Englanninkielinen versio löytyy täältä: Thyroid Hormones and Heart Disease
1. Johdatus kirjoituksen aiheeseen
Tässä esseessä esitellään 1900-luvun jälkipuoliskolla tehdyt ihmistutkimukset, joissa eläinperäisen kilpirauhaslääkityksen käyttö yhdistyi keski-ikäisillä kilpirauhasterveillä ihmisillä huomattavasti alentuneeseen sydänkuolleisuuteen. Ohessa on myös muuta pohdintaa mm. kilpirauhashormonien ja sydäntaudin yhteyksistä sekä erilaisista kilpirauhaslääkityksistä.
2. Nykyisistä sydäntautihoidoista
Viime vuosikymmeninä sydäntaudin ehkäisyyn liittyvä keskustelu on asettunut pitkälti ravinnon ja statiinihoidon ympärille. Vallitsevan teorian mukaan veressä kulkeva LDL-kolesteroli aiheuttaa verisuonien seinämiin nk.
ateroomaplakkeja, minkä vuoksi kolesterolitasojen alentaminen ravitsemusta muuttamalla ja kolesterolisynteesiä alentavilla lääkkeillä voi ehkäistä sydäntautia.
Kaikki näitä hoitokeinoja koskevat tutkimustulokset eivät ole myönteisiä. Esimerkiksi viime vuosina julkaistujen meta-analyysien* mukaan rasvan kulutuksen vähentäminen tai tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen tyydyttymättömillä rasvoilla ei näytä erityisemmin vaikuttavan sydän- tai kokonaiskuolleisuuteen, vaikka viime vuosikymmeninä tyydyttymättömien rasvojen sydänhaitallisuutta onkin pidetty lähes itsestäänselvyytenä. (
Hooper 2011,
Ramsden 2010,
Skeaff&Miller 2009)
Kolesterolinalennuslääkkeet ovat rasvamuokkauksia tehokkaampi tapa alentaa kolesterolitasoja, ja niillä on myös mahdollista alentaa sydänkohtausriskiä. Vuonna 2012 julkaistussa sekundaaripreventiota käsittelevässä meta-analyysissa havaittiin miehillä noin 20% vähennys kokonaiskuolleisuudessa, naisilla taas pienempi ero ilman tilastollista merkitsevyyttä. Vuoden 2011 Cochrane-analyysi taas havaitsi, että primaaripreventiossa statiinit vähensivät kokonaiskuolleisuutta 16% ja sydäntapahtumia jopa muutaman kymmentä prosenttia. Voi olla myös syytä olettaa, että hyvin pitkään käytettynä statiinit ovat vielä tehokkaampia. (
Gutierrez et al. 2012,
Taylor et al. 2011)
Statiinikokeissa havaitut muutamien kymmenien prosenttien vähennykset sydänkohtausten määrissä on edistystä, muttei ehkä varsinainen läpimurto. Seuraavaksi esitellään eläinperäinen kilpirauhaslääkitys mahdollisena sydäntaudin ehkäisykeinona, josta on alustavasti hyvin myönteisiä tutkimustuloksia.
3. Perinteinen kilpirauhaslääkitys ja sydäntauti, osa I: William B. Kountz
Vuonna 1951 lääkäri
William B. Kountz julkaisi monografin
Thyroid function and its possible role in vascular degeneration, jossa hän esitteli viisivuotisen 268 koehenkilön tutkimuksensa.
Kountz oli valikoinut tutkimukseensa yksinomaan ihmisiä, joilla oli matala
perusaineenvaihdunnan taso (BMR). Osalle hän antoi lääkitykseksi
kuivattua kilpirauhasta (perinteinen kilpirauhaslääkitys) perusaineenvaihdunnan normaalille tasolle palauttamiseksi. Toiset jäivät ilman lääkitystä ja muodostivat täten kontrolliryhmiä.
Koehenkilöt olivat kolmesta erilaisesta ryhmästä. Ryhmään 1 kuului keski-ikäisiä liikemiehiä, ryhmä 2 koostui keski-ikäisistä toimistotyöntekijöistä ja ryhmä 3 koostui ikääntyneistä sairastupapotilaista.
Tutkimuksen tulokset olivat kannustavia. Sydänkohtausten määrä oli kilpirauhaslääkityillä 85%, 76% ja 44% vähäisempää kuin lääkitsemättömillä (ryhmät 1, 2 ja 3). Sydänkuolleisuuserot olivat samaa luokkaa ja selviävät alla olevasta kaaviosta.
 |
| Absoluuttiset määrät voi löytää täältä: Figure 6 |
4. Perinteinen kilpirauhaslääkitys ja sydäntauti, osa II: James C. Wren
Lääkäri JC Wren julkaisi parikymmentä vuotta myöhemmin kaksi tutkimusta, jotka toivat lisätukea Kountzin havainnoille.
Ensimmäinen tutkimus julkaisiin vuonna 1968 nimellä
Thyroid function and coronary atherosclerosis. Siinä 74 sydäntautipotilasta sai kahden vuoden ajaksi lääkitykseksi kilpirauhashormoneja perinteiseen tapaan (kuivattua kilpirauhaskudosta) sekä joitakin vitamiineja. Näistä 48 henkilölle valittiin kontrolliryhmäksi 48 tavanomaisesti hoidettua sydäntautipotilasta.
Tulokset olivat hyviä. Interventioryhmän hoito vähensi kipuja, paransi EKG-käyriä ja alensi lisäksi kolesterolitasoja keskimäärin 17 prosenttia. 95% koehenkilöistä raportoi subjektiivista hyötyä hoidosta. Interventioryhmän ja kontrolliryhmän välinen kuolleisuusero oli kuusinkertainen (2 vs. 12).
Toinen, tällä kertaa hieman suurempi tutkimus julkaistiin vuonna 1971 nimellä
Symptomatic atherosclerosis: prevention or modification by treatment with desiccated thyroid.
Tutkimuksessa oli 347 sydäntautipotilasta (joista kolmasosa oireilevia), jotka kaikki laitettiin kilpirauhaslääkitykselle vaikka vain 9% näistä kärsi laboratoriotestien mukaan vajaatoiminnasta.
Tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää, mutta viiden vuoden tutkimusaikana kuolemia sattui noin puolet siitä ennustetusta määrästä mitä saman ikäisille kuolleisuustilastojen mukaan keskimäärin tapahtuu. Ja mikäli "ennusteeseen" otettiin huomioon koehenkilöiden riskitekijät (sydäntauti, verenpaine ym), niin kuolemia sattui ainoastaan viidesosa ennustetusta määrästä.
 |
Estettiinkö tässä tutkimuksessa nelisenkymmentä
turhaa kuolemaa? (Kountz 1971) |
5. Perinteinen kilpirauhaslääkitys ja sydäntauti, osa III: Broda O. Barnes
 |
| Herra Barnes |
Lääkäri Broda Otto Barnesin väitöskirja käsitteli kilpirauhasen toimintaa. Aloittaessaan lääkärin uraansa Barnes havaitsi että useilla potilailla oli oireita, joita havaitaan myös kilpirauhasen lievässä vajaatoiminnassa. Tämän havainnon myötä hän alkoi lääkitsemään useita potilaitaan kuivatulla kilpirauhasella hyvin tuloksin.
