori)

Yksinäisyydestä kärsiminen nuorena aikuisena oli minulle yllätys. Ajattelin että jos lapsena on kavereita, niin miksei myös aikuisiässä. Kuitenkin käytännössä yksinäisyys alkaakin vaivaamaan monia vasta aikuisuuden elämänmuutosten myötä, vaikka lapsuus olisikin sujunut hyvin.

Alla oleva esiintymiseni on kuvattu tuona aikana. Tämä yksinäisyydestä kertova kappale Uni on Jore Marjarannan tuotantoa. Laulu kuvastaa mielentilaani keväällä 2012.

"Mut uni viedä saa toiseen maailmaan, missä minutkin viimein huomataan.

Mua kuunnellaan, mua kaivataan, tarvitaan. Kunpa heräisi en."

Tässä kohden tapahtui suotuisa käänne: kun jatkunut yksinäisyyden tunne alkoi tuntua lähes sietämättömältä, päätin alkaa panostaa kavereiden löytämiseen. Omistauduin asialle valtavalla motivaatiolla, asettaen tavoitteen opintojeni ja muiden harrastusteni edelle.

Etenin tavoitteessani hyvin: Jäänmurtajat-firman ihmissuhdetaitokurssi selvensi ajatuksiani ihmissuhdetaidoista ja palautti itseluottamustani. Uusien kohtaamisten myötä aloin myös hiljalleen oppia olemaan mukavaa seuraa muille. Yksi kohokohta tämän kehityksen aikana oli se, kun eräiden kotibileiden jälkeen pitkäaikainen kaverini totesi, että olin ollut ensimmäistä kertaa hyvä tyyppi.

Aloin hiljalleen tajuta, että olinkin tosiaan ollut aiemmin monella tapaa kehno ja epäkiinnostava kaveri muille:

• Olin ollut introvertin tavoin sisäänpäin kääntynyt, enkä täten osannut antaa riittävästi huomiota kavereilleni usein edes katsekontaktin vertaa.
• Edustavuuteni oli ollut heikkoa niin ryhdin, kehonkielen, pukeutumisen, puheilmaisun kuin myös perushygienian osalta.
• Keskustelutaitoni olivat olleet kokemuksen puutteen vuoksi vähäiset, ja suhtauduin kielteisesti moniin keskustelunaiheisiin.
• En ollut ollut kavereilleni avoin tunteideni, ajatusteni ja taustojeni suhteen. Olin huolissani tuomituksi tulemisesta, jos olisin ollut rehellisempi ja suorapuheisempi. Tämän vuoksi ilmaisin itseäni melko suppeasti enkä kyennyt osaltani tarjoamaan tarttumapintaa hyvälle tutustumiselle.

Kyse oli siis pitkälti sosiaalisista taidoista. Ihmissuhdetaitokurssin jälkeen tutustuinkin vuoden aikana erilaisten järjestöjen, harrastuspiirien ja kavereiden kautta lopulta jopa pariin sataan ihmiseen. Tästä alkoi kehittyä myös laadukkaampia ihmissuhteita, joiden myötä yksinäisyyden tunne haihtui hiljalleen pois.

3. Sosiaalinen elämä ja terveys: Havaintoja ja näkökulmia tieteestä

“Sosiaalinen läheisyys ja vuorovaikutus vähentävät verisuonijärjestelmän aktiivisuutta, tukevat ei-ahdistunutta temperamenttia, estävät stressihormonien vapautumista, vähentävät uhkaan liittyvää hermojen aktivoitumista, ja yleisesti tukevat terveyttä ja elinikää. Sen sijaan sosiaalinen alistuminen, torjunta ja eristeneisyys ovat vahvoja stressin ja huonomman terveyden aiheuttajia.”

- Beckes&Coan (2011)

Psykologiantutkijoiden Lane Beckesin ja James Coanin kirjoittama artikkeli Social Baseline Theory: The Role of Social Proximity in Emotion and Economy of Action vuodelta 2011 on laaja katsaus läheisten ihmissuhteiden merkityksestä terveydelle. Tutkijoiden teesi on se, että eräs keskeinen ympäristö johon ihminen on sopeutunut evoluution myötä, on sosiaalinen ympäristö eli siis ympärillä olevat muut ihmiset.

Katsauksessa toistuva teema sosiaalisen elämän tärkeydestä niin henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin kannalta ei ole vain tämän tutkijaparin ajatus, vaan toistuu myös muualla psykologian tutkimuskirjallisuudessa (Baumeister&Leary 1995, Cacioppo&Cacioppo 2014).

Tieteessä on havaittu, että sosiaalinen torjuntakokemus aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu. Fyysisen kivun tavoin kipulääke ja marihuana voivat vähentää myös torjunnan aiheuttamaa kipua (Kross et al. 2011, Eisenberger et al. 2003, Dewall et al. 2010, Deckman et al. 2013, Gould et a. 2012).

Sosiaaliset vaikeudet saattavat joissakin tilanteissa myös edesauttaa tulehdusprosesseja ja johtaa muihin mahdollisesti haitallisiin muutoksiin mm. aivojen toiminnassa. Lapsena kiusatuksi joutumisen aiheuttama tulehdusvaikutus voi näkyä jopa aikuisiässä asti, kuten YLE taannoin uutisoikin näyttävästi (Slavich et al. 2010, Muscatell et al. 2014, Serra et al. 2000, Copeland et al. 2014, YLE 19.5.2014).

Ihmiset kokevat hyvissä ihmissuhteissa tietynlaista lämpöä. Yksinäisyys sen sijaan voi tuntua fyysisesti kylmältä ja tutkimustiedon valossa lisää mm. tarvetta käydä lämpimässä suihkussa tai syödä lämmintä ruokaa. Ruotsalaisnuorilla sosiaalisen pääoman puute yhdistyi myös masennukseen ja lihaskipuihin. (Bargh&Shalev 2012, Zhong&Leonardelli 2008, Aslund et al. 2010)

Tutkimuksissa on havaittu, kuinka lähipiirin sosiaalisen elämän laadulla näyttäisi olevan selkeitä yhteyksiä terveyteen. Esimerkiksi ihmissuhdekonfliktit yhdistyvät merkittävästi suurempaan kuolleisuuteen, mikä saattaa kertoa siitä että huonosti toimivat ihmissuhteet voivat olla merkittävä haitallisen stressin lähde. Toisaalta myös päinvastainen yhteys on todennäköinen: terveysongelmat saattavat edesauttaa konfliktien syntyä (Lund et al. 2014).

Aivan kaikissa tutkimuksissa sosiaalinen elämä ei ole yhdistynyt parempaan terveyteen. Erityisesti miehillä vahva sosiaalinen tuki yhdistyy joskus huonompaan terveyteen johtuen siihen liittyvästä riskikäyttäytymisestä (huolettomat ruokatottumukset, alkoholin kulutus) (Ikeda et al. 2011, Ejlskov et al. 2014).

4. Kosketus: oma tarina (2014-2015)

"Toisen ihmisen osoittama huomio on ihmisenä olemisen kannalta tärkein positionaalinen hyödyke"

- Juho Saari, hyvinvointisosiologian professori

"Koskettaminen on intiimein tapa olla vuorovaikutuksessa. Jos haluamme tuottaa voimakkaan tunteen toiselle ihmiselle, kosketamme häntä, sanoo aivotutkija, kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaa Aalto yliopistosta." (Suomen Mielenterveysseura 8/2015)

Palataanpa omiin kokemukseeni. Kun pääsin yksinäisyysongelmastani yli, päädyin myös seurustelusuhteeseen. Tämän vaikutus luonteeseeni oli kiinnostava, sillä taakkanani ollut levottomuus väheni parisuhteen myötä valtavasti. Olin levollisempi ja tyytyväisempi kuin aikoihin.

Kun seurustelusuhteeni päättyi muutaman kuukauden jälkeen, luonteeni muuttui jälleen melko levottomaksi. Osasin yhdistää asian romanttisen suhteen päättymiseen, mutta en ollut varma mikä tekijä kyseisessä suhteessa erityisesti oli pitänyt stressitasoni alhaalla.

Sosiologi Henry Laasanen korostaa seksin hyödyllisyyttä parisuhteessa, todeten samalla pelkästä läheisyydestä että “[h]alinalle on mies, joka pääsee naisen kanssa läheisyyteen, mutta ei koskaan varsinaiseen seksiin asti. Halinallen osa on luultavasti pahin positio, mihin mies voi päätyä”. Laasasen perspektiivistä läheisyys itsessään on siis arvoton ellei jopa haitallinen asia miehelle, ja hyöty tulee lähinnä seksistä.

Oma kokemukseni on päinvastainen: Havaitsin jossakin vaiheessa että hartiahieronta tai muunlainen kosketus voi vaikuttaa olooni positiivisesti ja rauhoittavasti, riippumatta erityisesti toisen osapuolen sukupuolesta. Kosketus itsessään oli siis arvokasta.

Myös kirjan Ilman kirjoittanut Timo Hännikäinen mainitsee kirjassaan myös läheisyyden tärkeyden: "Vähintään yhtä kauheaa kuin seksin puute, on silkan fyysisen hellyyden ja läheisyyden puute. Kuten seksuaalinenkin puute, se tuntuu pahimmalta vuoteeseen mennessä ja siitä yksin herätessä."

Kamala Luonto -sarjakuva on asian ytimessä.

Kun huomasin kosketuksella olevan selviä myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiini, yritin saada sen pieneksi osaksi omia kaverisuhteitani. En tarkoita tällä jatkuvaa lähelläoloa, vaan esimerkiksi parin minuutin hartiahierontaa muun hengailun yhteydessä tai halausta tervehtiessä ja lähtiessä.

Pian olinkin luonteeltani taas yhtä rauhallinen kuin seurustelusuhteeni aikana, enkä enää ollut sosiaalisesti 'epätoivoinen' tyyppi. Kosketuksen rauhoittavan vaikutuksen ovat kokeneet myös seuraavat kaksi opiskelijakaveriani:

“Mulla on ainakin tosi iso halitarve ja tarvin kosketusta, jotta ois jotenkin rauhallisempi olo.”

