Lyhyesti: LDL-kolesteroli aiheuttaa sydäntautia

LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli nähdään tiedeyhteisössä tärkeänä syytekijänä valtimotaudin taustalla. Kuitenkin monissa sensaationhakuisissa uutisjutuissa ja kirjoissa esitetään vaihtoehtoista näkemystä, jonka mukaan veren LDL-kolesterolilla ei ole tekemistä sydänterveyden kanssa.

Olen perehtynyt sekä valtavirtanäkemyksiin että näihin vaihtoehtoisiin näkemyksiin, ja kallistun sille kannalle että näistä kahdesta ainoastaan valtavirtateoria ("LDL-kolesteroli on haitallista") kestää kriittisen tarkastelun. Tässä tekstissä käyn läpi kolesteroliteoriaan liittyvää tutkimusnäyttöä ja perustelen miksi vaihtoehtoiset näkemykset ovat mielestäni väärät:

1. Teesit

• Altistus LDL-kolesterolille on yksi keskeinen syytekijä sydäntaudille.
• Tärkeää on nimenomaan elinikäinen altistus.
  

  • Yksi vuosi korkeaa tai matalaa kolesterolia ei vaikuta kokonaisuuteen merkittävästi, vaan kolesterolin haittavaikutus ilmenee vuosien ja vuosikymmenten jatkuvan altistuksen seurauksena.
  • Kolesterolitutkijat puhuvatkin "millimoolivuosista", joka kuvastaa elinikäistä altistusta LDL-kolesterolille (yksikkö mmol/l) (Ference ym. 2018, Robinson ym. 2018).
• Kolesteroliteoria ei kiistä muiden tekijöiden osavaikutusta: insuliiniresistenssi, tulehdus, triglyseridit…

2. Vahvin näyttö kolesteroliteorialle #1: Genetiikka

• Useat geenit säätelevät eri mekanismeilla LDL-kolesterolin tasoa. Erittäin laajoissa mendelistisesti satunnaistetuissa tutkimuksissa on todettu, että käytännössä aina kun geenivariantti laskee tietyn verran LDL-kolesterolin tasoa, se laskee samassa suhteessa myös ihmisten sydäntautiriskiä (Ference ym. 2012, Cohen ym. 2006).
• Tämä edustaa erittäin vahvaa syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä, eivätkä kolesteroliskeptikot ole kyenneet kritisoimaan sitä pätevästi, joten he toistuvasti keskittyvät muihin heikompitasoisiin tutkimuksiin.

3. Vahvin näyttö kolesteroliteorialle #2: Statiinit

• Statiinit ovat useiden meta-analyysien perusteella tehokkaita sydäntautitapahtumien ehkäisyyn, samalla myös kokonaiskuolleisuus vähenee (Yebyo ym. 2019, Khan ym. 2019, Khan ym. 2018, Lu ym. 2016, Naci ym. 2013, CTT Collaboration 2012, CTT Collaboration 2010).
• Selkeää hyötyä on havaittu noin 5-vuotisissa tutkimuksissa, vaikka tässä ajassa ei ehdi vaikuttaa elinikäiseen kolesterolialtistukseen kovin paljoa. Hyötyjen oletetaan kasvavan kun statiineja syödään pidempään.
• Hyöty on sen suurempi, mitä matalampi on saavutettu LDL-kolesterolin taso
  • Ateroskleroosi liittyy saavutettuun LDL-C tasoon (Tsujita ym. 2015, Zanchin ym. 2017)
  • Sydäntapahtumat liittyvät saavutettuun LDL-C tasoon (Silverman ym. 2016)
• Statiinit laskevat kolesterolitasoja tavanomaisimmin noin 15-50 prosenttia. Esimerkiksi pravastatiinilla (40 mg) tyypillisin LDL-kolesterolin lasku oli 30-40%. Verrattain pienellä osalla koehenkilöistä LDL-kolesteroli aleni alle 20 prosenttia (Trompet ym. 2016).
• Tämä edustaa vahvaa syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä, eivätkä kolesteroliskeptikot ole kyenneet kritisoimaan sitä pätevästi, joten he toistuvasti keskittyvät muihin heikompitasoisiin tutkimuksiin.

