sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Miten pysyä ajan tasalla tieteestä: PubMedin ja Google Scholarin hakuvahdit

1. Johdanto

Aikaisemmin minulla oli tapana hakea tietoa tieteellisistä aiheista lähinnä menemällä nettiselaimella tieteellisten hakukoneiden sivuille (PubMed tai Google Scholar) ja etsimällä mielenkiinnon mukaan haluamistani asioista tietoa.

Nykyisin ensisijainen tiedonhakustrategiani on hieman erilainen. En enää hae tietoa kovin usein manuaalisesti, vaan saan sähköpostiini jatkuvasti hakukoneiden lähettämiä ilmoituksia uusista tutkimusartikkeleita itse valitsemieni hakusanojen pohjalta.

Lääketieteen tutkimuskirjallisuuteen erikoistuneella PubMed-hakupalvelussa ilmoituspalvelun nimi on Saved Searches. Googlen Scholar -palvelussa ilmoituspalvelusta käytetään nimeä Alerts.
  • PubMedin ilmoituspalvelussa voi valita, tulevatko sähköposti-ilmoitukset päivittäin, viikottain vai kuukausittain. Yhdessä ilmoituksessa listataan suurintaan 200 uutta artikkelia.
  • Google Scholarin ilmoituspalvelussa kaikki ilmoitukset tulevat yhtenä ryppäänä noin kahdesti viikossa. Yhdessä ilmoituksessa listataan suurintaan 20 uutta artikkelia.

Tässä on esittelyn nimissä muutama kuvakaappaus näistä kyseisistä palveluista:

Google Scholar -ilmoituksia

Google Scholar -ilmoituksen sisältöä

PubMedin sähköposti-ilmoituksia
PubMed-ilmoituksen sisältöä

Alla kerron lyhyesti omasta tavasta käyttää näitä palveluita.



2. Tiedelehtien seuraaminen

PubMedin hakuvahti toimii mainiosti tiedelehtien seurantaan, sillä [jour] -hakuoperaattorilla haun voi rajata haluttuun tiedelehteen. Lisäksi rajaamalla haun pelkästään tiivistelmän sisältäviin artikkeleihin (Text availability: Abstract) pääsee kätevästi eroon turhista kirjeistä/kommentaareista, joita varsinkin huippulehdet julkaisevat huomattavan paljon.

Omalta lukulistaltani löytyy lääketieteen kovimmat lehdet (NEJM, JAMA, Lancet, Nature) kuten myös muita kohtuullisen hyvätasoisia erikoisalojen lehtiä (aineenvaihdunta, ravitsemus, diabetes). Lisäksi seuraan katsauslehtiä, sillä esimerkiksi Physiology Reviews julkaisee tunnetusti erittäin laajoja ja mielenkiintoisia katsauksia erinäisiin aiheisiin liittyen.

Mikäli et tunne tiedelehtiä nimeltä, eri tieteenalojen tiedelehtien top-listoja on julkaistu muun muassa Scimago Journal Rankings -sivustolla.

Seuraamiani tiedelehtiä
(PubMed Saved Searches)
Huippulehdet #1

N Engl J Med
Nature
JAMA
Lancet
Science
BMJ
Huippulehdet #2

Proc Natl Acad Sci
Sci Transl Med
JAMA Psychiatry
Nat Commun
Ann Intern Med
PLOS Med
Metabolia

Cell Metab
Nature Metab Mitochondrion
Geroscience
Katsauslehdet

Nature Reviews -lehdet
Annual Reviews -lehdet
Physiology Reviews
Cochrane-katsaukset

Cochrane Database Syst Rev
Diabetestutkimus

Diabetes
Diabetes Care
Tutkimusmenetelmät

J Clin Epidemiol
Hammaslääketiedettä

J Dent Res
Valobiologiaa

Photobiomodul Photomed Laser Surg
J Photochem Photobiol B
Photochem Photobiol
J Biophotonics
Lasers Med Sci
Lasers Surg Med
Ravitsemustiedettä

Am J Clin Nutr
Clin Nutr
Br J Nutr
Adv Nutr
Nutrients
Int J Obes (London)

Näiden lehtien seuraamisen lisäksi tarkistan kotimaisen Aikakauskirja Duodecimin uudet artikkelit parin viikon välein lehden nettisivulta, sillä hammaslääketieteen opiskelijana en saa kyseistä lehteä postissa.




3. Tutkijoiden seuraaminen

Mikäli haluaa seurata tutkijoiden uusia julkaisuja tai on kiinnostunut uusista tutkimusartikkeleista, joissa siteerataan tiettyjä tutkijoita, silloin Google Scholarin hakupalvelu on ylivoimaisesti parempi kuin PubMedin.

Olen itse valinnut seurantalistalleni paljon lihavuustutkimukseen, energia-aineenvaihduntaan, ravitsemukseen ja metaboliaan keskittyneitä tutkijoita. Seurattuani useimpia näistä tutkijoita nyt jo parin vuoden ajan koen olevani monessakin aiheessa kohtuullisen hyvin "ajan hermoilla".

