torstai 25. helmikuuta 2016

Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet

(Kirjoitusta päivitetty 6/2018)

1. Johdanto

Antti Heikkilä on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, joka on esiintynyt mediassa erityisesti vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhujana. Heikkilä on julkaissut noin kaksikymmentä kirjaa, jotka käsittelevät enimmäkseen terveyttä, hyvinvointia ja ruoanlaittoa.

"Olen Antti Heikkilä, Suomen johtava ravintoasioihin
perehtynyt lääkäri", ilmoitetaan Heikkilän kotisivuilla.











  


2. Diabeteksen ruokavaliohoito -kirja hämmensi

Luin reilu vuosi sitten Heikkilän kirjan Diabeteksen ruokavaliohoito. Kirjassa oli paljon kiinnostavaa sisältöä, mutta huomatessani siinä myös runsaasti selviä virheitä, julkaisin kirjasta myös laajan ja kriittisen kirja-arvostelun.

Arvosteluni loppuosassa käsittelin tarkasti noin viisitoista kirjan kohtaa, joissa tieto oli virheellistä. Monissa tilanteissa vaikutti siltä, että Heikkilä ei ollut lukenut kirjansa lähdeviitteitä tarkasti tai ollenkaan. Pidin kirjaa siksi kokonaisuudessaan melko epäluotettavana, vaikka monet pohdinnat esimerkiksi VHH-ruokavaliosta aikuistyypin diabeteksen hoidoissa olivatkin kiinnostavia.



3. Ristiriitaista terveyskirjoittelua

Olen henkilökohtaisesti hyvin kiinnostunut terveys- ja ravintokeskusteluista, mutta petyn jatkuvasti siihen kuinka asioista keskustellaan epäasiallisesti, sortuen erityisesti argumentointivirheisiin ja muiden ihmisten tunnepitoiseen solvaamiseen.

Heikkilän Facebook-sivuilla on lähes 30 000 seuraajaa ja lisäksi hänen kirjojaan on hyvin laajasti saatavilla kirjastoista. Hän on täten hyvin merkittävässä asemassa terveysvaikuttajana. Pidän hänen tapaansa kirjoittaa suurelle yleisölle terveydestä kuitenkin kyseenalaisena johtuen näistä seikoista:

(1) Ensinnäkin, hänen kirjoituksensa sisältävät huomattavan paljon suuriakin asiavirheitä.

(2) Toiseksi, hän on kirjoittanut vihamieliseen sävyyn lukuisista tunnetuista terveysvaikuttajista, ja siksi monet heistä ovat saaneet myös Heikkilän lukijoilta runsaasti vihaa osakseen.

(3) Tärkeimpänä, kirjoitusten ensisijainen kommentointipaikka on hänen FB-sivunsa, josta on raportoitu toistuvasti, että asiallisetkin kriittiset palautteet poistetaan. Jos levittää terveydestä ristiriitaista sanomaa, olisi asianmukaista myös ottaa asiapalautetta vastaan ja tarvittaessa korjata löytyneet virheelliset väittämät.




4. Faktantarkistusprojekti ja 250 asiavirhettä

Vaikka tämä on kohtuullisen epämiellyttävää toimintaa, otin projektikseni käydä läpi Heikkilän kirjoituksia läpi ja tarkastaa niissä faktoina esitettyjä väittämiä.

Selkeä havaintoni oli se, että teksteissä oli yllättävän paljon asiavirheitä sanan varsinaisessa merkityksessä. En tarkoita tällä pieniä subjektiivisia juttuja kuten vaikkapa asioiden suurentelua. Näissä virheissä todellakin mm. kuvaillaan tutkimusten pääkohtia täysin virheellisesti, käännetään korrelaatioita kausaatioiksi ja annetaan välillä täysin virheellisiä lukemia tutkimustuloksista.

Löydetyt asiavirheet on esitetty tässä taulukossa: Antti Heikkilän asiavirheet (excel) 


Tämä virheiden löytyminen (joita kuvailen alempana) tuntui sinänsä kummalliselta, sillä erikoislääkäriltä odottaisi kuitenkin tieteellisesti tarkkaa sisältöä. Kuitenkin näin ei tässä tapauksessa ollut, ja muutkin kirjoittajat olivat panneet saman asian merkille:

Seuraavaksi annan hieman esimerkkejä siitä, millaisista asiavirheistä tässä tarkalleen puhutaan.



5. Esimerkkejä Antti Heikkilän asiavirheistä

(1) Heikkilä toteaa alfalinoleenihapon aiheuttavan aftoja.
  • Heikkilä viittaa tutkimukseen, jossa alfalinoleenihapon saanti 9-kertaistui, ja aftat vähenivät samaan aikaan. Tutkimustulos oli siis päinvastainen kuin Heikkilä väitti.

(2) Heikkilä toteaa monityydyttymättömien rasvahappojen aiheuttavan migreeniä.
  • Heikkilän antamassa tutkimusviitteessä migreenikohtausten yleisyys, kesto ja vaikeus vähenivät samalla kun koehenkilölle annettiin monityydyttymättömiä rasvoja. Tutkimustulos oli siis päinvastainen kuin Heikkilä väitti.

(3) Heikkilä kirjoittaa blogissaan CLA:n estävän diabetesta. Hän viittaa tässä yhteydessä tutkimukseen, jossa tutkittiin CLA:n vaikutusta insuliiniherkkyyteen.
  • Tutkimuksessa havaittiin CLA:n aiheuttavan eikä suinkaan lievittävän insuliiniresistenssiä. Tutkimustulos oli siis päinvastainen kuin Heikkilä väitti.

(4) Heikkilän mukaan "terveellisenä pidetyt monityydyttämättömät rasvat eivät ole polttoaineita".
  • On tutkittua perusbiologiaa, että monityydyttymättömiä rasvahappoja voi käyttää energiaksi. 

(5) Heikkilän mukaan voissa on runsaasti mineraaleja.
  • Fineli-tietokannan mukaan voissa ei ole juuri mitään mineraaleja, paitsi tietysti lisättyä suolaa.

(6) Heikkilän mukaan yksi kananmuna sisältää 'puolet päivittäisistä elimistön tarvitsemista hiven- ja ravinneaineista'
  • Lähes kaikkien ravintoaineiden kohdalla 1-2 kananmunan ravintoainemäärä jää vielä kauas suositusmäärästä. Toki on poikkeuksia kuten seleeni ja B12-vitamiini, joita saa kohtuullisen hyvin jopa yksittäisestä kananmunasta. Heikkilän väite on kuitenkin kaukana totuudesta.

(7) Heikkilä toteaa, että rasvaa syödään nykyään vähemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.
  • Tilastojen valossa kulutus on nykyään runsaampaa kuin 1900-luvun alussa ja paljon runsaampaa kuin eräissä luonnonkansoissa. Heikkilän väittämälle ei ole mitään pohjaa. 

(8) Heikkilä toteaa, että 1920-luvulla tehtiin tutkimus, jossa rasva aiheutti koehenkilöille tyypin 2 diabeteksen. Heikkilän mukaan diabetes johtui siitä, että tutkimuksessa koehenkilöt söivät kovetettua kasvirasvaa.
  • Tutkimusartikkelissa kerrotaan, että koehenkilöt saivat vain oliiviöljyä, kermaa, voita ja keltuaismajoneesia. Tutkimuksen aikoihin 20-luvulla rasvoja kovetettiin muutenkin harvoin. Heikkilän kuvaus kyseisestä tutkimuksesta on myös muilta osin harhaanjohtava.

(9) Heikkilä viittaa erääseen uutisjuttuun todeten: 'Antioksidantit tehoavat H1N1 -virukseen' 
  • Hänen viittaamassaan jutussa todetaan, että glutationiesteri tai proteiinikinaasi C -inhibiittorit suojasivat soluviljelmiä viruksen vaikutuksilta solujen eräisiin natriumkanaviin (ENaC). 
  • Havainnolla ei ole juuri mitään tekemistä ravinnon antioksidanttien tai ihmisen arkitodellisuuden kanssa.

(10) Heikkilän mukaan 'rasvatonta maitoa joudutaan värjäämään sillä valmis tuote on ikävän näköistä harmaata litkua' ja 'rasvaton maito ei sisällä muuta kuin maitojauheella värjättyä vettä ja keinovitamiineja, jos niitäkään'.
  • Maidon värjääminen on lainsäädännön mukaan kiellettyä. Valio on erikseen todennut ettei maitoon missään tapauksessa lisätä maitojauhetta. Ei ole muutenkaan syytä olettaa, että keltasävyinen maitorasva olisi syynä rasvaisen maidon valkoiseen väriin. 
  • Maitoon lisätään hieman synteettistä D3-vitamiinia, jota myös Heikkilä on suositellut ja kehunut. Muita vitamiineja maitoon ei lisätä. 

(11) Heikkilä toteaa, että proteiinijauheet ovat terveydelle haitallisia, koska proteiini on 'denaturoituneessa muodossa ja elimistö ei kykene käyttämään sitä kunnolla'. Heikkilä toteaa heti perään, että 'jos taas syö pelkkää pihviä, niin pysyy kunnossa'.
  • Myös pihvi denaturoituu kuumennettaessa ja mahahapon vaikutuksesta. Molemmat proteiinin lähteet pilkkoutuvat lopulta aminohapoiksi.

(12) Heikkilä teki blogikirjoituksen siitä, että hänen mielestään WHO suosittelee ihmisille suurintaan 25 grammaa sokeria päivässä. Heikkilän mukaan tähän tavoitteeseen voi päästä vain vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Siksi blogikirjoituksen nimeksi tuli "WHO = VHH".
  • Todellisuudessa WHO:n varsinainen suositus oli alle ~50 grammaa lisättyä sokeria päivässä. 
  • Ehdollinen lisäsuositus ~25 grammasta perustui WHO:n mukaan todella heikkoon tutkimusnäyttöön, jonka mukaan sokerin minimointi voisi olla hampaille hyväksi.
  • Suositukset koskivat vain lisättyä sokeria, mehujen sokeria sekä hunajaa. Se ei siis rajoita millään lailla esimerkiksi hedelmien sokeria tai leivän sisältämää hiilihydraattia.
  • Suositusta on siis helppoa noudattaa myös runsashiilihydraattisella ruokavaliolla, mitä Heikkilä ei jostakin syystä käsitä. 

(13) Heikkilä toistaa kirjoissaan lukuisia kertoja mielipidettään, että syöpäsolut käyttävät ravinnokseen vain sokeria, eivätkä kykene käyttämään rasvaa, ketoaineita tai proteiineja.
  • Syöpäsolujen aineenvaihduntaa tutkitaan jatkuvasti, ja aiheesta on siten paljon eri yliopistojen tuottamaa tutkimustietoa. Havaintojen mukaan syöpäsolut osaavat käyttää myös rasvaa, ketoaineita ja aminohappoja hyvin. Esimerkiksi yksi aivan tuore tutkimuskatsaus koostaa asiasta näin: "Yleisesti, syöpäsolut metaboloivat glukoosia, maitohappoa, palorypälehappoa, hydroksivoihappoa, asetaattia, glutamiinia ja rasvahappoja paljon tehokkaammin kuin näiden solujen tavalliset muodot" 

(14) Heikkilän mukaan vuonna 2008 tehdyn suomalaisen tutkijaryhmän havainto "sokerin vaikutuksesta sydänkuolemiin oli todella vakuuttava".
  • Kuitenkaan tutkimuksessa ei tutkittu lainkaan sokeria eikä sydänkuolemia, vaan infuusiomenetelmällä aiheutetun hypoglykemian vaikutusta sydämen sähköiseen toimintaan. 

(15) Heikkilän mukaan karrageeni aiheuttaa vaurioita suolistossa ja suoliston tulehduksia.
  • Heikkilä antaa väitteidensä tueksi kaksi tutkimusta: Vaurioita käsittelevä tutkimus tehtiin soluviljelmällä, kun taas suoliston tulehduksia käsittelevässä tutkimuksessa hiirien juomavedessä oli jopa 10% karrageenia. Nämä olivat erittäin kokeellisia tutkimuksia, joiden pohjalta ei voi vielä tehdä päätelmiä karrageenin matalammista pitoisuuksista minkään eläimen suolistossa. 