"Mulla se kosketus on auttanu tehokkaammin kun mitkään lääkkeet unen saantiin ja rauhottumiseen"

Olen huomannut näiden tapojen levinneen tuttavapiirissäni laajemminkin, vaikuttaen myönteisesti monien kaverieni itsetuntoon, vapautuneisuuteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Tämä pieni muutos vaikutti myös siihen, miten koin kaverisuhteeni. Pieni määrä kosketusta sai kaverisuhteet tuntumaan jollakin tapaa todellisemmilta, laadukkaammilta ja sopivasti läheisemmiltä.

Asiallista terveysvalistusta Terveysmyrskyltä.

5. Tiedettä liittyen kosketukseen

“Olisi mukavaa jos joskus olisi sanonta: ‘Halaus päivässä pitää lääkärin loitolla.’”

- Lääkäriksi opiskeleva kaverini

Kosketus ja hieronta ovat olleet psykologian alan tutkimuksessa oikeastaan suhteellisen suuri aihe, eli monenlaisia tutkimusketjuja on toteutettu.

Varhaisinta näyttöä kosketuksen vaikutuksista edustavat Frederick Hammettin tutkimukset, joissa suurin osa tyypillisesti käsitellyistä rotista kuoli lisäkilpirauhasen leikkauksen jälkeisinä päivinä. Toista rottaryhmää sen sijaan silitettiin säännöllisesti, ja kuolleisuus oli tällöin huomattavasti pienempi. Lisäksi havaittiin että rottien silittäminen ja koskettaminen vähensi niiden stimulaatioherkkyyttä huomattavasti. (Hammett 1922)

Hieronnan vaikutuksia on tutkittu paljon etenkin pitkäaikaissairailla. Rintasyöpäpotilailla hieronnan on havaittu vähentävän nopeasti potilaiden ahdistuksen tunnetta. Hieronta voi vähentää ahdistusta ja masennusta huomattavasti myös ikäihmisillä ja MS-taudista, vakavasta ahdistuksesta, aivohalvauksesta, fibromyalgiasta tai autismista kärsivillä ihmisillä.

Näiden vaikutusten lisäksi on myös havaittu myönteisiä muutoksia potilaiden itsetunnossa, kehonkuvassa, sosiaalisessa käyttäytymisessä ja verenpaineessa. (Harris&Richards 2010, Hernandez-Reif et al. 1998, Billhult-Määttä 2009, Mok&Woo 2004, Demirbağ&Erci 2012, Cullen et al. 2005, Liao et al. 2016)

Ruotsalaistutkijoiden Billhultin ja Määtän tutkimuksessa raportoitiin vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsivien potilaiden subjektiivisia mielipiteitä kevyestä paineluhieronnasta. Tässä muutama artikkelissa mainittu kokemus potilaiden suusta:

“Ja sitten minusta tuli todella rentoutunut. En ole koskaan tuntenut mitään tällaista elämäni aikana.” 

“Se on hyvin mukavaa, kuin olisi rannalla[...]” 

"Tunnen rauhallisuutta ja harmoniaa, jota en melkein koskaan muutoin tunne."

“Voin saada näitä tuntemuksia lapsuudesta. Se tuntuu mahtavalta. Ne ovat hetkiä, jolloin olen voinut todella hyvin, ennen kuin tämä ahdistus alkoi.” 

“Saadessani hierontaa minusta tulee ihmisolentona arvokas. Pääsen niin lähelle toista ihmistä että minusta melkein tulee toinen ihminen. Näin minä tunnen.”

"Kyllä, hieronta auttaa minua ihmissuhteissani, jotka tavallisesti koen hankaliksi. Olen jäykkä ja silloin se on vaikeaa.”

Hieronta on siis tuottanut potilaille subjektiivisesti äärimmäisen merkittäviä kokemuksia.

Tämä on laajalle levinnyt kuva, kenties siksi että monet ihmiset
voivat samaistua kuvan väittämään. (Kuvalähde: weheartit)

Minkälainen kosketus tepsii ahdistuksen vähentämiseen ja olon parantamiseen? Tarvitaanko tähän hieronnan ammattilaista?

Käsittääkseni tätä asiaa ei ole tutkittu vielä laajamittaisesti, vaikka hieman tietoa aiheesta on olemassa. Itse uskoisin, että kosketustekniikan sijaan tärkeintä on se, että toinen osapuoli on tuttu ja turvallinen. Vieraan ihmisen kosketus voi olla stressaava kokemus erityisesti silloin, jos tilanteen turvallisuus tai toisen ihmisen motiivit ovat epäselviä. Usein kosketukseen pitää myös hieman totutella ennen kuin se alkaa tuntua hyvältä ja turvalliselta. Positiivinen tunneilmaisu tekee kosketuksesta myös miellyttävämpää. (Cullen et al. 2005, Coan et al. 2006, Ellingsen et al. 2014, Harjunen et al. 2017)

Myös lemmikkieläintä voi käyttää kosketuksen lähteenä (McConnell et al. 2011, Wells 2007). Oma kokemukseni on oikeastaan se, että jopa kasvien tunnustelu tai puuhun nojaaminen voi rentouttaa. Esimerkiksi nurmikolla kävely paljain jaloin on ollut mielestäni erityisen tehokas stressinhallintakeino kesäaikaan.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kosketuksen vaikutusmekanismeja ei tunneta hyvin, mutta ainakin oksitosiini-hormoni näyttäisi olevan tärkeässä osassa. Oksitosiini näyttäisi vähentävän stressihormonitasoja myös nenäsumutteena. (Uvnäs-Moberg 1998, Chen et al. 2011, Linnen et al. 2012)

Professori Matti Huttusen luento kosketuksen merkityksestä
käsittelee aihetta monista näkökulmista.
(Helsingin yliopisto 16.10.2014)

6. Kosketuskulttuurit ja normit

“No tässä on kato semmonen juttu, että protussa on "läheisyyskulttuuri" eli kaikki halailee ja silittelee toisiaan ihan kyllästymiseen saakka. Menin sinne aktiiviksi 2011 ja silloin se oli just sitä mitä tarvitsin kun oli just se läheisyyspulafiilis.”

- Kaverini kuvailua protuyhteisöstä

Suomalaisessa kulttuurissa kosketus ei ole parisuhteen ulkopuolella kovin arkinen ilmiö, vaan sitä pidetään tiettyjen poikkeustilanteiden (hautajaiset, urheilujoukkueen voitto, ystävän hyvästely) ulkopuolella usein epätyypillisenä käytöksenä, jota saatetaan pitää seksuaalisena tai muuten asiattomana.

Ilmiö toistuu käsittääkseni laajalti Pohjois-Euroopassa, Kanadassa ja Amerikassa sekä joissakin Aasian maissa. Esimerkiksi Japanissa suositaan tervehtiessä kumarrusta kättelyn sijaan.

Toisin on esimerkiksi Etelä-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa, joissa koskettaminen on keskeinen osa sosiaalista kanssakäymistä. Antropologi Ashley Montagu on tarkastellut aihepiiriä kirjassaan Touching: The Human Significance of the Skin (1986). Joissakin kulttuureissa, kuten Daniel Everettin kuvaamassa Piraha-heimossa, kosketuksen lisäksi jopa seksi on suhteellisen arkista ja vapaata verrattuna länsimaihin.

On sinänsä harmillista, että länsimaisessa kulttuurissa sosiaaliset normit ja 'normaalius' tuntuvat olevan jopa hieman ristiriidassa ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Kosketuksen vähäisyys normaalissa arkielämässä lisää kosketuksen kauppa-arvoa, minkä voi nähdä esimerkiksi läheisyysterapian yleistymisenä. Varsinaisen läheisyysterapian lisäksi tietysti myös erilaiset hierontapalvelut, Rosen-terapia ja energiahoidot käsittävät usein kosketusta, jolla voi olla rentouttavia vaikutuksia.

Kysyntää tämänlaisille palveluille on varmasti, kuten esimerkiksi Suomen kosketuskulttuuria käsittelevästä Taina Kinnusen kirjasta Vahvat yksin, heikot sylityksin: Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista tulee ilmi. Yhdysvalloissakin uutisoitiin taannoin, että läheisyyskaupan avannut nainen sai ensimmäisen viikon aikana jopa 10 000 yhteydenottoa.

Vaikka suuri osa väestöstä täällä suhtautuu kosketukseen varautuneesti, on maassamme kuitenkin lukuisia alakulttuureja, joissa ihmisen sosiaalisiin tarpeisiin kuten kosketukseen suhtaudutaan positiivisesti.

Yksi esimerkki on protu. Suomessa suuri osa pääkaupunkiseudun nuorista suorittaa rippileirin sijaan uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattoman Prometheus-leirin eli protun. Olen kysellyt tämän leirin käyneiltä kavereiltani protuyhteisöstä, ja he ovat yleensä pitäneet sen tärkeimpänä piirteenä nk. läheisyyskulttuuria. Protussa kosketusta ei nähdä ensisijaisesti seksuaalisena asiana, vaan osana normaalia sosiaalista kanssakäymistä.

Lisäksi on erinäisiä ryhmittymiä, jotka keräävät kosketusmyönteisiä ihmisiä yhteen. Esimerkiksi ryhmissä Cuddleparty Helsinki ja Cuddly people Finland ihmiset järjestävät eräänlaisia "halailukestejä". Monet saattavat myös päätyä harrastamaan esimerkiksi kontakti-improvisaatiota tai lavatanssia siksi, että tällaisissa harrasteissa ollaan fyysisessä kontaktissa muihin ihmisiin.

Ja toki tavallistenkin kaveriporukoiden kirjosta löytyy tapoja joka lähtöön. Joissakin omissa tuttavapiireissäni kosketus ei kuulu tapoihin lainkaan, mutta toisissa porukoissa taas halaillaan niin tervehtiessä kuin lähtiessäkin. Myös yksilötasolla vaihtelu on hurjaa: samassa kaveriporukassa yksi ihminen saattaa suorastaan rakastaa halaamista, kun samaan aikaan toinen kokee sen pääosin epämiellyttäväksi. Yhteiskuntamme on tasaisen täynnä niin halaushulluja kuin halausinhoajiakin.