Seuraamiani tutkijoita
(Google Scholar Alerts)
Lihavuus

Stephan J Guyenet (lihavuus)
Johan Alsiö (lihavuus, nälänsäätely aivoissa)
Eliana P Araujo (lihavuus, hypotalamus)
Marci Gluck (lihavuus, neuromodulaatio)
Martin G Myers (lihavuus, leptiinisignalointi)
I Sadaf Farooqi (lihavuus, leptiini)
Anthony Sclafani (nälänsäätely)
Hans-Rudolf Berthoud (nälänsäätely)
Eric Ravussin (tärkeä lihavuustutkija)
Matthias Tschöp (lihavuus, farmakologia)
Kevin Hall (lihavuus, karppaus)
Kirsi Pietiläinen (lihavuus)
Anthony P Goldstone (lihavuus, greliini)
Michael W Schwartz (lihavuus, hypothalamus, insuliini, aivot)
Yvonne M. Ulrich-Lai (stressi, nälkä, lihavuus)
Energia-aineenvaihdunta

Johan Auwerx (mitokondriotutkimus)
Anu Suomalainen (mitokondriotutkimus)
Eija Pirinen (mitokondriotutkimus)
Antero Salminen (mitokondrioiden toiminta)
Kai Kaarniranta (mitokondrioiden toiminta)
Carlos Palmeira (mitokondrioiden toiminta)
Michael Ristow (mitohormeesi, ravitsemus)
Robert K. Naviaux (mitokondriot, ‘cell danger response’)
Quanguang Zhang (mitokondriot, aivosairaudet)
Mario D. Cordero (mitokondriot, inflammasomi, fibromyalgia)
Gareth G Lavery (NAD+, glukokortikoidit, ym)
Masennus, aivosairaudet, ym.

Rudolph E Tanzi (Alzheimerin tauti)
Michael Maes (masennus, uupumussairaudet, tulehdus, metabolia)
Ronald S Duman (masennus, ketamiini)
Eric J Nestler (masennuksen neurobiologia)
Andrea Fagiolini (kaksisuuntainen mielialahäiriö)
Mohammad Ejaz Ahmed (aivosairaudet, prekliinistä tutkimusta)
Valo & vuorokausirytmi

Michael R. Hamblin (punavalohoito)
Jonathan Stone (punavalohoito, Parkinsonin tauti)
James Carroll (punavalohoito)
João Paulo Tardivo (valoherkistinhoito, diabeetikon jalkahaava)
Jamie Zeitzer (vuorokausirytmin säätely)
Shelley Gorman (D-vitamiini, UV-säteily)
Ravitsemus

Valter D. Longo (paasto, kalorirajoitus, ikääntyminen)
Luigi Fontana (paasto, kalorirajoitus, ikääntyminen)
Yvonne Granfeldt (ravitsemus, paleodieetti, ravintoaineet)
Tommy Jönsson (ravitsemus, paleodieetti)
Mario Kratz (ravitsemus, elintapasairaudet)
Bjørn Liaset (ravintoproteiinit, aminohapot)
Rajagopal V. Sekhar (aminohapot, glutationi)
Eugene J Fine (karppaus)
Dominic D'Agostino (ketoaineet)
Kieren Grant Hollingsworth (tyypin 2 diabetes, DiRECT-tutkimus)
Victor Zevallos (gluteeni, amylaasi-trypsiini-inhibiittorit)
Metabolia, sydän, ym.

Antonio C Bianco (kilpirauhashormonien metabolia)
James V. Hennessey (kilpirauhashormonit)
Michael P Lisanti (syöpä, mitokondriot)
Laurent Schwartz (syöpä, metabolia)
Elena Adinolfi (purinerginen signalointi)
Inma Castilla-Cortazar (IGF-1)
Jan Borén (ateroskleroosi, maksa)
Ira Tabas (ateroskleroosi, tulehdus)
Kevin Jon Williams (ateroskleroosi, insuliinisignalointi)
Susana Ravassa (sydämen vajaatoiminnan mekanismit)
Matti Jauhiainen (ANGPTL:t, lipiditutkimus)
A. Martin Gerdes (sydämen vajaatoiminta, kilpirauhashormonit)
Alessandro Pingitore (sydän, kilpirauhashormonit)
Pirkko Pussinen (parodontiitti, LPS, metabolinen terveys)
Psykologia & mindfulness

Ami Rokach (yksinäisyys)
Mitch Prinstein (ryhmäpsykologia, itsetuhoisuus)
Amanda Denes (ihmissuhdepsyka)
Mitja Back (narsismi)
Clay Routledge (nostalgia)
Sara B. Algoe (meditaatio, positiivinen psykologia, tunteet)
Judson Brewer (mindfulness, addiktiot)
Adrian Wells (metakognitiivinen terapia)
Muita aiheita

Robert Zatorre (musiikki, aivot)
Paul T. Sharpe (hampaan kantasolut) 



4. Aihesanoilla seuraaminen

Tiedelehtien ja tutkijoiden lisäksi seuraan pääosin Google Scholaria käyttäen uusia julkaisuja noin 70 eri aihesanalla. Näiden avulla pysyn hyvin kärryillä, kun tiedemaailmassa ilmestyy uusia havaintoja vaikkapa liittyen ketodieettiin, kilpirauhaseen, moraaliperustoihin tai N-asetyylikysteiiniin.

PubMedin hakuja on halutessaan mahdollista rajata [title] -hakuoperaattorilla siten, että haluttua termiä haetaan vain otsikoista. Esimerkiksi jos hakusanani on taurine [title], saan hakutulokseksi vain sellaisia tutkimusartikkeleita, joiden otsikossa esiintyy sana taurine.

