Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa

(Kirjoitusta päivitetty 7/2018)

1. Johdanto

Erikoislääkäri-lehden toukokuun numerossa (2/2016) julkaistiin minun ja tutkimusprofessori Timo Partosen kirjoittama katsaus nimeltä Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa.

Tässä on näyteaukeama jutustamme. Koko artikkelin pituus on lähteiden
kanssa hieman yli neljä sivua (pdf).

Esittelemme katsauksessa lyhyesti hoitomuodon, jossa sairauksia hoidetaan valottamalla ihmisiä joko näkyvällä punaisella valolla tai ihmissilmälle näkymättömällä lähi-infrapunalla.

Koska katsauksemme käsittelee aihetta suhteellisen lyhyesti, kirjoitin tähän alle vielä täyspitkän blogiartikkelin aiheesta. Pyrin kirjoituksessani esittelemään aihetta koskevaa tutkimusnäyttöä ja arvioimaan sen näytön tasoa laajasti, jotta kirjoitukseni uskottavuus kestäisi hyvin myös kriittistä tarkastelua.

Tästä blogikirjoituksesta on myös ladattavissa tulostettava versio. Kirjoitus on julkaistu myös englanniksi. Tämän blogikirjoituksen lisäksi kirjoitin vuonna 2018 kaksi vertaisarvioitua kirjallisuuskatsausta Harvardin yliopiston apulaisprofessori Michael R Hamblinin kanssa (1,2) sekä vuonna 2019 kirjallisuuskatsauksen, jonka laatimiseen osallistui lisäksi myös Birminghamin yliopiston tutkijoita (3).






2. Mistä on kyse?

Olen aikaisemmin nostanut kirjoituksissani esille tutkimuksia, joiden mukaan paikallisesti annetulla punaisella valolla ja lähi-infrapunalla olisi terveydelle suotuisia vaikutuksia. Aiheesta löytyy tutkimustietokannoista ainakin pari tuhatta artikkelia hakusanoilla low-level laser therapy (LLLT) ja photobiomodulation (PBM).

Yksinkertaistettuna siis tässä hoitomuodossa annetaan punaista valoa tai lähi-infrapunaa sairaaseen kudokseen. Valon lähteenä käytetään laser- ja ledilamppuja. Valotuksen oletetaan parantavan kohdekudoksen toimintaa paikallisesti.

Punavalohoidossa on siis kyse paikallisesti kudokseen annetusta valosta, joka näyttäisi olevan hyödyksi erilaisiin sairaustiloihin. Tämä artikkeli EI siis käsittele esimerkiksi kirkasvalohoitoa, Valkee-korvavaloja, UV-valohoitoa, sinivalon välttämistä iltaisin tai infrapunasaunoja.

3. Punavalohoidon vaikutusmekanismi

Useimmat valon aallonpituudet (ultravioletti, sininen, vihreä, infrapuna) eivät läpäise ihoa juuri ollenkaan, vaan imeytyvät kokonaan ihon pintakerroksiin. Sen sijaan punainen valo ja lähi-infrapuna sijoittuvat niin sanottuun optiseen ikkunaan ja läpäisevät kudosta merkittävästi:

Matkapuhelimen taskulamppu tuottaa sinistä, vihreää ja
punaista valoa. Näistä vain punainen pääsee kudoksen läpi.

Punainen valo ja lähi-infrapuna tuottavat kudokseen edetessään mitattavissa olevia fysiologisia muutoksia. Soluun päätyvä valo aktivoi nykytiedon perusteella ensimmäisenä mitokondrion hengitysentsyymiä nimeltä sytokromioksidaasi, jolloin solun energia-aineenvaihdunta tehostuu (de Freitas&Hamblin 2016, Wang ym. 2017).

Tämä taas johtaa muihinkin muutoksiin solusignaloinnissa sekä geenien luennassa. Valon aikaansaama kokonaisvaikutus on kohde-elimen parantunut toiminta sairaustiloissa (Prindeze ym 2012).

Tiedekirjallisuudesta löytyy valtavasti esimerkkejä siitä, että punainen valo tai lähi-infrapuna on suojannut solujen toimintaa ja tehostanut niiden energia-aineenvaihduntaa. Göteborgin yliopiston väitöskirjatyössä esiteltiin aivan lyhyesti näitä havaintoja erityisesti soluviljelmätutkimuksista:

Seuraava taulukko näyttää myös sen, kuinka samanlaisia havaintoja on saatu aikaiseksi koe-eläintutkimuksissa. Punavalon on toistuvasti raportoitu muun muassa lisäävän ATP-tasoja ja vähentävän tulehdusta:

Punavalohoitoon liittyviä tutkimustuloksia
Hoitoaihe	Koe-eläin	Havainto
Aivovamma	Hiiri	↑ATP, ↓ROS, ↓vaurioalueen koko
Allerginen astma	Rotta	↑IFN-γ, ↓IgE, ↓IL-4, ↓Th1/Th2 -suhde
Alzheimerin tauti	Rotta	↑ATP, ↑mitokondrioiden kalvopotentiaali, ↑sytokromioksidaasi, ↑muistitoiminnot, ↓reaktiivinen glioosi, ↓tulehdus, ↓tau-proteiinin hyperfosforylaatio
Elinikä	Banaanikärpänen	↑ATP, ↑elinikä, ↑liikkuvuus, ↓komplementti C3
Lihasvaurio	Rotta	↓CK, ↓O2−, ↓SOD, ↓TBARS
Liikunnallinen suorituskyky	Hiiri	↑ATP, ↑suorituskyky, ↑sytokromioksidaasi
Maksakirroosi	Rotta	↓AST, ↓ALT, ↓LDH, ↓kirroottiset alueet, ↓kollageenin kerääntyminen
MS-tauti (EAE)	Hiiri	↑IL-10, ↑IL-4, ↓TNF-α, ↓IFN-γ, ↓sairausoireet
Munuaiskerästulehdus	Rotta	↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓makrofagien ja CD8-lymfosyyttien infiltraatio
Neuropaattinen kipu	Rotta	↓IL-1β, ↓CX3CL1, ↓takajuuren hermosolmun glioosi, ↓hyperalgesia
Nivelrikko	Rotta	↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓IL-6, ↓neutrofiilit, ↓makrofagit
Osteoporoosi	Rotta	↑luun muodostuminen, ↑granulaatiokudos, ↑kollageenisäikeet
Palovamma	Rotta	↑ATP, ↑sytokromioksidaasi, ↑G6PD, ↑NADPH, ↑pAMPKα, ↓NADP, ↓LDH
Restenoosi (vatsa-aortta)	Kaniini	↑luumenin pinta-ala, ↓myointiman hyperplasia, ↓intima:media -suhde
Selkäydinvamma	Rotta	↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓hyperalgesia
Silmänpohjan ikärappeuma	Hiiri	↑ATP, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
Sydäninfarkti	Koira, rotta	↑ATP, ↓kuolleisuus, ↓infarktin koko, ↓troponiini T

Koska lääketieteen tutkimuskirjallisuudessa energiantuotannon häiriöt liitetään käytännössä aivan kaikkiin kroonisiin sairauksiin, on valon suotuisa vaikutus sairauksiin mitokondrioiden kautta sinänsä hyvin looginen asia.




4. Mihin sairauksiin punavalohoitoa on tutkittu?

Punavalohoitoa on tutkittu ihmisillä muutamaan kymmeneen erilaiseen hoitoaiheeseen. Myös uusia tutkimuksia on jatkuvasti tekeillä. Alla olevassa taulukossa on linkkejä aihetta koskeviin julkaistuihin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin.

Valotutkimuksia (ihmiskokeet)
Aftat	Luunmurtumat (käsi/ranne)
Aivohalvaus	Lymfedeema
Akillesjänteen tulehdus	Masennus
Akne	Neuropaattinen jalkahaava
Alaselkäkipu	Niskakipu
Aristava dentiini	Nivelkierukan repeämä
Auringonpolttama	Nivelreuma
Enterorokko	Nivelrikko
Fibromyalgia	Olkapään jänneongelmat
Haavojen paraneminen	Perifeerinen kasvohalvaus
Huuliherpes	Postherpeettinen neuralgia
Ihon ikääntyminen	Oikomishoitoon liittyvä kipu
Imetyskipu	Painehaava
Jalan laskimohaavauma	Palovamma-arvet
Jäätynyt olkapää	Rannekanavaoireyhtymä
Kaljuuntuminen	Raynaud’n ilmiö
Kehon kiinteytys	Restenoosi
Kilpirauhasen vajaatoiminta	Silmänpohjan ikärappeuma
Krooniset nivelvaivat	Sternotomiasta toipuminen
Kserostomia	Suun mukosiitti
Leukanivelen ongelmat	Säteilyihottuma
Lihaskasvu	Tenniskyynärpää
Lihaskipu

Kyse ei ole pelkästään pienistä tutkimuksista: esimerkiksi suun mukosiittia koskevassa meta-analyysissa on yli tuhannen potilaan aineisto.