Luulen että ryhmän, esimerkiksi kaveriporukan, tottuminen kosketukseen luo ihmisiin tietynlaista turvallisuudentunnetta, joka voi edistää myönteistä ryhmäidentiteettia, ryhmäläisten itsetuntoa ja sosiaalista vapautuneisuutta.

“But they all touch one another frequently. In the evenings, as it got dark, they loved to

touch me too, especially little children, who would stroke my arms, hair, and back.”

- Daniel Everettin kuvailua Amazonin viidakon Piraha-kulttuurista

"Tuntoaistin välittämä kosketus tekee meistä inhimillisiä ja seurallisia olentoja, joita olemme. Ilman kosketusta ei syntyisi luottamuksen ja kiintymyksen tunteita, joihin koko lajimme menestys perustuu."
- Tiede (6.10.2016)

7. Miten edistää omaa sosiaalista elämää?

"Kasvatustieteiden tohtorin Niina Junttilan mukaan jopa 20 prosenttia Suomessa asuvista lapsista ja nuorista kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Lähes puolella heistä yksinäisyys jatkuu vuodesta toiseen."

- (Helsingin Sanomat 28.3.2013)

Pelkkä ihmisten asettaminen samaan paikkaan ei tule ratkaisemaan yksinäisyysongelmaa. Ystävyys tarvitsee toimiakseen myös toistuvia mielekkäitä kohtaamisia, joiden motivoimina osapuolilla on halua viettää yhteistä aikaa aina uudelleen. Hyvät kohtaamiset toimivat ihmisten välillä kuin liima, joka kiinnittää heidät kavereiksi tai ystäviksi. Tämän vuoksi yksinäisyyden ratkaisemisessa tulisi panostaa tavalla tai toisella myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Omien sosiaalisten taitojen aktiivinen kehittäminen on ajankohtainen ja monissa tapauksissa erittäin tehokas keino korjata oman sosiaalisen elämän puutteita. Kyse on siis siitä, että otetaan tietoiseksi tavoitteeksi kehittää omaa taitoa olla muiden ihmisten seurassa siten, että lopputulos olisi kaikille mukava.

Aloin kehittää sosiaalisia taitojani noin neljä vuotta sitten. Viime aikoina olen saanut kuulla monilta kavereiltani palautetta, jonka mukaan minua 'tuskin voi tunnistaa samaksi henkilöksi' kuin ennen, sillä ulosantini on muuttunut näiden vuosien aikana 'yhdestä ääripäästä toiseen ääripäähän', eli siis huomattavasti entistä sujuvammaksi ja mukavammaksi. Uskon että tällaiseen positiiviseen kehitykseen pystyy moni, kunhan kehitykselle antaa mahdollisuuden ja reilusti aikaa.

Sosiaalisten taitojen kehittäminen ei ole hyödyllistä vain yksinäisille, vaan hyöty ulottuu hyvin myös muihin ihmissuhteisiin, parisuhde-elämään ja työelämäänkin. Sosiaaliset taidot eivät ole hyödyksi ainoastaan oppijalleen, vaan voivat tuottaa iloa myös niille ihmisille joita tämä kohtaa.

Tässä on keskeiset askeleet oman sosiaalisen elämän parantamiseen:

I. Pohdi tilannettasi

Monet ihmiset oppivat sosiaalisesti taitaviksi ja kiinnostaviksi yksinkertaisesti jakamalla ongelmansa osiin ja etsimällä niihin ratkaisuja:

• Mitä voin tehdä tullakseni kiinnostavammaksi?
• Miten pääsen eroon ujoudestani?
• Missä paikoissa voin tutustua uusiin ihmisiin?
• Miten voisin nauttia juhlista enemmän?
• Miten voisin ilmaista itseäni paremmin?
• Miten voisin jatkaa suhdetta tutustumisen jälkeenkin?
• jne...

On hyvä huomata, että nämä sosiaaliseen elämään liittyvät asiat koskettavat itse asiassa kaikkia ihmisiä. Täten voit käsitellä näitä teemoja vaikka arkisissa keskusteluissasi tuttaviesi kanssa. Ihmiset ovat usein yllättävänkin kiinnostuneita keskustelemaan ihmissuhteista, vaikka moni ei näihin aiheisiin oma-aloitteisesti siirrykään.

II. Lue aiheesta

Internetistä on nykyisin saatavilla paljon tasokasta pohdintaa liittyen sosiaalisen elämän kehittämiseen. Alla mainittakoon joitakin esimerkkejä:

• Jäänmurtajat Oy tuottaa kursseja, luentoja ja blogiartikkeleita liittyen ihmissuhdetaitojen kehittämiseen.
• Alaks olee? -blogissa on paljon materiaalia uusiin ihmisiin tutustumisesta.
• Elä Paremmin -blogissa on lukuisia artikkeleita ihmissuhteista.
• Pupulandian kirjoituksessa on hyviä pohdintoja uusiin ihmisiin tutustumisesta.
• Dr. NerdLove kirjoittaa samoista aiheista erinomaisesti englanniksi

Ystäväni Jevgeni Särki on julkaissut e-kirjan nimeltä Eroon ujoudesta. Seurasin kirjan kirjoitusprosessia läheltä ja voin sanoa että olen ollut hämmästynyt kirjan korkeasta laadusta. Suosittelen!

Karla Niemisen kirja Olet hyvä tyyppi on myös hyvää luettavaa tällä saralla. Kirjoittaja on siis Jäänmurtajat-firman perustaja.

Kaksi suosituksen arvoista kirjaa ihmissuhdetaitojen kehittämisestä.

Olen myös itse kirjoittanut ystäväni Ollin kanssa artikkelin 18 kirjaa ihmissuhteista: Miten kehittää sosiaalisia taitoja?, joka perehdyttää jonkin verran aiheeseen liittyvään self help -kirjallisuuteen. Olen myös koonnut ajatuksia herättäviä lainauksia liittyen ihmissuhteisiin.

III. Altistu uusille tilanteille

Pelkkä pohdinta ja asioiden lukeminen ei riitä sosiaalisten kykyjen kehittämisessä, vaan pohdittuja ideoita täytyy lisäksi testata ja arvioida käytännössä. Yksinäisyys katoaa vasta hyvien kohtaamisten myötä.

Täten etenkin yksinäisen on syytä tarkkailla millaisia tapahtumia, harrastuksia, kerhoja, vapaaehtoishommia ja yhteisöjä on tarjolla, ja käydä kokeilemassa eri vaihtoehtoja. Käymällä läpi paljon erilaisia ryhmiä, todennäköisyys kohdata aivan erityisen miellyttäviä ihmisiä kasvaa huomattavasti.

Tässä on vielä pari linkkiä aiheeseen liittyen:

• Alaks olee? - Miten löytää kavereita, mm. osat 2, 4, 5, 7, 8, 9, 10, 14
• Jäänmurtajat - Täältä löydät itsellesi seuraa
• NYT liikunta - Ilmaisia liikuntatunteja Helsingissä
• Visit Helsinki - Tapahtumia

Facebookista löytää myös ystäviä-hakusanalla hyvin monia uusien ystävien löytämiseen tarkoitettuja ryhmiä. Näitä ryhmiä on lueteltu tämän kirjoituksen alla (Liite 7).

Omaa sosiaalista elämääni rikastuttaneita yhteisöjä ja harrasteita viime vuosina ovat olleet muun muassa operetti, kuoro, opiskelijajärjestö, haasteryhmät, poliittiset ryhmät, kaverin kunnallisvaalikampanjan tukitiimi, asukastoimikunta, improvisaatioryhmä, karaoke ja katusoittelu kavereiden kanssa.

IV. Minun vinkkejäni sosiaaliseen elämään

(1) Ole aktiivinen ja havaitse mahdollisuudet.

• Viimeisten neljän vuoden aikana olisin missannut 80% läheisistä ystäväsuhteistani, jos en olisi itse ollut tutustumisessa aloitteellinen osapuoli, joka menee tutustumaan toiseen. Romanttisista jutuista yli 90% olisi jäänyt alkamatta. Kaikki suhteeni olisivat myös jääneet heikkolaatuisemmiksi, mikäli en olisi kehittänyt sosiaalisia taitojani.
• Meidän kulttuurimme ihmiset ovat keskimäärin passiivisia ja ujoja. Älä odota että joku osoittaa kiinnostusta sinuun, vaan ole aloitteellinen itse niin tutustumisessa kuin ihmissuhteidesi laadun parantamisessa.

(2) Älä keskity liikaa itseesi; suuntaa huomiosi muihin

• Monilla ihmisillä on tapana keskittää sosiaalisissa tilanteissa huomionsa omaan itseensä, omaan ulkonäköön, omaan olotilaan, omiin mielipiteisiin sekä siihen, miten he itse voivat hyötyä muista ihmisistä.
• Liika itseensä uppoutuminen kuitenkin helposti lamauttaa, eristää ja synnyttää epäluottamusta. Tällöin ihmiset huomaavat, että et ole tilanteessa heidän kanssa vuorovaikuttamista varten. Tämän vuoksi neuvoisin olemaan enemmän läsnä muille, ja unohtamaan välillä itsensä.
• Keskustelun yhteydessä katsekontakti, lähietäisyydeltä juttelu ja puhuminen asia-aiheista tai toisesta keskustelun osapuolesta auttavat suuntaamaan huomiota pois itsestä.

(3) Saat mitä annat: toimi esimerkkinä luottamuksessa

• Jos olet ihmisille rento, hekin rentoutuvat. Jos olet rehellinen, hekin käyttäytyvät rehellisesti. Jos olet vapautunut, hekin vapautuvat. Näin ainakin karkeasti ottaen. Muista siis hymyillä ensimmäisenä ja asennoitua muihin ikään kuin he olisivat vanhoja tuttujasi - tällöin samanlainen käytös muuttuu heille paljon helpommaksi.
• Tämä lienee omalla kohdallani tärkeimpiä syitä, miksi nykyään niin monet tutustumiset kääntyvät nopeastikin erittäin positiivisiksi.
• Elä Paremmin -blogissa on erinomainen kirjoitus luottamisesta.
• Karla Niemisen Olet hyvä tyyppi -kirjassa kirjoitetaan positiivisen reaktion olettamisesta näin: "Tämä perusluottamus ystävällisyyteen on luonnollisen tutustumisen edellytys. Se on kadonnut monilta tai heillä ei ole sitä koskaan ollutkaan. Päätä jättää jatkuva epäily ja opettele positiivisen ensioletus."