Seuraamiani hakusanoja 
 (Google Scholar 90%, PubMed 10%)
A-C

Acetazolamide
Affective touch
AICAR
AMPK
Blue blocker
Butyrate
Caries
Chronic fatigue
Circadian rhythm
Cognitive workload
CoQ10
Creatine
Curcumin
Cytochrome oxidase
D-I

Deep pressure
Dental
Double-blind
Endodontic
Fibromyalgia
Food reward
Forest bathing
Glycine
Helium-neon laser
Insomnia
Interpersonal touch
K-L

Ketogenic
Light therapy
Laser therapy
Levothyroxine
LLLT
Low-carbohydrate
Low-fat diet
Low-level laser
M

Mate preferences
Meditation
Melatonin
Menaquinone
Metacognitive therapy
Methylene blue
Microglia
Mindfulness
Molecular hydrogen
Moral foundations
Mortality
Motivation
N-P

N-acetylcysteine
Nicotinamide
Overfeeding
Periodontal
Phlebotomy
Phototherapy
Photobiomodulation
Purinergic signalling
P2X7
Photodynamic therapy
Pufa
S-W

Sauna
Senolysis
Spermidine
Social reward
Sunlight health
Taurine
Testosterone
Thyroid
Thyroid heart
Tocotrienol
Triiodothyronine
Vitamin
Weighted blanket
Weighted vest



5. Muuta

Yksi keino seurata lääketieteen kiinnostavia tapahtumia on myös uutissivustojen ilmoituspalvelujen käyttö. Minulla itselläni tulee jokaisena arkipäivänä Science X -palvelun uutispoiminnat biologiasta (Phys.org) ja lääketieteestä (Medicalxpress.com).

Medical Xpress -uutiskirje
PubMedissa on lisäksi trending-palvelu, joka näyttää tämän hetken luetuimpia tutkimusartikkeleita.



6. Loppusanat

Julkaisin reilu vuosi sitten blogini Facebook-sivulla videoesittelyn Google Scholarin ilmoituspalvelusta. Kuuden minuutin mittainen video on edelleen ajankohtainen demonstraatio tämän kirjoituksen aiheeseen.

Suosittelen tämänlaisten hakuvahtien käyttöä niin tutkijoille kuin tieteestä kiinnostuneille maallikoillekin. Minusta uusien tieteellisten havaintojen lukeminen on piristävää ja helpottaa tieteellisen sivistyksen kartuttamista, kenties auttaen tutkijoita myös mielekkäiden tieteellisten kysymysten löytämisessä.

perjantai 2. elokuuta 2019

Lääkkeetön elämä -kirjakohun vaiheet


1. Johdanto

Tämä blogikirjoitus käsittelee lääkäri Antti Heikkilän kirjaan Lääkkeetön elämä liittyviä tapahtumia. Teksti oli aikaisemmin osa artikkeliani Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet, jossa pohjustetaan kattavasti kirjakohun aiempia taustoja. Kirjaan liittyen on kuitenkin ollut niin paljon tapahtumia, että päätin irrottaa niitä koskevan osion erilliseksi kirjoituksekseen.

Tämän kirjoituksen lukijan tulee ottaa huomioon se, että tämä kirjoitukseni on siltä osin puolueellinen, että kirjaan liittyvä kohu on alun perin lähtöisin kirjoittamastani kritiikistä kirjaa kohtaan, ja omasta näkökulmasta koen lääkäri Antti Heikkilän toimineen tässä kirjakohussa kaikin puolin hyvän maun vastaisesti. Positioni on siis kielteinen Heikkilää kohtaan.



2. Kirjasta löytyy virheitä, jotka Heikkilä kiistää (8/2018)

Heikkilän julkaistua elokuussa 2018 uuden kirjansa Lääkkeetön elämä (Kustannusosakeyhtiö Otava), luin sen läpi ja julkaisin lyhyen puheenvuoron, jossa kerroin löytäneeni tästäkin kirjasta yli kolmekymmentä todennäköistä asiavirhettä.

Tämän seurauksena Markkinointi & Mainonta -lehti julkaisi aiheesta Pettikö Otavan faktantarkastus? -nimisen uutisjutun, jossa pohditaan kyseisen kustantamon faktantarkastuksen puutetta tietokirjassa. Jutussa todetaan Otavan sivuuttaneen faktantarkastuksen kokonaan, koska kirjoittaja on lääkäri.



Tätäkin hämmentävämpää on se, että Otava uudelleentarkistutti asiavirheet itse Heikkilällä, joka kielsi näiden asiavirheiden olemassaolon: "Otavalta kerrotaan, että väitetyistä virheistä on jo keskusteltu Heikkilän kanssa ja hän on tarkistanut kyseiset kohdat vielä kerran. Heikkilä löysi vain yhden kirjoitusvirheen, joka korjataan, jos kirjasta otetaan lisäpainoksia."



3. Olli Haatajan kirja-arvio: "huono kirja" (10/2018)

Kaksi kuukautta tämän jälkeen Olli Haataja julkaisi kirjasta oman arvionsa Lääkkeetön elämä – hyvä tavoite, huono kirjajossa hän oli löytänyt kirjasta viisitoista sellaista asiavirhettä, joita minä en ollut itse löytänyt faktantarkastuksessani. Tämän jälkeen yhteenlaskettu löytyneiden asiavirheiden määrä oli noin 50.

Kuvakaappaus Olli Haatajan tekemästä kirja-arviosta.


4. Heikkilän esiintyminen YLE:n syöpädokumentissa (10/2018)

Samoihin aikoihin Heikkilä nähtiin myös YLE:n MOT-ohjelman haastattelussa kertomassa omia vaihtoehtonäkökulmiaan koskien syöpää ja syöpälääkkeitään, väittäen yleisimpien syöpien olevan insuliiniresistenssin aiheuttamia metabolisia sairauksia ja uusien syöpälääkkeiden olevan tehottomia ja "roskaa".

Vaikka näkemyksiä syövän metabolisesta taustasta esiintyy myös vertaisarvioidussa tiedekirjallisuudessa ja insuliiniresistenssikin korreloi syöpään, kuitenkin Heikkilän mielipiteet syövästä perustuvat kokonaisuudessaan toistuviin väärinkäsityksiin ja tutkimusten väärintulkintoihin. Täten lieneekin osuvaa, että ohjelmaan haastateltu syöpätautien erikoislääkäri Veera Salminen kutsui Heikkilän ideoita tyypillisiksi salaliittoteoria-ajatuksiksi.

