NAD-molekyylin terveysvaikutuksia

1. Kesätyö mitokondriotutkimuksessa

Hammaslääketieteen opintojen myötä olen päässyt tutustumaan hyvin myös lääketieteelliseen yhteisöön ja itse tutkimustyöhön. Opintoihini kuuluvan pakollisen tutkielmani lisäksi olin viime kesän unitutkimusryhmässä Sleep Team Helsinki. Tämän kesän olen viettänyt molekyylilääketieteen ryhmässä Pirinen Lab, josta bloggauskollega Lihastohtori vinkkasi minulle aikoinaan.

Ryhmäni tärkein tutkimusaihe on molekyyli nimeltä nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi eli NAD+. Aiheemme liittyy läheisesti kroonisten sairauksien hoitoon, joihin liittyy mitokondrioiden toiminnan häiriö, sekä mahdolliseen eliniän pidentämiseen, johtuen NAD+:in keskeisestä vaikutuksesta solujen energia-aineenvaihduntaan ja muihin tärkeisiin prosesseihin. 

Kesän aikana olen oppinut tekemään koe-eläintutkimusta, sukkulamatojen kasvatusta sekä solulinjojen viljelyä tutkimustarkoituksiin. Ylimääräisellä ajalla olen lukenut tutkimusta ryhmämme aiheesta. Alla on pieni kooste oppimistani asioista.

2. Mikäs ihmeen NAD+?

NAD+ on molekyyli, jota löytyy solun eri osista kuten solulimasta, tumasta ja energiantuotannosta vastaavista mitokondrioista. Sitä voidaan rakentaa ruoan tryptofaani-aminohaposta tai B3-vitamiinin eri muodoista. Suurin osa muodostuu tosin kierrättämällä, kun solun reaktioissa kulutettu NAD+ muutetaan nikotiiniamidin kautta toistuvasti uudestaan NAD+:ksi.

Tekemäni yksinkertainen kaavio NAD+:n tuotannosta solussa. (Cantó ym. 2015, Ratajczak ym. 2016)

Tutkimusryhmässämme selvitetään sitä, kannattaisiko NAD+:in tasoja pyrkiä terveyssyistä nostamaan esimerkiksi syömällä sen esiasteita, sillä monille kroonisille sairauksille ja ikääntymiselle on tyypillistä NAD+-tasojen alentuminen.

Tutkimme muun muassa B3-vitamiinin muotoa nimeltä nikotiiniamidi-ribosidi (NR). Tämä vitamiini on suojannut koe-eläimiä aivo-, lihas- ja sisäelinsairauksilta, minkä lisäksi se on pidentänyt sukkulamatojen ja hiirten elinikää.

Lukiossa ja yliopiston aineenvaihduntakursseilla yleensä sivutaan NAD+-molekyyliä puhuttaessa sitruunahappokierrosta ja oksidatiivisesta fosforylaatiosta. Vaikka energiantuotantoon liittyvät NAD+/NADH:in hapetus-pelkistysreaktiot ovat kieltämättä elintärkeitä solujen toiminnalle, nykyisin aihealueen tutkimus ei keskity juuri lainkaan näihin prosesseihin vaan enemmän siihen, että NAD+ säätelee monien terveydelle tärkeiden entsyymien aktiivisuutta.

3. Miten NAD+ toimii solussa?

NAD+-tasojen lisääminen näyttää johtavan soluissa moniin suotuisiin vaikutuksiin solu- ja eläinkokeiden perusteella.

Mitä kautta nämä hyödyt välittyvät? NAD+ aktivoi solussa tärkeitä entsyymejä sitoutumalla niiden NAD+:ia sitoviin taskuihin (NAD+-binding pocket), jolloin nämä entsyymit ottavat NAD+-molekyylin rakenteesta irti ADP-riboosin näiden entsyymien post-translationaaliseen muokkaukseen.

Näihin entsyymeihin lukeutuvat muun muassa SIRT1 ja PARP1. Vaikka nämä nimet kuulostavatkin hieman kummallisilta, niin kyseiset entsyymit ovat keskeisessä osassa solun toiminnan säätelyssä.