Tässä yhdessä kuvassa koostetaan selkeät havainnot laadultaan parhaimmista geneettisistä,
satunnaistetuista kuin myös epidemiologisista tutkimuksista yhteen kuvaajaan. Mitä
pidempi on tarkasteluväli, sen suurempi on korkean LDL-kolesterolin vaikutus
sydäntautitapahtumien riskiin. Tätä näyttöä eivät kolesteroliskeptikot ole kyenneet
pätevästi kritisoimaan (Ference ym. 2017).

4. Afereesi

• Kolesterolia voidaan poistaa verestä koneellisesti. Tämän menetelmän nimi on afereesi. Afereesi vähensi tutkimuksessa FH-potilailla (=familiaalinen hyperkolesterolemia) LDL-kolesterolia enemmän kuin kolesterolilääkkeet ja samoin sydäninfarktien määrä oli 72% pienempi kuin statiinilääkityillä (Mabuchi ym. 1998)

5. Epidemiologinen tutkimus

• Framinghamissa niillä joilla oli aikuisiällä matalin kolesteroli, oli myös matalin kokonaiskuolleisuus 30 vuoden seurannassa (Anderson ym. 1987).
• Helsinkiläiskohortissa niillä joilla oli aikuisiällä matalin kolesteroli, oli myös matalin kokonaiskuolleisuus 39 vuoden seurannassa (Strandberg ym. 2004)
• MRFIT-tutkimuksessa korkeampi kolesteroli ennusti tasaisesti korkeampaa sydänkuolleisuutta 6 vuoden seurannassa (Stamler ym. 1986)
• Jopa niillä ihmisillä joilla ei sydäntaudin riskitekijöitä, matalampi kolesterolitaso yhdistyy vähäisempään valtimoplakkiin (Fernández-Friera ym. 2017)
• Epidemiologiset tutkimukset usein jopa aliarvioivat kolesterolin merkitystä, sillä yksittäisen mittausajankohdan käyttöön liittyy regression dilution -efekti (Law ym. 1994)

6. Kolesteroliskeptikkojen toistuvia väittämiä

Kolesteroliskeptikoilla on kymmeniä erilaisia argumentteja kolesteroliteoriaa vastaan. Käytännössä ne perustuvat useimmissa tilanteissa väärinkäsityksiin. Tässä on yleisimpiä niistä lyhyesti läpikäytynä.

Väite: “Sydänkohtauspotilailla on usein normaali kolesteroli”

• Sydänkohtauspotilailla on monesti väestön keskiarvoa vastaava kolesterolitaso, joskus jopa matalampi. Länsimaisen väestön keskimääräinen kolesterolitaso ei kuitenkaan ole fysiologinen vaan länsimaisen yhteiskunnan sivutuote, ja sekin altistaa siten sydäntaudille (O'Keefe ym. 2004).
• Monissa tapauksissa sydänkohtauspotilas jolla on matala kolesteroli, on todellisuudessa henkilö jolla on ollut suurimman osan eliniästään korkea kolesteroli, mutta joka on myöhemmällä iällä alkanut hoitaa sydäntaudin riskitekijöitään elintavoin ja lääkkein (Sachdeva ym. 2009).

Väite: “Matala kolesteroli korreloi tutkimuksessa X korkeampaan kuolleisuuteen”

• Monet vakavat terveysongelmat kuten syöpä, maksakirroosi ja gerastenia alentavat kolesterolitasoja.
• Tämän vuoksi syntyy korrelaatioita kuten: “matala kolesteroli yhdistyy syöpään"
• On kuitenkin erittäin vahvaa näyttöä että esimerkiksi perinnöllisesti tai lääkkeellisesti matalampi kolesteroli ei kuitenkaan aiheuta syöpää (Benn ym 2011, CTT 2012, Craveiro ym. 2019). Matala kolesteroli siis johtuu ennemminkin syövästä eikä toisinpäin.
• LDL-kolesterolin alentaminen jopa alle tason 0.65 mmol/l näyttää olevan turvallista (Hong ym. 2017)

Väite: “Statiinit aiheuttavat lihasoireita ja kognition heikkenemistä”