Dokumentissa esitettiin Heikkilä kaikkiaan kielteisessä valossa. Tämän jälkeen Heikkilä julkaisi sosiaalisessa mediassa päivityksen, jossa hän ilmaisee pettymyksensä siihen, että hänen alun perin YLE:n Spotlight-ohjelmaan kuvattu haastattelu päätyi myös MOT-ohjelmaan sekä siihen, että hänet esitettiin ohjelmassa salaliittoteoreetikkona.





5. Kirjasta löytyy lisää asiavirheitä (10/2018)

Luettuani Olli Haatajan arvion kävin kirjan vielä tiheämmällä kammalla läpi ja löysin siitä noin 20 asiavirhettä lisää. Tein Facebookiin puheenvuoron siitä, että kirjassa oli syöpälääkkeitä koskien jopa hengenvaarallisia väärinkäsityksiä, joissa annettiin ymmärtää että syöpälääkkeet tappavat potilaita ja vielä hyvin nopeasti ("lähes kolmannes potilaista kuolee sytostaatteihin ensimmäisen kuukauden aikana"). Nämä virheet perustuivat tutkimusartikkeleiden selvään väärinlukemiseen.

Julkaisin tämän jälkeen myös kolesterolia koskevan blogikirjoituksen, jossa totesin Heikkilän levittämän statiinivastaisuuden todennäköisimmin aiheuttavan turhia sydänkuolemia. Tarkistutin sekä syöpälääkkeitä että kolesterolia koskevat puheenvuoroni lääketieteen tutkijoilla niiden oikeellisuuden varmistamiseksi, sillä kyse oli kohtuullisen raskaista syytöksistä kirjailijaa kohtaan. Puheenvuoroistani ei löytynyt virheitä.



6. Professori Juhani Knuuti yhtyy kritiikkiin (10/2018)

Tämän jälkeen lääketieteen professori Juhani Knuuti julkaisi oman kirjoituksensa Tavoitteena lääkkeetön elämä, jossa hän kävi läpi kirjan narratiivia kriittisesti läpi, itsekin todeten kirjan jopa vaaralliseksi.





7. Heikkilä hyökkää kriitikkojaan kohtaan, osa 1 (10/2018)

Miten Heikkilä reagoi tähän kritiikkiin? Julkaisemalla Facebook-päivityksen nimeltä PROFESSORI KNUUTIN TIETEELLINEN ISKURYHMÄ.

Heikkilä ei käsitellyt saamaansa asiakritiikkiä lainkaan, vaan keskittyi mustamaalaamaan kritisoijiaan heitä koskevilla halventavilla väittämillä. Esimerkiksi minua hän kuvaili trolliksi, trolliryhmän pääpukariksi, lääkiksen kestopyrkijäksi, rakkaudessa pettyneeksi ja lisäksi väitti minun hakeneen hänelle töihin.

(Koska Heikkilä on julkaissut minua koskien lukuisia halventavia väittämiä, olen julkaissut erillisen blogikirjoituksen, jossa käsittelen niitä.)

Tämän jälkeen Heikkilä julkaisi vielä kirjoituksen JUHANI KNUUTI JA AKATEEMINEN TROLLIRYHMÄ, jossa sama hyökkäävä sävy kritisoijiaan kohtaan jatkuu.

Heikkilä ilmeisesti tunnusti kirjoituksessaan sen, että hän ei Otavan tarkistuspyynnön yhteydessä tarkistanutkaan esille tulleita epäiltyjä asiavirheitä: "Tuo trollitribunaali vaatii minua vastaamaan virheisiin, jotka ovat löytäneet kirjani lähdeluettelosta. En vastaa trolleille mitään vaan pudotan suoraan roskikseen". Heikkilä myös kirjoittaa väitettyjen virheiden olevan lähdeluettelossa, vaikka todellisuudessa kirjan virheet sijaitsevat leipätekstissä.

Otteita Heikkilän tavasta reagoida hänen kirjansa kritiikkiin. Solvaamisen lisäksi Heikkilä
myös väittää että kokoamani virheet eivät ole minun koostamiani vaan "jonkun yliopiston".

Heikkilän mielestä hänen kritisoijat ovat todellisuudessa "akateeminen trolliryhmä".

Professori Juhani Knuuti julkaisi tästä tapauksesta yhteenvetokirjoituksen Antti Heikkilän kirjan kritiikistä seurasi parjausta ja salaliittoväitteitäTämän lisäksi skeptikkokirjoittaja Juha Leinivaara myös julkaisi blogissaan kolme kirjoitusta koskien näitä tapahtumia (1,2,3).



8. Huuhaa-palkinto (12/2018)

Kustannusosakeyhtiö Otava ei ottanut tässä vaiheessa kantaa julkaisemansa kirjan kritiikkiin, vaikka kielteistä palautetta lähetettiin kustantamolle ilmeisesti huomattavan paljon. Tämä vaikeneminen todennäköisesti johti osaltaan siihen, että joulukuussa 2018 Skepsis ry myönsi vuosittaisen Huuhaa-palkintonsa Otavan tietokirjojen kustannusyksikölle.

Asia nostettiin esille IltalehdessäVerkkouutisissa sekä Suomen tiedetoimittajain liiton lehden pääkirjoituksessa "Kiusallisia tietokirjoja ja vielä kiusallisempia palkintoja".



9. Helsingin Sanomien arvio kirjasta (12/2018)

Joulukuussa 2018 Helsingin Sanomat julkaisi kirjasta vielä kriittisen jutun otsikolla Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

Kyseinen juttu julkaistiin vain lehden tilaajille, joten tein jutusta Facebook-sivulleni referaatin. Lehtijutun helmeksi osoittautui Heikkilän oma haastattelukommentti, jossa hän niin sanotusti puhuu itsensä pussiin ja kertoo etsivänsä tietoa tarkoitushakuisesti.