Barnes ei diagnosoinut kilpirauhasen vajaatoimintaa mittaamalla esimerkiksi veriarvoja tai perusaineenvaihduntaa, vaan hän koki heräämisruumiinlämmön tarkimmaksi kilpirauhastoiminnan mittariksi. The Journal of the American Medical Association julkaisi hänen aihetta käsittelevän esseensä
Basal temperature versus basal metabolism vuonna 1942. Barnes kehoitti potilaitaan mittaamaan kainaloruumiinlämmön aamulla ennen sängystä nousemista, ja oli sitä mieltä että alle 36.5 asteen heräämisruumiinlämpö viittasi yleensä kilpirauhasen vajaatoimintaan.
Vuonna 1973 Barnes julkisti menettelynsä tuloksia artikkelissaan
On the genesis of atherosclerosis. Hänen potilailleen kehittyi sydäntautia
94% vähemmän kuin Framinghamin tilastot ennustivat. Tämä on melkoisen hyvä tulos ottaen huomioon senkin, että Barnes ei puuttunut potilaidensa tupakointiin tai muihin elintapoihin.
Barnesin tieteellisistä julkaisuista mainittakoon myös vuonna 1959 Lancetissa julkaistu
Prophylaxis of ischaemic heart-disease by thyroid therapy joka näyttää, kuinka hormonihoito kuivatulla kilpirauhasella alentaa korkeita kolesterolitasoja hyvin luotettavasti.
Tutkimukseen valittiin 80 henkilöä joiden kolesteroliarvo oli korkea, yli 200mg/dl (5.2mmol). Korkeaa kolesterolia hoidettiin Barnesin tapaan kuivatulla kilpirauhasella. Lääkityksen myötä koehenkilöiden kolesteroliarvot asettuivat tasolle 170-200mg/dl (4.4-5.2 mmol/l).
 |
Jopa korkeat kolesteroliarvot alenivat oikein mukavasti
perinteisellä kilpirauhaslääkityksellä.
(Barnes 1959) |
6. Perinteinen kilpirauhaslääkitys ja sydäntauti, osa IV: Mark Starr, Lerman&White, Russek ja Eaton
Lääkäri Mark Starr (kirjoittanut kirjan Hypothyroidism Type 2: The Epidemic) on soveltanut Broda Barnesin hoitomenetelmää pitkään uransa aikana, ja hän ilmoittaa kirjassaan hoitaneensa uransa aikana yli 1600 potilasta, joista vain kahdelle on iskenyt hoitosuhteen aikana sydänkohtaus.
"I have treated over 1,600 patients during my 14 years of private practice and only two have had a heart attack while under my care." - Mark Starr, MD
Tämänlainen data ei tietenkään ole samalla lailla tasokasta kuin kohtien I-III näyttö, mutta menee hyvin yhteen ylemmän näytön kanssa.
Jacob Lerman ja Paul D. White kuvailivat vuonna 1946, kuinka 27 nuoresta sydäntautipotilaasta 21:lla perusaineenvaihdunnan taso oli alle kymmenen prosenttia alle normaalin. Kuivattu kilpirauhanen nosti potilaiden perunsaineenvaihdunnan tasoa ja alensi kolesterolia. Lermanin ja Whiten mukaan kirjoitushetkellä terapian hyödyllisyydestä ei voinut vielä vetää johtopäätöksiä, mutta kaikilla paitsi kahdella angina pectoriksesta kärsivällä koehenkilöllä pieni määrä kilpirauhasta vähensi rintakipua tai poisti kivun. Niillä joilla kipua ei ollut, ei kilpirauhanen myöskään aiheuttanut haitallisten oireiden ilmaantumista. (J Clin Invest 1946; 25:914)
Henry I. Russek kirjoitti vuonna 1959
Circulation-julkaisussa seuraavasti: "Kilpirauhasterapian hyödyn selvittämiseksi sydäntautipotilailla, kyseistä hormonia tai identtistä plaseboa annettiin 58 kliinisesti todetulle
angina pectoris -potilaalle. Kaikki tutkitut potilaat olivat asianmukaisten testien (BMR, PBI, kolesteroli) mukaan kilpirauhasterveitä (
euthyroid). [...] Vaikka kaikki potilaat söivät maksimiannosta kilpirauhasjauhetta [180mg], sivuoireita ei havaittu. Rasitus-EKG-testit eivät osoittaneet heikentynyttä rasituksensietokykyä vaan ne ovat itse asiassa näyttäneet kuudella potilaalla parantunutta tulosta. 46 potilasta raportoi subjektiivista hyötyä, joka koettiin parempana vointina, runsaampana motivaationa, pirteytenä ja rasituksensietokykynä. Nämä havainnot eivät ole ainoastaan päinvastaisia perinteiselle näkökulmalle jonka mukaan kilpirauhasjauhe on haitallista sydäntaudissa, mutta ne myöskin antavat perusteet kilpirauhasjauheen käyttämiseksi valituilla kilpirauhasterveillä potilailla joilla on tämä vaiva [sydäntauti]." (Circulation 20: 761, 1959)
Vuonna 1954 myös Detroitissa työskentelevä lääkäri C.D. Eaton julkaisi artikkelin, joka käsitteli kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden merkittävää yleisyyttä diabetespotilailla. Eaton huomasi, että eläinperäinen kilpirauhaslääkitys yleensä paransi diabeetikoiden vointia ja vähensi diabeteksen verisuonikomplikaatioita. (
Eaton 1954)
7. Perinteinen kilpirauhaslääkitys ja sydäntauti, osa V: Muita ihmis- ja eläinkokeita
Yllä on esitelty tutkimusta sydäntaudin ehkäisystä kuivatulla kilpirauhasella. Seuraavaksi esittelen muunlaisia yhteyksiä kilpirauhashormonien ja sydäntaudin välillä.
1)
Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa sydäntautia ja kilpirauhaslääkitys estää sitä.
Kliinisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa LDL-tasot nousevat ja LDL hapettuu äärimmäisen nopeasti (lag time 29min), mutta tyroksiinihoito palauttaa LDL:n konsentraation ja hapettumisherkkyyden normaaliksi (lag time 77min). (Diekman et al. 1998) Ilmiö liittynee osittain siihen, että T3-hormoni lisää LDL-reseptorien määrää, jolloin LDL viipyy veressä vähemmän aikaa eikä täten ehdi hapettua ja aiheuttaa ateroskleroosia**. Seerumin vapaan T3-hormonin ja sydäntaudin välillä on myös vahva käänteinen korrelaatio. (
Lopez et al. 2007,
Bakker et al. 1998,
Scarabottolo et al. 1986,
Ertas et al. 2012)
Kilpirauhaspotilaiden kaulavaltimoiden seinämän paksuus on normaalia suurempi, mutta tyroksiini korjaa tämän ongelman "terveiden" ihmisten tasolle. Tämä koskee myös subkliinistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. (
Nagasaki et al. 2003,
Duman et al. 2007,
Monzani et al. 2004,
Adrees et al. 2009)
Kilpirauhasen subkliinisen vajaatoiminnan hoito T4-hormonilla vähensi alle 70-vuotiaiden koehenkilöiden kokonaiskuolleisuutta 64% verrattuna kontrolliryhmään. Havaittu ero selittyy erityisesti lääkettä saaneiden alentuneella sydän- ja syöpäkuolleisuudella. (
Razvi et al. 2012)
Kilpirauhasen vajaatoiminta (myös subkliininen) yhdistyy kohonneisiin homokysteiini- ja Lp(a)-tasoihin. (
Adrees et al. 2009,
Caraccio et al. 2002,
Hussein et al. 1999,
Catargi et al. 1999).