• Nämä haitat eivät suurelta osin johdu statiineista vaan ihmisten olemassaolevista sairauksista ja haittaodotuksista (ylivoimaisesti useimmissa tapauksissa).
• Kolesteroliskeptikot ovat väittäneet statiinien aiheuttavan paljon haittavaikutuksia ja viitanneet samalla mm. CORONA-tutkimukseen, jossa rosuvastatiinia söi noin 2500 ihmistä ja heillä raportoitiin 5146 vakavaa haittavaikutusta. Kuitenkin samankokoisessa lumelääkeryhmässä raportoitiin 5536 vakavaa haittavaikutusta. Pelkkä sokeripilleri aiheutti siis enemmän vakavia haittoja kuin statiini (Kjekshus ym. 2007).
• Heikkotasoisissa tutkimuksissa statiineista raportoidaan lihasoireita ja kognition heikkenemistä, mutta hyvätasoisissa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa havaitut haitat ovat olleet lihasoireiden osalta vähäisiä ja kognition osalta lähes olemattomia (Padala ym. 2012, Knuuti 2017, Gupta ym. 2017, Mach ym. 2018, Ott ym. 2015). Eräässä satunnaistetussa tutkimuksessa tosin havaittiin eksploratiivisena löydöksenä hieman lisääntynyttä väsymystä (Golomb ym. 2012).
• Statiinitutkimuksissa hoitomyöntyvyys on ollut sama lääke- ja lumelääkeryhmissä, eli ihmiset keskeyttävät statiinit haittojen vuoksi yhtä usein kuin sokeripillerinkin syömisen (Vonbank ym. 2018).

Väite: "Statiinit lisäävät diabeteksen riskiä"

• Kymmeniätuhansia potilaita käsittävissä satunnaistettuihin tutkimuksiin pohjaavissa meta-analyyseissa statiinien käyttö on lisännyt diabeteksen ilmaantuvuutta keskimäärin 9% ja intensiivihoidolla 12% (Mach ym. 2018, Sattar ym. 2010, Preiss ym. 2011). 
• Haitta on siis olemassa, mutta jokaista diabetestapausta kohden useampi potilas välttyy sydäntapahtumalta ja statiinien vaikutus kokonaiskuolleisuuteen on sekin satunnaistettuihin tutkimuksiin pohjaavien meta-analyysien valossa suotuisa.
• Pravastatiini, fluvastatiini ja lovastatiini näyttäisivät yhdistyvän matalampaan diabetesriskiin kuin muut statiinit (Laakso&Kuusisto 2017).

Väite: “Tässä löytämässäni valtiossa ihmisillä matala kolesteroli mutta paljon kuolleisuutta”

• Maiden väliset vertailut edustavat erittäin heikkoa näytön astetta, koska sekottavia tekijöitä on erittäin paljon ja maiden välillä on valtavasti eroja elintavoissa, ihmisten yleisterveydessä ja kuolinsyissä.
• Tuoreessa 42 maan tutkimuksessa on esimerkiksi havaittu että niissä maissa joissa tupakoidaan kaikkein eniten, naisilla on kaikkein vähiten sydäntautia (Grasgruber ym. 2016)!
• Tämänlaiset tulokset ovat syy, miksi maiden välisiä vertailuja pidetään tieteellisesti lähinnä vitsinä (tai kuriositeettina).

Väite: “Statiinit vaikuttavat kolesterolin lisäksi pleiotrooppisesti vähentäen myös tulehdusta jne, joten statiinien hyödyt eivät kelpaa todisteeksi kolesterolin haitoille”

• Pleiotropiasta ei ole saatu viitettä statiinikokeissa eikä mendelistisesti satunnaistetuissa tutkimuksissa (Labos ym. 2017, Ference ym. 2012)
• Muukin tieteellinen näyttö esimerkiksi mendelistisesti satunnaistetuista tutkimuksista riittää todistamaan LDL-kolesterolin ja sydäntaudin syy-seuraussuhteen.