(16) Heikkilän mukaan kurkuma estää beta-amyloidin kertymistä Alzheimerin taudissa.
  • Asiaa ei tutkittu kurkumalla vaan sen vähäisissä määrin (~3%) sisältämällä kurkumiinilla. Ihmistutkimuksissa edes 2-4 grammaa kurkumiinia (vastaa noin 100g kurkumajauhetta) ei nosta veren kurkumiinipitoisuutta tasolle, jolla olisi eläintutkimusten perusteella vaikutuksia Alzheimerin tautiin. 

(17) Heikkilän mukaan kurkuma oli tutkimuksen mukaan tehokkaampi kuin ibuprofeeni hoidettaessa tulehduksellista nivelkipua.
  • Kyseisessä tutkimuksessa ei tutkittu kurkumaa vaan sen sisältämää kurkumiinia. Annos oli 1.5 grammaa, joka vastaisi päivittäistä 45 gramman kurkuma-annosta. Teho ei ollut parempi kuin ibuprofeenin, vaan vaikutus oli molemmissa ryhmissä yhtä suuri. Tutkimuksen laatua heikentää lumeryhmän puute. 

(18) Heikkilän mukaan 'kasviperäiset transrasvat ovat huomattava riski sairastua dementiaan'.
  • Heikkilä perustelee väittämäänsä hiiritutkimuksella, jossa hyvin runsas transrasvahappojen kulutus ei vaikuttanut Alzheimerin taudin hiirimallin kulkuun. Tutkimus ei siis tukenut Heikkilän väitettä millään lailla. 

(19) Heikkilän mukaan ihminen polttaa nukkuessaan pelkkää rasvaa.
  • Aihetta on tutkittu, ja ihmisten havaittiin polttavan nukkuessa suunnilleen yhtä paljon hiilihydraattia ja rasvaa. 

(20) Heikkilän mukaan mikroaaltouuni tuhoaa ruuan vitamiinit ja antioksidantit.
  • Aihetta on tutkittu ja useissa tutkimuksissa eroa ei ole havaittu mikron ja muiden lämmitysmenetelmien välillä. Heikkilän mainitsemassa espanjalaistutkimuksessa mikro oli keittämistä huonompi vaihtoehto parsakaalin flavonoidien kannalta. Tämä johtunee yksinkertaisesti siitä, että suurella teholla (1000W) kuumentaminen lämmittää ja täten kypsentää parsakaalia samassa ajassa paljon tehokkaammin kuin keittäminen.

(21) Heikkilän mukaan (2006) transrasvojen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti.
  • Todellisuudessa transrasvojen kulutus on vähentynyt Suomessa valtavasti 1970-luvulta, jolloin niitä saattoi olla margariineissa 15-30%. Nykyisin pitoisuus on keskimäärin noin 0.3%. 

(22) Heikkilä perustelee hedelmiä ja fruktoosia vastaan uudella tutkimuksella, jonka mukaan fruktoosi voi aiheuttaa leptiiniresistenssiä jopa ilman lihavuutta.
  • Heikkilä jättää mainitsematta, että kyseessä on rottatutkimus, jossa rotat saivat 60% kaloreista puhdistettuna fruktoosina. Ihmisen on käytännössä lähes mahdotonta saada näin paljon fruktoosia ravinnosta, eikä muutenkaan rottatutkimuksen tulosta pitäisi suoraan ulottaa ihmisiin. 

(23) Heikkilä kertoo löytäneensä "parhaan" tutkimuksen kasvissyöjien kuolleisuudesta. Hänen mukaansa naisille kasvissyönti on kyseisen tutkimuksen mukaan katastrofi (vuotuinen kuolleisuus 0.86% vs sekasyöjien 0.54%).
  • Heikkilän mainitsemia lukemia ei ole löydettävissä hänen mainitsemastaan tutkimusartikkelista. 
  • Suomi24:n eräs keskustelija tuli samaan lopputulokseen kuin minä: "Luin Burrin tutkimuksen. Se on ilmaiseksi ja vapaasti luettavissa netistä. Burrin mukaan vegaanien kuolleisuus on pienempi. Sitaateissa olevaa pätkää ei löydy tutkimuksesta ollenkaan. Tästä täytyy päätellä, että Heikkilä on kopsannut virheellisen väitteen jostain vanhasta amerikkalaisblogista, jossa se myös esiintyy. Heikkilä ei myöskään tunne aiheesta tehtyjä uudempia tutkimuksia, joten VHH-miehen arvostelukyky on asetettava kyseenalaiseksi." 

(24) Heikkilän mukaan on lisääntyvästi näyttöä, että 'monityydyttämättömät kasvirasvat (PUFA) aiheuttavat syöpää'.
  • Heikkilä perustelee väittämäänsä tutkimuskatsauksella, jossa pikemminkin pohditaan näiden rasvojen mahdollista hyödyllisyyttä syöpäpotilailla.

(25) Heikkilä kertoo erään lääkeaineen (Torcetrapib) epäonnistuneesta kokeesta, väittäen kokonaiskuolleisuuden lisääntyneen siinä 200%.
  • Todellisuudessa kokonaiskuolleisuus lisääntyi 58%.

(26) Heikkilä mainitsee uutisen Newcastlen yliopiston tutkimuksesta, jossa hänen mukaansa havaittiin eläinperäisten rasvojen suojelevan lapsia allergioilta.
  • Kyseisessä tutkimuksessa ei tutkittu lapsia vaan hiiriä, eikä siinä käytetty eläinrasvoja vaan kookos- ja soijaöljyjä.

(27) Heikkilä kritisoi lääketieteen professori Juhani Knuutia, väittäen ettei tämä ole kliinikko.
  • Kysyessäni asiasta itse asianomaiselta, hän totesi tekevänsä jatkuvasti myös kliinistä työtä. Heikkilä ei siis ottanut tästä asiasta edes selvää, ennen kuin kirjoitti päätelmänsä blogiinsa.

(28) Heikkilä väittää sydänlihaksen käyttävän energiakseen lähinnä tyydytettyä rasvaa.
  • Asiaa käsittelevässä tiedekatsauksessa todetaan juuri päinvastoin, että suurin osa hapetettavista rasvahapoista on yleensä tyydyttymättömiä.

(29) Heikkilän mukaan ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on "Coca-Colan mies", koska joissakin tämän julkaisemissa tutkimusartikkeleissa Coca-Cola on toiminut rahoittajana.
  • Todellisuudessa Coca-Cola sponsoroi Louisianassa sijaitsevan tutkimuskeskuksen tutkimusprojektia lasten liikunnasta, ruokavaliosta, unesta ja lihavuudesta sekä ympäristön vaikutuksesta elintapoihin. Fogelholm oli mukana tässä ISCOLE-tutkimusprojektissa.
  • Fogelholmin mukaan: "[Coca-Cola] ei puuttunut lainkaan tutkimuskysymyksiin, menetelmiin, aineiston hankintaan, analysointiin tai raportointiin. En ole tavannut yhtäkään Coca-Colan edustajaa."

(30) Heikkilä väittää saksalaisen tutkimusaineiston perusteella, että kasvistanolit aiheuttavat sydänkohtauksia.
  • Heikkilä viittaa tapaus-verrokkitutkimukseen, joka ei asetelmansa puolesta pysty mitenkään osoittamaan syy-seuraussuhdetta. Havaittu korrelaatio stanolien ja sydänkohtausten välillä voi johtua käänteisestä kausaliteetista, kun sydänsairaat ihmiset pyrkivät hoitamaan jo olemassa olevaa sairauttaan kasvistanoleja sisältävillä margariineilla. Heikkilä siis tekee tutkimuksesta täysin villin päätelmän.

(31) Heikkilän mukaan 'kaikki ylimääräinen proteiini prosessoidaan maksassa sokeriksi'.
  • Todellisuudessa glukogeenisia aminohappoja voidaan muuttaa palorypälehapoksi tai sitruunahappokierron välituotteiksi. Täten niitä ei tarvitse muuttaa glukoosiksi ja lopulta vain pieni osa ylimääräisestä proteiinista päätyy sokeriksi (glukoosiksi).

(32) Heikkilä kuvailee etsetimibi-lääkettä vahingolliseksi ja sydäntautien kehittymistä lisääväksi.
  • Heikkilä viittaa tutkimukseen, jossa etsetimibi ei vähentänyt kaulavaltimon paksuutta, mutta ei myöskään aiheuttanut yhtään mitään haittaa. Myöhemmissä tutkimuksissa etsetimibi on vähentänyt sydänkohtausten määrää.

(33) Heikkilä kuvailee erästä diabeteslääketutkimusta seuraavasti: '13 tutkimuksen analyysin mukaan lääkehoito lisää 19 % kaikkinaista kuolemaa ja lisää 43 % sydänkuolemia'
  • Todellisuudessa nämä lukemat olivat 4% ja 11%, eivätkä ne olleet tilastollisesti merkitseviä, joten käytännössä kyseessä oli nollatulos. Heikkilän esittämät luvut ovat 99 prosentin luottamusvälin yläraja, eikä varsinainen tulos, mikä antaa lisäsyyn epäillä Heikkilän kykyä ymmärtää lukemiaan tutkimuksia.
  • Toisin kuin Heikkilä antaa ymmärtää, meta-analyysissa ei verrattu lääkehoitoa lääkkeettömään hoitoon, vaan siinä tarkasteltiin ns. intensiivistä verensokerin alennusta, joka ei tämän tutkimustiedon valossa näyttänyt olevan tavanomaista hoitoa tehokkaampaa.

(34) Heikkilä väittää että tyydytetty luonnonrasva ehkäisee tulehdusta elimistössä.
  • Heikkilä viittaa lauseensa yhteydessä tutkimukseen, jossa päinvastoin käytettiin tyydyttymätöntä rasvaa.

(35) Heikkilä kuvailee Diabetes Care -lehdessä julkaistua riskitekijätutkimusta 60-vuotta kestäneeksi.
  • Tutkimus ei todellakaan kestänyt 60 vuotta, vaan siinä tehtiin matemaattinen tietokonesimulaatio eri riskitekijöiden vaikutuksesta 60 vuoden aikana.

(36) Heikkilän mukaan aikuistyypin diabetes vähentää elinikää 15 vuotta.
  • Yhdysvaltalaisten aineistojen valossa aikuistyypin diabetes yhdistyy lähteestä riippuen keskimäärin 3-7 vuoden eliniän lyhenemiseen.

(37) Heikkilä toteaa että on olemassa laihojakin tyypin 2 diabeetikkoja, joten 'paino ei korreloi itse sairautta'.
  • Paino korreloi erittäin vahvasti tyypin 2 diabeteksen riskiin. Esimerkiksi naisilla painoindeksi 30 yhdistyy naisilla jopa 30-kertaiseen diabetesriskiin verrattuna normaalipainon alemmalla puoliskolla oleviin naisiin (BMI alle 22). Myös diabeteksen komplikaatiot ovat yleisempiä kun paino on korkeampi.

(38) Heikkilän mukaan makeutusaine aspartaami lihottaa enemmän kuin sokeri.
  • Heikkilä viittaa tässä yhteydessä vuonna 2005 julkaistiin uutisjuttuun San Antonio Heart Studysta, jossa havaittiin light-virvoitusjuomien yhdistyvän runsaampaan lihomiseen. Heikkilä tekee tässä syy-seurauspäätelmän aspartaamin lihottavuudesta, vaikka kyseessä on pelkkä korrelaatio.
  • Parempitasoisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa ei ole ylipäätään saatu selkeää näyttöä aspartaamin lihottavuudesta, eikä varsinkaan siitä että aspartaami olisi vielä lisättyä sokeriakin lihottavampaa.

(39) Heikkilä perustelee kirjassaan Japanin asukkaiden pitkäikäisyyttä sillä, että he 'eivät käytä lainkaan viljatuotteita'.
  • Jo 1980- ja 1990-lukujen tilastoissa japanilaisten vehnän käyttö on ollut suuruudeltaan 80 grammaa päivässä. Myös riisi on vilja, ja sitäkin on käytetty keskimäärin 250 grammaa päivässä.

(40) Heikkilän mukaan Kiinan maaseudulla 'ei ole mitään pitkäikäistä sakkia'
  • Kiinalaisten maaseudulla elävien miesten elinikä on ollut 2000-luvulla noin 80 vuotta, mikä on enemmän kuin suomalaisten miesten elinikä nykyään.

(41) Heikkilän mukaan 'lisäravinteena käytetyn glukosamiinin on todettu lisäävän diabetesta'.
  • Heikkilä viittaa kyseisessä lauseessa tutkimukseen, joka tehtiin soluviljelmällä, eikä millään eläimellä joka voisi sairastua diabetekseen. Tutkimuksessa tosin saatiin vaurioitettua haiman beetasoluja pitämällä niitä 18-24 tunnin ajan 5mM glukosamiinia sisältävässä liuoksessa.