2)
Sydänsairailla ihmisillä on usein ongelmia kilpirauhasten kanssa
István Gáspár tutki ateroskleroosiin kuolleita potilaita (n=55), joista 71 prosentilla kilpirauhasen koko oli tavallista pienempi. Kahdenkymmenenneljän potilaan kilpirauhasessa oli merkkejä kilpirauhastulehduksesta, fibroosista sekä muusta rappeumasta. (
Gaspar 1968)
Gordon J. Azar havaitsi tutkimuksessaan, että 73 sydänkohtauspotilaasta noin joka toisella kilpirauhasen toiminta oli PBI-testin mukaan puutteellista (
marginal or submarginal). (
Azar 1965)
Unto Uotila ja kumppanit havaitsivat Suomessa 1950-luvulla, että sydäntautiin kuolleista ihmisistä 58% miehistä ja 50% naisista kärsi struumasta, kun taas muista syistä kuolleista miehistä 28% ja naisista 22% kärsi struumasta. (
Uotila et al. 1958)
3)
Viitearvojen sisälläkin kohonneet TSH-arvot korreloivat ongelmallisten kolesteroliarvojen ja kohonneen sydäninfarktiriskin kanssa
Subkliininen kilpirauhasen vajaatoiminta korreloi suuremman sydäninfarktiriskin kanssa (OR 2.3). (
Hak et al. 2000)
HUNT-tutkimuksessa seurattiin yli 25 000 norjalaista ihmistä. Niillä naisilla joilla TSH oli 1.5-2.4, sydänkuolleisuus oli 41% suurempi kuin niillä joiden TSH oli 0.5-1.4. Ja niillä joiden TSH oli 2.5-3.5, sydänkuolleisuusriski oli jopa 69% suurempi. Eli jopa viitearvojen sisällä TSH:n nousu näytti jossain määrin huolestuttavalta. Miehillä trendi ei ollut tilastollisesti merkitsevä. (
Asvold et al. 2008)
HUNT-tutkimuksessa huomattiin myös se, että TSH-taso korreloi kolesteroliarvojen kanssa. Jopa normaalien arvojen sisällä korkeampi TSH korreloi huonompina pidettyjen kolesteroliarvojen kanssa. (
Asvold et al. 2007) Lisäksi tiedämme myös jo 1930-luvulta että yli 7mmol/L kokonaiskolesteroli korreloi ainakin aikuisilla vahvasti kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden kanssa, ja yleensä kilpirauhaslisä auttaa tähän. (mm.
Barnes 1959,
Hurxthal 1934,
Gildea et al. 1939,
Michalopoulou et al. 1998)
 |
Kolesterolitasot kasvavat oikealle mentäessä, korreloiden
kilpirauhasoireilun ("Clinical Myxedema") kanssa.
(Hurxthal1934) |
 |
Kilpirauhasen vajaatoimintapotilailla perusaineenvaihdunnan
noustessa kolesteroliarvot alenevat.
(Gildea 1939) |
4)
Kolesteroliruokintakokeet kasvissyöjäeläimillä
Patologi Nikolai Anitshkovia pidetään hyvin keskeisenä henkilönä nykyisen kolesteroliteorian taustalla. Hän näytti että "ilman kolesterolia ei ole ateroskleroosia." Vuonna 1912 hän ruokki jäniksille kasviöljyyn liuotettua kolesterolia, minkä seurauksina näille kehittyi ateroskleroosi. Vuonna 1933 hän ilmoitti, että kyseessä on samanlainen ateroskleroosi kuin ihmisilläkin.
Samana vuonna Kenneth B. Turner ja I.B. Friedland julkistivat omia tutkimuksiaan aiheesta. Turner havaitsi, että kolesteroliruokinta nosti jänisten kolesteroliarvot hyvin korkealle (13.45mmol/L), mutta toisaalta kilpirauhaskudoksen syöttäminen esti tämän vaikutuksen (kol. 4.60mmol/L). Myös jodi vaikutti samalla lailla, mutta pelkkä tyroksiini esti kolesterolitasojen nousua vain vähän. Friedland havaitsi saman asian, eli kilpirauhasen antaminen kolesterolin mukana esti veren kolesterolitasojen ja sydäntaudin kehittymisen. (
Turner 1933,
Friedland 1933,
Hoption Cann 2006)
1960-luvun alussa Bernick ja kumppanit selvittivät kasvissyöjien ja sekasyöjien eroavaisuuksia ravinnon kolesterolin käsittelyssä. He huomasivat, että sekasyöjien kilpirauhaset suurenivat (
hyperplasia) kolesteroliruokinnan seurauksena, luultavasti maksan lisääntyneen kilpirauhashormonin tarpeen vuoksi. Kasvissyöjillä kilpirauhaset taas pienenivät (
hypoplasia), ja verisuoniin kehittyi ateroomaplakkeja. (
Bernick et al. 1962)
Vuonna 1964 L.V. Malysheva havaitsi että jänisten ruokkiminen kolesterolilla vähensi aineenvaihdunnan tasoa tärkeissäkin kudoksissa (aivot, maksa) ja pitkässä juoksussa sydäntaudin kehittyessä tämä vaikutus kasvoi entisestään. Tutkimuksessa havaittua aineenvaihdunnan heikentymistä on suuruudeltaan verrattu kilpirauhasen poiston jälkeiseen aineenvaihdunnan tason vähenemiseen. (
Malysheva 1964,
Duntas&Wartofsky 2007)
5)
Verenpaine
Korkea verenpaine on merkittävä riskitekijä sydänkohtauksille, ja perinteinen kilpirauhaslääkitys näyttäisi vähentävän korkeaa verenpainetta melko hyvin.