Väite: “No entäs kun familiaalisesta hyperkolesterolemiasta kärsivät eivät kuole tavallista useammin tässä tutkimuksessa” (Mundal 2014)

• Tämä tutkimus on nostettu kolesteroliteorian kriitikoiden toimesta esille huomaamatta sitä, että kyseisessä tutkimuksessa 89% aikuisista söi statiineja ja he olivat aloittaneet niiden syömisen keskimäärin 33-vuotiaina. Tämä todennäköisesti on suojannut heitä huomattavasti kohonneelta sydäntaudin riskiltä.

Väite: “Pienirakkulainen kolesteroli on haitaksi, isorakkulainen ei ole. Statiinit alentavat vain isorakkulaista!"

• Tämä on laajalle levinnyt virhekäsitys. Molemmat partikkelikokoluokat ovat haitaksi (Mora ym. 2009, Ohukainen 2017).
• Statiinien on havaittu alentavan kaiken kokoisia LDL-partikkeleita (Pontrelli ym. 2002, Chan ym. 2008). Eräässä aineistolla vaikutus ei ollut statiineilla ja etsetimibilla tilastollisesti merkitsevä, mutta vähenemä oli kuitenkin noin 50%, ja merkitsevyyden puute saattaa liittyä pieneen otoskokoon (Kjellmo ym. 2019).

Väite: "Olen lukenut että statiinihoidolla on korkea NNT-arvo!"

• NNT-arvo eli number needed to treat kuvastaa sitä, montako potilasta pitää hoitaa, jotta keskimäärin yksi potilas hyötyisi hoidosta tarkastelujakson aikana määritellyllä tavalla, esimerkiksi välttämällä sydäntapahtuman tai kuoleman.
• Statiinihoidolla ei ole yksiselitteistä NNT-arvoa vaan lukema riippuu käytetystä hoitoannoksesta, hoito- ja tarkasteluajasta, potilaan sydäntapahtuman riskistä ja valitusta päätetapahtumasta (sydäntapahtuma tai kuolema).
• Potilaiden 5-vuotisriskin ollessa yli 30%, statiinilääkityksen NNT-arvo sydäntapahtumalle 5 vuoden aikana on 2 mmol/l:n kolesterolinalennuksella todennäköisesti noin 9 (Collins et al. 2016).
• Potilaiden 5-vuotisriskin ollessa 5-9%, statiinilääkityksen NNT-arvo sydäntapahtumalle 5 vuoden aikana on 1 mmol/l:n kolesterolinalennuksella todennäköisesti noin 60.
• Potilaiden 5-vuotisriski ollessa esimerkiksi 0.2%, tällöin ylipäätään teoreettinen maksimi 5 vuoden aikajakson sydäntapahtumalle NNT-arvolle olisi 500. Hoito tuottaisi siis todennäköisesti erittäin vähän hyötyä tarkastelujakson aikana, koska potilailla on jo valmiiksi olematon riski saada sydäntapahtuma.
• NNT-arvon yksi suuri puute on se, ettei se huomioi, että vähentämällä potilaiden elinikäistä kolesterolialtistusta (millimoolivuosia), statiinit hidastavat valtimotaudin etenemistä ja täten vähentynyt sydäntapahtumien riski kantautuu oletettavimmin myös kliinisten tutkimusten tarkasteluvälin jälkeisiin vuosiin, jolloin sydäntauti on ikääntyville potilaille yhä konkreettisempi uhka. Mikäli tämä hyödyn pitkäaikaisvaikutus otettaisiin huomioon, NNT-arvo olisi statiineilla matalampi.

Väite: "Statiinit aiheuttavat verisuonten kalkkeutumista!"

• Osassa tutkimuksissa statiinit on yhdistetty runsaampaan verisuonten kalkkeutumiseen (Saremi ym. 2012, Henein ym. 2015), joissakin taas vähempään kalkkeutumiseen (Budoff ym. 2000, Callister ym. 1998, Budoff ym. 2005).
• Maallikot saattavat sekoittaa valtimoplakin kertymisen ja valtimoiden kalkkeutumisen, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa.
• Kalkkeutuminen ei ole automaattisesti haitaksi, sillä tietyissä tilanteissa se saattaa tehdä plakin vähemmän repeämisherkäksi (Puri ym. 2015, Chia ym. 2008). Tämä olisi linjassa sen havainnon kanssa, että statiinien käyttö vähentää sydäntapahtumia, sydänkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta.