(42) Heikkilä kuvailee lihansyönnin ja kuolleisuuden yhteyttä käsittelevää väestötutkimusta todeten, että tässä 28-vuotisessa tutkimuksessa 'kaikkinainen riski kuolla on 1 sadasta 28 vuoden seurannassa' ja että 'kuolleisuus vähenee lihankulutuksen kasvaessa aina kolmanteen ja neljänteen kvintiiliin asti'
  • Tutkimusaineistossa oli 121342 ihmistä, joista 23926 kuoli. Tämä on 19.7 prosenttia eli noin 20-kertaisesti enemmän kuin Heikkilän mainitsema yksi prosentti.
  • Kuolleisuus kasvoi tasaisesti jokaisessa kvintiilissä. Oletettavasti Heikkilän virhe johtuu siitä, ettei hän katsonut kuolleisuutta vaan päivittäisten liha-annosten määrää, joka ylitti lukeman 1.0 vasta neljännessä kvintiilissä.

(43) Heikkilän mukaan 'jo 70 vuotta sitten tohtori Otto Warburg sai lääketieteen Nobel-palkinnon havaittuaan, että sokeri aiheuttaa syöpää.'.
  • Warburg sai Nobelin palkinnon soluhengitysentsyymien tutkimisesta. Hänen Nobel-luennossaan ei mainittu syöpää sanallakaan.



Nämä virheet löytyvät tarkasti käsiteltynä ja yleensä myös lähdeviitteiden kera virhetaulukosta.




6. Heikkilä ja kritiikin sensurointi

Olen kuullut sosiaalisessa mediassa useilta kymmeniltä henkilöiltä siitä, kuinka heidän kommentointioikeus Heikkilän julkiselle fb-sivulle on evätty heti, kun he ovat kritisoineet Heikkilän väittämiä. Tässä alla on muutama lainaus:

(1) "Mä olen yhden kerran kommentoinut Heikkilän seinällä ja saman tien viestini poistettiin ja mut blokattiin."

(2) "Antti Heikkilä valehtelee Facebook-sivustollaan että Ursula Schwab on agronomi. Huomautin asiasta ja laitoin sinne kommenttina hänen oikean koulutustaustansa niin kommentti poistettiin ja multa poistettiin kommentointioikeus."

(3) "Aivan uskomatonta toimintaa välillä Antti Heikkilän Facebook-sivuilla. Minutkin on estetty, kun vinkkasin Käypä hoito -suositusta sinne ja kritisoin erästä väitettä."

(4) "Antti Heikkilä bannasi minut sivuiltaan kun ihmettelin miksi Heikkilää kritisoivia kommentteja poistetaan ketjuista."

(5) "Mä olen yhden kerran kommentoinut Heikkilän seinällä ja saman tien viestini poistettiin ja mut blokattiin."

(6) "Yhden ainoan kerran oikaisin Heikkilän väärän väittämän hänen fb-sivuilla ja saman tien tuli bannia."

(7) "Heikkilän osalta kommentin poistaminen on pientä. Yleensä tulee blokki saman tien."

(8) "Kritisoin kerran homeopatiaa niin se riitti ja mut blokattiin.."


Eräs tietämäni ihminen kirjoitti aikoinaan kriittisen mutta asiallisen blogiartikkelin Heikkilän taannoisesta Dojo-keskustelupalstasta. Tämän seurauksena Heikkilät muun muassa yrittivät tehdä kirjoittajasta rikosilmoituksen ja lisäksi soittelivat tämän työpaikalle väittäen häntä rikolliseksi ja hakkeriksi.

Miksi tämmöinen asennoituminen, jossa julkisena terveyskeskustelijana ei kuitenkaan vuorovaikuteta normaalisti kriittisten lukijoiden kanssa? Blogissaan Heikkilä kirjoittaa olleensa systemaattisen vainon kohteena tässä maassa, ja toisessa kirjoituksessaan hän toteaa olevansa mielipiteensä takia vainottu maailmanlaajuisesti.

Heikkilään kohdistuvasta vainosta en osaa sanoa, mutta hänen provosoiva esilläolonsa julkisuudessa  on saanut osakseen valtavan määrän kritiikkiä ja siinä samalla myös varmasti erittäin paljon hyvän maun vastaista haukkumista. En tiedä voisiko se osaltaan selittää kommunikaation puutetta.

Heikkilä ei kuitenkaan ole tässä suhteessa itsekään puhdas, sillä hän on levittänyt kirjoituksissaan paljon vihamielisyyttä ravitsemustieteen asiantuntijoita kohtaan kirjoittaen heistä kohtuullisen asiattomasti:
  • "Schwab valehtelee, pelottelee ja kiukuttelee jalkaa polkien kuin pieni lapsi."
  • "Professori Fogelholm sokerin lisäksi tykkää piereskelystä"
  • "Uusitupa ei tunne edes fysiologian alkeita."
  • "Pekka Puska oli juoksupoika verrattuna tämän maan todellisiin kummisetiin, joille on tyypillistä kasvottomuus."
  • "Mikael Fogelholm on fanaattinen leivän puolustaja ja täysin sokea viljojen haitoille. Hänhän on agronomi ja lähellä ruokateollisuutta."
  • "Ursula Schwab nousee Mikael Fogelholm rinnalle yhä laajenevaan valelääkärien kastiin. He esiintyvät kuin lääkärit olematta itse sitä."



7. Yhteenveto

"Miksi joka ikiseen artikkeliin ja uutiseen pitää laittaa vähän omaa värikynää?"
-Terveysmyrsky

Tarkastelen tekstissäni Heikkilän kirjoituksia (kirjat, blogi, uutisjutut). En ota kantaa häneen yksityishenkilönä tai kliinikkona.

Heikkilän kirjat ovat mielestäni siten vaikuttavasti laadittuja, että niihin on helppo keskittyä ja niistä tulee ensimmäisenä hyvinkin rehellinen ja asiantunteva vaikutelma. Tarkemmassa tarkastelussa minun lukukokemukseni kuitenkin muuttui huonoksi, sillä erittäin suuri osa tiedettä ja tutkimuksia koskevista "faktaväittämistä" ei pitänytkään paikkaansa. Tämä on mielestäni selkeä puute hänen kirjoituksissaan.

Kuitenkin, vaikka Heikkilän tuotannossa on paljon asiavirheitä ja pidän monia hänen keskeisiä näkemyksiä virheellisinä, olen myös joidenkin asioiden suhteen osittain samaa mieltä hänen kanssaan (ks. liite 1). Muun muassa vähähiilihydraattinen ruokavalio on mielestäni lupaava hoitomuoto ja esimerkiksi tuottaa osalla ihmisistä erittäin hyviä tuloksia laihtumisessa ja korkeiden verensokeritasojen hallinnassa. Lisäksi minunkin mielestä esimerkiksi sokerijuomat (myös mehut) voisi vaikka kieltää, koska ovat niin haitallisia.

*

Kiitos kun jaksoit lukea artikkelin loppuun. Tässä seuraavat lukuvinkit sinulle:
  1. Mikäli harmittelet etten kritisoinut tässä kirjoituksessa lainkaan ravitsemustieteen professoreita, tässä artikkelissa nostan esille heidänkin asiavirheitään (osiossa 4.1) ja tässä artikkelissa kritisoin hieman ravitsemussuosituksia.
  2. Mikäli rakastat tämänlaisia faktantarkastuskirjoituksia, tsekkaa koostamani "Terveysskeptikon linkkikokoelma"
  3. Mikäli haluat tietää, mistä terveysasioista olen oikeasti kiinnostunut, lue vaikka erittäin laaja kirjoitukseni punavalohoidosta.








Liite 1: Näkemyksiäni eräistä Heikkilän käsittelemistä aiheista


Allekirjoittaneen näkemyksiä ravitsemustieteestä
Karppaus
● Kiinnostava rajoitusruokavalio, jonka hyödyllisyys saattaisi todellisuudessa selittyä vielä huonosti tunnetuilla mekanismeilla kuten AMPK-aktivaatio. Insuliinitasojen aleneminen tuskin laihduttaa, mutta saattaa ainakin teoriassa parantaa kudosten toimintaa.

● Teho lihavuuden hoidossa on keskimäärin samaa tasoa tai hieman parempi kuin muilla hyvin toteutetuilla rajoitusruokavalioilla. Vaikutus perustuu luullakseni pitkälti yksipuolisen ruoan vähempään maittavuuteen. Tutkimuksissa tulokset ovat 6kk kohdalla parempia kuin myöhemmin 12kk kohdalla, eli ilmeisesti ihmiset alkavat keskimäärin lihoa takaisin puolen vuoden karppauksen jälkeen. Toki tässäkin asiassa on yksilökohtaista vaihtelua.

Karppauksen teho voi korostua tutkimuksissa havaittuihin tuloksiin nähden, mikäli ihminen oikeasti pysyy kurinalaisesti erittäin matalilla hiilihydraateilla. Monissa tutkimuksissa hiilihydraattien saannilla on tapana kivuta ensimmäisen vuoden jälkeen jopa 120-190 grammaan, eli siis monien ihmisten lipsuminen dieetistä selittää osin tulosten heikkenemistä pitkässä juoksussa.

● Saattaa olla hyödyksi aikuistyypin diabeteksen hoidossa. Asiasta ei ole kuitenkaan vielä kovin kattavaa ja pitkäaikaista tutkimusnäyttöä, vaikka monet alustavat 6-44k mittaiset tutkimukset ovatkin olleet lupaavia. Yksittäiset henkilöt ovat raportoineet jopa massiivisia laihdutus- ja paranemistuloksia tällä ruokavaliolla.

● Asiantuntijat suhtautuvat aiheeseen ymmärrettävästi varauksella, sillä väestötutkimuksista ei ole kertynyt paljoa tietoa erityisen runsaasta rasvan pitkäaikaiskäytöstä. Tämä tietysti suututtaa lukuisia ihmisiä, joilla terveys on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan VHH-tyyppisen ruokavaliomuutoksen kautta.
Viljat
● Huolellinen ruokavaliosuunnittelu mahdollistaa jopa täysin viljattoman ruokavalion, eikä tällä pitäisi olla mitään merkittäviä haittoja. Täysjyväviljat näyttäytyvät etenevissä väestötutkimuksissa kuitenkin terveellisinä, minkä vuoksi asiantuntijat saattavat pelätä viljattomuuden pitkäaikaisvaikutuksia.

● Osa ihmisistä hyötyy viljattomuudesta. Viljojen aiheuttamat oireet johtuvat välillä gluteenista, mutta myös esimerkiksi FODMAP-hiilihydraatit voivat olla joissakin tapauksissa oireiden taustalla.

● Länsimaisen ruokavalion tärkeimmät roskaruoat sisältävät viljaa. Suuri osa viljattomuuden hyödyistä saattaa selittyä näiden ruokien vähemmällä kulutuksella (leivonnaiset, vaalea leipä, pizza).
Rasvat
● Ravitsemustieteessä oltiin aikaisemmin mustavalkoisia rasva-asioissa. Vanhat näkemykset kovasta rasvasta ja verisuonien tukkeutumisesta ovat onneksi korvautumassa kokonaisvaltaisemmalla ymmärryksellä sepelvaltimotaudin syistä.

● Rasvoista on paljon erilaista tutkimustietoa väestötutkimuksista ja interventiotutkimuksista. Näitä tutkimustuloksia on helppo tulkita monella tapaa, mutta yleisin tulkinta on se, että nykyisin käytetyt pehmeät rasvat olisivat jonkin verran terveellisempi vaihtoehto kuin kovat rasvat. Mielestäni tämä tulkinta on sinänsä ihan kelpo, mutta on myös hyvä, jos kriittinenkin keskustelu aiheen ympärillä jatkuu.

● Eräät pehmeät rasvat ovat olleet lukuisissa tutkimuksissa selvästi haitaksi koe-eläimille. On kuitenkin hyvin epäselvää, voiko näistä havainnosta tehdä mitään ihmisiä koskevia päätelmiä.

● Lähes kaikki pitävät kylmäpuristettua oliiviöljyä ja pähkinöitä terveellisinä. Joskus voisi keskittyä erimielisyyksien sijaan siihen, että olemme joistakin asioista samaa mieltä.
Sokeri
● Erityisen runsas sokerin saanti näyttää yhdistyvän huonompaan terveyteen. Maltillisemmalla kulutuksella yhteys ei näytä olevan niin suoraviivainen.