Pericles Menof julkisti vuonna 1952 South African Medical Journalissa omaa potilasdataansa 334 potilaansa pohjalta. Hän oli alkanut hoitamaan primaaristä hypertensiota pelkällä kilpirauhaslääkityksellä ja neljän vuoden kokemuksen pohjalta hän raportoi että 69% verenpainepotilaista hyötyi hoidosta, ja että riittävien tulosten puute joillakin potilailla liittyi lähinnä munuaisperäiseen verenpainetautiin johon kilpirauhanen ei Menofin havainnon mukaan auttanut. (
Menof 1952)
Viisitoista vuotta myöhemmässä julkaisussaan Menof oli edelleen samoilla linjoilla kilpirauhaslääkityksen hyödyn suhteen, ja totesi artikkelinsa päätteeksi että kilpirauhastoiminnan puutos on primaarisen verenpainetaudin keskeinen syy. (
Menof 1967,
pdf)
Broda Barnes kirjoitti vuonna 1971 Federation Proceedings -tiedejulkaisussa, että yli 20 vuoden ajalta (yli 1000 potilasta) vain kaksitoista potilasta kehitti korkean verenpaineen ja 127 verenpainepotilaasta 102 potilaalla verenpaine väheni kuivatulla kilpirauhasella. Lisäksi kirjoituksessa todetaan, että verenpaineen lasku on yleensä hidasta ja saattaa kestää jopa kolme vuotta. (Fed Proc. Vol 31, Issue 2, s. A214)
Lisäksi ainakin Fang ja Reyes ovat tutkineet kuivatun kilpirauhasen tehoa verenpainetaudissa, mutta en ole saanut alkuperäisartikkelia käsiini. Sekundaarilähteen mukaan teho oli hyvä ja potilaista 68 prosentilla aleni myös syke. (
Fang&Reyes 1953)
6)
Kilpirauhashormonianalogit
Erilaiset kilpirauhashormonien kanssa yhteisiä vaikutuksia omaavat molekyylit ovat kuuma aihe lääketutkimuksissa ja erityisesti niitä suunnitellaan korkeiden kolesterolitasojen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon. (
Baxter&Webb 2009,
Cioffi et al. 2010)
Kolesterolitasojen alentamista varten tutkittu kilpirauhashormonianalogi
eprotiromi (KB2115) alentaa ja parantaa kolesteroliarvoja alustavien tutkimusten perusteella hyvin tehokkaasti. Eläinkokeissa sen on kuitenkin
havaittu vahingoittavan pitkällä aikavälillä rustokudosta, joten siihen liittyvä tutkimus on keskeytetty. (
Berkenstam et al. 2008,
Ladenson et al. 2010,
Lin et al. 2012)
Toinen kilpirauhashormonianalogi, sobetiromi (GC-1), on myös alustavasti lupaava lääkeaine, mutta sitä ei ole vielä tutkittu ihmisillä. (
Grover et al. 2004,
Baxter et al. 2004,
Johansson et al. 2005,
Venditti et al. 2009,
Tancevski et al. 2011,
Lin et al. 2012,
Mitchell 2013)
Myöskään kolmannesta eläimillä tutkitusta lääkeaineesta, MB07811:sta, ei näytä olevan vielä julkaistuna yhtäkään ihmiskoetta, mutta lyhytaikaisissa eläinkokeissa se näyttää olleen melko hyödyllinen. Saa nähdä, miten tutkimus etenee näiden osalta. (
Erion et al. 2007,
Cable et al. 2009,
Ito et al. 2009)
8. Kilpirauhashormoniongelmien diagnostiikasta: Ongelmien yleisyys väärinymmärretty?
Yllä mainittuja lääkäreitä/tutkijoita yhdistää se, että heitä ei erityisemmin kiinnostanut potilaidensa kilpirauhaslabra-arvot, vaan he lääkitsivät ihmiset muiden diagnosointikriteerien pohjalta (perusaineenvaihdunta, ruumiinlämpö, ateroskleroosin olemassaolo). Erilaisen diagnostiikan vuoksi he hoitivat useita potilaita, jotka eivät normaalisti saisi kilpirauhaslääkitystä - ja hoitotulokset olivat erityisen hyvät..
Yleisesti hyväksytty käsitys kilpirauhassairauksista Suomessa on se, että suurintaan
noin puoli miljoonaa ihmistä kärsii jonkinlaisista kilpirauhasperäisistä oireista. Tämä vastaisi noin yhdeksää prosenttia väestöstä.
Yllä mainitut lääkärit kuitenkin ovat todenneet että hyvin paljon useampi ihminen hyötyy perinteisestä kilpirauhaslääkityksestä. Barnesin mielestä vuonna 1976 noin 40% jenkkiväestöstä kärsi kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista ja Jacques Hertoghe arvioi vuonna 1989 että Belgiassa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita oli noin 80 prosentilla väestöstä.
Lähes aina "kilpirauhasen vajaatoiminnasta" puhuttaessa viitataan primaariseen hypotyreoosiin, jossa kilpirauhanen ei tuota hormoneja riittävästi (yleensä Hashimoton kilpirauhastulehduksen vuoksi). Tämä ei ole kovin yleistä etenkään miehillä. Silti monilla ihmisillä näyttäisi olevan mm. alentunutta perusaineenvaihduntaa sekä monenlaisia vaivoja, jotka näyttävät helpottuvan perinteisellä kilpirauhaslääkityksellä. Artikkelini lopussa on ylimääräisiä tutkimussitaatteja juuri tähän aiheeseen liittyen.
Ajattelen itse yllä annettujen tietojen pohjalta, että mahdollisesti jokin muu mekanismi kuin itse kilpirauhashormonien puutteellinen määrä veressä voi aiheuttaa samoja oireita kuin mitä primaarisessa kilpirauhasen vajaatoiminnassa esiintyy. Mekanismi liittyy mahdollisesti enemmän maksan, kohdekudoksien tai hormonireseptorien toimintaan kuin itse kilpirauhasen toimintaan, joten "
kilpirauhashormonien riittämätön toiminta" voisi olla tähän parempi termi kuin "
kilpirauhasen vajaatoiminta". Ehkä kudokset eivät reagoi kilpirauhashormonien tavalliseen määrään, jolloin pieni "ylimäärä" saattaa olla hyväksi.***
9. Erilaisten kilpirauhaslääkitysten vertailua (T4, T3, T4+T3, eläinperäinen)
Toinen yllä mainittuja onnistuneita tutkimuksia yhdistävä tekijä on se, että koehenkilöt saivat perinteistä kilpirauhaslääkitystä eli kuivattua kilpirauhasta (NDT eli
natural desiccated thyroid). Synteettisiä hormoneja, joiden varaan nykyinen kilpirauhaslääkintä perustuu, ei siis käytetty.
Kuivattu kilpirauhanen yleistyi lääkkeenä ilmeisesti 1930-luvulla, mutta 1960-luvulta alkaen sen asema on pienentynyt synteettisten hormonien tieltä. Nykyisin kilpirauhasongelmia hoidetaan pääosin levotyroksiinilla (T4). Jossain määrin ihmisiä hoidetaan myös levotyroksiinin ja trijodotyroniinin yhdistelmällä (T4+T3), pelkällä trijodotyroniinillä (T3) tai kuivatulla kilpirauhasella (NDT; yleisimmät tuotenimet Armour Thyroid, Erfa Thyroid). Jälkimmäiset hoitomuodot vaativat
erityisluvan.
Onko joku näistä lääkityksistä sitten toista tehokkaampi?
Kysymys ei ole kovin helppo. Joissakin tutkimuksissa yhdistelmähoito tai NDT on tuonut selvää lisähyötyä potilaille(+), mutta monissa tutkimuksissa hyötyä ei kuitenkaan havaittu. Monissa tutkimuksissa useat koehenkilöt tosin kokivat yhdistelmähoidon T4-hoitoa mieluisammaksi(#) vaikka oireissa ei välttämättä havaittukaan eroa. Lisäksi joissakin tutkimuksissa T3:n lisääminen paransi kolesteroliarvoja(&), vaikka oireissa ei välttämättä havaittu eroa. Yhdessä vanhassa ja metodeiltaan uniikissa tutkimuksessa yhdistelmähoito koettiin merkittävästi T4-hoitoa huonommaksi.