Filosofian apulaisprofessori Panu Raatikaisen twiitti koskien
Antti Heikkilän HS:n haastattelun kommenttia (16.12.2018).
Tämän jälkeen Helsingin Sanomat julkaisi vielä toisen artikkelin otsikolla Otava ei ota vastuuta Antti Heikkilän uutuuskirjan vaarallisina pidetyistä virheistä: ”Kirjan tekijä vastaa aina kirjan sisällöstä”, jossa kerrotaan Kustannusosakeyhtiö Otavan välinpitämättömästä suhtautumisesta kirjan kritiikkiin.



10. "Hesarin paskajuttu" (12/2018)

Vastineena HS:n juttuun Antti Heikkilä julkaisi blogissaan vastineen nimeltä HESARIN PASKAJUTTU, jossa hän hyökkää retorisin keinoin uutismedioiden kimppuun. Teksti luonnollisesti herätti runsasta hämmästelyä etenkin Twitterin puolella.

Uutisartikkeleidensa jälkeen HS julkaisi vielä Taika Dahlbomin kommentin Kokemuskertomuksia myydään nyt tieto­kirjoina, ja se syö koko alan uskottavuutta. Skeptikkobloggaaja Juha Leinivaara puolestaan julkaisi mielipidekirjoituksen Antti Heikkilä vs Helsingin Sanomat ja Yle Kioski teetti Instagramiin värikkään kuvasarjan aiheesta.


Tämän jälkeen terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva julkaisi kirjoituksen Antti Heikkilän julkinen lynkkaus, jossa hän kutsuu Heikkilään kohdistuvaa kritisointia "noitavainomaiseksi toiminnaksi". Aarvan mukaan kirjaa koskevassa keskustelussa ei oikeasti olisikaan kyse asiavirheistä vaan "näkemyseroista joista Suomen terveys- ja hoitokeskustelussa jostain syystä ei saisi puhua".

Pidän itse Pauliina Aarvan väitettä erikoisena, sillä minusta kriittinen keskustelu lääketieteen käytännöistä on aina toivottavaa ja uskoisin useimpien olevan tästä asiasta samaa mieltä. Sen sijaan täysin virheellisten väitteiden levittämistä "faktoina" pidetään yleisesti hyvinkin tuomittavana, ja tähänhän Heikkilä nimenomaan syyllistyy.



11. S-ryhmä vetää kirjan pois myynnistä (12/2018)

Seuraavaksi SOK ilmoitti vetävänsä Heikkilän kirjan pois myynnistä S-ryhmän kaupoista. Asiasta uutisoi muun muassa Helsingin SanomatIlta-Sanomat ja YLE. Samoihin aikoihin Yle Aamu-tv:ssä keskusteltiin otsikolla Kuka on vastuussa tietokirjojen todenperäisyydestä? aiheesta.






12. Heikkilä hyökkää kriitikkojaan kohtaan, osa 2 (12/2018)

Heikkilä reagoi tilanteeseen julkaisemalla blogikirjoituksen TEMPPU JA MITEN SE TEHTIIN. Kirjoituksessaan Heikkilä julkaisi viidestä häntä kritisoineesta ihmisestä nimen, valokuvan ja asuinkaupungin ikään kuin maalittaakseen heitä.

Heikkilä julkaisee kirjoituksessaan peräjälkeen viiden eri henkilön nimet,
valokuvat ja kotikaupungit, motiivina kenties maalittaminen.

Heikkilä ottaa kirjoituksessaan kohteekseen muun muassa skeptikkobloggaaja Juha Leinivaaran: "Juha Leinivaara esitti vuosia sitten ihailunsa kirjojani kohtaan. Erityisen innostunut hän oli ensimmäisestä kirjastani Matka omenapuuhun (Tammi). Kun en sitten riittävästi osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan, katkeroitui hän (...)"

Leinivaara kommentoi tätä kirjoitustaan pian ylläpitämässään FB-keskusteluryhmässä: "En ole koskaan lukenut Matka omenapuuhun kirjaa. Minun piti äsken googlata mikä ihme se oikein on"

Tämän jälkeen Leinivaara julkaisi vastineeksi blogikirjoituksen Antti Heikkilän valehtelu, jossa hän kiistää täysin edellä mainitun Heikkilän esittämän katkeroitumisnarratiivin hänestä:
"Antti ja minä tiedämme, että hän valehtelee. Me molemmat tiedämme, ettei hän pysty mitenkään todistamaan, näyttämään tai perustelemaan missä ja milloin minä muka ihailin hänen kirjojaan vuosia sitten. Me molemmat tiedämme, ettei sellaista tapahtunut. Me molemmat tiedämme, että hän keksi kaiken tuon päästään. Hän ei kykene esittämään mitään digitaalista jälkeä tuollaisesta keksimästään 'ihailusta', koska sellaista ei tapahtunut netissä. Enkä ole koskaan tavannut miestä livenä, joten on haastavampaa väittää meidän puhuneen kasvotusten. Enkä lukenut hänen kirjojaan 'vuosia sitten'."
Heikkilä ottaa kohteekseen myös perustamaansa Dojolaiset-sivustoa vuonna 2012 kritisoineen Altti Rannikon, josta hän kirjoittaa seuraavasti: "Altti Rannikko (...) käytti työnantajansa koneita kiusaamiseen. Saimme hänet kiinni ja sovimme asian työnantajan kanssa (...) Asiasta olisi pitänyt ilmoittaa heti poliisille".