Kiinnostavaa on myös se, että joidenkin vaivojen kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan, kaljuuntumisen ja huuliherpeksen suhteen alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia.

Ihmisten lisäksi punavalohoitoa on tutkittu rotilla, hiirillä, kaniineilla, koirilla, sioilla, minisioilla, apinoilla, lampailla, hevosilla, lehmillä, kissoilla, paksuhyppymyyrillä, gerbiileillä, hamstereilla, marsuilla, sammakoilla, viherkonnilla, kimalaisilla, banaanikärpäsillä, merisiilin toukilla, kotiloilla, sukkulamadoilla, tunkiolieroilla ja värysmadoilla. Myös tapausselostus kiinalaisen pehmeäkilpikonnan valohoidosta löytyy tutkimuskirjallisuudesta:

Kilpikonnakin saa punavalohoitoa (Kraut ym. 2013)

Eläinkokeissa valohoidon tehoa on tutkittu lupaavin tuloksin myös aivosairauksiin, osteoporoosiin ja useisiin muihin indikaatioihin. Myös tässä taulukossa jokaisen hoitoaiheen kohdalla on klikattava linkki tutkimusartikkeliin:

Valotutkimuksia (eläinkokeet)
Aivohalvaus	Lymfedeema
Aivovamma	Maksakirroosi
Akne	Maksan regeneraatio
Akillesjänteen tulehdus	Masennus
Akuutti kipu	Mastiitti
Allerginen astma	Metanolimyrkytys (näkö)
Allerginen kosketusihottuma	MS-tauti (EAE)
Allerginen nuha	Munuaisfibroosi
Allodynia	Munuaiskerästulehdus
ALS-tauti (familiaalinen)	Munuaisvaurio
Alzheimerin tauti	Myonekroosi
Ateroskleroosi	Myopatia (mdx)
Atrofinen gastriitti	Neuropaattinen kipu
Auditiivinen neuropatia	Nivelreuma
Diabetes (munuaiset)	Nivelrikko
Diabetes (silmät)	Niveltulehdus
Haavainfektio	Opiaattivieroitus
Haavojen paraneminen	Osteoporoosi
Hammasluun uusiutuminen	Painehaava
Hampaan takaisinistutus	Pallealihaksen heikentyminen
Hemartroosi	Palovamma
Hermovaurio (alempi hammaskuoppahermo)	Parkinsonin tauti
Hermovaurio (kasvohermo)	Parodontiitti
Hermovaurio (lonkkahermo)	Peritoniitti
Henkitorven vaurio (trakeotomia)	Polven sisänivelsiteen vaurio
Hyperalgesia	Polven eturistisiteen vaurio
Ihon hankaumat	Rasvakudoksen tulehdus
Iskiaskipu	Restenoosi
Jännetulehdus	Retinitis pigmentosa
Kaljuuntuminen	Selkäydinvaurio
Keuhkoahtaumatauti	Silmänpohjan ikärappeuma
Keuhkopussitulehdus	Silmätulehdus
Keuhkotulehdus	Suun haavauma formokresolista
Keuhkovaurio	Suun limakalvon tulehdus
Keuhkoverenvuoto	Sydämen vajaatoiminta
Kideartriitit	Sydäninfarkti
Koliitti	Syöpä
Kurkunpääntulehdus	Säteilyvammat
Kuulovaurio	Tinnitus
Leukanivelen tulehdus	Trombosytopenia
Lihaskato	Tulehduksellinen tassuturvotus
Lihasvaurio	Tärykalvoreikä
Liikunnallinen suorituskyky	Vatsa-aortan laajentuma
Listeria-infektio	Verenpainetauti
Luutulehdus	Viivästynyt yliherkkyys
Luunmurtuma	Äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä
Luunsiirrot

Kuten listastakin näkee, valotutkimusten kokonaismäärä on hyvin suuri. Kaiken kaikkiaan eläintutkimuksia aiheesta on julkaistu yli 1000 kappaletta.

5. Valohoitotutkimusten kuvailua

Punaisen valon ja lähi-infrapunan vaikutuksia sairauksiin on tutkittu laajasti. Täten aihekokonaisuuden hallitsemista varten olen luonut taulukon, johon olisi tarkoitus koota kaikki tutkimus aiheesta.

Tällä hetkellä taulukkoni sisältää yli 3800 tutkimusta aiheesta:

Low level laser therapy (LLLT) / photobiomodulation (PBM) / red/NIR phototherapy studies - a comprehensive database by Vladimir Heiskanen

Tämän taulukkoni pohjalta olen laskenut hieman lukumääriä koskien eri tyyppisiä tutkimuksia.

Punavalosta on julkaistu tämän koostamani aineiston perusteella noin 1080 ihmistutkimusta. Näistä 510 on satunnaistettuja, ja satunnaistetuista kokeista 220 on kaksoissokkoutettuja ja 80 on lumekontrolloituja ilman kaksoissokkoutusta.

Eläinkokeita löysin 1170 kappaletta. Näistä 800 on tehty rotilla, 220 hiirillä ja 90 kaniineilla. Tämän lisäksi joukossa oli muutamia tutkimuksia muun muassa apinoilla, sioilla, lampailla, hevosilla sekä muilla jyrsijöillä (hamsteri, gerbiili).

Soluviljelmätutkimuksia joukossa oli noin 620 kappaletta.

Systemaattisia katsauksia oli 130 kappaletta, joista 54 sisälsi meta-analyysin. Suurin osa näistä koski ihmistutkimuksia, mutta myös pieni osa systemaattisista katsauksista koski eläinkokeita.

Narratiivisia kirjallisuuskatsauksia punavalohoitoon liittyen oli 280 kappaletta.

Tutkimusta on tehty kaikkiaan niin paljon, että sitä on mahdotonta käsitellä kattavasti yhdessä blogiartikkelissa. Kuvailen kuitenkin muutamia löydöksiä alla.




5.1. Silmäsairaudet

Saksalaisen silmäklinikan 203 verkkokalvorappeumapotilaan aineiston perusteella silmän sidekalvon läpi annettu lähi-infrapuna paransi 95:llä prosentilla potilaista näöntarkkuutta. Kirjoittajat raportoivat myös turvotuksen, verenvuodon, metamorfopsian, näkökentän puutosten ja väriheikkouden vähenemistä valohoidon ansiosta.

Lähi-infrapunalaserin valoa (780 nm) annettiin yhteensä neljä kertaa kahden viikon aikana. Potilaiden parantunut näöntarkkuus säilyi 3-36 kuukautta hoidon jälkeen (Ivandic&Ivandic 2008).

Kanadalaistutkijat raportoivat samanlaisia tuloksia, käyttämällä kuitenkin laservalon sijaan punaista LED-valoa. Koehenkilöillä parani näöntarkkuus ja kontrastiherkkyys, minkä lisäksi silmissä oleva drusen väheni (Merry ym. 2016). Samalla tutkimusryhmällä on työn alla myös satunnaistettu, lumekontrolloitu LIGHTSITE1-tutkimus.

Tämän lisäksi useat tutkimusryhmät ovat todenneet punaisen valon suojaavan koe-eläinten silmiä muun muassa metanolimyrkytykseltä, ikärappeumalta sekä kirkkaan valon aiheuttamilta vaurioilta. Näyttö eläinkokeista tukee siis punaisen valon parantavaa vaikutusta silmissä (Eells ym. 2016, Geneva 2016). Alla oleva taulukko summaa lyhyesti tutkimushavaintoja aiheesta.