● Sokerin haitallisuutta perustellaan monesti ihan tragikoomisilla hiiritutkimuksilla, joissa jyrsijöiden juomavesi korvataan ällömakealla sokerivedellä. Näistä tehdään erilaisia päätelmiä, joita ei tulisi tehdä.

● Sokerin sijaan todellisena ongelmana nykyravinnossa saattaisi olla modernin ruoan maittavuus.



Liite 2: Kirjoituksen jälkipyykkiä

Kirjoituksessani Antti Heikkilä -kritiikin täydentävät kappaleet kuvailen erityisesti tämän kirjoituksen saamaa vastaanottoa.



Liite 3: Näin kirjoitat lääke- tai ravitsemustieteestä asiallisesti

1. Perehdy tarkasti aihettasi koskevaan aineistoon

Lääketieteellisiin aiheisiin perustuvaa tietoa julkaistaan ensisijaisesti tutkimusartikkelien muodossa. Tutkimusartikkeleita haetaan erilaisten hakukoneiden avulla (PubMedGoogle Scholar...). Suuri osa artikkeleista on tosin maksumuurin takana, jolloin niiden lukeminen vaatii yliopiston verkkotunnukset.

Jos aiheesi on esimerkiksi kovan rasvan yhteys sydäntautiin, lue aiheesta ensin ajankohtaisia kirjallisuuskatsauksia, systemaattisia katsauksia tai meta-analyyseja. Näitä lukemalla selviää yleensä hyvin nykytutkijoiden käsitys aiheesta. Artikkeleissa on yleensä myös runsaasti viittauksia muihin aihetta käsitteleviin tutkimuksiin, joihin voi perehtyä.

Tarkempaa tietoa yksittäisistä tutkimuksista saa lukemalla alkuperäistutkimuksia, joissa yleensä kuvaillaan yksittäinen tutkimusasetelma ja sen tuloksia. Lääke- ja ravitsemustieteessä tärkeimpiä tutkimuksia ovat kliiniset interventiotutkimukset ja erilaiset epidemiologiset tutkimukset.

Tutkimuksia tarkastellessa on tärkeää pohtia niiden laatua. Esimerkiksi kliininen tutkimus on ideaalitilanteessa satunnaistettu ja kaksoissokkoutettu. Reijo Laatikaisen blogikirjoitus Näin luen ja tulkitsen tutkimuksia antaa hieman apua tutkimusten tulkintaan.

Monista tutkimusaiheista löytyy myös valtavia määriä eläinkokeita ja soluviljelmäkokeita. Monissa näistä tarkastellaan aiheeseen liittyviä mekanismeja. Mikäli haluat paneutua aiheeseesi hyvin, kannattaa perehtyä myös näihin tutkimuksiin.

Eri aiheista on julkaistu kiinnostavia vaihtoehtonäkemyksiä kirjoissa, blogeissa ja ajoittain myös tiedelehdissä. Esimerkiksi Uffe Ravnskov ja Antti Heikkilä ovat julkaisseet kirjoja, joissa kritisoidaan nykynäkemyksiä kolesterolista, rasvasta ja sydäntaudista. Näen yleisiä hoitokäytäntöjä kritisoivat kirjat ajatuksen tasolla hyvänä asiana, mutta huonossa tapauksessa kirja sisältää virheellistä tietoa jonka huomaa vasta lukemalla tarkasti kirjan tutkimusviitteitä.


2. Kirjoita väittämät neutraalista näkökulmasta ja perustele väittämäsi

Jos kirjoitat positiiviseen sävyyn maitorasvan mahdollisesta terveellisyydestä, ei kannata kirjoittaa näin:
Kuten australialainen tutkimuskin osoittaa, maitorasva on terveellistä.

Sen sijaan kannattaa pyrkiä kirjoittamaan hieman neutraalimpaan sävyyn:
Maitorasva on yhdistynyt joissakin tutkimusaineistoissa parempaan terveyteen. Esimerkiksi Australiassa julkaistiin kohorttitutkimus A, jossa havaittiin että B. Tämä ei ole ainoa tutkimus, jossa maitorasvaan liittyen on saatu suotuisa tulos. Näiden havaintojen perusteella uskoisin, että maitorasva on terveellistä.

3. Pyri lisäksi arvioimaan oman perustelusi laatua

Edellistä kohtaa voisi vielä jatkaa pohtimalla esimerkiksi seuraavasti:
Kuitenkin tähän kohorttitutkimukseen liittyy ongelma, ettei tutkimuksessa vakioitu tekijöitä C, D ja E. Lisäksi systemaattisessa katsauksessa F esitetään joitakin tutkimuksia, joissa ei havaita samanlaista yhteyttä.
Omien ajatuksien kriittinen arviointi on tärkeää ja epäilen että jää monilta terveysbloggaajilta tekemättä.


4. Pyydä asiantuntijalta arviointia

Olen luetuttanut joitakin kirjoituksiani lääketieteen tutkijoilla ja saanut niistä kehittävää palautetta. Aiheeseen paneutuneet tutkijat voivat löytää kirjoituksista puutteita, joita aihetta heikommin tuntevat ihmiset harvoin huomaavat.



Liite 4: Hyviä tietolähteitä karppauksesta

Tätä kirjoitusta lukee varmasti moni karppauksesta kiinnostunut. Mielestäni Heikkilä ei käsittele aihetta kirjoituksissaan erityisen hyvin, joten annan pari muuta lukusuositusta.

(1) Australiassa asuva väitöskirjatutkija Steven Hamley on mielestäni paras bloggaaja, joka kirjoittaa Heikkilän aihealueesta asiallisesti. Monet hänen mielipiteensä ovat osittain samansuuntaisia kuin Heikkilällä. Kirjoitukset vaativat hieman keskittymistä, ja tutkimusmetodeista puhutaan melko paljon.

(2) Lihavuustutkija Stephan Guyenet kirjoittaa erinomaisesti ruokavaliosta ja lihavuudesta. Varsinkin hänen aikaisemmissa kirjoituksissa käsiteltiin paljon karppausta, mutta viime aikoina hän on enemmän kirjoittanut insuliinista nälänsäätelyssä. Guyenet on kirjoittanut monta laajasti perusteltua artikkelia, joiden mukaan insuliini ei ole keskeinen hormoni lihomisen kannalta, vaan tärkeämmässä roolissa on leptiini-hormoni ja aivojen nälänsäätelymekanismit.



Liite 5: Kuvalähteet

Ensimmäinen käytetty kuva on kuvakaappaus Heikkilän kotisivulta ( http://www.anttiheikkila.com/terveysklubi/ ).

69 kommenttia:

  1. V. 2010 kävin pientä kaksintaistelua Heikkilän kanssa blogissansa tyydyttyneen rasvan vaaroista. Pyysi lähteitä.
    Huipennus tuli sitten siinä, että Heikkilä leikkasikin (sensuroi) pääosin ne pois yhtä vaille ja alkoi sitten ilkkumaan; haukkui suomeksi sanoen meta-analyysini perseellä pyyhittäviksi ja lisäksi ilkkui (muinaiselle) sydänleikkaukselleni, josta olin maininnut.
    Hänen tietämättä, että a)lapsena söimme voita ja että b) sydänvaivani oli ollut synnynnäinen sydänvika eikä ravinnolla hankittu.

    Moukka mikä moukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, MrrKAT.

      Ikävä kuulla kokemuksestasi. Ei kuulosta lainkaan asialliselta tavalta keskustella tutkimuksista. :-\

      Poista
  2. Ihmisten herättelyyn tarvitaan hieman kärkästä kieltä.
    Fakta on se että 90% lääkäreistä määrää vaan lisää lääkkeitä eikä kiinnitä juurikaan huomiota siihen mistä sairaus alunperin johtuu(ravinto,elintavat). Lisäksi elintarvikefirmat suoltavat täyttä p**kaa markkinoille näiden lääkäreiden/asiantuntijoiden(joita heikkiläkin kritisoi) lausuntojen tukemana, jotka saavat niistä isot rahat. Lääke- ja elintarviketeollisuus pysyy kyllä tyytyväisenä, ihmiset sairaana ja raha virtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkö ihmisten herättelemiseksi valehdella ja puhua p**kaa kuten Heikkilä tekee?

      Poista
    2. Elintavat ovat todella tärkeitä ja niitä pitää korostaa enemmän. Ruokavalion lisäksi näkisin erityisesti myös vuorokausirytmin todella tärkeänä.

      Kuten edellinenkin kommentoija totesi, suorasanaisuus ja roskan puhuminen ovat kaksi eri asiaa. :--)

      Poista
    3. Heikkilä on kritiikissään valikoiva. Hänen lempi"lääkkeitään" ja niiden mittauksia ja hintoja ei saa kritisoida. Panin merkille miten hän kehui D-vitamiinipillereitä, vaati 10x annoksia johon kommentoin:
      - - - - -
      ""Ei uskoisi, että moista titteliä käyttävä ei tunnu ymmärtävän edes sitä, että D-vitamiinitasot tulisi mitata, jotta terapeuttinen taso löytyisi."

      Mittaus maksaa 30-60 e per nuppi. Jos 3x vuodessa niin kansa rahoittaa yksityisiä ulkomaanomistukseen siirtyviä lääkäritaloja
      30..60x3x5 miljoonaa = 450..900 miljoonalla eurolla. Kymmenessä vuodessa kansalta kupataan 4.5 - 9 miljardia euroa pelkillä D-mittauksilla."


      MrrKAT 1.2.2011 n. klo 12.3
      - - - - -
      Jonka Heikkilä sensuroi. D-vitamiineja myy paljolti ne Heikkilän haukkumat Big Pharmat suurten ravintolisäbisnesfirmojen ohessa. Se on 0,5-1 miljardin euroa/vuosi bisnestä Suomessa, USA:ssa 90 miljardin bisnes.

      Poista
  3. Ensinnäkin, mihin perustat "tietosi", että 90 % lääkäreistä määrää lisää lääkkeitä kiinnittämättä juurikaan huomiota taudin etiologiaan? En usko alkuunkaan lukuusi.
    Toisekseen, lääkärit yhdessä muiden terveysalan ammattilaisten kanssa yrittävät kyllä pääsääntöisesti vaikuttaa myös potilaiden elintapoihin. Valitettavasti monet potilaat eivät silti tietoa ja tukea saatuaankaan ole valmiita toteuttamaan elintapamuutoksia, vaan valitsevat lääkkeet vaivannäön sijasta. Kaikkea ei myöskään yksin elintavoilla voi parantaa.
    Kolmanneksi, Antti Heikkilä, homeopaatit ja muut huuhaalääketiedettä suoltavat tahot nettoavat paljon perusterkkarilääkäreitä suuremmat hillot valehtelemalla ihmisille. Kannattaisi joskus miettiä millainen motivaattori raha on heidän kohdallaan, eikä sinisilmäisesti uskoa heidän hyväntahtoisuuteensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Anonyymi.

      Hyviä huomioita! Vaikka opiskelenkin lääkisläisten kanssa ja olen tiiviisti tekemisissä alan ihmisten kanssa, ei minulla ole juurikaan tietoa missä määrin elintavat ja lääkkeet painottuvat hoidossa. Toki se on myös lääkärikohtaista.

      En tässä kirjoituksessani pohtinut Antti Heikkilän mahdollisia rahallisia motiiveja. Mainittakoon kuitenkin, että hänen sivustonsa verkkojäsenyys maksaa 294/194 euroa vuodessa ja tietääkseni Heikkilän perhe omistaa Rasalas-kustantamon (tai ainakin osan siitä), joka myy oletettavasti todella paljon terveyskirjoja hyvällä katteella.

      Poista
    2. Rasalas kustantamon liikevaihto on romahtanut, siksi Heikkilä yrittää nykyään rahastaa terveysklubillaan.

      Poista
    3. Saatat olla oikeassa liikevaihdon suhteen!

      Täältä löytyy Rasalas Oy:n taloustiedot: http://yritys.taloussanomat.fi/y/rasalas-oy/helsinki/0580102-6/

      Viime vuosina liikevoitto on ollut miinuksen puolella. Sen sijaan vielä viisi vuotta sitten tehtiin tosi hyvin liikevoittoa.