(Nygaard et al. 2009(+,#), Bunevicius et al. 1999(+,#), Bunevicius et al. 2002(+,#), Cooke et al. 1992(+), Solter&Solter 2012, Fadeyev et al. 2010(&), Celci et al. 2011(&), Hoang et al. 2013(#), Appelhof et al. 2005(#,&), Escobar-Morreale et al. 2005(#), Rodriguez et al. 2005(#), Slawik et al. 2007(+), Clyde et al. 2003, Walsh et al. 2003, Sawka et al. 2003, Regalbuto et al. 2007, Valizadeh et al. 2009, Smith et al. 1970)
Toisaalta esimerkiksi Baisier ja kumppanit vertasivat T4-hoitoa NDT-hoitoon ja heidän tutkimuksessaan eläinperäinen lääkitys oli kaikkien oireiden hoidossa hyvin selvästi tehokkaampi kuin T4-hoito. Artikkelin teoriaosuudessa todetaan myös kiinnostavasti että vuorokausivirtsan vapaa T3-hormoni on hyödyllinen terveyden mittari. NDT:tä saaneilla potilailla tämä arvo oli moninkertainen T4:ää saaneisiin verrattuna. (
Baisier et al. 2001,
pdf)
On tietysti ristiriitaista, että toisissa tutkimuksissa yhdistelmähoidosta on hyötyä, mutta toisissa ei. Lowe (2006) tulkitsee asian niin, että kyse ei ole sattumasta vaan metodien eroavaisuuksista: T3-hormonia sisältävät yhdistelmähoidot voisivat olla usein parempia kuin T4-hoidot, mutta tämä hoitoteho ei ilmene korvausterapiassa jossa pyritään palauttamaan hormonitasot (erit. TSH) normaaleiksi, vaan sen sijaan lääkityksen määrä pitäisi säätää muiden mittarien kuten esimerkiksi potilaan perusaineenvaihdunnan tason tai voinnin mukaan. Jos tarkastelemme myönteisimpiä kilpirauhasterapiaan liittyviä tuloksia, lääkityksen määrää ei ole säädetty TSH-arvoa silmälläpitäen vaan ensisijaisesti potilaan oireiden mukaan, jolloin lääkemäärä on usein alentanut TSH:n hyvin alas. (
Lowe 2006)
Eläinperäinen NDT-lääkitys eroaa synteettisestä lääkityksestä mm. siten, että hormonit eivät ilmeisesti ole vapaana vaan
tyreoglobuliiniin sitoutuneita. Lisäksi se sisältää myös muita biologisesti aktiivisia yhdisteitä kuten rottakokeissa mm. rasvamaksan ja kolesteroliongelmien hoidossa hyödylliseksi osoittautuneita dijodotyroniineja (T2) sekä kalsitoniinia joka sekin on joissakin eläinkokeissa suojannut kolesterolin haitoilta ja parantanut koe-eläinten sokeriaineenvaihduntaa. (
Moreno et al. 2011,
Mollica et al. 2009,
Lombardi et al. 2009,
Lanni et al. 2005,
Lanni et al. 1998,
Lanni et al. 1992 &
Feigh et al. 2013,
Robert et al. 1982)
On myös tutkimusta pelkän T3-hormonin käytöstä. Lowe raportoi, että T3 on suprafysiologisina annoksina tehokas ja turvallinen hoito fibromyalgiaan, myös kilpirauhasterveillä (
euthyroid) potilailla. Celin tutkimuksessa kilpirauhasen vajaatoimintapotilaiden T4-lääkityksen korvaaminen T3-lääkityksellä vaikutti myönteisesti koehenkilöiden painoon ja kolesteroliarvoihin. T3-lääkitykseen liittyen on julkaistu joitakin myönteisiä tutkimustuloksia mm. astman, masennuksen ja tiettyjen kaksisuuntaisen mielialahäiriön alatyyppien hoidossa. Masennuksen osalta nollatuloksia on kuitenkin enemmän kuin myönteisiä tuloksia. (
Lowe et al. 1996,
Lowe et al. 1997,
Lowe et al. 1998,
Celi et al. 2011,
adbel Khalek et al. 1991,
Kelly&Lieberman 2009,
Posternak et al. 2008,
Iosifescu et al. 2005 Goodwin et al. 1982)
Sydäntaudin ehkäisyä on kokeiltu T4-lääkityksellä (
dekstrotyroksiini) kilpirauhasterveillä ihmisillä hyvin suuressa tutkimuksessa 1970-luvun alussa. Lääkitys lisäsi kuolleisuutta hieman, eikä tutkimus täten tuo hirveästi kunniaa synteettisille kilpirauhashormoneille. Nykyisin tyroksiinista käytetään
levo-muotoa, jolla ei vastaavanlaisia kokeita olla ilmeisesti tehty. (
The Coronary Drug Project 1972)
Kilpirauhashoitojen eroista on myös paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa (myös suomeksi). Olen moneen otteeseen yllättynyt siitä, kuinka monet potilaat kertovat hyötyneensä valtavasti T4+T3 -yhdistelmähoidosta verrattuna pelkkään T4-lääkitykseen. Useilla näistä TSH-arvo on sopivalla hoitoannoksella selvästi alle viitearvojen.
10. Mikä aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja alentunutta perusaineenvaihduntaa: Mahdollisten syiden pohdintaa
Kilpirauhashormonien toiminta tuntuu olevan yhteydessä hyvin moneen elimistön prosessiin, joten en henkilökohtaisesti pidä täysin mahdottomana että monilla ihmisillä häiriintynyt hormonitoiminta saataisiin taitavasti suunniteltujen ruokavalio- ja elämäntapamuutoksien avulla toimimaan hyvin ilman hormonikorvausta. Seuraavaksi esittelen lyhyesti muutamia mahdollisia syitä, jotka saattaisivat osittain selittää kilpirauhasoireiden ja sydäntaudin yleisyyttä väestötasolla.
Puutostilat - Jodin puutos on hyvin tunnettu syy kilpirauhasen vajaatoimintaan ja struumaan. Suomessakin oli hyvin paljon struumaa vielä 1950-luvulla jodinpuutteen vuoksi, mutta jodin saanti on noussut näistä ajoista ja täten jodinpuutteesta johtuvat ongelmatkin ovat vähentyneet. (
Lamberg 1986,
Lamberg 2003)
Seleeni on toinen kilpirauhasaineenvaihduntaan liittyvä hivenaine, jonka puute voi aiheuttaa ongelmia. Kolesteroliruokituilla jäniksillä E-vitamiinin ja seleenin yhdistelmä suojaa ateroskleroosilta tehokkaammin kuin pelkkä E-vitamiini. (
Schwenke&Behr 1998) Suomen maaperä sisältää poikkeuksellisen vähän seleeniä, mutta vuonna 1978 Suomeen alettiin tuoda runsasseleenistä vehnää ja vuonna 1984 seleeniä alettiin lisätä lannoitteisiin. (
Arthur 2003,
Hoption Cann 2006)
Olen miettinyt, että jodin ja seleenin lisäykset saattaisivat osittain selittää Pohjois-Karjala -projektissa havaittuja vähennyksiä sydäntaudissa, ja oikeastaan sitäkin miksi Itä-Suomessa kärsittiin enemmän sydäntaudista. Paavo Roinen tutkimusryhmä julkisti vuonna 1958, että rasvan kulutuksessa ei ollut kovin merkittäviä eroja idän ja lännen välillä, mutta jodia saatiin idässä vähemmän.**** (
Roine et al. 1958)
Myös esimeriksi kupari liittyy kilpirauhashormonien toimintaan, ja kuparin puute
näyttää aiheuttavan sydänongelmia. Kolesteroliruokituilla jäniksillä kupari ja sinkki vähentävät kolesteroliruokinnan aiheuttamia ongelmia. (
Alissa et al. 2004) Lisäksi
raudan puute (matalat ferritiinitasot) saattaa aiheuttaa ongelmia, mutta toisaalta ylimääräinen rauta ei ole aina hyväksi ja hemokromatoosigeenit (raudankertymätauti) voivat aiheuttaa kilpirauhasongelmia aiheuttamalla elimistöön rautaylimäärän. (
Dillman et al. 1980,
Verdon et al. 2003,
Edwards et al. 1983)
Ravitsemuksen ja kilpirauhasterveyden välillä on paljon enemmänkin yhteyksiä, mutta niitä ei käsitellä tässä artikkelissa enempää. Yleisesti ottaen puutostilat voivat selittää kilpirauhasongelmien yleisyyttä, mutta en tiedä kuinka suuresti. Mahdollisesti hyvinkin paljon.