Myös Rannikko on vastannut näihin väitteisiin kiistäen kaikki väitteet: "En ole käyttänyt enkä ole liioin kiusannut, vaan kritisoinut Heikkilöitä ja heidän toimintatapojaan mm. ihmisten haukkumista (...) Heikkilät ilmoittivatkin poliisille, kun tekivät minusta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta - joka ei edennyt mihinkään (...) [Heikkilät] eivät saaneet [minua] mistään [teosta] kiinni, vaan [he] soittelivat esimiehelleni ja lähettivät tälle s-postia ja esittivät minusta valheita muun muassa että olisin hakkeroinut Heikkilän sivulle. Itse sovin asian pomoni kanssa, etten enää kritisoi Heikkilää, jotta tämä Heikkilöiden häiriköinti loppuisi."



13. Kesko vetää kirjan pois myynnistä, Lääkäriliittokin ottaa kantaa (12/2018)

Pian myös Kesko päätti vetää kirjan pois myynnistä. Tilannepäivityksestä uutisoivat edellä mainittujen uutismedioiden lisäksi muun muassa Suomen KuvalehtiKauppalehtiTalouselämä sekä Iltalehti. Tämän lisäksi muun muassa Lääkäriliitto otti kantaa muun muassa Twitter-päivityksellään, jossa päätöstä kuvailtiin "hyväksi".




14. Otava muuttaa kirjan kuvausta & somessa keskustellaan (12/2018)

Tällä välin myös Otava on muuttanut kirjan kuvausta. Kun aikaisemmin kirjan esittelytekstissä Heikkilä väitettiin kertovan sairauksien hoidosta "vankkaan tieteelliseen faktaan perustuen", uuden esittelytekstin mukaan hän kertoo sairauksien hoidosta "kokemusperäisesti".

Kirjan takaisinvedon jälkeen sosiaalisessa mediassa julkaistiin paljon päivityksiä, joissa pidettiin Heikkilään kohdistunutta kritiikkiä sekä Lääkkeetön elämä -kirjan takaisinvetoa epäreiluna. Erityisesti Seiska-lehden toimittajana toimivan Panu Hörkön päivitys on saanut huomattavasti näkyvyyttä.

Tällä välin sosiaalisessa mediassa levisi myös seuraava kuva, joka mukailee täysin Lääkkeetön elämä -kirjan sivuja 16-17. Kuva perustuu alkuperäislähteen väärintulkintaan, joten tein aiheesta päivityksen blogini fb-sivulle. Tämäkin kuva toimii esimerkkinä siitä, millä tavoin virheellisen tietokirjan sisältö voi levitä laajemmin osaksi terveyskeskusteluja.



15. Otava ilmoittaa lopettavansa kirjan painamisen (1/2019)

Tammikuussa 2019 Olli Haataja ilmoitti saaneensa Akateemisen Kirjakaupan asiakaspalvelusta tiedon, että Lääkkeetön elämä -kirjan kolmas painos on loppuunmyyty ja ettei Otava ota kirjasta enää uutta painosta:





16. Anssi Manninen: "kirja ladattu täyteen asiavirheitä" (1/2019)

Pari päivää myöhemmin myös urheiluravitsemuksen asiantuntija, terveystieteiden maisteri Anssi Manninen liittyi mukaan kirjaa ympäröivään keskusteluun ilmoittamalla, että häneltä pyydetty kirja-arvio oli mahdoton tehtävä asiavirheiden vuoksi:

"Mainitsin joulun alla, että olin lupautunut arvioimaan tietyiltä osin erikoislääkäri Antti Heikkilän kirjan Lääkkeetön elämä (Otava 2018). Vaikka olen pitänyt Heikkilään kohdistuvaa noitavainoa selvästi ylimitoitettuna, hänen kirjansa on ladattu täyteen asiavirheitä. Tästä tosiasiasta ei yksinkertaisesti pääse mihinkään. Kaaoksen perkkaamiseen menisi niin paljon aikaa, että oli selvästi helpompaa heittää hanskat tiskiin."

Tätä lausuntoa voisi pitää siltäkin osin merkittävänä, että Heikkilä on kuvaillut Mannista blogikirjoituksissaan ystäväksi ja tuttavaksi. Manninen on lisäksi julkaissut tutkimusartikkeleita liittyen vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, ensimmäisen kerran jo noin 15 vuotta sitten. Heikkilän itsensä mukaan Manninen "on hyvin perehtynyt ravintoasioihin ja on osa kansainvälistä muutosliikettä".



17. Heikkilä saa Eiran sairaalasta "potkut" (1/2019)

11.1.2019 Heikkilä ilmoitti fb-sivullaan Eiran sairaalan antaneen hänelle potkut. Heikkilä väittää syyksi sairaalan antautumisen medikalisaatiolle, eikä pohdi oman hyvän maun vastaisen toimintansa mahdollista vaikutusta asiaan. Myös HS ja Iltalehti uutisoivat asiasta. Uutisjutuissa tulee ilmi, että kyse ei ole varsinaisesti työsuhteesta vaan vuokrasopimuksesta.




18. Tutkijat eivät uskalla osallistua keskusteluun, osa 1 (1/2019)

12.1.2019 Eija Quinlan kirjoitti Uusimaa-lehden kommentissa Heikkilälle oli vaikea löytää haastajaa, että toimittajien on vaikea löytää asiantuntijoita kommentoimaan Antti Heikkilän kirjoituksia:

"Yleensä, kun toimittaja tekee juttua jostakin terveyteen tai hyvinvointiin liittyvästä aiheesta, haastateltavia on suhteellisen vaivatonta löytää. Mutta auta armias, jos mainitset Antti Heikkilän nimen, lähteet kuivuvat lähes tyystin. Esimerkiksi THL:stä tai Suomen Syöpäyhdistyksestä on ollut haasteellista löytää asiantuntijaa, joka omalla nimellään kommentoisi Heikkilän uusimman kirjan Lääkkeetön elämä meriittejä tai väitteitä."