Väite: “Pohjois-Karjala-projektissa koko Suomessa sydänkuolleisuus väheni!”

• PK-projektin aikana riskitekijät kuten muun muassa kolesteroli selvästi alenivat koko Suomessa, mikä on linjassa sen kanssa että myös sydäntauti väheni muuallakin kuin vain Pohjois-Karjalassa.
• Ei ole kuitenkaan suositeltavaa ottaa PK-projektia todistusnäytöksi kolesteroliteorian puolesta tai sitä vastaan, sillä se oli laajasta dokumentaatiostaan huolimatta enemmänkin projekti kuin tieteellinen tutkimus.

Väite: "Tässä tutkimuksessa kokonaiskolesteroli ei yhdistynyt sydäntautiin"

• Kokonaiskolesteroli pitää sisällään myös hyvästä terveydestä kertovan HDL-kolesterolin. Tämän vuoksi olisi hyvä keskittyä ei-HDL-kolesteroliin.
• Kokonaiskolesterolikin on yli miljoonan potilaan tutkimusaineistossa yhteydessä sydäntautiin, mutta muutoin se ennustaa sydäntautia huonommin kuin esimerkiksi sydäntaudin syytekijä LDL-kolesteroli tai esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde (Peters ym. 2016).

Väite: "LDL osallistuu immuniteettiin, joten sen alentaminen voi altistaa vakaville infektioille"

• Veren lipoproteiinit teknisesti ottaen sitovat gram-negatiivisista bakteereista peräisin olevia lipopolysakkarideja. Tämä ei liene kuitenkaan kliinisesti kovin merkityksellistä, sillä statiinien käytöstä tai PCSK9:n geenivarianteista johtuva matalampi LDL-taso ei kuitenkaan lisää potilaiden kuolleisuutta verenmyrkytykseen (Deshpande ym. 2015, Feng ym. 2019)

Väite: "Lukemassani tutkimuksessa kolesterolilääke (esimerkiksi statiini tai PCSK9-inhibiittori) ei vähentänyt potilaiden kuolleisuutta!"

• Viime aikoina esimerkiksi PCSK9-inhibiittoreita koskevia tutkimuksia on kritisoitu siitä, että niissä kokonaiskuolleisuus ei välttämättä vähentynyt.
• Kolesteroliteorian mukaan merkityksellistä on koko eliniän mittainen kolesterolialtistus, mutta näissä tutkimuksissa kolesterolinalennuksen kesto on monesti ollut vain 1-2 vuotta, mikä on keski-ikäisellä potilaalla 2-4% elinikäisen kolesterolialtistuksen kestosta. Näin lyhyessä ajassa ei ole odotettavissakaan suurta vaikutusta valtimotautiin tai kokonaiskuolleisuuteen.

7. Antti Heikkilä kolesterolitutkimusten väärintulkitsijana: esimerkkejä

Lääkäri Antti Heikkilä on maamme tunnetuimpia kolesteroliteorian kritisoijia. Hän on kuitenkin terveyskirjoittajana epäluotettava, ja hänen kirjoituksistaan on löytynyt tähän mennessä noin 400 todennäköistä asiavirhettä. 

Kaikki löytämäni Heikkilän sydäntautia koskevat asiavirheet sekä niitä koskevat tutkimusviitteet löytyvät tästä taulukosta. Tässä on muutamia esimerkkejä niistä tavoista, joilla hän vääristää ihmisten ymmärrystä kolesterolista ja sydäntaudista:

(1) Heikkilä nostaa esille The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen, jossa hänen mukaansa nostetaan esille sydäntaudin riskitekijöitä. Hän toteaa että kolesterolia ei ole lueteltu, uskotellen että kolesteroli ei siis tämän tutkimuksen mukaan aiheuta sydäntautia.

• Heikkilän mainitsema tutkimus ei todellisuudessa käsitellyt riskitekijöitä vaan laukaisevia tekijöitä (triggers), joita ovat muun muassa kokaiinin käyttö, raskaat ateriat, fyysinen rasitus ja vihan tunne. Tämän vuoksi listassa ei ole kolesterolia.