Punaisen valon vaikutuksia silmissä
Lähde	Maa	Eläin	Sairaus/malli	💡	λ (nm)	Havainto
Ghanbari ym. 2017	Iran	Rotta	Metanolimyrkytys (näkövamma)	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema, ↓näköaivokuoren vauriot
Merry ym. 2016	Kanada	Ihminen	Silmänpohjan ikärappeuma	LED	670	↑näöntarkkuus, ↑kontrastiherkkyys, ↓drusen
Kaynezhad ym. 2016	UK	Rotta	Silmänpohjan ikärappeuma	LED	670	↑sytokromioksidaasin hapetus
Rezaei Kanavi ym. 2016	Iran	Kaniini	Sarveiskalvon emäsvaurio	Laser	810	↓vaurioalueen koko, ↓tulehdus
Chu-Tan ym. 2016	Australia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema, ↑ONL:n paksuus
Del Olmo-Aguado ym. 2016	Espanja	Rotta	Iskemian tai paineen aiheuttama näkövamma	LED	630	↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
Saliba ym. 2015	USA (OH)	Hiiri	Diabeettinen retinopatia	LED	670	↓retinan O2−, ↓leukostaasi, ↓ICAM-1:n ekspressio, ↓iNOS-ekspressio, ↓Ca2+-kanavien toimintahäiriö
Calaza ym. 2015	UK	Hiiri	Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)	LED	670	↑ATP
Gkotsi ym. 2014	UK	Hiiri	Silmänpohjan ikärappeuma	LED	670	↑ATP, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
Giacci ym. 2014	Australia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema
Di Marco ym. 2014	Italia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
Ahamed Basha ym. 2014	Intia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema, ↑ONL:n paksuus
Di Marco ym. 2013	Italia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
Tang ym. 2013	USA (OH)	Rotta	Diabeettinen retinopatia	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema, ↓retinan O2−, ↓leukostaasi, ↓ICAM-1:n ekspressio
Natoli ym. 2013	Australia	H ja R	Hyperoksinen retinopatia	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema, ↓retinan neovaskularisaatio
Kokkinopoulos 2013	UK	Hiiri	Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)	LED	670	↓TNF-α:n ekspressio, ↓TLR2/4:n ekspressio, ↓makrofagien aktivaatio, ↓MIF-proteiinin ja kalsitoniinin ekspressio
Kokkinopoulos ym. 2013	UK	Hiiri	Silmänpohjan ikärappeuma	LED	670	↑mitokondrion kalvopotentiaali, ↓TNF-α, ↓C3d, ↓makrofagien määrä
Begum ym. 2013	UK	Hiiri	Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)	LED	670	↑sytokromioksidaasi, ↓C3, ↓GFAP,
Albarracin ym. 2013	Australia	Hiiri	Hapen aiheuttama näkövamma	LED	670	↓hapetusstressi, ↓C3
Rutar ym. 2012	Australia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓C1s, ↓C2, ↓C3, ↓C4b, ↓C3aR1, ↓C5r1
Albarracin&Valter 2012b	Australia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓fotoreseptorien kuolema,↓LIF-, Edn2 ja TNF-α -geenien ekspressio, ↓Müllerin solujen proliferaatio ym.
Albarracin&Valter 2012a	Australia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↑b-aallon amplitudi, ↓fotoreseptorien kuolema
Albarracin ym. 2011	Australia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓retinan toiminnan häiriintyminen, ↓makrofagien määrä, ↓mikrogliojen aktivaatio
Qu ym. 2010	Kiina	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓ulomman tumakerroksen vaurio
Natoli ym. 2010	Australia	Rotta	Valon aiheuttama näkövamma	LED	670	↓valovaurion aktivoimien geenien/ncRNA:n ekspressio
Rojas ym. 2008	USA (TX)	Rotta	Mitokondriaalinen optinen neuropatia	LED	633	↑retinan toiminta, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
Eells ym. 2003	USA (WI)	Rotta	Metanolimyrkytys (näkövamma)	LED	670	↑sauva- ja tappisolujen toiminta (ERG-amplitudi), ↓retinan histopatologia

Wisconinin yliopiston väitöskirjatyössä punavalon

havaittiin suojaavan silmänpohjaa rotilla.

(Gopalakrishnan 2012)

5.2. Kilpirauhasen vajaatoiminta

Brasiliassa toteutetussa 43 kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän potilaan RCT-tutkimuksessa pienteholaserhoitoa saaneiden tyroksiinin päiväannos oli 9-kuukautisen seurannan jälkeen keskimäärin noin 40 µg, kun taas lumehoitoryhmässä se oli noin 110 µg.

Huomion arvoista on myös se, että valohoidetuista potilaista 48 prosentilla kilpirauhashormonien pitoisuudet olivat tutkimuksen jälkiseurannassa viiterajoissa kokonaan ilman lääkehoitoa. Täten punavalohoito lienee ainoa lääketieteellinen hoitomuoto, jolla merkittävä osa potilaista on päässyt eroon hormonilääkityksestä

Tutkimuksessa annettiin laservalolla lähi-infrapunaa aallonpituudella 830nm yhteensä kymmenen hoitokerran ajan. Tulokset raportoitiin 9 kuukautta viimeisen hoitokerran jälkeen, joten valohoidon hyötyvaikutus on ilmeisesti melko pitkäaikainen (Höfling ym. 2013, Höfling ym. 2010).

Aiheesta on julkaistu lisäksi useita samansuuntaisia tuloksia venäjän ja ukrainan kielisissä väitöskirjoissa. Täten alustava näyttö valohoidon vaikutuksista kilpirauhassairauksiin on lupaavaa.

5.3. Luunmurtumista toipuminen

Valohoito lähi-infrapunalla (830nm) lievitti viidenkymmenen potilaan kliinisessä tutkimuksessa käden ja ranteen luunmurtumiin liittyvää kipua. Lisäksi käden puristusvoima ja sormien tarttumavoima paranivat huomattavasti valohoitoryhmässä verrattuna lumeryhmään.

Koehenkilöt saivat kahden viikon aikana kymmenen hoitokertaa, joista jokainen kesti 10 minuuttia jokaista murtumakohtaa kohden (Chang ym. 2014).

Tämän lisäksi on tehty useita kymmeniä tutkimuksia, joissa punavalohoito on lisännyt luun muodostumista esimerkiksi luuvaurion tai osteoporoosin eläinmalleissa (Pinheiro ym. 2015). Ohessa on listattuna muutamia eläinkoehavaintoja aiheeseen liittyen:

Punavalon vaikutuksia luustoon
Lähde	Maa	Eläin	Sairaus/malli	💡	λ (nm)	Havainto
Scalize ym. 2015	Brasilia	Rotta	Osteoporoosi (ovx)	Laser	780	↑hohkaluun muodostuminen, ↑kollageenisäikeiden ala
Altan ym. 2015	Turkki	Rotta	Suulaen laajennus	Laser	820	↑luun muodostuminen
Mota ym. 2013	Brasilia	Rotta	Luuvaurio	Laser	670	↑luun jäykkyys, ↑seerumin ALP
Ekizer ym. 2013	Turkki	Rotta	Suulaen laajennus	LED	618	↑luun muodostuminen, ↑osteoblastit, ↑osteoklastit
El-Maghraby ym. 2013	Egypti	Rotta	Leukaluun gammasäteilytys	Laser	904	↑luun määrä
Omasa ym. 2012	Japani	Rotta	Ortodonttinen mini-implantti tibiaan	Laser	830	↑luun muodostuminen, ↑BMP-2:n ekspressio
Bossini ym. 2012	Brasilia	Rotta	Osteoporoosi (ovx)	Laser	830	↑luun ja kollageenin muodostuminen, ↔biomekaniikka
Pires-Oliveira ym. 2010	Brasilia	Rotta	Osteoporoosi (ovx)	Laser	904	↑luun muodostuminen
Lopes ym. 2007	Brasilia	Kaniini	Ortodonttinen implantti tibiaan	Laser	830	↑luun muodostuminen (CHA-konsentraatio)
Rochkind ym. 2004	Israel	Rotta	Leukaluun trauma	Laser	633	↑luun mineralisaatio
Barushka ym. 1995	Israel	Rotta	Sääriluun vaurio	Laser	333	↑luun muodostuminen, ↑ALP-aktiivisuus

5.4. Parkinsonin tauti

Punaisen valon vaikutuksista Parkinsonin tautiin saatiin vuosikymmen sitten ensimmäiset näytöt koeputkitutkimuksista Wisconsinin yliopistossa. Viime vuosina tutkijat Australiasta ja Ranskasta ovat tehneet eläintutkimusta Parkinsonin taudin MPTP- ja 6-OHDA -sairausmalleilla, minkä lisäksi Sveitsissä on käytetty geneettistä alfasynukleiinia liikaekspressoivaa eläinmallia. (Liang ym. 2008, Johnstone ym. 2016, Oueslati ym. 2015).

Yleisesti ottaen punavalohoito on suojannut koe-eläinten aivoja lupaavasti näiltä Parkinsonin taudin eläinmalleilta, vähentäen myös sairauteen liittyviä käytösmuutoksia.

Lupaavia tuloksia on saatu myös makaki-apinoilla. Erittäin hyvätasoisessa Annals of Neurology -tiedelehdessä raportoidussa tutkimuksessa punavalohoito esti useimmilla apinoilla lähes kaikki MPTP:n aiheuttamat Parkinsonin taudin oireet (Darlot ym. 2016).

Australialaistutkijoiden katsauksessa luetellaan tutkimuksia
Parkinsonin taudin eläinmallin hoidosta punaisella valolla.
(Johnstone ym. 2016)

Näistä tutkimuksista suurin osa on toteutettu näkyvällä punaisella valolla (670nm), mutta myös lähi-infrapunaa on käytetty (810nm).

Valoa on annettu yleensä eläimen kallon läpi tai valokuiduilla suoraan aivoihin, sillä Parkinsonin tautiin liittyvät vauriot sijaitsevat keskiaivojen alueella. Yhdessä tutkimuksessa valon havaittiin kuitenkin suojaavan aivoja myös ainoastaan keskivartaloa valotettaessa. Tämä havainto viitannee valohoidon systeemisiin vaikutuksiin, mahdollisesti verenkierron solujen välityksellä (Johnstone ym. 2014).