Esimerkiksi SIRT1 on todennäköisesti pääosassa terveysvaikutusten taustalla. Se säätelee erilaisia solun proteiineja, jotka muiden toimintojensa ohessa tehostavat mitokondrioiden toimintaa sekä biogeneesiä ja parantavat antioksidanttipuolustusta sekä solujen metabolista joustavuutta (Cantó ym. 2010, Brunet ym. 2004, Motta ym. 2004, van der Horst ym. 2004).

NAD+:in yksi tärkeimmistä vaikutuksista on mitokondrioiden biogeneesin aktivoiminen. Esimerkiksi NR-ravintolisää syövillä hiirillä on havaittu mitokondrioiden koon ja määrän lisääntymistä (Cantó ym. 2012). Alla on esitetty esimerkiksi paastoamisen tai NR:n mahdollisia vaikutusreittejä mitokondrioiden määrän lisäämiseen:

Yksi mahdollinen reitti, jolla esimerkiksi paasto tai kalorivaje edistävät mitokondrioiden biogeneesiä.
Nikotiiniamidiribosidi (NR) vaikuttaa saman reitin kautta, minkä vuoksi sen toivotaan tuovan terveyshyötyjä.

Edellinen kuva oli tietysti yksinkertaistus todellisuudesta. Oikeasti esimerkiksi kalorirajoituksen terveyshyödyt liittyvät osittain AMPK:n muihinkin vaikutuksiin solussa, eikä myöskään SIRT1:n vaikutus kohdistu ainoastaan mitokondrioihin, vaan se myös säätelee esimerkiksi tulehdusta sekä DNA:n ja proteiinien korjausmekanismeja.

Lisäksi solussa on myös muita sirtuiineja (SIRT2-7), joiden kautta NAD+ myöskin vaikuttaa. Kokonaiskuvio on selvästi monimutkaisempi, mitä seuraava luonnoskuva pyrkii havainnollistamaan:

Todellisuudessa kalorirajoituksen hyödyt tapahtuvat useiden samanaikaisten signalointireittien
välityksellä (Garcia&Shaw 2017, Cánto ym 2015, van de Ven ym. 2017).

4.  Vanheneminen alentaa NAD+-tasoja

Ikääntyminen yhdistyy ihmisillä ja koe-eläimillä NAD+-tason laskuun. Tämän on havaittu johtavan soluissa tuman ja mitokondrioiden välisen vuorovaikutuksen häiriintymiseen ja mitokondrioiden toiminnan heikkenemiseen. Nämä ikääntymisen tuomat muutokset on kyetty estämään koe-eläimillä NMN-ravintolisällä (Massudi ym. 2012, Gomes ym. 2013, Mills ym. 2016).

Mikä selittää solun NAD+-tasojen laskun ikääntymisen myötä?

1. PARP-entsyymit. Muun muassa ikääntymiseen liittyvät DNA-vauriot ja lihottava ruokavalio aktivoivat solussa PARP-entsyymejä, jotka osallistuvat DNA-vaurioiden korjaamiseen kuluttaen samalla NAD+:ia.
2. CD38. Tämä syklisen ADP-riboosin syntaasi hajottaa NAD+:ia ja aktivoituu ikääntyessä.
3. NAD+-synteesin heikkeneminen. NAD+-molekyylin kierrätysprosessi nikotiiniamidista heikkenee ikääntyessä ja lihottavan ruokavalion seurauksena Nampt-entsyymin kautta (Camacho-Pereira ym. 2016, Hu ym. 2014, Young ym. 2006, Aksoy ym. 2006, Bai ym. 2011, Pirinen ym. 2014, Zhou ym. 2016).

5. NAD+-tasojen nostaminen

5.1. Ravintolisät

Luontaistuotekaupan hyllyillä myydään B3-vitamiinin muotoja nikotiinihappo ja nikotiiniamidi, jotka molemmat ovat NAD+-molekyylin esiasteita. Lisäksi tutkimuksissa käytetään hyvinkin paljon kahta muuta esiastetta, NR ja NMN, jotka saattavat ilmestyä aivan lähiaikoina myyntiin. Nämä kaikki kykenevät nostamaan solujen NAD+-tasoja, ja siksi niitä onkin tutkittu erilaisten kroonisten sairauksien hoidossa.