(4) Puhu siitä, mistä välität.

• Erään sanonnan mukaan yksinäisyys ei johdu ympärillä olevien ihmisten vähyydestä, vaan siitä, ettei kykene kommunikoimaan ihmisille niitä asioita, jotka kokee tärkeiksi.
• Mitä kattavammin pystyt viestimään ajatuksiasi ja sinulle tärkeitä asioita muille ihmisille, sen enemmän tulet nauttimaan ihmissuhteistasi. Pyri siis rehellisyyteen ja omana itsenäsi olemiseen. Puhu siitä, mikä on mielen päällä ja tuntuu tärkeältä, ainakin jos se sopii sosiaaliseen tilanteeseen.
• Yö-yhtyeen laulussa Erakko mainitaan tämä runollisesti: "Erakoksi muuttuu moni silloin, kun ajatukset pitää omanaan. Moni osaa jakaa muille salaisuuden - sen salaisuuden, jolla portit avataan"

(5) Negatiivisuus tarttuu: kohtuullista kiusallisia eleitäsi

• Erityisesti kiusalliset tunnetilat tarttuvat helposti muihin. Tunnista siis ilmaisemasi alistuvuus, ylivarovaisuus, epävarmuus, kiusallisuus, jäykkyys, pakonomaisuus, kielteisyys, epäkohteliaisuus, epätoivoisuus ja perusteeton anteeksipyyteleväisyys. Näitä voi olla hyvä oppia vähentämään ajan kanssa.

(6) Huolettomuus tarttuu: opi ilmaisemaan positiivisuutta

• Hymyily, ryhdikkyys, vapautuneisuus sekä sopiva määrä varomattomuutta, kepeyttä, varmuutta, positiivisuutta ja innostuneisuutta voivat tarttua erittäin hyvällä tavalla toiseen ihmiseen. Tämäkin voi olla pitkän aikavälin tavoite, josta ei kannata ottaa liikaa paineita.
• Hienovaraiset myönteiset eleet ovat riittäviä. Pitkitetty hymyileminen voi olla jopa puskevaa, mutta sen sijaan satunnaiset lyhyet hymyt ja naurut tai rennot haukotukset viestivät toiselle osapuolelle, että emotionaalinen skaalasi ulottuu positiiviselle puolelle asti.

(7) Näin saat toisen ihmisen puhumaan enemmän itsestään

• Ihmisillä on usein vaikeutena, että keskustelun aikana toinen osapuoli vastaa kysymyksiin todella lyhyesti. Tällöin tutustuminen käy hankalaksi puheen ollessa vähäistä: 'käytkö sä usein täällä?' -- 'joo, kyllä mä käyn' -- 'ai okei, kiva' -- 'niinpä'
• Eräs kelpo ratkaisu tähän on se, että odotat vielä toisen vastauksen jälkeen rauhassa 4-6 sekuntia ylläpitäen neutraalia katsekontaktia. Useissa tilanteissa tämä saa toisen ihmisen kokemaan, että hänen pitäisi täyttää hiljaisuus jatkamalla omaa puheenvuoroaan vielä hieman pidemmälle: 'käytkö sä usein täällä?' -- 'joo, kyllä mä käyn ........ täällä käymisestä on tullut tällainen ihan tyydyttävä vakiorutiini lauantai-illoille' 
• Toinen ratkaisu on avointen kysymysten suosiminen pelkkien suljettujen kysymysten tilalla. Niitä voi myös alustaa kertovilla kommenteilla.
• Suljettu kysymys (ei suositeltu): 'käytsä usein täällä?', 'mitä harrastuksia sulla on?'
• Avoin kysymys (suositeltu): 'mitä tuumaat tästä paikasta?', 'onko sulla millainen tapa kuluttaa vapaa-aikaa?'
• Kertova kommentti ja avoin kysymys: 'olen alkanut kiinnostua paljon pukeutumisjutuista, ja nykyään tiirailenkin aika paljon muidenkin ihmisten asuvalintoja ihan mielenkiinnosta... sullakin näyttää olevan harkittu tyyli, joten ilmeisesti tunnet tätä aihetta hyvin?'

(8) Ehdota. Älä pyydä.

• Ihmisiltä ei kannata pyydellä seuraa esimerkiksi sanomalla "Moi! Voisitko hengata mun kaa ke/to?"
• Nykyään kannattaa pelata kiinnostavilla, positiivisilla ja rennoilla tarjouksilla: "Moi! Ajattelin katsoa leffan x tämän viikon ke/to. Tuu mukaan kattoo, ois siistii nähä sua :)"
• Miksi näin? Ihmiset ajattelevat aina myös itseään ja omaa mukavuuttaan. Tuskinpa saat toiselta ihmiseltä seuraa, jos tämä ei koe hyötyvänsä seurastasi jollakin tasolla, esimerkiksi kokemalla positiivisia tunteita seurassasi. Hyvä ihmissuhde ei synny velvollisuudesta vaan siitä, että molemmat tykkäävät yhdessäolosta.

(9) Sovi tapaamiset monta päivää etukäteen.

• Minua lähestytään välillä kysymyksillä "voidaanko nähdä tänään" tai "haluaisitko nähdä huomenna aamulla". Monet ihmiset ovat kuitenkin kiireisiä, joten usein tapaamiset täytyy sopia useammankin päivän päähän.

(10) Ilmaise itseäsi selkeällä tavalla.

• Viisaat ovat sanoneet, ettei sosiaalisissa tilanteissa ole niin paljoa merkitystä sillä, mitä tarkalleen ottaen sanot. Toisen ihmisen näkökulmasta sanojakin tärkeämmässä asemassa ovat tarkoitusperäsi, motiivisi ja tunneilmaisusi. Jos nämä jäävät epäselviksi eikä toinen ihminen ymmärrä, miksi käyttäydyt kuten käyttäydyt, seuraa usein vaivaannusta ja epäluottamusta.
• Tiedosta ihmisten välisen vuorovaikutuksen hienovaraiset puolet: kehonkieli, ilmeet, tunneilmaisu, puheilmaisu, normit ja katsekontakti. Näiden taitojen oppiminen ei ole suoraviivaista, mutta oppimalla niissä sujuvammaksi tulet sekä mielenkiintoisemmaksi että turvallisemman tuntuiseksi muille.
• Katsekontaktiin liittyen kannattaa katsoa tämä oivaltava YouTube-video.

(11) Ota vaikutteita.

• Kohdatessasi ihmisiä joista pidät tavallista enemmän, mieti miksi koet juuri heidät miellyttävinä tai vetovoimaisina. Katso kuinka nämä ihmiset käyttäytyvät, ja yritä oppia heiltä parhaasi mukaan.
• Myös eräät YouTube-kanavat kuten esimerkiksi Charisma on Command ovat analysoineet karismaattisina pidettyjen julkisuuden henkilöiden käytöstä.

(12) Sijoita onnellisuuteen.

• Positiivisuus on ihmissuhteissa arvokas valuutta. Hyvää mieltä on kuitenkin erityisen vaikea levittää, jos oma mieli on taipuvainen kielteisiin tunteisiin. Pidä siis huolta henkisestä hyvinvoinnistasi.
• Minun kohdallani toimivia apukeinoja tähän ovat muun muassa uni, ulkoilu, ihmiskosketus, hyvät ruokailutottumukset, musiikki, mielekkäät harrasteet sekä säännöllinen rauhoittuminen ja lepo kiireisten päivienkin keskellä. Monet ovat raportoineet meditaation auttavan myös sosiaalisissa tavoitteissa.

(13) Puhu ihmisiä koskettavista aiheista.

• Monilla ihmisillä ei ole juuri lainkaan sellaisia kavereita, joiden kanssa voisi keskustella mielekkäästi esimerkiksi ihmissuhteista, tunteista tai seksuaalisuudesta. Nämä aiheet kiinnostavat lähes jokaista, mutta ihmiset ovat usein ujoja pohtimaan niitä yhdessä. Mikäli pystyt puhumaan avoimesti näistä aiheista, saatat saada uusia ystäviä pelkästään sillä.
• Nämä mainitut puheenaiheet herättävät sen verran tunteita, että niiden suhteen tilannetaju ja hienovaraisuus ovat ehdottomasti plussaa.

(14) Perehdy erilaisiin aiheisiin.

• Käy joogatunnilla. Kuuntele kymmenen räppilevyä. Käy yökerhossa. Lue romaani. Kokeile kiipeilyä. Mene katsomaan jokin suosittu musikaali.
• Tutustumalla uusiin ja erilaisiin aiheisiin saat enemmän tarttumapintaa erilaisten ihmisten kanssa.
• Itse esimerkiksi koin ennen valtavan kuilun minun ja rap-musiikista kiinnostuneiden välillä, koska inhosin kyseistä musiikkityyliä radiohittien perusteella. Päätin kuitenkin kokeilun vuoksi kuunnella noin 20-30 kotimaista rap-levyä ihan tutustumisen iloksi. Sain uuden keskustelunaiheen, pari uutta lempiartistia ja lisäksi ymmärrän nyt monien ihmisten musiikkimieltymyksiä paremmin.

(15) Epätoivoisuudesta: seiso omilla jaloillasi.