Heikkilä jakoi kyseisen kirjoituksen FB-sivullaan todeten, että "kukaan ei uskalla tulla kehiin". Tämä onkin sinänsä ymmärrettävä tilanne, minkä Olli Haataja toi esille kommentissaan: "Sille on kuitenkin syynsä, miksi kukaan ei mielellään kommentoi asiaa nimellään. Heikkilällä on tapana maalittaa arvostelijoitaan, mukaan lukien minut, joten kukapa haluaisi postilaatikkonsa täyteen vihaisten fanien solvauksia."




19. Uusimaa-lehden juttu ja minun vastineeni (1/2019)

Samana päivänä Uusimaa-lehti julkaisi myös Eija Quinlanin toimittaman haastattelun Antti Heikkilästä, jossa tämä syytti Valtsun terveysblogin kirjoittajaa, eli siis minua, vainoamisesta. Tämän vuoksi lehden päätoimittaja otti minuun yhteyttä ja tarjosi minulle tilaisuuden vastineeseen (fb-postaus).


Vastineessa totesin, että julkisen terveysvaikuttajan arvostelua ei mielestäni voi laskea vainoamiseksi. Mainitsin myös, että olen nostanut esille 400 yksilöityä virheväittämää Heikkilän kirjoituksissa, eivätkä Heikkilä tai hänen kannattajansa eivät ole kyenneet vieläkään nostamaan minun kritiikistäni esille puutteita.

Samana päivänä Heikkilä esitti Facebook-sivullaan lukijoille ettei virheitä olisi yksilöity (kuva alla).


Eräs lukijani on verbalisoinut erinomaisesti asian, jota moni tätä keskustelua seurannut on ihmetellyt. Minun laatimani virhetaulukko on linkitetty useita kymmeniä kertoja Heikkilän sivuille, mutta Heikkilä on aina poistanut nämä kommentit sivultaan ja sen jälkeen väittänyt tuhansille seuraajilleen, ettei kukaan olisi yksilöinyt hänen kirjansa virheitä:


Vastineeksi Heikkilän väittämiin siitä, ettei virheitä olisi pystytty yksilöimään, skeptikkobloggaaja Juha Leinivaara julkaisi blogikirjoituksen Antti Heikkilä jatkaa valehtelua.




20. Englanninkielinen valeuutinen "vainotusta" suomalaislääkäristä (1/2019)

14.1.2019 Englanninkielinen Liberteon-sivusto julkaisi suomalaishenkilö Jon Hellevigin kirjoituksen Finnish Doctor Persecuted For His Book: A Life Without Drugs. Tämä väritetty tarina kirjansa vuoksi vainotusta suomalaislääkäristä sai Twitterissä Heikkilän jakamana nopeasti yli 150 jakoa.



21. Tutkijat eivät uskalla osallistua keskusteluun, osa 2 (1/2019)

15.1.2019 pidettiin Lääkäri 2019 -tapahtuman yleisötapahtuma, jossa Helsingin Sanomien kirjakritiikin kirjoittanut toimittaja Satu Vasantola kertoi jutun toimitusprosessista ja sitä seuranneesta kritiikistä. Eräs huomio koski tutkijoiden pelkoa osallistua keskusteluun aiheesta:

"Itse asiassa asiantuntijoiden saaminen tähän juttuun kesti aika kauan aikaa, sillä hyvin moni sanoi minulle 'hienoa että teette, mutta minä en halua olla tässä mukana'. Usealla heistä oli aikaisempia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu jos lähtee kritisoimaan. Ja minä ymmärsin kyllä heitä. Heistä jotkut kertoivatkin kokemuksiaan, millaisen palautevyöryn kohteeksi he ovat joutuneet. Samalla pidän sitä todella surullisena, jos tutkijat eivät uskalla puhua."



22. Otava ottaa kuitenkin uuden painoksen kirjasta (1/2019)

16.1.2019 Antti Majander kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan Miksi arvovaltainen Otava julkaisi Antti Heikkilän kirjan, vaikka lääkärikunnan mukaan hänen neuvonsa ovat hengenvaarallisia?että Lääkkeetön elämä -kirjasta otetaan kuitenkin neljäs painos. Kolumnissa pohditaan, että Otavan päätös on markkinataloudessa ymmärrettävä - kustantamo hakee kasvua ja tarvitsee täten myyntiä.



23. Heikkilä jälleen kiistää asiavirheiden olemassaolon (1/2019)

Samana päivänä myös kolme paikallislehteä (LänsiväyläVantaan sanomatHelsingin uutiset) julkaisi Heikkilän haastatteluun perustuvan lehtijutun, jossa tämä valheellisesti kielsi jälleen kerran kokonaan asiavirheiden olemassaolon: "Heikkilä vastaa kritiikkiin todeten, että kirjasta ei ole pystytty osoittamaan virhettä". Myös Kustannusosakeyhtiö Otava jakoi tämän virheuutisen Twitter-sivullaan.




24. Heikkilä saa vaihtoehtoisissa terveysryhmissä somekannatusta (1/2019)

21.1.2019 Heikkilä julisti tulleensa valituksi Suomen terveysvaikuttajaksi 2018. Kyseessä oli Turpaduunari-blogin äänestys, jossa ääniä annettiin erityisesti monille vaihtoehtoterveysvaikuttajille, ja jota monet tietäväni ihmiset käytännössä boikotoivat kilpailun suuren huuhaa-painotuksen vuoksi.

Äänestysvoittoaan koskevassa päivityksessään Heikkilä kirjoitti, että professori Knuuti oli ostanut trolleilta ääniä.