NAD+-esiasteet (ravintolisiä)
Aine	Lyhenne	Plussat ja miinukset
Nikotiinihappo	NA	Aiheuttaa suurina annoksina kihelmöintiä. Käytetty suurina annoksina dyslipidemian hoidossa vuosikymmeniä.
Nikotiiniamidi	Nam	Nostaa NAD-tasoja hyvin. Saattaa estää SIRT1-entsyymiä, jolloin oletettu teho heikkenisi.
Nikotiiniamidi-ribosidi	NR	Nostaa NAD-tasoja tehokkaasti. Toistaiseksi hyvin heikosti saatavilla.
Nikotiiniamidi-mononukleotidi	NMN	Nostaa NAD-tasoja tehokkaasti. Toistaiseksi hyvin heikosti  saatavilla.

Tämän lisäksi muutkin suuhun laitettavat aineet saattavat vaikuttaa NAD+-tasoihin eri mekanismeilla.

Eläinkokeiden perusteella esimerkiksi suklaan sisältämä teobromiini, diabeteslääke metformiini, leusiini-aminohappo, kasviksissa esiintyvä kversetiini tai aminohappo tryptofaani voivat tuottaa tämän hyötyvaikutuksen. Mekanismina voi olla muun muassa AMPK-aktivaatio, NAMPT-aktivaatio, CD38-inhibitio tai de novo -synteesi, riippuen mikä ravintoaine on kyseessä. Todellisuudessa lista on varmasti paljon pidempi, mutta aihetta ei ole vielä tutkittu kovin kattavasti ja ihmisillä tuskin lainkaan (Papadimitriou ym. 2015, Li ym. 2012, Escande ym. 2013).



5.2. Kalorivaje, paasto, laihdutus, liikunta

NAD+-tasoja voidaan nostaa myös syömällä vähemmän ja liikkumalla enemmän, ilman erityisiä vitamiinikikkailuja.

Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikkö on havainnut tutkimuksissaan, että lihavien ihmisten rasvakudoksessa NAD+/SIRT -reitin toiminta on heikentynyt, kun taas laihtuminen yhdistyy näiden muutosten korjaantumiseen. Nämä havainnot ovat aiempien eläinkokeiden kanssa, joiden mukaan lihottava ruokavalio häiritsee NAD+-aineenvaihduntaa ja laihduttava ruokavalio taas parantaa sitä (Jukarainen ym. 2016, Rappou ym. 2016).

Paaston, kalorirajoituksen ja liikunnan aikana elimistön solut aistivat sen, että saatavilla oleva energia on vähenemässä. Tämän seurauksena solussa aktivoituu proteiini nimeltä AMPK, joka lisää solussa tapahtuvaa nikotiiniamidin kierrätystä takaisin NAD+:iksi. Tämä on keskeinen solutason selitys sille, miksi laihtuminen tai liikunta ovat hyväksi terveydelle (Han ym. 2016, Cantó ym. 2010, Costford ym. 2010, Cantó&Auwerx 2009, Cantó ym. 2009, Fulco ym. 2008, Chen ym. 2008, Rodgers ym. 2005).

NAD+-tasot, paasto ja liikunta (eläinkokeita)
Tekijä	Koe-eläin	Vaikutus	Lähde
Paasto (24 tuntia)	Hiiri	Maksan NAD+-tasot ↑33%	Rodgers ym. 2005
Paasto (16 tuntia)	Hiiri	Luustolihaksen NAD+-tasot ↑50%	Cantó ym. 2010
Liikunta (6 viikkoa)	Hiiri (nuori, 3kk) Hiiri (vanha, 26kk)	Luustolihaksen NAD+-tasot ↑15% Luustolihaksen NAD+-tasot ↑75%	Koltai ym. 2010

6. NAD+-tasojen nosto ja sairauksien parantaminen

6.1. Aivot ja hermosto

Erityisesti viime vuosina on julkaistu useita hiiri- ja rottatutkimuksia, joissa tutkittavalle eläimelle on aiheutettu tietty sairaustila kuten vaikkapa Alzheimerin tauti, aivohalvaus tai diabeettinen hermovaurio. Näitä vaivoja on sitten yritetty hoitaa nostamalla eläimen NAD+-tasoja esimerkiksi vitamiineilla.