      Poista
  4. Pyydän huomioimaan myös vastineen vastineen:
    http://turpaduunari.fi/ei-valheita-eika-valikoituja-tutkimusnayttoja/

    "Leipätiedotus korjasi tiedot epätoivoisen sepustuksen kera kun asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö. "

    Tuo syyskuinen tekstini oli kirjoitettu facebookissa hyvin nopeasti, ja kun kysyttiin saako sen julkaista, sanoin että kaipa sen voi; olisi mennyt ainakin 10-kertaisesti aikaa kaiken tarkistamiseen ja kunnollisen tekstin julkaisemiseen silloin. Sittemmin olen alkanutkin käyttää kymmeniä tunteja per julkaisu; tällä hetkellä olen duunannut juustoja koskevaa artikkelia jo lähemmäs 100 tuntia ja edelleen haluan täydellistää sen argumentointia, koska se on tänä päivänä tärkeää, tekstejä luetaan tarkkaan. Hyvä, että standardit nousee. On tärkeää olla jotain hyödyllistä oivallusta jaettavana, jotain inspiroivaa opetettavaa, jotain päräyttävää sanottavaa – ja sitten kun käyttää vielä sen sata tuntia detailien hiomiseen ja faktojen tarkastamiseen tarkastamisen jälkeenkin, sitten tulee hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain silloisesta syyskuun tekstistä tällaisen palautteen, joka oli tosi asiaa ja vaikutti tulevaan toimintaani:

      Törmäsin sun tekstiin: "Perunan viljelijät eivät itse syö perunaa, koska näkevät miten paljon he itsekin sitä myrkyttävät. Peruna on superheikko lajike, joka vaatii ihan ***kelisti myrkkyjä selvitäkseen"

      En ole asiantuntija, mutta ***** *******, elämänmittaisen perunanviljelijän viljelyä katsoneena, ja hyviä tuoreita pottuja syöneenä, en kyllä tuota voi allekirjoitaa. Kyllä meidän maasta ainakin perunat tulee ilman myrkkyjä :)

      Jos et muuten oo huomannu, niin skattan päässä leuanvetopaikan vieressä on tyrniä niin että puskat notkuu.

      Ja hyvä juttu muuten! Hyvä kun aktivoidut taas. Argumentoi asiantuntemuksella ja viiltävällä älyllä. Niitä on vaikea ohittaa, toisinkuin hörhöily (joka on tietysti ok, mutta ei edistäne asiaa isosti)

      "Kuolinturhaketeollisuus" > onko oma termi, vai yleisemmin käytössä? Todella hyvä. Välitön hittipotentiaali esim. kirjan nimenä :)


      Myöhemmin keskusteltiin saman "mentorin" kanssa, kun tekstieni taso parani talvea kohden:

      Olli:

      No joo siis teollinen perunanviljely on äärimmäinen vastakohta oikeasta perunanviljelystä

      Viimeaikoina kuullut useammaltakin kaverilta teollisista perunankasvattajista, jotka eivät todellakaan koske omiin perunoihinsa.
      Jep, tyrniä herkuteltu ruusunmarjojen kera =D

      Nanna on koutsannu, korjannu ja kommentoinu, ja ideatkin antanut kirjoituksiin. Jatkossakin hyödynnän aina tyylitietoisia kavereita ennen tekstin julkaisemista. Sopiiko poiketa joku ilta teillä siinä naapurissa kyselemässä mistä kannattais kirjoittaa, käymässä läpi keskeneräisen tekstin rakennetta, tai näyttämässä viimeistelyä vaille olevaa julkaisua?

      Mentori:

      Ai sieltä uusi "rakenteellisempi, analyyttisempi, älykkäämpi ja ehkä vähemmän provosoiva tai musta-valkoinen tyyli" :)

      / /

      Pasi Salmella muuten tosi tosi huikeat jutut perunasta:
      https://www.facebook.com/HannuWalter/posts/10153731688351166?comment_id=10153731826826166&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R2%22%7D

      Poista
    2. Moi Olli,

      Kiitos kiinnostavasta kommentista ja ymmärryksestäsi sanomaani kohtaan!

      Näen vaihtoehtoajattelussa todella paljon arvoa, mutta ne eivät pärjää nykymaailmassa ilman laadukasta argumentointia. Olen todella iloinen, jos nämä laatustandardit tulevat nousemaan lähitulevaisuudessa, esimerkiksi tämänkin kirjoitukseni inspiroimana.

      Linkkaamassasi Sami Uusitalon kirjoittamassa vastineen vastineessa on hyviä pointteja. Olen kyllä samaa mieltä, että täysjyväviljojen kehuminen erityisen ravintorikkaana ruokana, varsinkin verrattuna moniin muihin ruokiin, on asian yksinkertaistamista.

      Toki pieni ongelma on se, että valtaosa kansasta tuntuu tykkäävän yksinkertaistamisesta ja mielestäni terveysvaikuttajat perustelevat tällä sitä, miksi se yleensä ilmaisevat monia mielipiteitään tuolla tavoin "epätarkasti" ja yksinkertaistavasti (esim. "täysjyväviljat ovat hyvä suojaravinteiden lähde").

      Minun kattavia ja ei-niin-yksinkertaistavia blogikirjoituksia ei lue moni, koska ne ovat ihmisten mielestä liian raskasta luettavaa.

      Poista
    3. Hei, Olli!

      Esitin sinulle kysymyksen tässäkin linkattuun turpaduunari-blogiin (http://turpaduunari.fi/ei-valheita-eika-valikoituja-tutkimusnayttoja/).

      Ko. blogissa ei ilmeisesti ole ilmoitustoimintoa; siksi huomio tässäkin.

      Poista
    4. Laitoin sinne lainaukset ja lähdelinkit, kiitos olennaisesta kysymyksestä.

      Tässä lyhyt referaatti vastauksestani:

      - maatalousmyrkyt eli kauniimmin sanottuna "kasvinsuojeluaineet" sekä myöskin synteettiset lannoitteet ovat pitkälti petrokemiallista alkuperää.

      - niiden käyttö on kasvanut sitä mukaa kun niiden käyttö tekee maaperästä entistä köyhempää ja kuolleempaa. Ne siis ikäänkuin luovat oman tarpeensa.

      - teollinen maatalous kohtelee peltoa kuin tehdasta: laitetaan sisään raakaöljystä jalostetut torjunta-aineet ja keinolannoitteet, ja saadaan ulos halpaa raaka-ainetta elintarvikkeisiin ja eineksiin. Auringon, luonnon ja ihmisen tekemä työvoima korvataan vielä halvemmilla pertokemikaaleilla ja tehokkaammilla koneilla, perus Kauppakorkea-Teknillinenkorkeakoulu-palikka-ajattelun mukaan.

      - nykyään maataloudessa suositaan lajikkeita, jotka hyödyntävät petrokemikaaleja parhaiten, tai siis joilla voi saada suurinta tuottoa lisäämällä petrokemian määrää maataloudessa. Tämä on johtanut lajikkeiden monimuotoisuuden romahtamiseen kymmenistätuhansista vain kymmeniin.

      - nykyiset lajikkeet eivät edes kasva kovin hyvin ilman petrokemiallista "tukea" –oska melkein kaikki lajikkeet joita nykyään on käytössä, on suunniteltu petrokemian ja excel-nörttien tarpeisiin eikä niinkään ihmistä, luontoa tai kulttuuria kunnioittaen. Siksi luomuviljelyssä ensimmäinen ja olennaisin askel on löytää vahvoja maatiais- eli alkuperäislajikkeita, jotka pärjäävät hyvin ilman väkilannotteita ja muita uuden ajan maatalousmyrkkykemikaaleja. Ei ole mitään järkeä viljellä luomuvehnää, vaan Emmeriä, Einkornia, aitoa vanhaa spelttiä jne. Ja unohtaa monokulttuuri ("monocropping") ja palata monimuotoisuuden suosimiseen, diversiteetin vaalimiseen. Näin myös miljöö kaunistuu melkoisesti, ja eläinlajitkin saavat elintilaa.

      Poista
    5. Kiitos vastauksesta.

      En tunne aihetta riittävästi kommentoidakseni argumenttejasi...

      Mutta ensimmäinen ajatus, joka torjunta-aineista petrokemikaaleina tuli mieleen, että eikö se ole sivuseikka, mistä aineet ovat peräisin?

      Pöljempi voisi luulla, että aineet valikoituvat/kehitetään sen perusteella, mikä tehoaa parhaiten tuholaiseliöihin. Eikö näin olekaan, ja onko asioilla jokin muukin oleellinen yhteys?

      Tämä koko kuvio ei suoraan sanottuna oikein auennut minulle vielä... Rautalankaa, kiitos! ;P

      Poista
    6. Pieni selvennys edelliseen:

      Sivuseikka siis tietenkin niiden tuottajien näkökulmasta; kaipa heillekin olisi edullista (esim. markkinoinnin kannalta), jos tuholaiset kaikkoaisivat ilman myrkkyjä?

      Ymmärsinkö siis oikein, että niitä petrokemikaaleja mielestäsi käytetään, koska ne ovat halvempia kuin vaihtoehdot?

      Entä jos ei ole vaihtoehtoja, vaan isot sadot muutoin menetettäisiin? Mitä ehdotat?

      Poista
    7. Kyse on politiikasta. Thaikkulassa aikanaan viljelijät halusivat käyttää torjuntaan kurkumauutetta, neem-uutetta, tulsi-uutetta, valkosipuliuutetta... koska ne olivat edullisempia kuin jättiteollisuuden myrkyt. Joten jättiteollisuus lobbasi hallintoa tekemään lain joka sakkojen ja vankilan uhalla kieltää luonnolliset ja edullisemmat aineet.

      Sitä samaa se on kaikkialla, pikkusen eri sävyillä ja yksityiskohdilla. Ne suuren mittakaavan ratkaisut joita maataloudessa tai muutenkin ravinnossa ja terveydessä suositaan, eivät ole edullisimpia, laadukkaimpia, kustannustehokkaimpia tai suosituimpia, vaan lobatuimpia.

      Kun tämän tiedostaa, voi valita itselleen ja perheelleen parempaa. Voi kiertää välikäsiä, voi välttää tehotuotannon omassa maailmassaan ja ruokavalinnoissaan kokonaan, samoin kuin julkisen sairaudenylläpidon eli "terveydenhuollon".

      Se, mistä aineet ovat peräisin, merkkaa aina, koska mitään tässä maailmankaikkeudessa ei koskaan saada täysin puhtaaksi. Ja poliittiseen valtaan perustuvassa toiminnassa ei puhtaudesta tai laadusta juuri välitetäkään.

      Russian Standard Platinum on "samaa alkoholia" kuin Tappioviina, mutta jokainen tajuaa tai maistaa että ero on silti valtava.

      Voisi luulla, että viralliset ravintosuositukset on tehty ihmisten hyväksi. Mutta tottakai niiden valmisteluprosessissa suurimmilla eturyhmillä /valtatahoilla on enemmän valtaa kuin perus äänestäjällä jolla on yksi ääni neljässä vuodessa, ja joka ei saa äänestyksellään edes vaikuttaa koko viraston toimintaan.

      Torjunta-aineet ja lannoitteet ja niiden myötä tehomaatalous sai alkunsa, kun toisen maailmansodan jälkeen jenkkiarmeijalla oli liikaa varastoissa kemiallisen sodankäynnin aseita joille ei ollut enää käyttöä. Näin ne saatiin "hyötykäyttöön". Vähän kuin alumiiniteollisuuden ongelmajäte natriumfluoridi saatiin hyötykäyttöön laittamalla se juomaveteen (ei onneksi enää Suomessa). Monet nykyratkaisuista ovat alunperin ongelmajätteitä joiden hävittäminen olisi maksanut rahaa jollekin valtaa, rahaa ja poliittisia suhteita omaavalle taholle, ja kustannus onkin, suhteita ja valtaa hyötyntäen, käännetty voitoksi. Ei niissä prosesseissa pienellä kansalaisella ole minkäänlaista sanavaltaa, koska ajatus on helppo myydä meille asiantuntijoiden, valtamedian ja muiden systeemintottelemisesta elantonsasaavien auktoriteettien suulla. Koulu pitää huolen, että jokainen kansaslainen tai ainakin suurin osa tottelee auktoriteettihahmoja, vaikka ne puhuisi ihan puutaheinää: https://www.facebook.com/jahde/posts/10156675157280529?pnref=story

      Poista
    8. Toinen pointti:

      - petrokemikaaleista et saa kaikkia hivenaineita ja kasvien rakastamia ravinteita vaikka kuinka yrittäisit. Siksi ravintomme on niin vajaata nykyään, että jokainen tuntemani ihminen käyttää lisäravinteita – jotka nekin on tehty yllättävän usein petrokemikaaleista (itse en käytä *niitä* lisäravinteita, vaan sellaisia jotka on tehty laadukkaammista raaka-aineista ja laadukkaammilla prosesseilla).