Stressi - Robert Sapolskyn tunnetun stressikirjan (
Why Zebras Don't Get Ulcers) lukeneet tietävät, että stressi on yhteydessä moniin terveysongelmiin. Terveysbloggaajana tunnettu Chris Kresser on kirjoittanut mekanismeista, joilla
stressi voi heikentää kilpirauhashormonien toimintaa. Voisi myös ajatella, että kilpirauhashormoniongelmien aiheuttama hidastunut aineenvaihdunta (vähäisempi hapenkulutus ja ATP:n tuotanto) on stressivaikutus itsessään.
 |
| Ei paha kirja! |
Endotoksemia, infektiot ja tulehdus - Gram-negatiivisten suolistobakteerien lipopolysakkaridikuorien (LPS) pääsyä verenkiertoon kutsutaan endotoksemiaksi. Tunnetuimpia endotoksemian aiheuttamia ongelmia ovat mm. verenmyrkytys ja maksakirroosi, mutta Robert McLeod on kirjoittanut blogissaan melko hyvin siitä, että
endotoksemia voi häiritä kilpirauhashormonien toimintaa, johtaen mm. T3-tasojen alenemiseen ja rT3-tasojen kohoamiseen. Rottakokeissa kilpirauhashormonikorvaus on suojannut endotoksemian/verenmyrkytyksen haitoilta. (
van der Poll et al. 1999,
Yildizdas et al. 2004,
Inan et al. 2003)
Lisäksi tiedämme, että endotoksemia ei ole yhteydessä vain muuttuneisiin kilpirauhashormonitasoihin vaan myös itse sydäntautiin. Paksusuolen tulehdussairauksiin liittyvä merkittävästi kohonnut sydäntautiriski saattaa myös osittain selittyä endotoksemialla. (
Wiedermann et al. 1999,
Yarur et al. 2011,
Gardiner et al. 1995)
Viime aikoina
kovia rasvoja on syyllistetty TLR-4 -aktivaatiosta joka lienee seurausta pitkäketjuisten rasvojen kylomikroneja vaativasta imeytymisestä ja siihen liittyvästä pienimuotoisesta endotoksemiasta. Luulen kuitenkin että meta-analyysien näyttäessä kovat rasvat melko turvallisina energianlähteinä tähän endotoksemiayhteyteen ei tulisi välttämättä suhtautua kovin yksisilmäisestä näkökulmasta.
Lisäksi, mikäli TLR-4 -aktivaatio on keskeinen kovien rasvojen mahdollisia haittoja aiheuttava mekanismi, niin sittenhän kova rasva voi olla tietyissä ravintokonteksteissa myös harmitonta tai jopa hyödyllistä. Esimerkiksi appelsiinimehu näyttäisi estävän rasvan aiheuttamaa endotoksemiaa. (
Ghanim et al. 2010) Joissakin jyrsijätutkimuksissa tietyt kovat rasvat estivät alkoholin aiheuttamaa rasvamaksaa
vähentämällä endotoksemiaa. (
Nanji et al. 1997,
Nanji et al. 2001,
Nanji et al. 1989,
Kirpich et al. 2012,
Kirpich et al. 2013,
You et al. 2005,
Li et al. 2013,
Ronis et al. 2004,
Romestaing et al. 2007)
Tämän lisäksi olen miettinyt, voisiko myös karppaus estää pitkäketjuisen kovan rasvan aiheuttamaa endotoksemiaa tai sen vaikutuksia. En ole vielä yrittänyt etsiä tutkimuksia aiheesta. Mikäli kovan rasvan haitallisuus sattuu perustumaan nimenomaan sen tietyissä konteksteissa aiheuttamaan endotoksemiaan ja siitä johtuvaan
LDL-reseptorin puutteelliseen toimintaan, niin sitten on syytä pohtia myös sitä, voisiko tietyissä konteksteissa pehmeiden rasvojen suosiminen olla huonosti perusteltua. Etenkin monityydyttymättömät rasvat ovat ainakin hapettumisherkempiä ja tämä voinee joissakin tilanteissa olla ongelmallista.*****
Toinen potentiaalinen ravintoperäisen endotoksemian aiheuttaja on fruktoosi eli hedelmäsokeri. Näyttää kuitenkin siltä että eniten ongelmaa tuottaa runsas määrä puhdistettua fruktoosia, mutta maltillinen määrä sakkaroosia tai hedelmiä/hedelmämehuja ei luultavasti ole samalla tavalla haitaksi. Yllä todettiinkin jo, että appelsiinimehu
estää aterian jälkeistä endotoksemiaa. Ainakin osittain fruktoosin endotoksemiaa lisäävä vaikutus selittyy ohutsuolen bakteerien liikakasvulla ja suolen lisääntyneellä läpäisevyydellä . (
Stanhope et al. 2009,
Bergheim et al. 2008,
Spruss et al. 2012,
Yilmaz 2012,
Chesta et al. 1991,
Shanab et al. 2011,
Miele et al. 2009,
Gibson et al. 2007)
Ravinnon endotoksemialta suojaavat ilmeisesti lukuisat antioksidanttiyhdisteet sekä ainakin
koliini ja glysiini, joista jälkimmäisten hyödyllisyys saattaisi olla osaperuste sisällyttää sekaruokavalioon myös eläimen vähemmän suosittuja ruhonosia (runsaskoliininen maksa sekä kollageenipitoiset nahkat, rustot ja luut). Kahvin kulutus yhdistyy huomattavasti alentuneeseen maksakirroosin riskiin, mutta kahvin vaikutusta endotoksemiaan ei ole vielä tutkittu. (
Rivera et al. 1998,
Yilmaz et al. 2005,
Ilcol et al. 2009,
Ilcol et al. 2005,
Tvarijonaviciute et al. 2012,
Eastin et al. 1997 &
Zhong et al. 2003,
Yin et al. 1998,
Ikejima et al. 1996,
Xu et al. 2008,
Wang et al. 2013 &
Gallus et al. 2002,
Klatsky et al. 2006)
Ja mitä tulee infektioihin, vasta-aineet tietyille taudinaiheuttajille (C. pneumoniae, Epstein-Barr virus, herpes simplex virus 2...) korreloivat melko vahvasti valtimonkovettumataudin kanssa. (
Espinola-Klein et al. 2002,
Rupprecht et al. 2001,
Taylor-Robinson&Thomas 2000)
Monet stressiin ja tulehdukseen liittyvät sytokiinit, proteiinikompleksit ja muut molekyylit voivat myös vaikuttaa haitallisesti kilpirauhashormonien pitoisuuksiin, mutta en tiedä minkä verran elimistön itse tuottamilla pitoisuuksilla on merkitystä tässä. (
Westgren et al. 1977,
Stouthard et al. 1994,
Corssmit et al. 1995,
Nagaya et al. 2000,
van der Poll et al. 1990)
11. Perinteisen kilpirauhashoidon muut mahdolliset hyödyt
Barnes julkaisi vuonna 1976 kirjan nimeltä
Hypothyroidism: The Unsuspected Illness. Kirjassaan hän käy läpi kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita, jotka usein helpottuvat tai paranevat perinteisellä kilpirauhaslääkityksellä. Tähän listaan kuuluivat muun muassa väsymys, migreeni, mielenterveysongelmat, toistuvat infektiot, hypoglykemia, akne ja diabeteksen sivuoireet.