25. Heikkilän epäonnistunut tutkintapyyntö (2/2018)

5.2.2019 professori Juhani Knuuti julkaisi blogikirjoituksen siitä, kuinka Antti Heikkilä teki hänestä poliisille tutkintapyynnön kunnianloukkauksesta. Knuuti toteaa, että tutkintapyyntö ei edennyt mihinkään. Kirjoituksessaan Knuuti ottaa esimerkkien kera esille sen, että Heikkilä itse on kirjoittanut hänestä toistuvasti epäkunnioittavaan sävyyn.



26. Kirjan uusi painos ulos: yli 40 virhettä korjattu (2/2018)

Samana päivänä Kustannusosakeyhtiö Otava julkaisi Lääkkeetön elämä -kirjan neljännen painoksen. Verrattuna kirjan aiempiin painoksiin, tässä korjatussa painoksessa oli korjattu tai poistettu yli 40 kritiikin kohteena ollutta virheväittämää. Kirjaan tehdyt lukuisat korjaukset ovat ristiriidassa sen kanssa, että Heikkilä on aikaisemmin julkisuudessa selvästi kiistänyt virheet ja on myös levittänyt halventavaa tietoa niistä ihmisistä, jotka ovat pyrkineet tuomaan niitä esille kirjaa koskevassa keskustelussa.

Helsingin Sanomat julkaisi seuraavana päivänä jutun Lääkäri Antti Heikkilä taipui ja korjaili kohukirjaansa uuteen painokseenjossa viitattiin myös suoraan minun ja Olli Haatajan faktantarkistustyöhön sekä kommentteihini uudesta painoksesta. Lisäksi artikkelissa käsitellään Heikkilän professori Juhani Knuutista tekemää tutkintapyyntöä.

HS julkaisi artikkelinsa myös paperiversiona.
Myös skeptikkobloggaaja Juha Leinivaara julkaisi blogikirjoituksen Antti Heikkilä VS Antti Heikkilä, jossa hän nostaa esille kuinka Heikkilän korjaukset ovat ristiriidassa tämän aiempien väitteiden kanssa, joiden mukaan kirjassa ei ole virheitä.

Heikkilä itse puolestaan julkaisi Facebook-sivullaan HS:n juttua väheksyvän kommentin, jossa hän haukkuu artikkelissa tietolähteinä käytettyjä henkilöitä (minä, Haataja ja/tai Knuuti) tunnetuiksi trolleiksi ja syyttää lehteä kirjansa sanoman väärentämisestä.





27. Heikkilä edelleen kiistää asiavirheiden olemassaolon (3/2019, 5/2019)

Maaliskuussa 2019 Hymy-lehti julkaisi Heikkilän haastattelun, jossa tämä edelleen yritti väittää ettei hänen kirjassa olisi ollut virheitä: "Antti Heikkilä kiistää, että hänen kirjassaan olisi virheitä (...) Heikkilä kiistää, että kirjan uuteen painokseen olisi korjattu virheitä, kuten joissakin lehtitiedoissa on väitetty".


Hymy 3/2019, sivu 45

Toukokuussa 2019 Seiska-lehti julkaisi Heikkilän asuntoa koskevan jutun, jossa Heikkilä jälleen kiisti täysin kirjansa virheet, eikä myöskään maininnut sitä faktaa, että hänen kirjaansa kohdistunut kritiikki on johtanut yli 40 väitteen korjaamiseen tai poistoon"Antti on vuosikausia esiintynyt mediassa vastavirtaan uiden. Häneltä ilmestyi joulun alla Lääkkeetön elämä -kirja, joka sai rajua kritiikkiä monilta terveydenhuollon ammattilaisilta. Antti kiistää kritiikin, jonka mukaan hänen kirjassaan olisi virheitä tai se olisi muutoin vaarallinen."



28. Heikkilän markkinointiretoriikkaa (2018-2019)

Lääkkeetön elämä -kirjakohun aikana Heikkilän toistuva myyntislogan kirjalleen on ollut "tätä ne eivät halua sinun lukevan".

Heikkilä ei liene täsmentänyt mihin hänen käyttämänsä pronomini "ne" viittaa, mutta lienee tulkittavissa että kyse on Heikkilän vuosia esittämän narratiivin mukaisesti eliitistä, uutismedioista tai lääkärikunnasta, joka haluaisi heikentää kansan hyvinvointia ja ajaa lääketeollisuuden etua.

Tämä narratiivi on melko värikäs verrattuna siihen tositilanteeseen, että Heikkilän kirjaan liittyvä kohu johtuu yksinomaan kirjasta löytyneistä asiavirheistä, joita Heikkilä kieltäytyi myöntämästä ja korjaamasta.





29. Oikeudenkäynti kunnianloukkauksesta (8/2019)

Elokuussa 2019 Yle uutisoi siitä Heikkilän saamasta kunnianloukkaussyytteestä koskien tämän kirjoitteluja sosiaalisessa mediassa. Syytteen taustoja kuvailtiin lyhyesti Tervettä skeptisyyttä -blogin Facebook-päivityksessä.

Ennen uutisjutun ilmestymistä Heikkilä julkaisi 34 000 Facebook-seuraajalleen häneen yhteyttä ottaneen YLEn toimittajan nimen, sähköpostin ja puhelinnumeron.

Heikkilän kommenttiosioon tuli täten myös kommentteja, joissa mm. kehotettiin "pommittamaan toimittajan kännykkä tukkoon"Heikkilä reagoi mm. alla olevan kuvan kommentteihin fb-tykkäyksin, täten siis kannustaen omia lukijoitaan toimittajan häirintään.






30. Yhteenveto

Lääkkeetön elämä -kirjaan liittyvät tapahtumat ovat edelleen kesken, joten lopullinen yhteenveto tapahtumista kirjoitetaan myöhemmin.