• Mikäli olet yksinäinen tai huonovointinen, saatat jopa tahtomattasi antaa ihmisille signaaleja siitä, että haluaisit heidän ottavan jonkinlaisen vastuun sinusta tai hyvinvoinnistasi. Epätoivoisuus eli liika tarvitsevuus kuitenkin valitettavasti näyttää usein karkottavan kavereita ympäriltä.
• Luultavasti ongelma on se, että monet ihmiset tulkitsevat epätoivoisen käytöksen siten, että heidän oma vapautensa käyttäytyä täysin vapaasti on uhattuna: He kokevat että heidän on ikään kuin pakko samaistua seurassasi kielteiseen ja jäykkään muottiin. Tämä on kuitenkin monille henkisesti raskasta, ja vaihtoehtona useimmilla on myös vapaampi hengailu muiden ihmisten kanssa.
• Mikäli huomaat olevasi tällainen “epätoivoinen” kaveri, kannattaa tehdä selväksi itsellesi ja muille, että vain sinä itse olet vastuussa itsestäsi. Kun hengailet ihmisten kanssa, anna tilaa myös huumorille ja vapautuneelle, rennolle käytökselle. Jos kaipaat lohtua esimerkiksi halin muodossa, ymmärrä että sen täytyy aina olla toiselle osapuolelle vapaaehtoista, jotta tämän kokemus omasta vapaudestaan säilyy.

(16) Ohjaa keskustelun viitekehystä mielekkääseen suuntaan.

• Sosiaaliset tilanteet rakentuvat subjektiiviselle pohjalle. Tärkeintä ei ole se, mitä tapahtuu, vaan miten ihmiset tulkitsevat tilanteita mielessään.
• Sinulla on jatkuvasti mahdollisuuksia ohjata sitä, mihin suuntaan ihmisten huomio kohdistuu ja miten ihmisten tulkinnat eri tilanteista ja asioista rakentuvat. Tästä käytetään sosiaalitieteissä termiä framing, suomeksi tulkintakehyksen rakentaminen eli kehystäminen.
• Oppikirjamääritelmän mukaan: "Kehystäminen on joidenkin puolien valitsemista havaitusta todellisuudesta ja niiden tekemistä muita näkyvämmäksi viestivässä tekstissä, niin että suositaan ja edistetään tiettyä ongelmanmäärittelyä, kausaalista tulkintaa, moraalista arviota ja/tai toimintasuoritusta".
• Käytännön esimerkkinä äärimmäisestä kehystämisestä otetaan vaikkapa Donald Trumpin tapa kuvailla Pakistania täydellisen positiivisessa valossa, vaikka hän on ennen kirjoittanut samasta maasta kielteiseen sävyyn: "Pääministerin vierailukutsusta Pakistaniin Trump sanoi, että tulisi mielellään fantastiseen maahan, fantastisten ihmisten fantastiseen paikkaan. Kertokaa pakistanilaisille, että he ovat mahtavia ja kaikki tuntemani pakistanilaiset ovat poikkeuksellisia ihmisiä".
• Jos itse tulkitset todellisuutta positiivisesta näkökulmasta, tuomalla esiin miellyttäviä asioita ja liittäen ilmaisuusi myönteisiä tunnetiloja, saattaa tästä sinun tulkinnastasi tulla myös osa toisen ihmisen subjektiivista todellisuutta.

(17) Kosketa.

• Fyysinen kosketus voi olla erittäin tehokas apu ihmissuhteiden syventämiseen. Se voi tuoda hyvää oloa, rauhoittaa ja yhdistää ihmisiä. Selvitä, ketkä tuttavasi pitävät kosketuksestasi esimerkiksi kättelyn, halaamisen, silittelyn, hartiahieronnan tai vaikkapa kevyen nojaamisen muodossa.
• Ole kuitenkin tarkkana. Kosketuksesi voi tuntua ihmisistä epämukavalta, mikäli se tapahtuu toisen tahtomatta ja varsinkin silloin, jos et huomaa tai huomioi sitä, ettei toinen tykkää. Yleensä kosketusta on syytä jatkaa ainoastaan silloin, jos toinen selvästi näyttää pitävän siitä.
• Kosketukseen on syytä liittää positiivisia eleitä, ja koskettaessa on syytä välttää negatiivisia ilmeitä ja eleitä. Kirjasta Yksinäisten Suomi (2016): "Ystävälliset kasvot vahvistavat [kosketuksen] miellyttävää kokemusta, kun taas nyrpeät, kulmakarvat kurtussa olevat kasvot vähentävät mielihyvää. Kosketuksen ja kasvojen ilmeen välinen yhteensopivuus tai ristiriita tunnistetaan herkästi."
• Myös keskustelun tunnepitoisia hetkiä ("onpa siistiä!") voi korostaa koskettamalla toista esimerkiksi olkavarteen. Kämmenselkä on rentoon kosketukseen parempi käden osa kuin vaikkapa sormet. Kannattaa sekin huomioida, että kosketus on paljon luontevampaa, jos seisot/istut aivan lähietäisyydellä toisesta. On melko kiusallista kurottaa kädellä kaukaa, jotta yltäisi koskettamaan toista.

(18) Romanttiset suhteet ja parinvalinta: ajatuksia

• Monilla on huolia romanttisen seuran löytämisen suhteen. Tässä on joitakin ajatuksiani aiheesta.
• Romanttisissa suhteissa tarvitaan pääosin aivan samoja taitoja kuin kaverisuhteissakin (keskustelutaidot, avoimuus, luotettavuus, edustavuus, hygienia, itsenäisyys). Lisäksi tärkeitä ovat aloitteellisuus ja pieni määrä seksuaalista jännitettä.
• Aloitteellisuus tarkoittaa kykyä viedä suhdetta eteenpäin. Monet eivät osaa kertoa kiinnostuksestaan ihastuksilleen, vaan jäävät kevyen flirttailun tasoille kuukausiksi. Hyvin usein homma menisi eteenpäin sillä, että 15-60 minuutin mielekkään tutustumisen jälkeen toteaisi kiinnostavalle henkilölle: "oot viehättävä, oisko sulla halua mennä mun kanssa treffeille? :)".
• Jännitteeseen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Hieman vihjaileva pukeutuminen, puhe, katsekontakti tai kosketus voivat lisätä jännitettä. Samoin kiusoittelulla ja pienellä määrällä tahallista provosointia voi olla paikkansa. Sen sijaan epätoivoisuus, negatiiviset tunteet, alistuvuus, ylivarovaisuus ja hätäily voivat tappaa jännitteen.
• Miehille on tarjolla joitakin kelpoja opaskirjoja liittyen romanttisiin suhteisiin (Models, New Game+, Mode One).

(19) Romanttiset suhteet ja parinvalinta: torjunnat

• Entäs kun kiinnostava ihminen ei tykkääkään sinusta?
• Torjuntoja tulee kaikille ja ne on järkevintä hyväksyä tämän kaavion mukaisesti. Jos kerrot kiinnostuksestasi suoraan, osa ihmisistä kiinnostuu selkeästi ja heti. Nämä ovat yleensä valtavan paljon kivempaa seuraa kuin epäselvemmät tapaukset.
• Kaikki ehkä- ja ei-tapaukset kannattaa jättää toistaiseksi rauhaan. Osa heistä saattaa muuttaa mielensä myöhemmässä elämänvaiheessa, jolloin he ottavat itse yhteyttä. Eräs parisuhteeni alkoi siten, että kerroin naiselle kiinnostuksestani ja hän torjui minut. Pari kuukautta myöhemmin hän teki kuitenkin selkeän aloitteen minulle. Hänen elämäntilanteensa oli muuttunut, ja hän tiesi että olisin myöntyväinen hänen aloitteeseensa.
• Miksei ei kannata suuttua torjunnasta, tai yrittää muuttaa sinua torjuneen mieltä? Sen vuoksi, ettei tykkääminen ole neuvoteltavissa oleva tietoinen päätös. Ajattele tilanne, jossa ihana naapurisi tarjoaa sinulle puolukkahilloa, mutta et voi sietää puolukoiden makua. Tietoisesti haluaisit ehkä syödä hillon kohteliaisuudesta, mutta se ei vain tuntuisi yhtään mukavalta. Romanttinen torjunta toimii usein samalla periaatteella, eli saatat olla hyvä tyyppi, mutta aivokemian tasolla toinen ei voi kokea saavansa sinusta sitä tarvittavaa mielihyvää. Silloin eivät vakuuttelut tai suostuttelut auta.
• Vaikka saisit 30 torjuntaa peräkkäin, saattaa seuraava ihminen pitää sinusta valtavasti. Ihmisten mieltymykset ovat äärimmäisen vaihtelevia: on normaalia että sama ihminen on yhden mielestä ällöttävä ja toisen mielestä täydellinen.

(20) Romanttiset suhteet ja parinvalinta: altavastaajuus

• Parisuhdemarkkinoilla lamauttava joskin yleinen kokemus on "minä en varmaan kelpaa kenellekään". Tämä ajatusmalli edustaa altavastaajuutta, jossa jäädään herkästi murehtimaan omaa tilannetta ja otetaan jokaiset treffit jopa työhaastattelun kaltaisina raskaina suorituksina.
• Tällainen itsekeskeinen ajattelumalli ei ole kovin viehättävä. Robert Greenen sanoin: "Viettelijät eivät koskaan ole itseensä uppoutuneita - heidän katseensa on suuntautunut ulospäin, ei sisään. Kun he tapaavan jonkun, heidän ensimmäinen toimensa on päästä tämän ihmisen sisään ja nähdä maailma heidän silmiensä kautta."
• Kokeile siis päinvastaista strategiaa: Lakkaa ajattelemasta seuranhakua hetkeksi omista tarpeistasi käsin (minä haluan nyt seuraa) vaan kuvittele päällimmäisenä muiden ihmisten tarpeet (he haluavat nyt seuraa). Kun projisoit yleiset parinvalinnan haasteet (on niin vaikeaa löytää seuraa) muihin ihmisiin, tällöin voit ajatella itsesi potentiaalisena seuran tarjoana heille.
• Silloin et ole enää ihminen joka pyytää seuraa, vaan olet ihminen joka tarjoaa seuraa toiselle, koska ajattelet tämän mahdollisesti haluavan sitä. Samanlainen tilanne kuin näkisi janoisen ihmisen ja tarjoaisi sille lasillisen vettä.
• Omalla kohdallani tällainen perspektiivin muutos johti voimaantumisen kokemukseen, sillä se muutti kokemani aseman pariutumismarkkinoiden altavastaajasta potentiaaliseksi halun kohteeksi. Tämä vähensi pariutumiseen liittyviä epätoivon tunteita ja näkyi ulospäin lisääntyneenä itsevarmuutena, mikä edelleen helpotti 

(21) Ole yleisedustava.