Ihmisillä punavalohoitoa ei ole vielä tutkittu Parkinsonin tautiin, lukuunottamatta paria lupaavaa tapausselostusta (Johnstone ym. 2016). Ottaen huomioon tähänastiset lupaavat tulokset eläinkokeista, on syytä olettaa, että aiheeseen liittyen tulee lähivuosina myös ihmistutkimuksia.

5.5. Sydänsairaudet

Punaisen valon ja lähi-infrapunan vaikutusta sydänlihaksen toipumiseen infarktista on tutkittu eläinmalleilla Israelissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Brasiliassa.

Koe-eläiminä on käytetty tähän asti hiiriä, rottia, koiria ja sikoja. Havainnot viittaavat kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että sydämen valotus infarktin yhteydessä saattaisi vähentää lopullista kudosvaurioaluetta huomattavastikin (Carlos ym. 2016).

Aiheesta on julkaistu tutkimusta myös hyvin arvostetussa Circulation-tiedelehdessä.

Valohoidon vaikutus sydäninfarktin kokoon on ollut useimmissa tutkimuksissa melko näyttävä. Esimerkiksi koirilla sydämen valaiseminen lähi-infrapunalla puolitti sydäninfarktin koon (Oron ym. 2001):

Tämän lisäksi hyötyvaikutuksia on saatu aikaan myös valottamalla koe-eläinten sydämen sijaan niiden sääriluun luuydintä. Tämä vaikutus perustunee vaikutukseen luuytimen kantasoluissa, jotka kulkeutuvat sydämeen osallistuen vaurioalueen korjaamiseen. Punavalohoito lisää näiden solujen määrää sekä veressä että infarktialueella (Blatt ym. 2016).

Brasiliassa valohoidon on havaittu vähentävän pallolaajennukseen liittyvään rintalastaleikkaukseen liittyvää kipua, punoitusta, verenvuotoa ja haavan avautumista (Fernandes ym. 2016, Lima ym. 2016a, Lima ym. 2016b, de Oliveira ym. 2014).

Punaisen laservalon vaikutusta pallolaajennuksen jälkeiseen restenoosiin ja neointiman hyperplasiaan tutkittiin Yhdysvalloissa jo 1990-luvulla kaniineilla. Alustavat positiiviset tulokset julkaistiin sydäntutkimuksen huippulehdissä Circulation ja JACC. Myöhemmin aiheesta on tehty sika- ja ihmistutkimuksia, joiden tulokset viittaavat valohoidon mahdolliseen hyödyllisyyteen restenoosin estossa. Tasokkaampia ja suurikokoisempia lisätutkimuksia tarvitaan varmistamaan nämä alustavat havainnot (Kipshidze ym. 1998, Kipshidze ym. 2001, Derkacz ym. 2010, De Scheerder ym. 1998, De Scheerder 2000, De Scheerder 2001a, De Scheerder ym. 2001b).

Itävallassa Wienin yliopiston tutkijat havaitsivat että punainen LED-valo voi saada aikaan sydämen sepelvaltimoiden laajenemisen. Tutkijat päättelivät, että tätä ilmiötä voisi tulevaisuudessa käyttää hyödyksi esimerkiksi pallolaajennuksen yhteydessä (Plass ym. 2012).

Koreassa on myös tehty eläinkoehavainto, jossa kaniinin korvan valottaminen polarisoidulla hehkulampun valolla vähensi kolesteroliruokinnan aiheuttamaa verisuonten plakkiutumista (Park ym. 2012).




5.6. Nivelrikko

Unkarilaiset tutkijat selvittivät lähi-infrapunan käyttöä polven nivelrikon hoidossa. Hoitoryhmä sai punavalohoitoa (lähi-infrapunaa) kahdesti viikossa neljän viikon ajan oireilevan nivelen kohdalle, ja lumehoitoryhmä sai sata kertaa pienemmän annoksen (Hegedus ym. 2009).

	Valohoitoryhmä (kipu asteikolla 0-10)	Lumehoitoryhmä (kipu asteikolla 0-10)
Ennen hoitoa	5.75	5.62
Viimeisen hoitokerran jälkeen	1.71	4.13
2kk viimeisen hoitokerran jälkeen	1.18	4.12

Kuten taulukosta näkyy, viimeisessä mittauksessa lumehoitoryhmässä kipu oli vielä huomattavaa, mutta valohoitoryhmässä kipu oli suurimmaksi osaksi poistunut.

Nivelrikon hoidosta lähi-infrapunalla on julkaistu tämän lisäksi muitakin tutkimuksia ja tulokset ovat olleet vaihtelevia. Tuoreessa meta-analyysissa hyötyä ei havaittu, mutta siinä oli eräitä rajoitteita jotka voivat selittää tulosta.



5.7. Huuliherpes

Wienin yliopiston tutkimuksessa toistuvista huuliherpesinfektioista kärsivät potilaat jaettiin kahteen ryhmään: Hoitoryhmän koehenkilöiden oireillutta aluetta valaistiin näkyvällä punaisella valolla kymmenen minuuttia päivässä kahden viikon ajan. Hoito tehtiin oireettomana ajanjaksona (Schindl&Neumann 1999).

Ryhmien välillä oli 12-kertainen ero
siinä, kuinka kauan kesti ennen
kuin herpesoireet toistuivat.
(Schindl&Neumann 1999)

Plaseboryhmälle tehtiin muuten sama, mutta laite oli hoidon aikana pois päältä. Koehenkilöillä oli hoidon aikana maski, joten he eivät tienneet kummassa ryhmässä olivat.

Koehenkilöitä neuvottiin palaamaan takaisin lääkärille silloin kun heille ilmenee huuliherpesinfektio seuraavan kerran. Hoitoryhmän koehenkilöillä tähän meni keskimäärin yli 8 kuukautta, mutta lumeryhmän potilaat palasivat lääkärille keskimäärin kolmessa viikossa, yli kymmenen kertaa nopeammin.

Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että punavalohoito voi huomattavasti nopeuttaa huuliherpeksen paranemista ja vähentää sen uusiutumista (Muñoz Sanchez ym. 2012).




5.8. Muutamia muita hoitoaiheita

- Syöpähoitojen sivuvaikutuksena ilmenee usein suun limakalvon tulehdusta. Punavalohoitoa on tutkittu erittäin paljon tähän vaivaan, ja tulokset ovat olleet lähes poikkeuksetta myönteisiä (Oberoi ym. 2014, Silva ym. 2015, Soto ym. 2015, Ferreira ym. 2016).

- Arvostetussa Science Translational Medicine -lehdessä julkaistiin juttu, jossa punavalohoito suojasi koe-eläimiä tehokkaasti trombosytopenialta. Aiheesta julkaistiin myös lisänäyttöä hyvässä Scientific Reports -lehdessä (Zhang ym. 2016, Yang ym. 2016).

- Punavalohoitoa on tutkittu lupaavin tuloksin useisiin Alzheimerin taudin eläinmalleihin (Lu ym. 2017, Farfara ym. 2015, Purushothuman ym. 2014, Grillo ym. 2013).

- Punavalohoitoa on tutkittu rotilla melun aiheuttamaan kuulovaurioon lupaavin tuloksin (Tamura ym. 2015, Lee ym. 2016, Tamura ym. 2016).

- Punavalohoitoa on tutkittu runsaasti liikuntakykyyn, lihaskasvuun, lihaskatoon, myopatioihin ja lihasvaurioiden korjaantumiseen. Tulokset ovat olleet lupaavia (Ferraresi ym. 2016, Baroni ym. 2014, Leal-Junior ym. 2014, Corazza ym. 2013).

- Haavojen ja palovammojen paranemista on tutkittu koe-eläimillä lupaavin tuloksin. Ihmisillä on alustavasti saatu lupaavia tuloksia diabeetikon jalkahaavan ja leikkaushaavojen hoidoon (Gupta ym. 2015, Keshri ym. 2016, Ojea ym. 2016, Tchanque-Fossuo ym. 2016).

- Näiden lisäksi tämän artikkelin alkuosan taulukoissa on lueteltuna noin sata muuta hoitoaihetta, joihin valohoitoa on tutkittu.



6. Kova näyttö punavalohoidosta: systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit

Hoitomenetelmiä arvioitaessa ei voida luottaa pelkästään laboratorio- tai eläinkokeisiin. Hyvä tutkimusnäyttö perustuu ihmisillä toteutettuihin satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin (RCT). RCT-tutkimuksia voidaan edelleen koostaa yhteen systemaattisissa katsausartikkeleissa, jotka yleensä myös arvioivat yksittäisten kliinisten tutkimuksen menetelmien laatua.