      Suomessa on totuttu ajattelemaan että "leipä on leipää" tai "peruna on perunaa", ja siksi laadun sijaan on panostettu vain halpuuteen. Se näkyy kansanterveystilastoissa, joista monissa olemme maailman kärkeä sanan negatiivisessa merkityksessä.

      Ravinteissa on aina ns. "pitkä häntä", Long Tail. Eli esim. C-vitamiinin kanssa tulee lähes loputon kirjo co-factoreita jotka tukevat askorbaattimolekyylin toimintaa kehossa. Petrokemiallisissa lisäravinteissa, tai "maan lisäravinteissa" eli lannotteissa, se pitkä häntä leikataan aina kokonaan tai lähes kokonaan pois. Voi olla että ilmankin pysyy hengissä, mutta optimaalinen terveyden tavoittelu on ihan eri asia, puhuttiin sitten ihmisestä tai ekosysteemeistä.

      Poista
    9. Mitä ehdotan?

      - perennoja yksivuotisten lajikkeiden tilalle

      - viljelyä monessa kerroksessa, kuten luontokin aina: kasvattaa ruokaa kaikilla korkeustasoilla symbioottisesti, eikä vain yhtä lajia yhdenkorkuista yksivuotista heinää.

      - maatiaislajikkeita, ja mahdollisimman vahvoja ja elinvoimaisia sellaisia – ja myös taloudellisesti arvokkaimpia. Vehnä ja muut nykylajikkeet ovat sekä hehtaaria että kilogrammaa kohden kaikkien aikojen vähiten arvokkaita, niin euroissa kuin ravintoarvoissakin mitattuna, mitä koskaan on kasvatettu. Tämä johtuu viimekädessä vain viljelijöiden kyvyttömyydestä ymmärtää "neuvotteluaseman" käsitettä, ja siitä seuraavasta taipumuksesta vajota monikansallisia jättifirmoja suosivan monopsonisysteemin ansaan.

      - mahdollisimman monia eri eläin- ja kasvilajeja rinnakkain, kuten luontokin tekee aina kun mahdollisuus annetaan. Ne kaikki parantavat toistensa elinvoimaisuutta, ravintoarvoja ja tuholaiskestävyyttä, silloin kun homma tehdään fiksusti. Permakulttuurin ja edible forest gardens -filosofian asiantuntijat ovat hakoja tässä.

      - maan monikäyttöä, sekä viljelyllisessä että taloudellisessa mielessä. Miljöön kauneus ja ekosysteemin hyvinvointi muuttuu rahaksi lukuisin eri tavoin, eivätkä kaikki niistä ole riistäviä tai köyhdyttäviä kuten väkitehomaatalous.

      - biodiversiteetin ja luonnon hyvinvoinnin lisäämistä riistoviljelyn sijaan. Luonnon hyvinvointi lopulta tuottaa myös viljelijän taloudellisenkin hyvinvoinnin, ja sitä lukuisemmilla ja runsaammilla tavoilla mitä parempaa ja kunnioittavampaa yhteistyötä viisas viljelijä sen kanssa tekee. Monokulttuurimaatalous on tyhmintä ja epätaloudellisinta maankäyttöä mitä voisi mitenkään kuvitella, eikä sellainen pärjää markkinoilla muuten kuin riistämällä puolet koko EU:n budjetista, ja enää edes se ei riitä. Mikään määrä rahaa ei pysty loputtomasti tekohengittämään huonoa surkeaa arvotonta toimintaa jolle ei ole tarvetta eikä kysyntää. Ainoa huonompi idea olisi vielä lisäksi myrkyttää se maa... ai niin, meidän viljelijäthän jo tekevät myöskin niin. That's economically so stupid that there's not even a word for it. Ja nyt ne marssii traktoreineen torilla. Tuhoavat ensin omat tärkeimmät tuotantotekijänsä eli maan ja ekosysteemin hyvinvoinnin myrkyillä ja monokulttuurilla, ja sitten se on "muiden vika". Kannattaa ensin arvostaa omaa omaisuutta eli sitä maata, ja saada se voimaan ja tuottamaan vuosi vuodelta arvokkaampaa satoa, niin huippuruokana kuin elämyksinäkin ja vaikka koulutuksena ja taloudellista huippuvointia synnyttävien verkostojen syntypaikkana. Ja mitä kaikkea nykyajan harvinaisin assett eli hyvinvoiva kaunis luonto elinvoimaisine mikrobiomikantoineen voikaan antaa kun yhdistää siihen pikkusenkin bisnesälyä, vaikkapa Boris-juoman verran. Mutta silloin tarvii uskoa johonkin ja olla valmis seisomaan sen takana, eikä vain tehdä "kuten muutkin" tai "niinkun systeemi sanelee".

      Poista
    10. Kiitos kattavista vastauksista.

      Kuten sanottu, en ole asiantuntija, enkä sikäli voi suoraan kommentoida esitettyjä väitteitä. Mutta pistänpä tällaisetkin näkökohdat korvan taakse :).

      Sen haluaisin tosin sanoa yleisesti, että ns. luonnollinen ei aina ole ihmiselle paras vaihtoehto - luonnosta kun löytyy kaikenlaista.

      Ja toisaalta, koska olemme luonnon tuottamia luonnollisia olentoja itsekin, emme periaatteessa edes pysty tekemään mitään luonnotonta. Voimme vain tehdä hyviä tai huonoja valintoja itsellemme ja muille.

      Poista
  5. Seuraan jonkin verran asioita ja myös sen suhteen, mitä terveysasioita kirjoitetaan muualla maailmassa. Ymmärrän täysin Antti Heikkilän hermostumisen asioista. Kaikki asiat eivät ole välttämättä niin kuin meillä auktoriteetit kirjoittavat.

    Ensinnäkin suolasta, niin suolan saantisuosituksia tulisi laajojen epidemiologisten tutkimusten tuottaman tiedon perusteella nostaa, ei niinkään laskea Salt and health: time to revisit the recommendations http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0085253815000770

    Sitten sokerista: An Unsavory Truth: Sugar, More than Salt, Predisposes to Hypertension and Chronic Disease https://www.researchgate.net/publication/265512296_An_Unsavory_Truth_Sugar_More_than_Salt_Predisposes_to_Hypertension_and_Chronic_Disease

    The wrong white crystals: not salt but sugar as aetiological in hypertension and cardiometabolic disease http://openheart.bmj.com/content/1/1/e000167.full

    Sugar and Cardiovascular Disease http://circ.ahajournals.org/content/106/4/523.full



    Makuja

    Etusivu
    Reseptit
    Ruokauutiset
    Teemat
    Ruokaohjelmat
    Sivumaku

    Totuus rasvasta ja sokerista? Sydänlääkäri tyrmää täysin vuosikymmenten uskomukset http://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/totuus-rasvasta-ja-sokerista-sydanlaakari-tyrmaa-taysin-vuosikymmenten-uskomukset/5744660#.VsoPoyeAsRs.facebook

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo suolajuttu vaikutti kiinnostavalta. Koostin joskus noin muutamia kymmeniä tutkimusartikkeleita suolasta, mutta en ehtinyt perehtyä aiheeseen kuitenkaan erityisen syvällisesti. Täytyypä harkita kesällä.

      Mitä tulee sokeriin, niin kolmannen linkkisi päätelmä on ihan hyvä, erityisesti jos keskitytään pääosin lisättyyn sokeriin (ja siihen assosioituvaan ruokavalioon): "No data suggest that sugar intake per se is advantageous, and some data suggest it may be detrimental. The studies above, taken in total, indicate that high sugar intake should be avoided."

      Olen lukenut tuon linkkaamasi MTV.fi -jutun. En halua asiaa erityisen tarkasti kommentoida (haluan kirjoittaa aiheesta joskus blogiini), mutta olen kyllä pääosin sitä mieltä että rasvalla pelottelu on ollut viime vuosikymmeninä kohtuullisen turhaa.

      Poista
    2. "Ensinnäkin suolasta, niin suolan saantisuosituksia tulisi laajojen epidemiologisten tutkimusten tuottaman tiedon perusteella nostaa, ei niinkään laskea."

      Käänteisen kausaation takia? Tiedämme mekanismin sille miksi runsas suolan saanti on ongelmallista. Mikä on mekanismi sille, että runsas suolan saanti olisi terveellistä?

      "Totuus rasvasta ja sokerista?"

      ... tuskin löytyy Maikkarin sivujen artikkelista.

      Poista
  6. Pharmaceutical companies cause doctors to receive biased information about drugs ‘costing hundreds of thousands of lives’ http://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/pharmaceutical-companies-cause-doctors-to-receive-biased-information-about-drugs-costing-hundreds-of-a6893601.html - ja kannattaa suhtautua niihin lääkkeisiinkin ja niiden lääkkeiden tutkimuksiinkin hieman kriittisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut mielenkiinnolla Ben Goldacren kirjaa Bad Pharma: https://en.wikipedia.org/wiki/Bad_Pharma

      En päässyt kirjaa loppuun kiireiden takia. Täällä on joitakin muistiinpanojani kirjasta: https://www.facebook.com/vladimir.heiskanen/posts/10156090123665315

      Kirja-arvostelunkin haluaisin tehdä, mutta tällä hetkellä on liikaa opiskelukiireitä. Kannattaa tsekata, jos et ole vielä lukenut sitä.

      Poista
  7. Hei Valtsu, kiitos terävistä huomioista liittyen Funktionaalisen lääketieteen yhdistyksen kilpirauhaslausuntoon vuodelta 2012. Lausunto tehtiin aikanaan liian kiireellä, eikä alkuperäsijulkaisuja käyty kunnolla läpi. Otan virheistä täyden vastuun, koska loin raamit tuolle lausunnolle, koko hallitusta ei siis pidä syyttää, minun olisi pitänyt tutkijan koulutuksen saaneena tehdä perusteellisempaa työtä, pahoittelut tästä. Olemme ottaneet lausunnon pois sivustoilta ja laitamme uudelleen kunhan ensin korjaamme referenssitiedot ja muut mahdolliset asiavirheet.

    yst terv

    Timo Lehto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Timo.

      Tuo on minusta oikein tehty. Odotan kiinnostuksella korjattua kannanottoa. :) Minusta saatatte olla joissakin kilpirauhasasioissa oikeassa, joten hyvin perusteltu juttu saattaisi ajaa FMS:n asiaa.

      Poista
  8. Vladimir, teet selvästi tärkeää työtä, jolla on vaikutusta! =)

    VastaaPoista
  9. Nyt täytyisi ymmärtää että heikkilän ohjeilla ihminen voi paremmin ja tätä faktaa ei voi poistaa vaikka kuinka miekkailisi tutkimuksilla. Jos ei itse uskalla kokeilla ja havainnoida niin kannattaisi olla hiljaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Anonyymi,

      Kyllä terveyteen panostaminen ja jopa karppaus voivat parantaa terveyttä paljonkin, eikä tätä faktaa poista mikään. :--)

      Mutta on sekin fakta, että Heikkilä liioittelee ja väärinkäsittää monia asioita. Ja sekin, että kaikilla Heikkilän neuvot eivät toimi.

      Poista
  10. on myös fakta on että virallisella diabeteshoidolla ei parana yksikään vaan kaikki menevät kärsimysten kera ennen aikaisesti hautaan. ja ei tarvitse vastata että joillekkin auttaa. pitäisi osata laskea kumpi keino parempi mutta kun suurin osa ihmisistä tarvitsee auktoriteetin kertomaan mitä tehdä niin ei uskalla kokeilla.

    blogin kirjoittajan motiiveista kertoo riittävästi että käyttää sanaa karppaus

    VastaaPoista
  11. Kyllä virallisella diabeteshoidolla on parantunut monikin ja pystynyt jättämään insuliinipiikit pois.

    VastaaPoista
  12. Kuinka paljon lääketeollisuus maksoi tämän jutun kirjoittajalle, siitä että sai lytätä Heikkilää?

    Heikkilä on aikaansa edellä. Muistakaa aikanaan erään henkilön sanonta "se pyörii sittenkin".

    Heikkilä on niin paha uhka lääketeollisuudelle, että laitetaan kaikenmaailman pellet häntä lyttäämään.