Tulokset ovat olleet kannustavia ja näkynyt muun muassa aivohalvauksen vaurioalueen pienentymisenä tai Alzheimerin taudin biokemiallisten ja käyttäytymiseen liittyvien muutosten vähenemisenä.

Vielä ei tiedetä, olisivatko hyödyt samanlaiset myös ihmisillä. Ravintolisien NR ja NMN tutkimus on vihdoin siirtymässä ihmisille, joten ensimmäiset näytöt niiden vaikutuksista aivosairauksiin saattavat ilmestyä lähivuosina.

NAD+, aivot ja hermosto (eläinkokeita)
Viite	Eläin	Hoitoaihe	Interventio	Tulokset
Wang 2017	Hiiri	Aivohalvaus	Nikotiiniamidi	↑remyelinaatio, ↑BDNF, ↓infarktin koko
Yao 2017	Hiiri	Alzheimerin tauti	NMN	↑kognitiivinen toiminta, ↓β-amyloidin tuotanto, ↓synapsien menetys, ↓tulehdusvasteet
Wei 2017	Hiiri	Aivoverenvuoto	NMN	↑neurologinen tila, ↓aivojen ödeema, ↓aivosolukuoelma, ↓hapetusstressi, ↓neuroinflammaatio
Lehmann 2017	Banaani- kärpänen	Parkinsonin tauti	Nikotiiniamidi	↑mitokondrioiden toiminta, ↓hermosolukuolema
Hamity 2017	Rotta	Perifeerinen neuropatia (paclitaxel)	NR	↓kosketusherkkyys, ↓pakenemis-välttelykäytös
Williams 2017	Hiiri	Glaukooma	Nam	↓glaukooman kehittyminen
Wang 2016	Rotta	Alzheimerin tauti	NMN	↑kognitiivinen toiminta
Park 2016	Hiiri	Aivojen iskemia	NMN	↑neurologinen tila, ↓hippokampusvaurio (CA1)
Trammell 2016	Hiiri	Diabeettinen neuropatia (DM2)	NR	↑sokerinsieto, ↓painonnousu, ↓maksan rasvoittuminen, ↓diabeettinen neuropatia
Zhang 2015	Hiiri	Aivojen kylmävaurio	NMN	↓hermosolutuho, ↓leesion koko
Long 2015	Hiiri	Alzheimerin tauti	NMN	↑mitokondrioiden toiminta, ↓APP:n tasot
Liang 2015	Hiiri	Aivohalvaus	NMNAT1-yliekspr.	↑käyttäytymiskokeiden tulokset, ↓infarktin koko
Turunc 2014	Rotta	Alzheimerin tauti	Nikotiiniamidi	↑GSH, ↑mitokondrioiden toiminta, ↓hapetusstressi, ↓NF-κB
Brown 2014	Hiiri	Melun aiheuttama kuulovaurio	NR	↑kuulon säilyminen
Gong 2013	Hiiri	Alzheimerin tauti	NR	↑kognitiivinen toiminta
Bai 2013	Rotta	Valon aiheuttama näkövaurio	Nikotiinamidi	↓retinan solukuolema
Verghese 2011	Hiiri	Hypoksia-iskemia	NMNAT1-yliekspr.	↓neurodegeneraatio
Sheline 2010	Rotta	Valon aiheuttama näkövaurio	Nikotiinamidi	↓retinan solukuolema
Negi 2010	Rotta	Diabeettinen neuropatia (DM1)	Nikotiinamidi	↑hermotoiminta, ↓allodynia, ↓hyperalgesia
Liu 2009	Hiiri	Aivohalvaus	Nikotiinamidi	↓infarktin koko
Green 2008	Hiiri	Alzheimerin tauti	Nikotiinamidi	↑kognitiivinen toiminta, ↑Taun fosforylaatio
Clark 2007	Hiiri	Aivovamma	PARP-inhibiittori	↑käyttäytymiskokeiden tulokset
Stevens 2007	Rotta	Diabeettinen neuropatia (DM1)	Nikotiinamidi	↑iskiashermon toiminta
Ieraci&Herrera 2006	Hiiri	Etanolin aiheuttama aivovaurio	Nikotiinamidi	↓käytösmuutokset, ↓apoptoosi
Kaneko 2006	Hiiri	MS-tauti (EAE)	Nikotiinamidi	↓oireet
Feng 2006	Rotta	Aivojen iskemia	Nikotiinamidi	↑rotarod-suorituskyky, ↓aivomassan menetys, ↓hapetusstressi
Kaundal 2006	Rotta	Aivohalvaus	PARP-inhibiittori	↓infarktin koko, ↓DNA:n fragmentaatio
Kabra 2004	Rotta	Aivohalvaus	PARP-inhibiittori	↑neurologinen toiminta, ↓infarktin koko
Sadanaga-Akiyoshi 2003	Rotta	Aivojen iskemia	Nikotiinamidi	↓infarktin koko
Klaidman 2003	Hiiri	Aivohalvaus	Nikotiinamidi	↑ATP
Strosznajder 2003	Gerbiili	Aivohalvaus	PARP-inhibiittori	↓hermosolukuolema (hippokampus), ↓aivojen edeema
Yang 2002	?	Aivohalvaus	Nikotiinamidi	↑neurologinen tila, ↓infarktin koko
Kiuchi 2002	Hiiri&Rotta	Näkövaurio (MNU)	Nikotiinamidi	↓fotoreseptorien menetys
Ayoub 1999	Rotta	Aivojen iskemia	Nikotiinamidi	↓hermoinfarkti(?)