Punavalohoitoon liittyen on julkaistu runsaasti systemaattisia katsauksia. Alla oleva taulukko sisältää noin kaksikymmentä systemaattista katsausta yhteensä yli 6500 potilaan aineistolla yli 140 RCT-tutkimuksesta. Taulukossa on myös alustava arvioni tutkimusten näytön asteesta. Se kaipaisi kuitenkin EBM-asiantuntijan tarkistusta ja ehkä myös jonkinlaista päivittämistä tasokkaampaan GRADE-tyyppiseen arviointiin.

Systemaattisia katsauksia punavalohoidosta
Hoitoaihe	Kirjoittaja	Tyyppi	Vuosi	N	n	Näytön aste	Tulos
Parodontiitti	Ren	M	2017	7	180	C	➕/➖ Hoito pienensi ientaskujen syvyyttä vain lyhyellä aikavälillä (1-2 kk)
Diabeetikon jalkahaava	Tchanque...	S	2016	4	131	C	➕ Hoito nopeutti jalkahaavojen paranemista
Kaljuuntuminen	Zarei	S	2016	5	394	B / C	➕ Hoito oli hyödyksi miesten ja naisten androgeneettiseen kaljuuntumiseen
Hampaan poistosta toipuminen	Ribeiro	S	2016	11	555	C	➕ Hoito lievitti kipua
Viivästynyt lihaskipu (DOMS)	Nampo	M	2016	15	317	C	➖ Hoito ei yhdistynyt merkittävään hyötyyn. Katsausta kritisoitiin metodologisista puutteista, jotka saattoivat selittää negatiivista tulosta (Baroni&Leal-Junior 2016).
Alaselkäkipu	Huang	M	2015	7	211	B / C	➕/➖ Hoito lievitti kipua, mutta ei vaikuttanut toiminnallisiin markkereihin
Leukanivelen vaivat	Chen	M	2015	14	454	C	➕/➖ Hoito ei lievittänyt kipua, mutta tuotti suotuisia toiminnallisia muutoksia
Liikunnallinen suorituskyky	Leal-Junior	M	2015	13	134+	C	➕ Hoito paransi suorituskykyä ja liikuntasuorituksesta palautumista
Nivelrikko (polvi)	Huang	M	2015	9	518	B	➖ Hoito ei lievittänyt kipua. Toinen ryhmä uudelleenanalysoi saman aineiston ja päätyi positiiviseen tulokseen (Stausholm ym. 2016).
Oikomishoito (hampaan liike)	Ge	M	2015	9	211	C	➕ Hoito lisäsi hampaan liikkuvuutta
Rintasyöpään liittyvä lymfedeema	Smoot	M	2015	7	262	C	➕ Hoito lievitti kipua ja pienensi yläraajan tilavuutta
Niskakipu	SBU	S	2014	18	1007	C	➕ Hoito lievitti kipua välittömästi hoito-ohjelman jälkeen sekä jälkiseurannassa
Suun limakalvotulehdus	Oberoi	M	2014	18	1144	B	➕ Hoito lievitti kipua ja vaikean mukosiitin riskiä
Liikunnallinen suorituskyky	Borsa	S	2013	10	147	B	➕ Hoito paransi suorituskykyä ja liikuntasuorituksesta palautumista
Krooninen niskakipu	Gross	M	2013	2	109	C	➕ Hoito paransi tutkittuja markkereita (pain/disability/QoL/GPE)
Alaviisaudenhampaan poisto	Brignard...	S	2012	9	599	C	➖ Hoito ei lievittänyt kipua tai turvotusta merkitsevästi
Tendinopatiat	Tumilty	M	2010	25	963	B	➕/➖  Hoito oli hyödyksi 12 tutkimuksessa, mutta ei ollut hyödyksi 13 tutkimuksessa. Erot saattavat liittyä hoitoparametreihin.
Niskakipu	Chow	M	2009	16	820	B	➕ Hoito lievitti kipua sekä akuutisti että pitkällä ajanjaksolla
Tenniskyynärpää	Bjordal	M	2008	13	730	B / C	➕ Hoito lievitti kipua
Akuutti kipu	Bjordal	S	2006	9	609	B / C	➕ Hoito lievitti kipua
Niskakipu	Chow	S	2005	5	273	C	➕ Hoito lievitti kipua
Nivelsairaudet	Bjordal	S	2003	11	565	C	➕ Hoito lievitti kipua
M = meta-analyysi; S = systemaattinen katsaus; N = kontrolloitujen tutkimusten lukumäärä; n = koehenkilöiden kokonaismäärä

Kuten taulukosta näkee, useita systemaattisia katsauksia on julkaistu aivan viime vuosina (2014-2016). Tutkimusten lukumäärän kasvaessa on syytä olettaa, että katsauksia tullaan julkaisemaan runsaasti myös tulevina vuosina.

Myönteisiä tuloksia on saatu useisiin erilaisiin hoitoaiheisiin. Tuloksia voi siis luonnehtia lupaaviksi. Tutkimuksia on arvioitu muun muassa PEDro- ja Jadad-asteikoilla, ja joukossa on havaittu olevan lukuisia hyvätasoisia aineistoja.

Joukossa on myös sellaisia hoitoaiheita, joihin punavalohoidolla ei ole saatu hyötyä. Esimerkiksi polven nivelrikon osalta yksittäisten RCT-tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Tulevaisuudessa saatetaan selvittää tarkemmin, johtuvatko erot tuloksissa esimerkiksi käytettyjen hoitoparametrien eroista.

Osa systemaattisista katsauksista on tarkastellut julkaisuihin liittyvää mahdollista julkaisuharhaa. Punavalohoidon kustannusvaikuttavuutta on myös alettu tutkia (Antunes ym. 2016). Aineiston kertyessä näihin seikkoihin aletaan luultavasti kiinnittää huomiota enemmän.





7. Miten punavalohoitoa annetaan?

Punavalo- ja lähi-infrapunahoidossa valo annetaan paikallisesti hoidettavaan kudokseen.

Valohoidot näyttävät yleensä jokseenkin tältä.
Valokeilan koko vaihtelee huomattavasti (1mm2 - 32cm2) tutkimuksesta
toiseen, samoin kuin hoitoannos, aallonpituus ja hoidon kesto.
(Kuvalähde: SpinalStenosis)

Hoidossa annettava valo on joko näkyvää punaista valoa (600-700nm) tai näkymätöntä lähi-infrapunaa (700-1100nm). Alla luetellaan hoidoissa useimmiten käytettyjä aallonpituuksia:

Yleisimmät aallonpituudet punavalohoidossa
Punainen	633, 660, 670nm
Lähi-infrapuna	780, 808, 810, 830, 850, 904, 1064, 1072nm

Lähi-infrapuna kulkeutuu ihon ja kudosten läpi paremmin kuin punainen valo, joten sitä käytetään useammin vaivoihin, jotka kohdistuvat esimerkiksi lihaksiin, niveliin, sisäeritysrauhasiin tai aivoihin. Punaista valoa taas käytetään useammin pinnallisten vaivojen hoitoon, esimerkiksi haavat ja iho-ongelmat. Tämän artikkelin englanninkielisessä versiossa on hieman enemmän tietoa eri aallonpituuksia koskevasta tutkimusnäytöstä.

Valohoidossa tärkeää on antaa kohdekudokseen riittävä valoannos, sillä liian vähäinen valo ei tuota hyötyvaikutuksia. Valonlähteestä tulevan valon intensiteettiä voidaan mitata tähän tarkoitetuilla mittauslaitteilla (kuva).

Huonevalaistuksessa valon intensiteetti on usein suuruusluokkaa 0.01 mW/cm2, kun taas auringonvalossa terapeuttisiakin aallonpituuksia saattaa tulla jopa tasolla 5-20 mW/cm2. Hoitotutkimuksissa iholle päätyvä valon intensiteetti on usein 20-5000 mW/cm2, eli vielä hieman suurempi kuin kirkkaassa auringonpaisteessa.

Liian matalan annoksen lisäksi myös liian suuri valoannos johtaa hoitotehon puutteeseen. Tästä ilmiöstä käytetään tutkimuskirjallisuudessa nimeä biphasic dose response. Täten yksi keskeinen kysymys valohoidossa on optimiannoksen löytäminen jokaiseen erilliseen hoitoaiheeseen (Tunér&Hode 1998, Huang ym. 2011, Rojas&Gonzalez-Lima 2013). Myös annosvasteesta löytyy lisätietoa kirjoitukseni englanninkielisessä versiosta.