(2) Heikkilä toteaa, että kolesterolilääkkeinä käytetyt statiinit aiheuttavat väkivaltaista käyttäytymistä ja itsemurhia

• Heikkilän antama lähdeviite kuitenkin käsittelee immuunipuolustuksen komplementtijärjestelmää, eikä liity millään tavalla kolesteroliin tai statiineihin.

(3) Heikkilä toteaa, että helmikuussa 2009 Diabetes Care -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan "LDL-kolesterolilla ei ole mitään merkitystä sydäntautien aiheuttajana".

• Kyseisessä tutkimuksessa LDL-kolesteroli oli viidenneksi tärkein riskitekijä. 

(4) Heikkilä kuvailee etsetimibi-kolesterolilääkettä vahingolliseksi ja sydäntautien kehittymistä lisääväksi.

• Heikkilä viittaa tutkimukseen, jossa etsetimibi ei vähentänyt kaulavaltimon paksuutta, mutta ei myöskään aiheuttanut yhtään mitään haittaa. Myöhemmissä tutkimuksissa etsetimibi on vähentänyt sydänkohtausten määrää.

(5) Heikkilä kirjoittaa kirjassaan, että AJCN-tiedelehdessä vuonna 2006 julkaistusta tutkimuksesta "käy ilmi, että kalarasvat tehoavat veren rasva-arvoihin paljon paremmin kuin kolesterolilääkkeenä käytetty atorvastatiini".

• Kyseisessä tutkimuksessa kalaöljy alensi LDL-kolesterolia 5%, kun taas atorvastatiini alensi sitä 53%. 
• Atorvastatiinin vaikutus oli siis tältä osin kymmenkertainen verrattuna kalaöljyyn, täysin päinvastoin kuin Heikkilä väittää. 
• Kalaöljyä annettiin 4 grammaa päivässä ja atorvastatiinia 40 milligrammaa päivässä.

Myös Heikkilän kirjoittelu sosiaalisessa mediassa sisältää toistuvasti erinäisiä outoja kommentteja liittyen kolesteroliin ja sydäntautiin.

-Antti Heikkilä 11.5.2018

Heikkilän kolesterolilääkevastainen kampanjointi voi tuottaa lukuisia kuolonuhreja. Huippulehti European Heart Journalissa vuonna 2016 julkaistun tanskalaistutkimuksen valossa kolesteroliskeptisyys voi johtaa potilailla statiinilääkityksen aikaiseen lopettamiseen, mikä edelleen yhdistyy näillä potilailla kohonneeseen sydänkuoleman riskiin (Nielsen&Nordestgaard 2016).

8. Tohtori Tolonen ja "Suuri kolesterolihuijaus"

Lääkäri Matti Tolonen on kirjoittanut yhdessä diplomi-insinööri Leino Utriaisen kanssa kirjan nimeltä Suuri kolesterolihuijaus.

Olen käsitellyt kyseisen kirjan sisältöä erillisessä blogikirjoituksessa. Lyhyesti todeten kyseinen kirja perustuu lähinnä toistuviin asiavirheisiin ja hataraan tieteelliseen päättelyyn. Siksi pidän valitettavana, että kyseinen opus on edes päätynyt kirjamarkkinoille. Tässä on joitakin esimerkkejä kirjassa esitetyistä virheellisistä argumenteista.

(1) Tolosen kirjassa sekoitetaan kauniisti veren kolesteroli ja kehon solujen sisäinen kolesteroli:

• Tämä tulee ilmi lainauksista kuten "tosiasiassa kolesteroli on tarpeellinen, suorastaan välttämätön kaikille soluillemme (...) liian vähäinen kolesterolipitoisuus estää jopa ihoa muodostamasta D-vitamiinia".
• Valtimotaudin kannaltahan nimenomaan veren kolesteroli on olennaista, ja statiinit johtavat käytännössä enimmäkseen veren kolesterolitason laskuun. Käytännössä juuri mikään elin tai elinjärjestelmä ei ole riippuvainen veren kolesterolista, vaan solut ympäri kehoa tuottavat kolesterolinsa itse.
• Tolonen kuitenkin maalailee kauhukuvia siitä, kuinka veren kolesterolin alentaminen olisi pois kehon solujen riittävästä kolesterolista ja voisi täten vahingoittaa terveyttä.