Tämän artikkelin lopussa on ylimääräisiä tutkimusviitteitä, joissa muun muassa käsitellään muita kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyviä ongelmia, jotka voivat parantua sopivalla kilpirauhaslääkityksellä. Mikäli joku tykkää lukea kirjoja, niin mainitsemani Broda Barnesin kirja on oikein kiinnostava. Myös Mark Starrin kirjaa samasta aiheesta sopii harkita.
12. Loppusanat
Perinteistä eläinperäistä kilpirauhaslääkitystä (NDT) on muutaman kerran tutkittu sydäntaudin ehkäisylääkkeenä ihmisillä, joista suuri osa on ollut veritestien mukaan kilpirauhasterveitä. Tulokset ovat poikkeuksetta olleet hyvin myönteisiä ja kokeissa havaittu sydänkuolleisuus on ollut tyypillisesti keskimäärin alle viidesosan "normaalista". Paras teho on saavutettu niillä ihmisillä, joilla ei tutkimusajan alkaessa ollut oireilevaa sydäntautia.
Artikkelin lähdemateriaali herättää kysymyksiä kilpirauhasongelmien diagnosointiin ja lääkitsemiseen liittyen. Nykyisin suosiossa olevat laboratoriotutkimukset eivät tunnista kaikkia ihmisiä joilla on kilpirauhasen vajaatoiminnan oirekuva, joten jotkut muut testit (heräämisruumiinlämpö, oireet, BMR, kokonaiskolesteroli) saattaisivat olla hyödyksi diagnosoinnissa. On myös syytä epäillä, että eläinperäinen lääkitys olisi usein toimivampi lääke kuin synteettinen levotyroksiini (T4) ja että optimaalinen hoitoteho saattaa joissakin tapauksissa edellyttää TSH:n alenemista viitearvojen alapuolelle.
Mainitusta tutkimustiedosta ei ole juuri yhtään keskustelua ammattilaisten keskuudessa. Syytä en tiedä, ja hieman ihmettelen tilannetta, sillä kiinnostavia tutkimustuloksia aiheesta on kuitenkin kertynyt ihan kohtalainen määrä. Yksi mainittava ongelma on tietysti se, ettei aineisto ei noudata kliinisten tutkimusten RCT-kultastandardia, minkä vuoksi se saatetaan sivuuttaa suoralta kädeltä. Toisaalta kultastandarditutkimusten puute ei osoita, että artikkelin tutkimusaineiston tulokset olisivat vääriä, joten seuraavaksi olisi kiinnostavaa saada selville, miksi alustavia hyvin myönteisiä tuloksia ei olla yritetty toistaa.
Lisämerkinnät
* Näiden meta-analyysien lisäksi paljon on myös puhuttu Jakobsenin, Menten, Siri-Tarinon ja Mozaffarianin meta-analyyseistä. Kolme ensimmäistä näistä perustuvat kohorttidataan eikä kliiniseen tutkimusdataan. Mozaffarianin analyysia taas on kritisoitu
kirsikanpoiminnasta, ja siinä tosiaan on merkittäviä ongelmia tutkimusten valikoinnissa. Siksi viittaan vain Hooperin, Ramsdenin ja Skeaff&Millerin analyyseihin, joissa arvioidaan kliinistä dataa (Skeaff&Millerissä tosin myös kohorttidataa).
** Hapettunut LDL (ox-LDL) näyttäisi olevan sydäntaudin osalta poikkeuksellisen pätevä riskimarkkeri ja yleisesti ottaen parempi kuin perinteiset markkerit (ikä, kokonaiskolesteroli, HDL, verenpaine, diabetes, tupakointi). Tämä näyttää olevan ihan luonnollista siitä syystä, että immuunisolut hajottavat pääsääntöisesti juuri hapettunutta LDL:ää. (
Holvoet et al. 2011,
Meisinger et al. 2005,
Chris Masterjohnin sydäntautiluento,
Chris Masterjohnin kolesteroliessee,
Sata&Walsh 1998,
Henriksen et al. 1983,
Steinbrecher et al. 1984,
Watson et al. 1997,
Nagy et al. 1998)
*** Monilla kilpirauhashoidosta hyötyvillä riittävä annostus laskee TSH-arvon hyvin alas.
**** Absoluuttiset erot olivat vain 11-16µg vuodenajasta riippuen, mutta tällaiset suuruuserot saattavat olla fysiologisesti hyvinkin merkittäviä jodin kokonaissaannin ollessa keskimäärin vaivaiset 51-71µg vuodenajasta riippuen.
***** Vaikka monityydyttymättömät rasvat (PUFA) voivatkin alentaa LDL-tasoja, niin joissakin tutkimuksissa on havaittu samaan aikaan myös LDL:n hapettumisen lisääntymistä. Samanlaista ongelmallista vaikutusta ei näyttäisi kuitenkaan olevan runsaasti MUFAa sisältävillä kasvirasvoilla. Lisäksi ainakin kasviöljyjen fenoliyhdisteillä ja E-vitamiinilla saattaa olla LDL:ää suojaavia vaikutuksia. (
Mata et al. 1996,
Mata et al. 1997,
Schwab et al. 1998,
Palomäki et al. 2010,
Kratz et al. 2002,
Cicerale et al. 2010)
Lisämateriaali I: Ylimääräisiä sitaatteja tutkimusartikkeleista (useimmat liittyvät joko kilpirauhasjuttuihin tai sydäntautiin)
1916:
Bailey CH: Atheroma and other lesions produced in rabbits by cholesterol feeding. "Enlargement of the adrenals has been noted by several of the previously mentioned investigators and also by Rothschild (25), who reports experiments on the relationship of the adrenals to cholesterol metabolism and hypercholesterinemia. Enlargement of the adrenals appears to be a consistent finding, having been present in all rabbits except Nos. 2 and 3. In Rabbits 5 and 14 these organs were about four times the normal size."
1929:
Swaim LT: Chronic arthritis: Further metabolism studies "In 200 cases of chronic arthritis there was an abnormal metabolic rate in 39 per cent; 20 per cent were minus and 19 per cent plus. [...] An interesting drop in metabolic rate was noted in some cases after the administration of thyroid extract, with an improvement in the stability and regularity of the graphic metabolic chart."