• Tietyt ominaisuudet herättävät arvostusta ja yleensä helpottavat sosiaalista elämää lähes siitä riippumatta, millaiseen kaveriporukkaan kuulut. 
• Hyvä ulkonäkö (urheilullisuus, ryhti, siisteys, tyylikkyys, hyvinvointi), henkilökohtaiset resurssit (sosiaalinen asema, raha/valta) sekä hyvät sosiaaliset taidot ovat käytännössä aina eduksi sosiaalisiin tilanteisiin.
• Monet muut piirteet ovat edustavia vain tietyissä ihmisporukoissa (esimerkiksi asiaa A/B/C koskeva tietämys, musiikkimaku, kirjaviisaus). Esimerkiksi vain hyvin harvat ihmiset antavat minulle arvostusta siitä, että tunnen hurjasti power metal -tyylilajin bändejä tai että ymmärrän moraaliperustojen merkitystä puoluepolitiikassa.
• Kun olet edustavampi, tällöin ihmiset ovat sinulle keskimäärin ystävällisempiä ja myös halukkaampia viettämään aikaa seurassasi.

(22) Ylikilttiä ei kunnioiteta

• Toisen ihmisen kunnioittaminen ja pelko kulkevat osittain yhdessä. Tavallisesti se, että toinen ihminen uskaltaa käyttäytyä toisen seurassa huonosti, tulkitaan kunnioituksen puutteeksi tätä kohtaan. 
• Kunnioitusta muilta on helpompi saada kun ensin näyttää ulospäin kunnioittavansa itseään: panostat itseesi, pukeudut hyvin, seisot suorassa, vaadit hyvää kohtelua, asetat rajoja ja pyydät työstäsi hyvää palkkaa. Jos annat ihmisille merkkejä siitä, että esimerkiksi huono kohtelu on kerran okei, silloin he todennäköisemmin kohtelevat sinua huonosti myös ensi kerralla.

(23) Älä ole täydellinen.

• Ihmissuhteissa edustavuus ja sosiaaliset taidot ovat erittäin hyödyllisiä ominaisuuksia. Kuitenkin pelkkä edustavuus ja verbaalinen taitavuus itsessään ovat hieman kylmiä piirteitä. Ne kaipaavat vastapainoksi myös inhimillisyyttä. 
• Liika täydellisyyden tavoittelu jäykistää tunnelmaa. Ihmiset haluavat nähdä myös toistensa tavallisia puolia. On siis täysin sallittua olla välillä tylsä, väsynyt tai jäinen. On hyväksyttävää päästää suustaan tyhmiä asioita, puhua jännittyneenä liian hitaasti tai mokailla eri tavoin. Tällaisten asioiden kanssa kannattaa olla sujut - se keventää tunnelmaa.
• Erään sanonnan mukaan ihmiset kiinnostuvat toistensa rosoisista kulmista. Monet julkisuuden henkilöt muusikoista presidentteihinkin saavat viehätysvoimaansa osittain juuri siksi, että he eivät edes yritä olla täydellisiä, vaan tuovat hyvin esille myös epätäydelliset puolensa.

Yllä olevat vinkit ovat ensisijaisesti suuntaviivoja, joiden mielekäs toteuttaminen ei yleensä tapahdu päivien tai viikkojen aikana, vaan on yleensä vuosikausien mittainen prosessi. Näiden asioiden oppiminen on todennäköisesti hyödyksi, mutta kannattaa varoa ettei homman mielekkyys kaadu suorittamisasenteeseen.




8. Miten kitkeä yksinäisyys Suomesta?

(1) Matalan kynnyksen yhteisöjen luominen

Yksinäisyyden tilalle on ehdotettu vähemmän latautunutta käsitettä yhteisön puute. Laadukkaalle yhteisöllisyydelle olisi Suomessa kysyntää, eikä ainoastaan yksinäisyydestä kärsivien ihmisten keskuudessa. Erityisesti uusillekin ihmisille avoimien, matalan kynnyksen yhteisöjen muodostaminen on yksi käytännön ratkaisu yksinäisyysongelmaan.

Nykyisin esimerkiksi seurakunnat ja opiskelijajärjestöt tekevät ansiokasta toimintaa järjestämällä ihmisiä yhdistävää toimintaa. Tarvetta on kuitenkin vielä useammillekin tällä tavoin toimiville, säännöllisesti ihmisiä yhteen kokoaville yhteisöille.


(2) Yksilötason toiminta

Yksilön voi olla raskasta ottaa vastuuta toisen ihmisen hyvinvoinnista, minkä vuoksi mene juttelemaan yksinäiselle -tyyppiset neuvot lienevät monille liian korkean kynnyksen toimintaa, varsinkin jos niihin liittyy oletus toistuvasta sosiaalisesta kanssakäymisestä vain toisen auttamisen nimissä.

Toisaalta tässäkin yhteydessä pienetkin auttavat teot voivat olla merkityksellisiä, joskus jopa keskeisiä yksinäisen elämän helpottamiseksi. Jos huomaan jonkun olevan yksinäinen, saatan tarjota esimerkiksi jutteluseuraani ja/tai hartiahierontaa tai pyytää tätä mukaan kaveriporukkani hengailuihin. Yksinäisyys saattaa passivoittaa ihmistä, joten voi hyvinkin olla syytä rohkaista toista useampaankin otteeseen.

Mielestäni tällainen myönteinen yksilötason toiminta on siis suositeltavaa, jos siihen vain riittää rohkeutta ja voimia.


(3) Kaveriporukoiden toiminta

Pienillä kaveriporukoilla voi olla taipumusta sellaiseen klikkiytymiseen, jossa uusien ihmisten on vaikea tulla ryhmään mukaan. Tällöin on aina plussaa, jos edes yksittäiset ryhmän jäsenet tukevat uuden ihmisen mukaan tulemista esimerkiksi antamalla tälle positiivista huomiota.

Kaveriporukoiden sisällä erilaisia konflikteja ratkotaan usein juoruamisen ja hankalaksi koetun ihmisen poissulkemisen keinoin. Ottaen huomioon yksinäisyyden erittäin haitalliset vaikutukset elämänlaatuun, olisi toivottavaa että ihmiset kehittäisivät myös rakentavampia keinoja ihmissuhdekonfliktien ratkomiseksi, jotta riitatilanteet eivät johtaisi niin usein sosiaalisten suhteiden katkeamiseen.


(4) Tietoisuuden levittäminen

Yksinäisyystutkija Niina Junttila on todennut, ettei yksinäisyys ole ratkaistavissa vain tarjoamalla yksinäiselle seuraa. Tämä johtuu siitä, että yksinäisyys muuttaa ihmismielen sellaiseen tilaan, jossa tutustuminen käy monin verroin tavallista vaikeammaksi:

"Yksinäisen aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten hän tulkitsee sosiaalisia tilanteita. Hän on ehkä yrittänyt tutustua mutta tullut torjutuksi. Yksinäinen odottaa jo etukäteen joutuvansa loukatuksi ja suojelee alitajuisesti itseään. Silloin hän vetäytyy ja hänestä tulee sulkeutuneen ja vihaisen oloinen.

(...) Yksinäisiä pitäisi kohdella samoin kuin ihmisiä, joilla on voimakas sosiaalinen fobia."

On kriittistä tiedostaa, että yksinäisen ihmisen mieli on sosiaalisissa tilanteissa yleensä tavallista alttiimpi negatiivisille tunteille. Tämä saattaa johtaa liialliseen itsesuojeluun ja vaikeuksiin rentoutua ihmisten seurassa.

Yksinäisessä mielentilassa pienikin kohtaaminen voi tuntua yhtä vaikealta kuin puhe-esityksen pitäminen normaalissa mielentilassa. Yksinäinen saattaa vältellä hyviäkin tutustumistilaisuuksia, sillä hän saattaa kokea tilanteet enemmän uhkaavina kuin lupaavina. Ja tilaisuuksissakin hän saattaa samasta syystä kääntyä sisään, vaikka tutustuminen tarvitsisi ulospäinsuuntautuvaa asennetta.

Erään baarin pitäjä kuvaili yksinäisiä asiakkaitaan seuraavin sanoin: "Ihminen käyttäytyy vähän pelokkaasti, kun hän on yksinäinen. Hänestä huokuu sellainen saarimaisuus, he ovat saaria, joihin muut ihmiset eivät pääse."

Näiden asioiden vuoksi yksinäiset ihmiset saatetaan helposti nähdä negatiivisessa valossa. Erään kaverini mukaan "moni yksinäinen on niin syvällä ihmiskielteisessä noidankehässä, että niiden kanssa hengaaminen on oikeasti ihan kipua ja tuskaa, kun ne ovat niin vihaisia ja kielteisiä". Tällaisia kokemuksia kuulee aika ajoin. Tästä ei tulisi kuitenkaan liikaa syyllistää yksinäisiä, sillä negatiivisuus ei ole tahallinen valinta vaan seurausta yksinäisyyden aiheuttamasta henkisestä kuormituksesta.

"Yksinäinen alkaa rakentaa muureja suhteessa muihin ihmisiin. (...) Muuri rakentuu ikään kuin molempiin suuntiin. Se on monella tavalla hyvin surullinen prosessi" - Juho Saari

Kun yksinäisyyttä ja siihen liittyviä psykologisia ilmiöitä ymmärretään paremmin, ovat silloin myös lähtökohdat ongelman ratkaisemiseen paremmalla pohjalla. Yksinäisyyttä koskeva keskustelu on lisääntynyt Suomessa huomattavasti 2010-luvulla, joten tämän suhteen on toivoa.