(2) Tolosen esittämät termit menevät kauniisti sekaisin. Kirjassa muun muassa kerrotaan että "non-HDL:llä tarkoitetaan muita aterogeenisiä lipoproteiineja kuin kokonais-kolesterolia". Täysin järjetön lause.

• Kirjassa annetaan myös ymmärtää että "kolesterolia on monenlaista", jolloin jää epäselväksi, ymmärtääkö itse kirjoittaja, että kaikki kolesteroli on molekyylirakenteeltaan tismalleen samanlaista, ja että esimerkiksi termi "LDL-kolesteroli" tarkoittaa yksinkertaisesti LDL-hiukkasen sisällä olevaa kolesterolimolekyyliä.

(3) Tolonen väittää että statiinit eivät juuri alenna apolipoproteiineja.

• Jopa Tolosen itse kirjassaan mainitsemissa tutkimuksissa havaitaan statiinien alentavan selvästi aterogeenista apolipoproteiini B:tä (Tsimikas ym. 2004, Choi ym. 2008).

(4) Kirjassa kerrotaan "tunnetun amerikkalaisen sydänkirurgi" Dwight Lundellin tarinaa, jonka mukaan tämä tunnettu sydänkirurgi kyseenalaistaa yleiset uskomukset sydäntaudista.

• Lundell on menettänyt lääkärinoikeutensa ja on tunnettu lähinnä siitä, että Magneettimedian kaltaiset roskasivut levittävät tarinoita hänen tunnettavuudestaan (ks. Quackwatch).

(5) Tolosen mukaan "statiinit ovat synteettisiä D-vitamiinin muotoja".

• Väite on täydellisen järjenvastainen ja perustuu erään tutkimusartikkelin väärinymmärrykseen (Grimes ym. 2006).

9. Taija Somppi ja "Parantavat hormonit"

Yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi on kirjoittanut yhdessä Jani Sompin kanssa kirjan Parantavat hormonit.

Kirja on lääketieteen tutkimukseen kiinnostuneelle lukijalle varmasti mielenkiintoista luettavaa, sillä kyseinen kirurgi kirjoittaa kirjassaan suotuisasti muun muassa homeopatiasta ja kertoo voin olevan sydänterveydelle tärkeää superruokaa. Lisäksi kirja sisältää hyvinkin tuttuja virheitä koskien kolesteroli- ja statiinitutkimusta. Esittelen tässä muutaman aihetta koskevan väitteen kirjasta.

(1) "Oxfordin yliopiston professori Rory Collins oli Ison-Britannian johtava statiinitutkija (...) Collins myönsi salanneensa tutkimuksissaan statiinien sivuvaikutuksia, mistä uutisoitiin Sunday Express -lehdessä 15.2.2015 etusivun uutisella."

• Sompin perusteluksi antama uutisjuttu ei todellisuudessa sisällä minkäänlaista mainintaa tulosten pimittämisestä. Lisäksi Collins ei ollut vaan hän on edelleenkin johtava statiinitutkija. Somppi on ilmeisesti käsittänyt syystä tai toisesta virheellisesti, että Collins olisi jäänyt kiinni vilpillisestä tieteenteosta ja menettänyt täten johtavan tutkijan tittelinsä.

(2) "MIRACL-tutkimuksen (...) mukaan statiinit vaikuttavat osaltaan juuri haitallisen, valtimoita ja kudoksia tulehduttavan ja kovettavan LDL:n alatyypin eli pienten triglyseridipartikkelien lisääntymiseen eivätkä vähenemiseen niin kuin olisi tarkoituksenmukaista."

• Sompin antama lähdeviite ei tue lainkaan kyseistä väittämää. Kyseisessä artikkelissa itse asiassa todetaan statiinien voivan vähentää triglyseridipitoisten lipoproteiinien määrää veressä ja muu tutkimusnäyttö osoittaa statiinien vähentävän pienten LDL-partikkelien määrää veressä. Somppi ilmaisee asiat juuri päinvastoin kuin ne tosiasiassa ovat.