Valoannoksen kuvailussa käytetään tehoa ja energiaa kuvaavia parametreja (Hadis ym. 2016, Jenkins&Carroll 2011). Esimerkkejä tutkimuksissa käytetyistä hoitoparametreista on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Valohoitoparametrien vaihtelu eri tutkimuksissa
Sairaus	Aallonpituus	Teho	Valokeilan ala	Annos	Vuontiheys	Valotuksen kesto	Hoitokerrat
Huuliherpes	690 nm	80 mW	1 cm2	48 J	80 mW/cm2	10 minuuttia	10 kertaa  / 14d
Huuliherpes	670 nm	40 mW	0.79 cm2	1.6 J	51 mW/cm2	40 sekuntia	Yksi hoitokerta
Kilpirauhasen vajaatoiminta	830 nm	50 mW	0.28 mm2	40J	17 680 mW/cm2	13,3 minuuttia	10 kertaa / 8vk
Nivelrikko	850 nm	100 mW	0.79 mm2	48 J	13 000 mW/cm2	8 minuuttia	8 kertaa / 4vk
Nivelrikko	830 nm	800 mW	25 cm2	1250 J	32 mW/cm2	32 minuuttia	12 kertaa / 6vk
Silmänpohjan ikärappeuma	780 nm	7.5 mW	0.071 cm2	0.3 J	106 mW/cm2	40 sekuntia	4 kertaa / 2vk

Entäs millä laitteilla punavalohoitoa annetaan?

Perinteisesti kliinikot ovat ostaneet käyttöönsä suhteellisen kalliin laservalolaitteen, jolla potilaita on hoidettu käyntien yhteydessä. Nykyään punavalohoitoon soveltuvia hoitolaitteita on myös runsaasti kaupan suoraan kuluttajille. Tässä on joitakin alle 1000 euron hintaluokan tuotteita:

Kuluttajille suunnattuja LLLT-laitteita
Tuote	💡	λ nm	Φ mW	E mW/cm2	A cm2	Arvio	Hinta
B-Cure	Laser	808	67.5	15	4.5	+ Parametrit vaikuttavat hyviltä + Laite on pienikokoinen ja akkukäyttöinen	685€
LightWorks LW2	LED	660 850	718 455	25 16	29	+ Parametrit vaikuttavat hyviltä + Valo jakaantuu suurelle pinta-alalle ± Laite tuottaa samanaikaisesti punaista valoa ja lähi-infrapunaa	375€
Handy Cure	LED	635 875 905	60-90	15-23	4	+ Parametrit vaikuttavat hyviltä + Laite on pienikokoinen ja akkukäyttöinen ± Laite tuottaa samanaikaisesti punaista valoa ja lähi-infrapunaa	399€
Infrared Mini 830	LED	830	?	200 (10cm) 20 (70cm)	?	+ Parametrit vaikuttavat hyviltä	85€
Red Mini 670	LED	670	?	200 (0cm) 20 (60cm)	?	+ Parametrit vaikuttavat hyviltä	85€
NIR-taskulamppu	LED	850	?	200 (0cm) 10 (6cm)	?	+ Halpa ja pienikokoinen (esittely oheisessa YouTube-videossa)	20€
Halogeenilamput	-	laaja spektri	?	?	?	+ Halogeeni- ja hehkulamput tuottavat paljon punaista valoa ja lähi-infrapunaa, joten ne saattaisivat soveltua punavalohoitoon - Laajan spektrin valonlähteitä on tutkittu vain vähän. Tutkimus keskittyy yleensä yksittäisiin aallonpituuksiin (esim 670 tai 830 nanometriä).	5€
Auringonvalo	-	laaja spektri	?	?	?	+ Tutkimuksissa auringonvalo on usein yhdistetty parempaan terveyteen, mikä saattaisi selittyä D-vitamiinin lisäksi myös punavalolla ja lähi-infrapunalla - Laajan spektrin valonlähteitä on tutkittu vain vähän. Tutkimus keskittyy yksittäisiin aallonpituuksiin (esim 670 tai 830 nanometriä).	0€

Punavalohoitoon markkinoidaan usein laserlaitteita väittäen, että hyötyvaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittaisiin nimenomaan laservaloa. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue tätä väittämää. Hyötyjä on saatu kymmenissä tutkimuksissa aikaiseksi ledivaloillakin, kunhan aallonpituus on ollut oikea (Hamblin 2017).

Suomessa on myös lukuisia yrityksiä, joiden palvelutarjontaan sisältyy punavalohoitoa. Tämä näyttäisi olevan melko yleistä erityisesti fysioterapian alalla.

Punavalohoitoa tarjoavia yrityksiä
Yritys	Paikkakunta	Ammattinimike
Fysios Selkäcenter	Helsinki	Fysioterapeutti
Salice	Helsinki	Sairaanhoitaja
Fysio Ninja	Helsinki	Sairaanhoitaja / Fysioterapeutti / Osteopaatti
Mourulan vaari	Jyväskylä	Koulutettu hieroja
Cblaser	Inkoo	Sairaanhoitaja
Hämeen Hoitotalo	Lammi	Erikoisröntgenhoitaja
Laser In	Kirkkonummi	Urheiluhieroja
Kuntosyke	Kirkkonummi	Koulutettu hieroja
Kinesiopiste	Tampere, Nokia	Fysioterapeutti, lymfaterapeutti, urheiluhieroja
Ykköslaser	Turku	Erikoissairaanhoitaja
Eurofysio	Vaasa	Fysioterapeutti
Neuvoset Fysio	Rovaniemi	Fysioterapeutti
SLLY:n jäsenet (ks. sivulla oleva luettelo)	Ahvenanmaa, Degerby, Espoo, Hanko, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Högbacka, Inkoo, Itä-Aure, Jokela, Jorvas, Karjaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kuusankoski, Lappeenranta, Lahti, Lammi, Lepplax, Lohja, Maarianhamina, Parikkala, Tammisaari, Turku

8. Punavalohoidon tutkimuksen nykytilasta

Valohoitoa koskeva tutkimus on melko nuorta. PubMed-tietokannassa hakusanat "low-level laser" ja "photobiomodulation" osoittavat, että suurin osa tutkimuksesta on julkaistu 2000-luvulla. Lisäksi näyttää siltä, että valotutkimus on kiihtymässä, eli joka vuosi julkaistaan enemmän tutkimusta aiheesta:

Tällä hetkellä photobiomodulation on vakiintumassa ylivoimaisesti tärkeimmäksi tieteelliseksi nimeksi punavalohoidolle. Aiemmin hoidon nimestä ei ollut yksimielisyyttä, vaan tutkimuksia julkaistiin useilla erilaisilla asiasanoilla. Näistä tärkein on ollut historiallisesti low-level laser therapy (LLLT), mutta kokonaisuudessaan termien kirjo oli hyvinkin laaja.

Tutkimustuloksia valohoidoista julkaistaan erittäin nopeaan tahtiin. Artikkeleita on ilmestynyt ajoittain jopa erittäin arvostetuissa tiedelehdissä kuten The Lancet, PNAS, Circulation, Blood, Annals of Neurology tai Science Translational Medicine.

Kaiken kaikkiaan yli 120 hyvää tiedelehteä, vähintään impaktifaktorilla 3.0, on julkaissut satoja artikkeleita aiheesta. Tässä alla olevassa taulukossa on lyhyt tiivistelmä tiedelehdistä, jotka ovat julkaisseet vähintään yhden artikkelin punavalohoidosta:

Punavalotutkimusta julkaisseita tiedelehtiä
Tiedelehden nimi (1-61)	IF	Tiedelehden nimi (62-122)	IF
The Lancet	44.0	American Heart Journal	4.3
Nature*	42.4	Journal of Cellular Physiology	4.2
Journal of the American College of Cardiology (JACC)	17.8	Cellular Signalling	4.2
Circulation	17.0	The American Journal of Pathology	4.2
ACS Nano	13.3	Neurorehabilitation and Neural Repair	4.0
Annals of the Rheumatic Diseases	12.4	Arthritis Research & Therapy	4.0
Science Translational Medicine	12.3	Frontiers in Physiology	4.0
Blood	11.8	Journal of Physiotherapy	4.0
Biotechnology Advances	9.8	Journal of Alzheimer's Disease	3.9
Annals of Neurology	9.6	Dental Materials	3.9
PNAS	9.4	PLOS Neglected Tropical Diseases	3.9
Journal of Pineal Research	9.3	The International Journal of Biochemistry & Cell Biology	3.9
Diabetes Care	8.9	Journal of Clinical Periodontology	3.9
Biomaterials	8.4	Parkinsonism & Related Disorders	3.8
Antioxidants & Redox Signaling	7.1	Journal of Biophotonics	3.8
Nanomedicine	6.9	Stem Cells and Development	3.8
Journal of Investigative Dermatology	6.9	Anesthesia & Analgesia	3.8
Drug Discovery Today	6.9	Annals of Medicine	3.8
British Journal of Sports Medicine	6.7	Journal of Dermatological Science	3.7
Cochrane Database of Systematic Reviews	6.7	The Cancer Journal	3.7
Molecular Neurodegeneration	6.5	Bone	3.7
The Journal of Neuroscience	5.9	Mitochondrion	3.6
Stroke	5.8	Cytotherapy	3.6
Free Radical Biology and Medicine	5.8	Journal of Cancer Survivorship	3.5
Pain	5.6	Current Medicinal Chemistry	3.5
Journal of the American Academy of Dermatology	5.6	Annals of Allergy, Asthma & Immunology	3.5
Cardiovascular Research	5.5	IEEE Journal of Selected Topics in Quantum Electronics	3.5
Basic Research in Cardiology	5.4	Toxicology Letters	3.5
Molecular Neurobiology	5.4	Expert Opinion on Drug Discovery	3.5
Scientific Reports	5.2	Hematological Oncology	3.5
Alzheimer's Research & Therapy	5.2	Clinical Oral Implants Research	3.5
Neurobiology of Aging	5.2	Journal of Neuropsychology	3.5
JAMA Dermatology	5.1	Frontiers in Neuroscience	3.4
BBA Molecular Cell Research	5.1	Frontiers in Behavioral Neuroscience	3.4
Biochemical Pharmacology	5.1	Mediators of Inflammation	3.4
Journal of Cerebral Blood Flow & Metabolism	4.9	Discovery Medicine	3.4
Journal of Molecular and Cellular Cardiology	4.9	Journal of Cellular Biochemistry	3.4
Periodontology 2000	4.9	Experimental Gerontology	3.4
Journal of Molecular Medicine	4.9	Osteoporosis International	3.4
Journal of Cellular and Molecular Medicine	4.9	Journal of Neurosurgery	3.4
Radiotherapy & Oncology	4.8	Investigative Ophthalmology & Visual Science	3.4
Brain Stimulation	4.8	International Journal of Molecular Sciences	3.3
Journal of Neuroinflammation	4.7	Journal of Comparative Neurology	3.3
Journal of Tissue Engineering and Regenerative Medicine	4.7	Obesity Surgery	3.3
Journal of Cell Science	4.7	BMC Cancer	3.3
Cellular Physiology and Biochemistry	4.7	Journal of Biomedical Materials Research Part A	3.3
Journal of Dental Research	4.6	Neuroscience	3.2
International Journal of Cardiology	4.6	The American Journal of Cardiology	3.2
Current Opinion in Oncology	4.6	The Journal of Rheumatology	3.2
Frontiers in Cellular Neuroscience	4.6	American Journal of Translational Research	3.1
Annals of the New York Academy of Sciences	4.5	American Journal of Clinical Dermatology	3.1
The American Journal of Sports Medicine	4.5	PLOS ONE	3.1
Rheumatology	4.5	Plastic and Reconstructive Surgery	3.1
Osteoarthritis and Cartilage	4.5	British Journal of Ophthalmology	3.0
International Journal of Radiation Oncology • Biology • Physics	4.5	Acta Ophthalmologica	3.0
Stem Cell Research & Therapy	4.5	Journal of Applied Physiology	3.0
Journal of Neurotrauma	4.4	The Annals of Thoracic Surgery	3.0
Oral Oncology	4.3	International Journal of Stroke	3.0
The Journal of Biological Chemistry	4.3	Archives of Physical Medicine and Rehabilitation	3.0
British Journal of Dermatology	4.3	Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology	3.0
* Naturen artikkeli ei ollut tutkimusartikkeli vaan uutisjuttu (News Feature)

Kaiken kaikkiaan punavaloartikkeleita on julkaistu noin 700 eri tiedelehdessä. Punavalohoito ei siis ole enää nykyisin tuntematon ilmiö, josta ei olisi runsaasti tietoa lääketieteen tutkimuskirjallisuudessa ja hyvissä tiedelehdissä. Tiedettä toteutetaan myös hyvissä laitoksissa kuten esimerkiksi Massachusetts General Hospitalissa:

Suurin osa valotutkimuksista on kuitenkin julkaistu vähemmän tunnetuissa erikoislehdissä kuten muun muassa Photomedicine and Laser Surgeryssa:

Valohoitoon keskittyviä tiedelehtiä
Kustantamo	Lehden nimi	Impact Factor
Wiley	Journal of Biophotonics	3.8
Elsevier	Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology	3.0
Springer	Lasers in Medical Science	2.5
Wiley	Lasers in Surgery and Medicine	2.1
Mary Ann Liebert	Photomedicine and Laser Surgery	1.6

Näissä julkaistut raportit voivat olla tasokkaita, mutta ne eivät tavoita tehokkaasti suurta yleisöä. Ehkäpä siis valotutkimusten säännöllinen päätyminen ylempänä mainitun kaltaisiin ammattilaisten arvostamiin tiedelehtiin saa vielä jossakin vaiheessa aikaan valohoitojen läpimurron. Katsotaan, miten asian tulee käymään.

Mitä tulee valotutkimuksia julkaisseihin maihin, Brasilia ja Yhdysvallat ovat tuottaneet selvästi eniten tiedettä aiheesta. Kuitenkin niiden kokonaisosuus on vain murto-osa kaikesta valotutkimuksesta, sillä aihetta on tutkittu yhteensä 71 eri maassa.

Punavalotutkimuksia julkaisseita maita
Tiedeartikkelien määrä	Maa
Yli 1000	Brasilia
400+	Yhdysvallat (noin 33 eri osavaltiossa)
100+	Iran, Israel, Italia, Japani, Kiina, Korea, Turkki, Venäjä
50-99	Australia, Espanja, Iso-Britannia, Kanada, Intia, Saksa, Taiwan
10-49	Alankomaat, Argentiina, Belgia, Egypti, Etelä-Afrikka, Itävalta, Kreikka, Norja, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saudi-Arabia, Serbia, Slovakia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari, Uusi-Seelanti
Alle 10	Arabiemiraatit, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Chile, Costa Rica, Indonesia, Irak, Irlanti, Jemen, Jordania, Jugoslavia, Kolumbia, Kroatia, Kuuba, Kuwait, Kypros, Makedonia, Malesia, Meksiko, Monaco, Nepal, Pakistan, Portugali, Puerto Rico, Qatar, Singapore, Slovenia, Sudan, Suomi, Syyria, Thaimaa, Ukraina, Venezuela

Punavalohoidon historiassa tietyt asiantuntijat ovat olleet esillä enemmän kuin toiset. Tein tätä kirjoitusta varten pienen listan niistä tutkijoista, joiden nimen olen nähnyt punavalokirjallisuudessa useamman kerran:

Merkittäviä valohoidon tutkijoita
Nimi	Yliopisto	Virka	Ala	Tutkimuskohteita
Janis Eells	Wisconsinin yliopisto	P	Biotieteet	Punavalon vaikutus verkkokalvon rappeumasairauksiin.
Praveen Arany	Buffalon yliopisto	AP	Suubiologia	TGFß1:n merkitys punavalohoidon mekanismissa.
Michael Hamblin	Harvardin yliopisto	AP	Dermatologia	Punavalohoidon vaikutus aivoihin. Kirjoittanut kymmeniä artikkeleita ja toimittanut myös kirjoja aiheesta.
Tiina Karu	Venäjän tiedeakatemia	P	Biofysiikka	Punavalon vaikutus solujen toimintaan.
Jonathan Stone	Sydneyn yliopisto	P	Neurobiologia	Punavalon vaikutus Parkinsonin taudin eläinmalleihin.
John Mitrofanis	Sydneyn yliopisto	P	Anatomia	Punavalon vaikutus Parkinsonin taudin eläinmalleihin.
Krisztina Valter-Kocsi	Australian kansall. yo	AP	Anatomia	Punavalon vaikutus verkkokalvon rappeumasairauksiin.
Heidi Abrahamse	Johannesburgin yliopisto	P	Fotobiologia	Punavalon vaikutus kantasoluihin.
Glen Jeffery	Lontoon UCL	P	Neurotieteet	Punavalon vaikutus mitokondrioihin ja verkkokalvoon.
Jan Bjordal	Bergenin yliopisto	P	Fysiatria(?)	Punavalon vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön.
Francisco Gonzalez-Lima	Texasin yliopisto	P	Neurotieteet	Punavalon vaikutus aivoihin ja kognitioon.
Paul Cooper	Birminghamin yliopisto	P	Suubiologia	Punavalon vaikutus suun paranemisprosesseihin.
Uri Oron	Tel Avivin yliopisto	P		Punavalon vaikutus sydäninfarktista toipumiseen.
Juanita Anders	USUHS -yliopisto	P		Punavalon vaikutus hermostoon ja kiputiloihin.
David Baxter	Otagon yliopisto	DE	Fysioterapia	Punavalon vaikutus haavojen paranemiseen ja akillesjänteeseen.
Chukuka Enwemeka	San Diegon osavaltionyliopisto	PR		Valon vaikutus haavojen ja vammojen paranemiseen.
Antonio Pinheiro	Bahian yliopisto	P		Punavalon vaikutus luustoon.
Margaret Naeser	Bostonin yliopisto	TP	Neurologia	Punavalon vaikutus aivovammaan.
Harry Whelan	Medical College of Wisconsin	P	Neurologia	Punavalon vaikutus haavojen paranemiseen.
Margaret Wong-Riley	Medical College of Wisconsin	P	Solubiologia	Punavalon vaikutus hermostoon.
Jan Tunér	-	HL	Hammaslääk.	Punavalohoidon hoitoparametrit. Punavalo lääketieteessä.
P = professori; AP = apulaisprofessori; PR = provosti; DE = dekaani; TP = tutkimusprofessori; HL = hammaslääkäri

9. Punavalohoito Suomessa ja maailmalla

Valohoidon (LLLT/PBM) toi suomalaiseen keskusteluun todennäköisesti ensimmäisenä anestesiologian dosentti Pekka J. Pöntinen, joka julkaisi aihetta käsittelevän kirjan Laser Lääketieteellisenä hoitomuotona vuonna 1988.