(5) Yksinäisyyden stigman lievittäminen

Meidän yhteiskunnassamme yksinäisyys on usein leimaavaa, noloa ja antaa yksilöstä kielteisen kuvan. Käytännön tasolla tämä on tietysti järjenvastaista, sillä yksinäisyyttä kokeviin ihmisiin liitetyt kielteiset mielikuvat vain vaikeuttavat heidän asemaansa. Paremmassa yhteiskunnassa yksinäisyyteen suhtauduttaisiin optimistisella ratkaisuasenteella, jossa pääosassa on itse ongelma, ei tämän kantaja.

Viime vuosina avoimuus on kokemukseni mukaan lisääntynyt sosiaalisessa mediassa. Ihmiset ovat yhä useammin jakaneet Facebookissa ajatuksiaan ja tuntemuksiaan, myös niitä kielteisiä. Hyvällä lykyllä tämä trendi tulee tulevaisuudessa tukemaan yksinäisyyden kaltaisten ongelmien muuttumista matalamman kynnyksen puheenaiheeksi, joita voi pohtia ratkaisukeskeisesti vaikkapa tuttujen kanssa.

9. Loppumaininta

Tulen päivittämään artikkeliani tulevaisuudessa laajempaan ja hiotumpaan muotoon. Julkaisin artikkelin käymättä kaikkia keräämiäni taustamateriaaleja läpi, joten käsittelemätöntä aineistoa löytyy vielä.

-Valtsu

Liite 1: Muita blogikirjoituksiani sosiaalisesta elämästä

Dreamspire - 16 kirjaa ihmissuhteista: Miten kehittää sosiaalisia taitoja? (kirjoitettu ystäväni Ollin kanssa)

Valtsu's - Human relationships: Quotes

Valtsu's - Human relationships: Links

Valtsu's - Human relationships: Studies

Liite 2: Uutisjuttuja sosiaalisesta elämästä, kosketuksesta ja yksinäisyydestä

HS 28.3.2013: Joka viides lapsi jää yksin Kiinnostava kirjoitus lasten ja nuorten “yksinäisyysepidemiasta”. Lue myös Takkirauta-blogin artikkeli Yksin.

HS 7.5.2014: Pitäisi ehkä harrastaa enemmän väkisinhalaamista (kolumni, Kirsi Piha)

HS 8.5.2014: Kiireinen äiti testasi stressinlievityskeinot – tehokkainta oli lapsen halaaminen

YLE 19.5.2014: Kiusaaminen näkyy verikokeissa

MTV 3.6.2014: "Lasten ja nuorten yksinäisyyttä ei oteta tarpeeksi vakavasti"

Tiede 8.7.2014: Halaus tekee hyvää

HS 25.7.2014: Kosketuskammoinen suomalainen pelkää halaamista

HS 7.8.2014: Olen valtavan väsynyt seksiin (kirj. Maaret Kallio)

Nyt.fi 23.9.2014: Älypuhelinsovellus etsii lähistöltäsi jonkun, jota halata (Cuddlr)

HS 26.9.2014: Suositus: Halaa kahdeksan kertaa päivässä

The Independent 19.11.2014: Woman opens professional cuddling shop – gets 10,000 customers in first week

Kodin Kuvalehti 30.5.2015: Halauksen puute tekee ihmisestä sairaan

Kovin Kuvalehti 16.10.2015: Kodittomuudesta selvinnyt: "Yksinäisyys on pahempaa kuin nälkä"

Me Naiset 10.1.2016: Tältä tuntuu yksinäisyys: ”Odotan sitä seuraavaa elämää”

HS 18.4.2016: Ihminen elää toisen kosketuksesta: se kasvattaa ehjäksi ja sitoo satunnaiset seksikumppanit pariskunnaksi

Länsiväylä 28.7.2016: Seksittömän kosketuksen palvelu aloittaa Helsingissä – tarjolla "hipsutusta"

YLE 17.9.2016: Yksinäinen lapsi voi saada seuraa vapaaehtoisesta aikuiskaverista: "Useimmilla ihmisillä on vielä kapasiteettia jäljellä"

Aamulehti 21.9.2016: Kirja-arvio: Joka viides suomalainen kokee itsensä yksinäiseksi – onko se epäonnistumisen merkki?

Helsingin Uutiset 22.9.2016: Yksinäisyyden kierre kurjistaa suomalaisia – "Jos katoaisi maailmasta, kukaan ei huomaisi"

Aamulehti 24.9.2016: Janina, 26, perusti Tampereelle suositun Facebook-ryhmän – auttaa yksinäisiä

HS 27.9.2016: Suomalaisten ylipainoon, juomiseen ja sydänvaivoihin voi olla sama syy – Todellinen kansantautimme on yksinäisyys, sanoo tutkija

YLE 1.10.2016: Kasvokkain: Professori kertoo, miksi lapsuuden yksinäisyys voi pilata loppuelämän – näin viheliäinen kierre vie terveyden ja toimintakyvyn

Valomerkki 14.10.2016: Pukinmäen kahvila-kirpputori torjuu yksinäisyyttä

Uusimaa 19.10.2016: Yhdessä irti yksinäisyydestä

Uusimaa 23.10.2016: Kaksi kertaa leskeksi jäänyt Salme: ”Juhlapäivinä olen aina yksinäisin”

HS 23.10.2016: Mielipide: Öisin sydämeen hiipii suuri ikävä – Olen leskimies, joka käy sotaa yksinäisyyttä vastaan

YLE 24.10.2016: Paijaaminen vastaa eri tarpeeseen kuin seksi – "halipula" kannattaa hoitaa pois

Satakunnan viikko 26.10.2016: Yksinäisyys kalvaa päivin ja öin

Länsi-Savo 28.10.2016: Kerrankin kotikäynnillä ei ole kiire - seurakunta palkkasi työntekijän vanhusten juttuseuraksi

YLE 31.10.2016: Yksinäisyyden tunteet lapsen kanssa ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus

YLE 31.10.2016: "Olen se kummajainen, joka väkisin hymyilee muiden jutuille puistossa" - yksinäisyys, ulkopuolisuus ja huonommuus vaivaavat vanhempia MHL:n kyselyssä

MTV 1.11.2016: 18-vuotias Jere hoiti kaksi kesää vanhuksia ja näki arjen raadollisuuden: ”Lohdutin yksinäisyyttään itkeviä vanhuksia”

Aamulehti 1.11.2016: Yksinäisyys parisuhteessa aiheuttaa häpeää ja kieltämistä – me-henkeä vaalivat parit voivat parhaiten






Liite 3: Blogijuttuja aiheesta

Oisko tulta? - Mihin tarvitsen muita ihmisiä?

Oisko tulta? - Kosketa minua!

Positiivisuusprojekti - Vahvat yksin, heikot sylityksin?

Pärähdys - Vahvat yksin, heikot sylityksin

Suomen Mielenterveysseura - Kosketuksella on ihmiselle huumaava vaikutus (8/2015)

The Blog of Tim Ferriss - Why Not Hug Strangers? – A Video Experiment

Liite 4: Kirjat

Taina Kinnunen: Vahvat yksin, heikot sylityksin (5/5)

Ashley Montagu: Touching: The Human Significance of the Skin (Tämän kirjan voi löytää ilmaiseksi Archive.org -sivustolta)

Juho Saari: Yksinäisten Suomi



Liite 5: Tutkimuskoosteet

[1] Neurosci Biobehav Rev. 2010 Feb;34(2):246-59. The science of interpersonal touch: an overview. Gallace A, Spence C. (PDF)



Liite 6: Ihmiskosketukseen liittyviä ryhmiä ja palveluita

Facebook - Cuddleparty Helsinki (Ryhmä jossa järjestetään ajoittain ns. halibileitä. Vastaavanlaisia näyttäisi olevan myös muille kaupungeille, mm. "Cuddleparty Turku".)

Läheisyysterapia (Maksullista läheisyyttä!)



Liite 7: Tutustumisryhmiä Facebookissa

Uusia Ystäviä
UUSIA YSTÄVIÄ
Uusia ystäviä kaikille
Uusia ystäviä
Etsin ystäviä!
Uusia ystäviä ja keskustelua
Täältä asiallista seuraa ja uusia ystäviä.

Uusia Ystäviä - D.A.N.C.E
Uusia Ystäviä - Retkiryhmä
Uusia ystäviä -treeniryhmä
Uusia ystäviä - tietokone- ja konsolipelit
Uusien Ystävien seinäkiipeily
Kulttuurimenojalka Vipattaa!!

Ystäviä 30+ Pääkaupunkiseutu ♀

Sinkut Etsivät ystäviä ja Isäntää / Emäntää
Etsin parisuhdetta! (Etsin ystäviä! Ei tiukkapipoisia sääntöjä - Alaryhmä)
Uudet Ystävät Espoossa :)
Ystäviä Helsingistä
Töölön kaveripiiri
Käpylän lähistön kaverit
Larulaiset Ystävät! (+ Ruoholahti, Jätkäsaari)
Ystäviä Punavuoresta/Ulliksesta/Eirasta
Idän ihmeet
Läntiset ystävät

Uusia ystäviä - Jyväskylä
Ystäviä Jyväskylästä
Uusia Ystäviä - Kuopio
Uusia ystäviä - Mikkeli
Uusia ystäviä - Tampere
Uusia ystäviä Pohjois-Savo
Uusia ystäviä Turussa
Uudet ystävät Vantaalla!
Yksinäiset yhteen
Yksinäiset aikuiset
Helsinki Yksinäiset Aikuiset
Yksinäiset ystävät
Yksinäiset •Etelä-Karjala•
Yksinäiset äidit
yksinäiset mt-ongelmaiset
Päijät-Häme yksinäiset aikuiset

Liite 8: Ylimääräistä pohdintaa läheisyyden tarpeen ja ammatinvalinnan yhteyksistä

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että arvostetuissa ammateissa (lääkäri, juristi, opettaja) työskentelevät miehet kaipasivat läheisyyttä enemmän kuin muiden ammattiryhmien miehet.

Olen pohtinut, voisiko joidenkin ihmisten pyrkimys päästä arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan liittyä jotenkin heidän tarpeeseen saada ihmisiltä jonkinlaista hyväksyntää.