(3) "Kolesterolista muodostuu myös D-vitamiinin esiastetta, joka on rasvaliukoinen ja steroidihormonin kaltainen (...) Huomionarvoista on, että D-vitamiinin puutoksen on todettu lisäävän merkittävästi kokonaiskuolleisuutta ja sairastuvuutta kroonisiin tulehdussairauksiin kuten sydän- ja verisuonisairauksin, syöpään, reumasairauksiin, neurologisiin sairauksiin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, astmaan (...)"

• D-vitamiinia muodostuu 7-dehydrokolesterolista (7-DHC). Tämä 7-DHC ei muodostu kolesterolista vaan kolesteroli muodostuu 7-DHC:sta.
• Kuten myös Tolosen kirjassa, myös tässä teoksessa vihjataan, että veren kolesterolin alentaminen voisi jollain tavoin vaikuttaa myös D-vitamiinin synteesiin. Tästä ei ilmeisesti ole olemassa minkäänlaista tutkimusnäyttöä. Todellisuudessa juuri mikään elin tai elinjärjestelmä ei ole riippuvainen veressä kiertävästä kolesterolista, vaan solut ympäri kehoa tuottavat kolesterolinsa itse.
• Tässä kirjassa D-vitamiinista maalaillaan ihmelääkettä, vaikka laadukkaampi tutkimusnäyttö on pitkälti antanut viitettä D-vitamiinin tehottomuudesta useiden vaivojen ehkäisyssä ja hoidossa.

Kirjassa on myös kolesteroliaiheeseen liittymättömiä mielenkiintoisia, ilmeisesti huolimattomuuteen perustuvia väittämiä. Esimerkiksi kirjassa on lyhyt osio, jossa kerrotaan diabeteslääke metformiinin vaikuttavan "haitallisesti muun muassa kilpirauhashormonien toimintaan". Kuitenkin väitteen tueksi annettu lähdeviite ja muukin kirjallisuus antaa viitettä enemmänkin metformiinin mahdollisesta hyödyllisyydestä kuin haitallisuudesta koskien kilpirauhasterveyttä.

10. Yhteenveto

LDL-kolesterolin merkitys valtimotaudin syytekijänä on osoitettu useilla hyvin korkeatasoisilla tutkimusaineistoilla, joita edustavat muun muassa mendelisesti satunnaistetut genetiikkatutkimukset, monivuotiset satunnaistetut RCT-tutkimukset sekä etenevät väestötutkimukset. Näillä tutkimusasetelmilla on saatu hyvin yhteneväinen näyttö LDL-kolesterolin roolista sydäntaudin taustalla (Ference ym. 2017).

Kolesteroliskeptikkojen argumentointi siitä, kuinka LDL-kolesteroli ei aiheuttaisi sydäntautia, perustuu puolestaan ensisijaisesti tutkimusten väärintulkintaan, uutismedioiden sensaationhakuisiin juttuihin sekä vahvoihin päätelmiin heikon näytön asteen tutkimusaineistoista. Esimerkiksi aktiivisimpien kolesteroliskeptikkojen tuore tiedekatsaus sisältää lukuisia virheitä tieteellisten tutkimusten tulkinnassa (Ravnskov ym. 2018).

Tulevaisuudessa kolesterolitutkijat tulevat toivottavasti kommunikoimaan tästäkin suurelle yleisölle sellaisella tavalla, joka ei jättäisi mahdollisuutta väärinkäsityksille. Tämä tavoite on tietysti haastava, sillä tutkimusten ymmärtäminen edellyttää kohtalaista ymmärrystä muun muassa tilastotieteestä ja suuresta määrästä erilaisia tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.



11. Tämän kirjoituksen luotettavuus

Tämän kirjoituksen ovat lyhyesti oikolukeneet professori Timo Strandberg sekä dosentti Katariina Öörni, molemmat keskeisiä valtimotaudin tutkijoita. Tekstiä on päivitetty vähäisesti näiden arvioiden jälkeen.