6.2. Lihavuus ja sisäelimet

Eläintutkimusten perusteella NAD+-tasojen nostaminen eri keinoin näyttää suojaavan eläimiä painonnousulta ja lihavuuteen liittyviltä aineenvaihdunnallisilta muutoksilta kuten insuliiniresistenssiltä ja maksan rasvoittumiselta.

NAD+-tasojen nostoa on tutkittu myös sisäelinsairauksiin myönteisin tuloksin. Hyötyä on saatu muun muassa munuaisvaurioon, akuuttiin haimatulehdukseen sekä sydäninfarktista toipumiseen.

NAD+, lihavuus ja sisäelimet (eläinkokeita)
Viite	Eläin	Hoitoaihe	Interventio	Tulokset
Gariani 2017	Hiiri	Rasvamaksa	PARP-inhibiittori	↑mitokondrioiden biogeneesi, ↑beetaoksidaatio, ↓maksan rasvoittuminen, ↓ROS, ↓ER-stressi, ↓fibroosi
Mukhopadhyay 2017	Hiiri	Rasvamaksa	PARP-inhibiittorit	↓maksan rasvoittuminen, ↓tulehdus, ↓fibroosi
Mukherjee 2017	Hiiri	Hepatektomia (osittainen)	NR	↑maksan regeneraatio
Wang 2017	Hiiri	Rasvamaksa	NAMPT-inhibiittori	↑rasvamaksa
Guan 2017	Hiiri	Munuaisvaurio (sisplatiini)	NMN	↓tubulusvaurio, ↓kreatiniini, ↓BUN
Martin 2017	Hiiri	Kardiomyopatia (FXN-KO)	NMN	↑sydämen toiminta
de Picciotto 2016	Hiiri	Verisuonten toimintahäiriö	NMN	↑valtimoiden toiminta, ↓valtimoiden hapetusstressi, ↓aortan jäykkyys
Zhou 2016	Hiiri	Rasvamaksa (NAFLD)	NR	↑insuliiniherkkyys, ↓maksan rasvoittuminen, ↓hapetusstressi, ↓tulehdus, ↓fibroosi
Gariani 2016	Hiiri	Rasvamaksa	NR	↑maksan mitokondrioiden toiminta, ↓maksan rasvoittuminen, ↓ALT, ↓AST, ↓tulehdusgeenien ekspressio
Lee 2016	Hiiri	Sydämen vajaatoiminta	NMN	↑sydämen supistustoiminta, ↓sydämen hypertrofia, ↓keuhkoödeema
Uddin 2016	Hiiri	Lihavuus	NMN	↑sokerinsieto, ↑maksan sitraattisyntaasin aktiivisuus, ↔kehonpaino
Lehmann 2015	Hiiri	Lihavuus	PARP-inhibiittori	↓rasvamassa
Lee 2015	Hiiri	Tyypin 2 diabetes	NR	↓maksan tulehdusmarkkerit, ↔kehonpaino, ↔maksan toiminta
Yamamoto 2014	Hiiri	Sydäninfarkti	NMN	↓infarktin koko
Mukhopadhyay 2014	Hiiri	Maksavaurio (CCl4)	PARP-inhibiittorit	↑maksan mitokondrioiden toiminta, ↓maksavaurio, ↓tulehdus
Pirinen 2014	Hiiri	Lihavuus	PARP-inhibiittori	↑liikunnallinen kestävyys, ↑lihasten mitokondrioiden toiminta, ↑VO2max, ↑energiankulutus ↑insuliiniherkkyys, ↓rasvamassa, ↓dyslipidemia
Yang 2014	Rotta	Lihavuus	Nikotiiniamidi	↑insuliiniherkkyys, ↑seerumin adiponektiini
Cantó 2012	Hiiri	Lihavuus	NR	↑energiankulutus, ↑insuliiniherkkyys, ↓rasvamassa, ↓dyslipidemia
Yoshino 2011	Hiiri	Tyypin 2 diabetes	NMN	↑sokerinsieto, ↑maksan insuliiniherkkyys, ↓tulehdukseen ja hapetusstressiin liittyvä geeniekspressio
Caton 2011	Hiiri	Haiman toimintahäiriö	NMN	↑haiman insuliinintuotanto
Barbosa 2007	Hiiri	Lihavuus	CD38-puutos	↑energiankulutus, ↓lihavuus