Luin kerran metallimuusikko Timo Tolkin kirjaa Loneliness of a 1000 Years, jossa Tolkki kuvailee kuinka hänen perheensä traagiset tapahtumat (isän itsemurha) edelsivät hänen äärimmäisen omistautunutta musiikin harjoitteluaan. Kirjan lopulla Tolkki toteaa, että tunnetun rokkistaran elämästään huolimatta hän ei edelleen tunne yhteenkuuluvuutta muiden ihmisten kanssa:

“I have never felt that I belong [...] I once was [...] in a party where ten Chinese people were eagerly talking to each other. I was sitting on a couch and watching this. I tried to take part to the conversation but anything I said felt really idiotic to me. Now notice that these chinese people were in a Finnish home invited by a Finnish couple. [...]

These people looked so happy and alive when they were talking. They were similing and moving their hands a lot when they were speaking. Suddenly I felt sadness. I felt sad that I could not be like them. [...] That I could not be like a normal human being. That I did not belong. Instead I sat on a couch and did not say a word. I can act that part very well.“

Liite 9: Lainauksia

“Being lonely increases the risk of everything from heart attacks to dementia, depression and death, whereas people who are satisfied with their social lives sleep better, age more slowly and respond better to vaccines. The effect is so strong that curing loneliness is as good for your health as giving up smoking.”

“Evidence indicates that loneliness heightens sensitivity to social threats and motivates the renewal of social connections, but it can also impair executive functioning, sleep, and mental and physical well-being." -Cacioppo&Cacioppo (2014)

"We readily think of stressors as consisting of various unpleasant things that can be done to an organism. Sometimes a stressor can be the failure to provide something essential, and the absence of touch is seemingly one of the most marked developmental stressors that we can suffer."
-Robert Sapolsky (Why Zebras Don’t Get Ulcers)

“Typical social customs increase the exchange of bacteria and that is one of the major reasons for picking a healthy mate and exchanging body fluids. That is also why everyone kisses babies and even pets.” -Art Ayers

“The only time North American males are touchy feely is on public transit! far too many sit with legs wide open and rubbing against their neighbour leg and don't seem to care.”


Liite 10: Ihmisten kuvauksia yksinäisyydestä (YLE:n kysely)

"Yksinäisyys on sitä että tuntee olevansa elävä kuollut. Miettii että elämä menee ohi, tuntuu että on maailman yksinäisin. Kaiken tekee yksin, kokee olevansa arvoton. Ei ole ketään kuka juttelee, pitää seuraa tai välittää."
- Nimimerkki "Äiti"

"Viimeiseen viiteen vuoteen minulla ei ole ollut yhtään ystävää. Tuntuu tosi ahdistavalta, kun on täysin yksin vuodesta toiseen." 
- Nimimerkki "AP"

"Yksinäisyyttä ei kannata paljastaa, koska kukaan ei halua hengata yksinäisen kanssa."
- Nimimerkki "Puupuu"

"Se on sellaista, kun ei viikkokausiin ole muiden kanssa mitään juteltava paitsi kaupan kassalle moi ja kiitos. En muista milloin olisin viimeksi koskettanut ketään. Edes kätellyt."
- Nimimerkki "Pekka"

"Pahimmillaan yksinäisyys tekee täysin epätoivoiseksi. Kyse ei ole yksin olemisesta sillä viihdyn yksin; pahinta on tunne siitä että kukaan missään ei välitä minusta."
- Nimimerkki "fri"

"Naiset ei puhu yksinäiselle ujolle miehelle"
- Nimimerkki "Yksin1"

"Opiskeluni ovat tökkineet pitkään vaikean masennuksen takia. Opiskeluaikaiset ystävät, heistä kaikki ovat valmistuneet ja vaihtaneet paikkakuntaa työn tai muun perässä. Yhteydenpito on siitä pikkuhiljaa kuihtunut kokonaan. Viime kesänkin vietin täysin yksin. Muutaman kerran yritin käydä viihteellä, vaan kun ei ole ketään juttukaveria, niin on se aika kurjaa yksin käydä missään paikoissa."
- Nimimerkki "AP"

"Epätoivoinen ystävien etsiminen on aina huono asia, ihmiset eivät halua"
- Nimimerkki "fri"

"Olen nyt parisuhteessa. Mutta yksin elettyinä vuosina joulu, uusivuosi, vappu, juhannus jne. saivat itkemään pelkästään ajatuksen tasolla herkässä mielentilassa. Ajatus siitä, että muut nauttivat läheistensä seurasta ja itsellä ei ole läheisiä."
- Nimimerkki "KK"

"Joulunaika on todella ahdistavaa. Vaikka vietän joulun vanhempien seurassa, niin silti tunnen itseni yksinäiseksi. Yksinäisyys vie kaiken elämänilon."
- Nimimerkki "AP"

"Tunnen tyhmentyneeni vuorovaikutuksen puutteen takia. Vähitellen myös katkeroituneeni, kyynistyneeni, masentuneeni ja olen jotenkin jatkuvassa stressaantuneessa ja tulehtuneessa tilassa. Elämässä on viime vuosina ollut vaikea nähdä asioita positiivisesti ja minusta on tullut lohduton valittaja, kitisijä ja ruikuttaja. En ihmettele, että ystävät ja tututkin kaikkoavat vähitellen. Ne kestävimmätkin."
- Nimimerkki "NeverGvup"

"Yksinäisyys on ennen kaikkea lamauttavaa yksilön kannalta, jos se ei ole oma valinta. Et kuulu joukkoon, sinua ei oteta mukaan, koska et "kuulu" minnekään, et tiedä ketä olet ja mitä haluat, koska usein ihminen kasvaa toisten ihmisten kautta. Yksinäisyys on valitettavasti myös periytyvää eli jos vanhemmat ovat epäsosiaalisia tai muuten vain tekemisissä perheen kesken, on vaikea luoda kontakteja perheen ulkopuolelle ja se edelleen pahentaa tilannetta. Sosiaalisia taitoja ei voi oppia niin helposti ellei nyt jostain syystä oma luonne satu olemaan sosiaalinen. Mutta vaikeaa se on. Mitään suoraa ratkaisua ei ole. Omalta kohdaltani ratkaisin yksinäisyyden hitaan prosessin kautta, jossa ensin opin luottamaan muihin ihmisiin rakentamalla ystävyyssuhteita luotettavien ihmisten kanssa. Pakotin itseni tilanteisiin, jossa minun piti olla sosiaalinen. Meni monta vuotta ennen kuin tilanteet olivat minulle luontevia. Nykyään pystyn erittäin sosiaaliseen kanssakäymiseen melkein kenen tahansa kanssa. "
- Nimimerkki "Sari"

"Yksinäisyys tuntuu pahalta. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni muutama vuosi sitten eronneena hyvin yksinäinen keski-ikäinen nainen. Kaverit ovat päiväsaikaan kiinni töissään ja opiskeluissaan. Itse olen tällä hetkellä pois työelämästä. Vapaa-ajat ystävilläni menevät perheen tai miesystävien kanssa. Yritän sopia kyläilyjä ja yhteisiä menoja, mutta silti tuntuu yksinäiseltä."
- Nimimerkki "Irene"

"Koen yksinäisyyden eniten epävarmuudesta onko koskaan tervetullut minnekkään ja kokemuksessa että häiritsee kuitenkin muita läsnäolollaan. Sellaisessa kaipuussa keskusteluihin, yhteistyöhön ja ajanviettoon, jonka ulkopuolelle olen tavannut jäädä ja johon koen etten kuitenkaan osaa osallistua. Viime kuussa koetin ottaa yhteyttä fb-tuttaviini luettuani mediasta yksinäisyyteen liittyviä uutisia ja huomattuani kuinka harvoin ihmiset vaikuttavat tervehtivän toisiaan muuten kuin synttäreinänsä. Aloitin keskustelun yli 250 fb- tuttavan kanssa viime kuun aikana huomaten miten harvinaista on ihmisten ylipäätään vastata - karkeasti ottaen aluksi vaikutti että n. viidesosa vastasi tervehdyksiini vaikka myöhemmin prosentti hiukan parani ajan myötä pysyen selkeästi alle 50%. Alle kymmenen ehdotti tapaamista ja onnistuin tavoittamaan ihmisiä, jotka halusivat jutella ja/tai nähdä joiden en olisi odottanut haluavan - vastaavasti huomasin pitäväni kenties yhteyttä ihmisiin jotka eivät olleet yhtä kiinnostuneita yhteydenpidosta."
- Nimimerkki "Viljami L**********"

"Yksinäisyys kuristaa hitaasti hengiltä. Kaikki kapenee, näköala, värisävyt, kiinnostuksen aiheetä. Käpristyy hiljaa oman tyhjyytensä ympärille. Lopulta on jäljellä vain ihmisen kuori. Sitten ei mitään."
- Nimimerkki "Karhu"

"esim se että halaa kun on hyvä kohtaaminen voi olla todella suuri ja merkittävä tälläiselle yksinäiselle ihmiselle.."
- Nimimerkki "Helmimarja T*******"

"Yksinäisyys on minulle sitä että istun vieraalla paikkakunnalla kaukana ystävistäni, ilman työtä, ilman sosiaalista kanssa käymistä, päiväni huippuhetket on ne kun käyn kävelyllä, ja tervehdin vastaantulijoita, jotka tuskin vastaavat olemmehan ruuhka-suomessa Vantaalla. Tai kun pyörähdän paikallisella kirppiksellä ja s-marketissa, pari kertaa viikossa. Muuten odotankin että mieheni tulee töistä ja pötkähtää sohvalle. Parhaimpina päivinä puheen määrä jää noin 20 sanaan. Olen vain yksin, ei ole rahaa mennä mihinkään harrasteisiin, enkä tunne täältä ketään, en edes naapureita joista suurin osa lie pakolaisia. Itsetunto on murentunut ihan pirstaleiksi, itken päivisin, mietin mistä saisin virtaa elämääni, voimia jaksaa joka päiväistä yksinoloa"
- Nimimerkki "millaaaa"