Viime vuosina aihetta on käsitelty opinnäytetöissä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Jenni Lehtinen on vuonna 2009 tehnyt lisensiaatin tutkielman PLH:n käyttömahdollisuuksista eläinlääketieteessä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ainakin myös yksi dosentti on viime vuosina käyttänyt laservaloa eläinten kivun hoidossa.

Tampereen ammattikorkeakoulussa Timo Kukko on tehnyt vuonna 2012 opinnäytetyön PLH:n käytöstä kivunlievityksessä. Punavalohoito on myös mainittu aivan lyhyesti Käypä hoito -suosituksissa ja Duodecim-lehdessä.

Suomessa toimii Suomen lääketieteellinen laseryhdistys (SLLY), mutta järjestöllä ei juurikaan ole lääkärijäseniä. Laserhoitoa myydään Suomessa palveluna noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Ruotsissa vastaavana järjestönä toimii Svenska Laser-Medicinska Sällskapet (SLMS).

Hammaslääketieteen kentällä laservaloa käytetään niin hammaskirurgiassa kuin myös perustoimenpiteissä kuten hampaan paikkaamisessa ja juurihoidossa. Dosentti Marita Luomasen perustama Hammaslääkäriseura Apollonian laserhammaslääketieteen jaosto kokoaa näitä hammaslääkäreitä yhteen.

Vaikka hammaslääketieteen alalla suuri osa laserin käytöstä tuskin lukeutuu LLLT:ksi (pienteholaserhoito), on laserhammaslääketieteen jaoston kokouksissa muun muassa raportoitu myönteisiä kokemuksia pienitehoisesta lähi-infrapunalaserista suun mukosiitin hoidossa (HYKS Lastenklinikka & Kuopion yliopistollinen sairaala).

Punavalohoitoa käytetään maallikoiden keskuudessa erittäin paljon eläinten hoidossa. Esimerkiksi Google-hakusanalla hevoset laser voi löytää lukuisia aiheeseen liittyviä kotimaisia nettisivuja. Facebookissa on kansainvälisiä yli 30 000 jäsenen sivuja, jotka koskevat eläinten hoitoa punavalolla.

Punavalohoidosta ei ole ollut juurikaan kirjoituksia kotimaisissa uutismedioissa, lukuun ottamatta tiedetoimittaja Jani Kaaron Seura-lehteen kirjoittamaa artikkelia Parantava punavalo lokakuussa 2016. Maakuntalehdet ovat myös julkaisseet yksittäisiä mainoshenkisiä artikkeleita aiheesta.

Punavalohoito saatetaan kuvata lehtijutuissa hyvinkin myönteiseen sävyyn:
"Eräälle naiselle riitti kolme hoitokertaa, jotta hän pääsi
eroon 50 vuotta kestäneestä tinnituksesta. Hyviä hoitotuloksia
on saatu myös aknen, luupiikin, kulumien ja vatsakivun hoidoissa."

Maailmalla merkittävimmät alan yhdistykset ovat World Association for Laser Therapy (WALT) sekä North American Association for Photobiomodulation Therapy (NAALT). WALT on laatinut hoitomenetelmiin liittyviä suosituksia valohoitotutkimuksia ja kliinistä käyttöä varten.

Harvardin yliopiston apulaisprofessori Michael Hamblin on kansainvälisesti merkittävin punavalohoidon asiantuntija. Lukuisten tieteellisten artikkelien lisäksi hän toimittanut tuoreet akateemiset kirjat Handbook of Photomedicine ja Handbook of Low-Level Laser Therapy.




10. Yhteenveto

Punaisen valon ja lähi-infrapunan lääketieteelliselle käytölle löytyy lukuisia hyviä ja vähemmän hyviä perusteluja. Tässä on joitakin niistä:

● Punavalohoidosta on ollut hyötyä yli 100 eri hoitoaiheeseen eläintutkimuksissa
● Aiheesta on tehty lukuisia systemaattisia katsauksia ja kelvollisia tieteellisiä RCT-tutkimuksia
● Yli 130 hyvää tiedelehteä on julkaissut tutkimuksia aiheesta (impact factor yli 3.0)
● Aihetta koskevien tutkimusartikkelien määrä on yli 3800
● Aihetta on tutkittu noin 70 eri maassa

Tästä huolimatta näytössä on edelleen tiettyjä puutteita. Ihmistutkimuksissa tutkimusnäytön taso on kohtuullisen hyvä, mutta tähänastiset havainnot kaipaavat vielä lisää näyttöä erittäin laadukkaista satunnaistetuista tutkimuksista.

Punavalohoidon solutason mekanismien ja annosvasteiden suunnalla on vielä paljon työstettävää. Yksi epäselvyyden kohde on valon optimaalinen määrä kullakin aallonpituudella, sillä valohoidon annosvaste ei ole lineaarinen, vaan lukuisissa tutkimuksissa myös liian suuren valoannoksen on havaittu kumoavan hyötyvaikutukset (Huang ym. 2011).

Aiheeseen liittyen julkaistaan tällä hetkellä noin 400 tutkimusartikkelia vuodessa, ja ClinicalTrials-sivuston perusteella aiheesta on tekeillä kymmeniä kliinisiä tutkimuksia.

Punavalohoitoon liittyvä tutkimusmassa tulee mahdollisesti jopa kaksinkertaistumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä tahdilla on odotettavissa, että punavalohoito tulee lyömään itsensä läpi aivan lähivuosina, mikäli tutkimushavainnot tulevat jatkossakin olemaan yhtä myönteisiä kuin tähän asti.

Punavalohoidon markkinointiin liittyy tällä hetkellä jonkin verran valheellisia tai epätieteellisiä piirteitä. Markkinointiin saatetaan liittää esimerkiksi pseudotieteellisiä käsitteitä kuten meridiaanit, skalaariaallot tai Nogierin taajuudet. Tuotteita saatetaan myös markkinoida sellaisiin hoitoaiheisiin, joihin liittyen punavalosta ei ole olemassa merkittävästi tutkimusnäyttöä. Koska nämä seikat saattavat antaa punavalohoidosta uskomushoidon vaikutelman, olisi tutkimusyhteisön syytä ottaa kriittisesti kantaa hoitolaitteiden markkinoinnin nykytilaan.




11. Ydinasiat

● Punainen näkyvä valo ja lyhytaaltoinen infrapuna tuottavat kudoksissa mitattavia muutoksia.

● Näiden aallonpituuksien käyttöön perustuvasta valohoidosta on runsaasti tutkimustietoa.

● Hoito annetaan paikallisesti.





12. Lue lisää aiheesta

Alla on muita lukemisen arvoisia kirjoituksia punavalohoidosta.

Linkkejä valohoidosta
Lähde	Artikkeli
Valtsun terveysblogi	Punaisen valon ja lähi-infrapunan terapeuttiset vaikutukset (2015)
Valtsun terveysblogi	Voiko lähi-infrapuna lievittää tai parantaa kilpirauhasen vajaatoimintaa?
Wikipedia	Pienteholaserhoito
Nature	Cell biology: Power games (2006)
Frontiers in Neuroscience	Turning On Lights to Stop Neurodegeneration: The Potential of Near Infrared Light Therapy in Alzheimer's and Parkinson's Disease (2016)
Biochemical Pharmacology	Neurological and psychological applications of transcranial lasers and LEDs (2013) (pdf)

Perustin myös Facebookiin englanninkielisen ryhmän, jossa käydään keskustelua punavalohoidosta ja jonne linkitän uusia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Jäseniä on tällä hetkellä yli 1200.

Low Level Laser Therapy (LLLT) and Photobiomodulation (PBM) Discussions

Tein aiheesta myös suomenkielisen Wikipedia-artikkelin, jossa on keskeisimmät asiat tästä blogikirjoituksesta.

Wikipedia - Pienteholaserhoito

*