    VastaaPoista
  13. Kuinka paljon lääketeollisuus maksoi tämän jutun kirjoittajalle, siitä että sai lytätä Heikkilää?

    Heikkilä on aikaansa edellä. Muistakaa aikanaan erään henkilön sanonta "se pyörii sittenkin".

    Heikkilä on niin paha uhka lääketeollisuudelle, että laitetaan kaikenmaailman pellet häntä lyttäämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Martti,

      Kiitos kiinnostavista ja tuoreista näkökulmistasi.

      Poista
  14. Moi Valtsu!

    Tuli tämä postauksesi taas vastaan, niin nytpä laitan pari random kommenttia:

    Olen melko varma, että "suurintaan" ei ole sana. Esim. "suurimmillaan" olisi ollut toimivampi ainakin viimeisimmässä lauseessa, minkä bongasin.

    Puhut ruoan maittavuudesta lihavuuskontekstissa. Onko tuo yleisesti käytössä oleva termi ilmiöstä "en ole vielä täynnä ja tämän ruoan syöminen on ihan mukavaa"? Mietin siksi, että se viittaa ainakin osittain ruoan makuun. Epäilet karppauksen laihdutustehon perustuvan vähempään maittavuuteen, mutta en itse ainakaan allekirjoita sitä, ettei karppausruoka maistuisi hyvältä. Silloin kun vhh:ta harrastin, tulin (todella hyvänmakuisista) ruoista kylläiseksi nopeammin, eikä näläntunnetta kuulunut pitkään aikaan. Ja nyt mietin taas, miksi ihmeessä aloin käyttää taas hiilaripitoisempia ruokia.. Noh, se on ihan eri stoori. :)

    Mitä tulee Heikkilään todella harmillista, että selvästi inspiroiva tyyppi on päätynyt ajamaan höpöhöpö-3-vuotiuus-tekaikkiootteihantyhmiä-vankkureilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Paula,

      Luulen että olet tällä kertaa oikeassa sanan 'suurintaan' suhteen. Korjaan tekstiäni ehdotuksesi mukaan. :-)

      Mitä tulee maittavuuteen, niin omalta osaltani en viittaa tällä termillä ruoan/ruokavaion makuun vaan nimenomaan siihen, kuinka suuria määriä ihmisillä on halua syödä sitä.

      Valintani saattaa kuitenkin olla huono, koska toiset ihmiset käyttävät maittavuutta vastineena englannin kielen sanalle 'palatability', joka viitannee ensisijaisesti siihen, kuinka miellyttävää tai kivan makuista jokin ruoka on. Rasvainen karppiruoka on kyllä miellyttävää minunkin mielestä.

      Englannin kielen sana 'food reward' viittaa tarkemmin ruoan motivoivaan puoleen. Ehkä minun pitäisi käyttää termiä 'palkitsevuus' sanan 'maittavuus' tilalla. Päätän asiasta myöhemmin.

      Kiitos kommentistasi. :)

      Poista
  15. Heikkilä on yksi monista ilmiöistä nykyisessä huomiotaloudessa. Todeksi koetaan se, joka saa eniten julkisuutta ja eniten raflaavia otsikoita ja ne, jotka epäilevät eniten kaikkia ns. auktoriteetteja vain sen vuoksi, että jokin on auktoriteetti.
    Harmillista tämä on monestakin syystä. Saattaa mennä monta lasta pesuveden mukana, kun tällainen tavis kategorisoi kaikki melua pitävät ns. "Heikkilä" kastiin. Vaarallisinta on tieto, missä on tilkkeeksi faktaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Ikävää on tietysti se, kun tässä kulttuurissa provosointi/retoriikka tuppaa usein olemaan tärkeämpää kuin tylsät faktat.

      Poista
  16. Wau, ihan loistava blogi!

    Rupesin taas yli kuuden vuoden tauon jälkeen (vähitellen uudelleen lihottuani) vähentämään hiilihydraatteja ruokavaliostani, ja aloin siksi uudelleen lueskella aiheeseen liittyviä tekstejä. Vaikka hiilihydraattien vähentäminen teki minulle hyvää, ja olen siitä läheisillekin puhunut (tyyliin "vehnä ei ole kovin tarpeellista"), on tosi mukava päästä lukemaan kriittistä tekstiä. Niin monesta paikasta löytyy vain ylistystä ja (etenkin) ehdottomuutta.

    Arvostan kirjoitus-/kommentointi-/tiedon tarkistustapaasi ja kriittisyyttäsi tosi paljon. Kuten eräs jo eläkkeelle jäänyt luennoitsija totesi (karkea suomennos): Tiede muodostuu siitä, että tietoa todistetaan vääräksi.

    Kiitos! :) Ja hyvää syksyn jatkoa, jatkan blogin ja fb-sivujen seuraamista!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Suvi ja kiitos myönteisestä kommentistasi! :-)

      Karppaus on tosiaan ihan mielekäs ruokavaliotyyli, mutta sen ympärillä pyörivä keskustelu osaa usein olla ihmeellistä. Katsotaan meneekö homma vuosien mittaan parempaan suuntaan, kun aiheesta käydään kriittistä keskustelua. Voisi kuvitella, että ajan kanssa "hölmösti kirjoittavat" gurut päätyvät vielä sivuun ja asiallisesti argumentoivat gurut saavat enemmän näkyvyyttä.

      Mukavaa syksyn jatkoa! Eiköhän tänne blogiin hiljalleen tule jotakin kiinnostavaa taas. :-)

      Poista

  17. Voisitko selventää tämän seuraavan mitä kirjoitit:

    (7) Heikkilän kirjan mukaan insuliini lisääntyy "vain hiilihydraatin seurauksena" ja "mikään muu makroravinne ei vaikuta insuliinin tuotantoon".
    On aivan perusfysiologiaa, että ravinnon proteiini lisää insuliinin eritystä.

    Miten ravinnon proteiini mielestäsi lisää insuliinin tuotantoa?


    Insuliinin eritystä ohjaava tärkein tekijä on solunulkoisen nesteen glugoosipitoisuus. Tietyt aminohapot ja vapaat rasvahapot lisäävät myös insuliinin eritystä, aminohapoista leusiini vaikuttaa insuliinin eritykseen metabolisesti ja toinen on arginiini, joka vaikuttaa beetasolun soluseinämään - glukoosin pitää siis metabolisoitua beetasolussa - ATP:n muodostuminen - solun kaliumkanavan sulkeutuminen - solukalvojännityksen kasvu aiheuttaa eräiden kalsiumkanavien avautumisen ja kalsiumionit pääsevät soluun ja ionisoituneen kalsiumin pitoisuuden nousu sytoplasmassa aiheuttaa insuliinin vapautumisen solusta. Näin lyhyesti selitettynä.
    Niin mitä perusfysiologiaa on se, että proteiinin nauttiminen lisää insuliinin eritystä? Olenko ymmärtänyt esimerkiksi jotain solutasolla tapahtuvasta ATP:n muodistumisesta väärin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moiks Tallinen :-)

      Tuossa tosiaan esittelit lyhyesti oppikirjaselityksen glukoosin vaikutuksesta haiman beetasolujen insuliinin eritykseen.

      Tässä on muutama katsaus, joissa käsitellään sekä proteiinien ja aminohappojen vaikutusta insuliinin eritykseen että mekanismeja. Laitoin myös lyhyitä lainauksia.

      Ilmeisesti aminohapotkin voivat vaikuttaa ATP:n muodostumiseen, ainakin päätymällä sitruunahappokierron substraateiksi. Muitakin mekanismeja kuitenkin näyttää olevan.

      Ihan yhtä suoraviivainen vaikutus ei proteiinilla/aminohapoilla selvästikään ole kuin glukoosilla. Pitää pohtia, muutanko kirjoitukseni sanamuotoja vai kelpaako nykyinen ilmaisu.

      (1) http://www.nature.com/ejcn/journal/v68/n9/full/ejcn2014123a.html

      "It is well known that dietary proteins promote insulin secretion, which leads to enhanced glucose clearance from the blood by peripheral tissues.3 Many intervention studies have confirmed this effect and underscored that amino acids have an important role in mediating insulin and glucagon secretion.48,49 It has been shown that whey protein and its hydrolysates resulted in a direct postprandial increment of insulin levels, some to a larger extent than others.50, 51, 52 In lean healthy subjects, a single high-protein test meal (50 En% protein, 40 En% carbohydrate, 10 En% fat) with either whey, casein or soy protein lowered peak glycaemia significantly, as compared with a carbohydrate test meal (1.2 En% protein, 95.5 En% carbohydrate, 3.3 En% fat). Plasma insulin was significantly higher after a whey protein-rich meal compared with a high-glucose meal.50 Moreover, this higher insulin level was still present after 330  min when consuming whey, whereas this was not the case for glucose, casein and soy meals.50

      Indeed, when conditions of elevated postprandial amino-acid levels were artificially created in healthy subjects, insulin and glucagon secretion were stimulated.48"

      Poista
    2. (2) http://www.biochemsoctrans.org/content/35/5/1180

      "Amino acids can, under appropriate conditions, enhance insulin secretion from primary islet β-cells and β-cell lines [1–5]. In vivo, L-glutamine and L-alanine are quantitatively the most abundant amino acids in the blood and extracellular fluids, followed closely by the branched chain amino acids [6]. However, unlike glucose, individual amino acids do not provoke insulin secretion in vitro when added at physiological concentrations. Combinations of amino acids at physiological concentrations or high concentrations of individual amino acids are much more effective.

      [...] Dietary amino acids may also stimulate incretin release, e.g. GLP-1 (glucagon-like peptide 1), from intestinal L-cells [9,10] and therefore may stimulate insulin secretion via incretin-dependent mechanisms."

      "Although L-glutamine is rapidly taken up and metabolized by islets, it alone does not stimulate insulin secretion or enhance glucose-induced insulin secretion. However, activation of GDH (glutamate dehydrogenase) by addition of leucine enhances insulin secretion by increasing the entry of glutamine carbon into the tricarboxylic acid cycle [5]."

      "Considering all published work, it seems that the mode of action of alanine is a combination of increased ATP production (see Figure 3), Na+ co-transport and signal transduction [51,52]."

      "Acutely, key amino acids such as alanine and glutamine can regulate β-cell function and insulin secretion. The mechanisms by which these amino acids confer their regulatory effects are complex and involve both transcriptional and mitochondrial effects"

      (3) http://joe.endocrinology-journals.org/content/221/3/R105.long

      "Amino acids regulate both the triggering and amplification pathways of insulin secretion by i) acting as a substrate for the TCA cycle and/or redox shuttles with subsequent generation of ATP, ii) direct depolarisation of plasma membrane by transport of positively charged amino acids into the cell via specific amino acid membrane transporters and iii) co-transport of Na+ ions along with the amino acid on entry into the cell, resulting in plasma membrane depolarisation (Nolan & Prentki 2008, Newsholme et al. 2010)."

      "Finally, branched-chain amino acids (BCAAs), consisting of leucine, isoleucine and valine, are also reported to play an influential role in mediating insulin exocytosis (Newsholme & Krause 2012, Gaudel et al. 2013), while enhanced plasma levels correlated with increased IR in the presence of elevated lipids (Newgard 2012, Lu et al. 2013). Interestingly, consumption of dairy products, which are a rich source of BCAAs, has been associated with improvements in both weight loss and T2DM management (Tremblay & Gilbert 2009, Jakubowicz & Froy 2013); consumption of whey protein hydrolysates have been suggested to improve fasting insulin levels, insulin release and glycaemic control in in vivo animal models and in obese and T2DM human subjects (Gaudel et al. 2013, Jakubowicz & Froy 2013)."

      Poista
  18. Karppaus on esim monien lääkäreiden mielestä se viho viimeinen asia. Mihin perustelet että karppaus on se oikea. Taidat olla niitä puolustelijoita jotka kannattaa sitä että lääkärit määrää lääkkeita vain lisää ja samalla lääketeollisuus tykkää. Itse anttiheikkilän ruoka ohjeilla 68 kiloa kevyempänä voin sanoa että kirjoittelusi on täyttä skeidaa. Tuntuu että kirjoituksen tarkoitus on mustamaalata antin metorit ja että sinun karppaus ajattelu saisi kannatusta. Karppausta kokeilleena voin sanoa että en suosittele kenellekkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi,

      Kommenttisi ei ole kovin ymmärrettävä. Karppaus tarkoittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Heikkilä täten suosittelee erästä karppaustyyliä (nimeltä Pellinki-dieetti).