6.3. Liikuntaelimistö

NAD+-tasojen nostoa on tutkittu jonkin verran lihassairauksiin sekä liikunnalliseen suorituskykyyn.

Erityisesti NR-ravintolisän vaikutukset koe-eläinten lihasdystrofiaan ja mitokondrioperäiseen lihassairauteen ovat olleet lupaavia. Sen sijaan vaikutus eläinten liikunnalliseen suorituskykyyn on epäselvä, sillä tulokset ovat olleet keskenään ristiriitaisia.

NAD+ ja liikuntaelimistö (eläinkokeita)
Viite	Eläin	Hoitoaihe	Interventio	Tulokset
Ryu 2016	Hiiri	Lihasdystrofia (mdx)	NR	↑lihasten toiminta, ↓sydämen patologiset muutokset
Zhang 2016	Hiiri, sukkulamato	Lihasdystrofia	NR	↑mitokondrioiden toiminta, ↓lihaskantasolujen senesenssi
Frederick 2016	Hiiri	Ikääntyminen	NAMPT-yliekspressio	↑liikuntakyky
Kourtzidis 2016	Rotta	Suorituskyky	NR	↓liikuntakyky
Khan 2014	Hiiri	Mitokondriaalinen myopatia	NR	↑mitokondrioiden toiminta, ↓myopatian eteneminen
Cerutti 2014	Hiiri	Mitokondriaalinen myopatia	NR tai PARP-inhibiittori	↑liikuntakyky
Cantó 2012	Hiiri	Lihavuus (HFD)	NR	↑liikuntakyky

6.4. Eliniän pidentäminen

Ensimmäiset näytöt NAD+-tasojen nostamisen vaikutuksesta elinikään tehtiin hiivoilla ja sukkulamadoilla. Päämekanismi näyttää alustavasti olevan se, että NAD+-tasojen nouseminen lisää SIRT1-entsyymin välityksellä soluproteiinien säätelyyn liittyvää prosessia nimeltä mitokondriaalinen UPR (Mouchiroud ym. 2013, Mao ym. 2016).

Tämä elinikätutkimus on siirtymässä myös jyrsijätutkimusten tasolle ja viime vuonna NR:n havaittiinkin pidentävän myös hiirien elinikää. Myös NMN:ää tutkittiin ikääntyvillä hiirillä, mutta hyödyt rajoittuivat elinjärjestelmien parantuneeseen toimintaan, eikä varsinaista elinikähyötyä havaittu (Belenky ym. 2007, Zhang ym. 2016, Mills ym. 2016).


6.5. Synnynnäiset epämuodostumat ja harvinaiset sairaudet

Uuden tiedon valossa osa synnynnäisistä epämuodostumista voi johtua NAD+:in puutetta aiheuttavista mutaatioista, jolloin raskaudenaikainen B3-ravintolisä voisi suojata epämuodostumien kehittymiseltä (Shi ym. 2017).

Cockaynen oireyhtymän hiirimallissa NR-ravintolisä suojaa ennenaikaiselta vanhenemiselta (Scheibye-Knudsen ym. 2014). Lisäksi se suojaa koe-eläimiä perinnöllisiltä sairauksilta kuten ataxia telangiectasialta, xeroderma pigmentosum group A:lta ja mitokondriaalisilta lihassairauksilta (Fang ym. 2016, Fang ym. 2014).





7. Loppusanat

Samalla tavoin kuin vaikkapa punavalohoito, myös NAD+-tasojen nostaminen näyttää eläinkokeiden valossa vaikuttavan suotuisasti moniin yleisiin sairausmekanismeihin kuten tulehdukseen ja energia-aineenvaihdunnan häiriöihin. Tällä tavoin se saattaisi parhaassa tapauksessa tuoda hyötyä samanaikaisesti monien eri elinjärjestelmien sairauksiin sekä vanhenemisen aiheuttamaan haurastumiseen. Eläinkokeissa onkin jo saatu hyötyä aivo-, sisäelin- ja lihassairauksiin.

NAD+-tutkimus on kuitenkin vielä suhteellisen tuoretta ja melkein kaikki kiinnostava tutkimustieto siitä on julkaistu vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ihmistutkimuksetkin ovat vasta tuloillaan. Positiivinen trendi on kuitenkin se, että aihetta arvostetaan tiedeyhteisössä paljon ja siitä julkaistaankin jatkuvasti uusia artikkeleita huippulehdissä kuten Nature, Science ja Cell. Tutkimuksen näkyvyys on siis taattua.

Tämä blogikirjoitus on osittain puutteellinen siitä, etten käsitellyt laajemmin AMPK:ta, sirtuiineja tai PARP-inhibiittoreita, jotka liittyisivät melko keskeisesti tämän kirjoituksen aiheeseen. Jätin ne tällä erää pois pitääkseni artikkelin lukijaystävällisenä, mutta saatan lisätä niitä koskevia osioita tulevaisuuden artikkelipäivitysten yhteydessä.

Entäs oma tulevaisuuteni NAD+-tutkimuksessa?

Minusta olisi mieluisaa jatkaa tieteen tekemistä tämän kesänkin jälkeen. Ilmeisesti projekteja olisi tarjolla, mutta toisaalta en vielä tiedä, ovatko hammaslääkärin kliiniset opinnot sovitettavissa yhteen tutkimustyön kanssa. Asia selkeytynee alkavan lukuvuoden myötä.

8. Ydinasiat

● NAD+-molekyyli aktivoi erilaisia entsyymejä kuten SIRT1 ja SIRT3, jotka näyttävät tuottavan suotuisia vaikutuksia solujen toimintaan.

● NAD+-tasoja voidaan nostaa syömällä sen esiasteita. Näihin lukeutuvat nikotiinihappo, nikotiiniamidi, nikotiiniamidi-mononukleotidi (NMN) sekä viime aikoina paljon tieteellistä kiinnostusta herättänyt nikotiiniamidi-ribosidi (NR).

● NAD+-tasoja voidaan myös nostaa syömällä vähemmän ja liikkumalla enemmän.

● Koe-eläimillä NAD+-tasojen nosto on suojannut aivosairauksilta, metaboliselta oireyhtymältä, sisäelinsairauksilta ja lihassairauksilta. Lisäksi sukkulamadoilla ja hiirillä on havaittu pieni eliniänpidennys.

● Ensimmäiset ihmistutkimukset aiheen tiimoilta julkaistaneen vuonna 2018. Lähitulevaisuus tulee olemaan tämän tutkimusaiheen kannalta mielenkiintoinen.