      Laihduit Heikkilän ruokaohjeilla 68 kiloa. Tämä on erinomainen saavutus. Joissakin tilanteissa vähähiilihydraattinen ruokavalio laihduttaakin huomattavan paljon jopa suhteellisen lyhyessä ajassa. Pidän vähähiilihydraattista ruokavaliota lupaavana hoitomuotona, josta olisi kiva nähdä vielä pidempiaikaisia ja kattavampia tutkimuksia kuin tähän asti on tehty.

      Tämä kirjoitukseni ei käsittele ensisijaisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota, vaan Heikkilän lukuisia väittämiä eri aiheista. Väittämät liittyvät muun muassa ravitsemustieteen tutkimuksiin ja perusfysiologiaan.

      Poista
  19. Korruptio rehottaa, sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Toisten mustamaalaamiseen löytyy aina jokin syy... yleensä oman edun tavoittelu. Joillakin lisäravinteet ja hyvät sellaiset, joillakin jokin muu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi,

      Haluan erikseen täsmentää, että tarkastelen tekstissäni Heikkilää kriittisesti julkisena terveysvaikuttajana (kirjat, blogi, uutisjutut). En mollaa häntä yksityishenkilönä tai kliinikkona.

      Minulla on tähän blogikirjoitukseen varmasti useita syitä. Tärkeimpiä ovat ihan yleinen kiinnostus ravitsemustieteen tutkimukseen ja terveyskeskusteluun. Olen seurannut elämäni aikana satoja eri terveysblogeja - kyllähän tämä on selvästi oma aihealueeni, jossa haluan olla mukana ja myös vaikuttaa käytyihin keskusteluihin.

      Poista
  20. Terve. Mitä mieltä statiineista?. Itse käytän koska korkeat kolesteroliarvot sukurasite.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi,

      Täytyy varmaan vastata, että en ole perehtynyt tähän aiheeseen tarpeeksi hyvin, jotta osaisin ainakaan varmuudella vastata. Tässä on kuitenkin hieman pohdintaa aiheesta.

      Tämä lääketieteen huippulehti JAMA:ssa julkaistu artikkeli lienee tuorein meta-analyysi aiheesta. Tulosten perusteella statiinien käyttö sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä tuottaisi selvää hyötyä niin sydänkuolleisuuteen kuin myös kokonaiskuolleisuuteen: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27838722

      Toisaalta vähän heikkotasoisemmassa BMJ Open -tiedelehdessä julkaistiin arvio, jonka mukaan statiinit kyllä vähentäisivät kuolleisuutta, mutta samalla ilmenisi myös enemmän diabetesta ja myopatioita: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28119384

      Hyvätasoisessa Trends in Pharmacological Sciences -lehdessä myös julkaistiin arvio, jonka mukaan statiinien kustannusvaikuttavuudesta on epäilyksiä ja haittavaikutukset voivat olla varjopuolena: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28017363

      Cochrane-yhteisön systemaattiset katsaukset ovat yleensä hyvin kriittisiä ja tasokkaita. Heidän vuonna 2013 julkaistussa katsauksessa todettiin, että sen lisäksi että statiinit voisivat vähentää kuolleisuutta ja sydänkohtauksia, ne olisivat myös kustannusvaikuttavia ja saattaisivat parantaa potilaiden elämänlaatua: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23440795

      Poista
  21. Olet tehnyt upeaa työtä, kiitos! Juuri kaltaisiasi ihmisiä tarvitaan, jotta faktat pysyvät faktoina ja se vaihtoehtoinen, jota fiktioksikin kutsutaan,pysyisi omassa genressään. En pysty Heikkilää enää edes kuuntelemaan. Syy on, että asiasisältö on täyttä kuraa ja myötähäpeän tunne uskomaton. Ja joku uskoo aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi mukavasta kommentistasi. Kyllä, Heikkilän sisältö on maallikoille houkuttavaa, joten sitä uskoo mielellään. Faktansiivousta se sanoma kyllä kaipaa. :-)

      Poista
  22. Hei, hienoa työtä teet! Muutama parannusehdotus Google Spreadsheetiin: voisit laittaa sarakkeen joka indikoi esim. 1-5 asteikolla virheen vakavuuden, 1 voisi vastata että on viitannut väärään henkilöön/tutkimukseen, mutta tieto on muuten oikein, kun taas 5 voisi indikoida terveydelle tärkeästä väitteestä joka on täysin päinvastainen viitatun tutkimuksen kanssa? Samaten "Asiavirheen laatu" sarakkeen monimuotoisia selityksiä voisi supistaa, että sitä olisi helpompi käyttää filtterinä, nyt löytyy erikseen esim. "Harhaanjohtava väite" ja "Harhaanjohtajava väittämä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sami,

      Kiitos vinkistäsi. Nuo parannusehdotuksesi vaikuttavat hyviltä ja olisi kyllä mielekästä toteuttaa ne jossakin vaiheessa. Jätän homman kuitenkin vähän myöhemmäksi, koska tänä keväänä minulla on valtavasti muuta tekemistä.

      Poista
  23. Kiitos Antti H. pioneerin työstäsi ja loistavasta sellaisesta. Älä välitä kateellisten kommenteista vaan jatka vahvempana ja vielä äänekkäämpänä. Olet saanut paljon aikaan ja meitä, arvostajiasi, on paljon. Kateelliset meillä on aina keskellämme mutta mitä siitä. Joskus ihmettelen vaan mikseivät tekisi jotain hyödyllisempää elämällään??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antti H ei ole ollut aktiivinen keskustelija blogissani, mutta toki on mahdollista että viestisi tavoittaa hänet tätäkin kautta.

      Minä sanoisin Heikkilälle, että jatkakoon perehtymistä ravitsemukseen ja vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Oman tietopohjan tarkastus ja mahdollisten virheiden korjaus olisi kuitenkin tässä vaiheessa paikallaan.

      Vaikken kuulukaan noihin 'kateellisiin' joista kirjoitat, voin kyllä sanoa, että yksittäiset blogikirjoitukset ovat yleensä vain pieni osa ihmisten elämää.

      Poista
  24. Hyvä kirjoitus! Aivan uskomatonta toimintaa välillä Antti Heikkilän facebook sivuilla. Minutkin on estetty , kun vinkkasin käypähoitosuositusta sinne ja kritisoin erästä väitettä. Ja sitten hänen uskolliset seuraajansa uskovat ihan täysin kaiken. Toivoisin, että kaikki miettisivät omilla aivoillaan. Ja toivoisin Heikkilältä asiallisempaa käytöstä. Uskomatonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sara,

      Kiitos kommentistasi. Uskomatonta se on, mutta kuitenkin totta. :-|

      Sen perusteella, että minunkin korviin on kantautunut paljon kertomuksia näistä kriittisten kommentoijien blokkaamisista, pidän ihan uskottavana veikkauksena, että kaiken kaikkiaan Heikkilän sivuilta on estetty jo satoja asiallisia kommentoijia.

      Poista
    2. Sama täällä. Heti kun kirjoitin epämielyttävästa asiasta mun kommentointi esteettiin.

      Poista
  25. Löysin sattumalta blogisi ja haluan kiittää laadukkaasta argumentoinnista! Vihaan sydämeni pohjasta tieteen väärinkäyttöä, mitä Heikkiläkin harrastaa. Kun huruhömpän sekaan lisätään tieteellisiä termejä, saadaan yksinkertaiset ihmiset helposti höynäytettyä uskomaan mitä tahansa. Se suututtaa minua niin, että mieluiten pysyn kaukana tuollaisista huuhaasivuista ja jatkan elämää kuplassani, jossa ihmiset ovat kriittisiä ja analyyttisia. Näin siis omassa, enimmäkseen korkeakoulutetuista ja älykkäistä henkilöistä koostuvassa tuttavapiirissäni on.


    Anteeksi tämä purkautuminen vanhaan blogitekstiisi ja kiitos vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Anonyymi. :-) Hömppää on valitettavasti paljon liikkeellä, mutta akateemisissa piireissämme olemme ainakin hieman turvassa siltä!

      Poista
  26. En ole asiantuntija vaan diabeetikko ja runsaasti ylipainoinen. olen yrittänyt saada sokeriarvoja veemeiset 15 vuotta kuntoon ja laihdutusta koko ikäni. Nyt kuukausi sitten jätin leivän pois kokonaan.Sokerit tippui ensimmäistä kertaa ja reilusti. Ennen 10-13, nyt 4,5-6. vain jättämällä leivän pois. Olen insuliinihoidossa ja byetta apuna. Ennen ei koskaan sokerit tippuneet liian alas, nyt täytyy seurata sitäkin, mutta hyvä. Paino on tippunut 10 kg ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin. Syön muuten normaalisti proteiinipitoista ruokaa. leivä pois jättämisellä saa levitteet, leikkeleet samalla pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi,

      Onnittelut mukavasta tuloksesta diabeteksen hallinnassa, ja toivotaan että menestys säilyy jatkossakin. Leipä tuppaa usein olemaan erittäin kaloritiheä ja maittava ruoka, joten sen korvaaminen vesipitoisemmilla ruoilla (esim. juurekset) voi olla eduksi nälänhallinnassa.

      Poista
  27. asiavirheitä löytyy tästäkin, eiköhän heikkilä tarkoittanut tuolla PUFA arvoilla sitä, mitä korkampi PUFA sitä vähemmän kestää kuumentamista mikä muuttaa rasvat epäedulliseksi, eli tässäkin pomitaan asiasta vain tiettyjä lauseita ja muutetaan ne kokon aiosuudseksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi. Nyt meni täysin ohi, mihin tämän blogitekstin kohtaan viittaat.

      Poista
  28. Kiitos kirjoituksesta! Hyvin avartava ja sai itsenikin miettimään että pitäisi tarkistaa omien kirjoitusten lähteitä hieman tarkemmin. Yllätyin miten ihailtavan tarkasti olet perehtynyt Antin tekemiin asiavirheisiin. Hyvä että julkaisit löydöksesi myös muille, jokaisella ei varmasti ole aikaa käydä hänen kirjoituksiaan yhtä tarkasti läpi ja todeta niin luotettavuuden heikkoutta.

    Onko sinulla muuten jotain nyrkkisääntöjä sille miten tarkasti perehdyt tutkimuksiin kun viittaat niihin? Onko esim. tutkimuksen kannesta kanteen lukeminen realistinen tai edes tarpeellinen käytäntö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Valtteri ja kiitos kommentistasi! :-)

      Mitä tulee tutkimusten lukemiseen, niin ensisijaisesti tiedostan että niissä on olemassa paljon erilaisia seikkoja joihin voi kiinnittää huomiota. Kun itselläni on tässä vaiheessa vuosien kokemus tutkimusten lukemisesta, näiden seikkojen huomioiminen on jossakin määrin selkärangassa.

      Mitä sitten konkreettisesti kannattaa huomioida? Jotkut seikat liittyvät tutkimuksen julkaisuun (onko vaikuttava tiedelehti; missä maassa tutkittu; onko ison ryhmän artikkeli) ja toiset taas tutkimusmenetelmiin, joiden arviointi riippuu jonkun verran siitä, minkä tyyppistä tutkimusasetelmaa tarkastellaan.

      Esimerkiksi kliinistä tutkimusta arvioidaan muun muassa sen pohjalta, onko satunnaistettu ja/tai sokkoutettu asetelma. Systemaattisissa katsauksissa on yleensä jonkinlainen pisteytysmenetelmä kliinisten tutkimusten näytön asteen arvioimiseen, ja näitä pisteytyksiä tiirailemalla voi oppia kohtuullisesti tutkimusten laadunarvioinnista. Cochrane-yhteisö käyttää GRADE-metodologiaa ja sitten sen lisäksi on olemassa esimerkiksi PEDro- ja Jadad-pisteytykset.

      Mitä tulee epidemiologisiin tutkimuksiin, niin niitäkin on eri kategorioita (poikkileikkaus, tapaus-verrokki, etenevät ja retrospektiiviset kohortit) joita on hyvä oppia tunnistamaan toisistaan ja asettamaan jonkinlaiseen "paremmuushierarkiaan".

      Olen itse päättänyt lukea mieluummin paljon kuin tarkasti. Kyllä parissa minuutissakin saa "pikavilkaisulla" tutkimuksista paljon irti, vaikka siinä jää on tietysti se riski, että jotain oleellista ja tärkeää jäisikin huomaamatta.

      Poista