1935:
Turner&Bidwell: Further observations on the blood cholesterol of rabbits in relation to atherosclerosis. "In thyroidectomized rabbits fed cholesterol and potassium iodide, both thyroid and thyroxin delayed but did not prevent a rise in blood cholesterol. Even with the hypercholesterolemia in these animals, however, the incidence of atherosclerosis was low." "Page and Bernhard (4) also found that rabbits fed cholesterol and an organic iodide developed an average plasma cholesterol higher than those fed cholesterol alone. The animals given iodide, however, were largely protected from atherosclerosis"
1937:
Litzenberg JC: The endocrines in relation to sterility and abortion "Since 1922 I have studied the relation of the basal metabolic rate to sterility, abortions and menstrual disturbances. In our first small series of sixty-nine consecutive women, in whom no other evidence of myxedema was present, 50 per cent had a low basal rate; adding those who had conceived but aborted, the figure was 56 per cent. Carefully supervised thyroid medication resulted in 33.3 per cent conception, 14 per cent of whom aborted. [...] Haines and Mussey of the Mayo Clinic confirmed our thyroid treatment of functional menstrual disturbances, saying: "Because of a desire to determine the effectiveness of thyroid medication alone, in the treatment of certain menstrual disturbances, no patient received any other treatment. All were definitely improved; amenorrhea, 72 per cent; oligomenorrhea, 55 per cent; menorrhagia, 73 per cent, and general health, 75 per cent.""
1938:
Turner et al: The role of the thyroid in the regulation of the cholesterol of rabbits.
1942:
Barnes BO: Basal temperature versus basal metabolism. "The blood cholesterol has been extensively used by some investigators but has been found useless in the present study. Since most of the present observations were carried out on college students, the failure of a correlation between metabolic rate and cholesterol content of the blood may be due to the age of the patient. Further work would be necessary to prove this point. The pulse rate has been suggested by some authors, but in college students many rapid pulses have slowed down on thyroid therapy."
"The therapeutic results would leave no doubt in the mind of the physician or the patient that what had appeared to be a classic hyperthyroid syndrome was in reality hypothyroid in causation. The body temperature was the only criterion on which a correct diagnosis might have been made. That such cases are not rare is indicated by 6 additional cases that I have observed during the past twelve months. In 5 of these an operation had been performed, and the subsequent history left no doubt of a mistaken diagnosis." [Barnesin mukaan kilpirauhasen vajaatoiminnassa on ajoittain liikatoimintaan viittaavia oireita, jolloin vajaatoiminta saatetaan diagnosoida esimerkiksi perusaineenvaihduntatestin perusteella liikatoiminnaksi, mikä johtaa turhiin leikkaustoimenpiteisiin ym...]
1946:
Popják G: The effect of feeding cholesterol without fat on the plasma-lipids of the rabbit. The role of cholesterol in fat metabolism. "During prolonged cholesterol feeding all plasma-lipids show a progressive increase." "During the administration of cholesterol the iodine value of the phospholipid fatty acids decreased markedly, i.e. these phospholipids contained more saturated fatty acids than before the experiment.[...] There appears to be a selective 'secretion' into the blood by the liver of the phospholipids containing the more saturated fatty acids."
1947:
Barnes BO: Headache; etiology and treatment. "Practically all cases presented evidence of thyroid deficiency, and hence, were treated with thyroid extract. Within thirty days after medication was started, a marked decrease in both frequency and severity has been the rule. Many cases of migraine have been completely relieved"
1949: Kirk et al. The correlation between thyroid function and the incidence of arteriosclerosis. [Kirjoittajat eivät havainneet muuten kovin vahvoja korrelaatioita seerumin proteiiniin sitoutuneen jodin ja sydäntaudin välillä, paitsi että matala perusaineenvaihdunta korreloi perifeerisen ateroskleroosin kanssa melko hyvin. "The findings suggest an influence of the thyroid gland on the development of medial arteriosclerosis in human subjects."]
1950: Kountz WB: Vascular degeneration in hypothyroidism. [Kirjoittaja kuvailee kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyviä verisuonimuutoksia. Artikkelissa on kuvia eri kudoksista. Sisältö on liian hankalaa allekirjoittaneelle, mutta histologeja tämä saattaa kiinnostaa. "This work reveals that hypothyroidism and its associated metabolic deficiency in man may lead to advanced degeneration of the blood vessels when present over an extended period"]
1951:
Herbut et al: The effect of hepbisul (heptyl aldehyde-sodium bisulfite addition compound) and thyroxin on Walker rat carcinoma 256. "Hepbisul and natural [levo]thyroxin were administered subcutaneously to Sprague-Dawley rats bearing the Walker rat carcinoma 256. Of the 108 animals treated, 27 showed complete regression of the tumors and 12 others showed a favorable histologic response." "Hepbisul and synthetic [dextro]thyroxin resulted in a favorable response in 2 of 50 animals treated or a total of 4 per cent. The cause of this discrepancy is unknown."
1952:
Menof P: The thyroid treatment of essential hypertension; report on 334 cases. (
pdf)
"On the assumption that thyroid insufficiency is the basic factor in the causation of essential hypertension, 334 cases of hypertension were treated with thyroid extract. About 70% responded favourably" "Renal hypertension does not respond to thyroid treatment."
1953:
Fang&Reyes: Thyroid extract in the management of hypertension. ["Fang and Reyes reported successful results in the treatment of 50 cases of hypertension. All received a uniform dose of thyroid gr.3 [180mg]. They were the first to report a coincident fall in the pulse rate in the majority of the cases successfully treated (68%)."]
Barnes BO: Etiology and treatment of lowered resistance to upper respiratory infections. "During the past 11 years over 150 patients susceptible to respiratory infections have been treated with thyroid, with gratifying results. In addition to feeling better, their incidence of colds and sore throats has been reduced to normal."
1954:
J. G. C. Spencer: The Influence of the Thyroid in Malignant Disease "A higher death rate from cancer was shown to exist in two Swedish counties, Kopparberg and Gefleborg[...] Those two counties (...) were found to have a higher incidence of goitre as compared with the rest of the country."
"The association of goitre and malignant disease in the post-mortem room was strikingly illustrated by analysis of 1000 post mortems at the Middlesex Hospital (Stocks, 1924) [...] The final result of the survey showed that thyroid anomalities occurred in 18.7 per cent of 500 persons dying of cancer and only in 3.9 per cent of 500 persons dying of conditions other than cancer." "The presence of excess of thyroxine in the tissues appears to be prejudicial to the successful grafting of tumours from one mouse to another."
"In an attempt to explain how this change in tissue is effective we are left with several possibilities : (a) That thyroxine encourages normal physiological tissue respiration rather than the so-called anaerobic type which appears to be the one demonstrable biochemical difference between normal and neoplastic tissue (Greenstein, 1947)"
Eaton CD: Co-existence of hypothyroidism with diabetes mellitus. [Yritän vielä löytää tämän artikkelin jostakin, mutta toistaiseksi turvaudun sekundaarilähteeseen:
"[...]when he sought to determine the incidence of hypothyroidism in diabetic patients by means of the basal metabolic rate, he found that even though that test is not very sensitive and may miss many cases of low thyroid function, it established that hypothyroidism was frequent in diabetics, more so than in the nondiabetic population. When he then began administration of thyroid in small, physiological doses to his hypothyroid diabetic patients, he found that the thyroid had no influence on the diabetes. [...] But there were other marked changes in his patients [...] They lost their fatigue, their skin problems, and other symptoms of thyroid deficiency which had not been controlled by the control of the diabetes. Their susceptibility to infections decreased greatly.
Dr. Eaton also noted that there were fewer problems with thromboses, or blood clots, in the arteries, which he correctly interpreted as being due to improved circulation and less pooling and stagnation of blood. And he also noted that, as the result of increased circulation in the extremeties, there was less gangrene even in those with arteriosclerosis."]
1955:
Feinblatt et al: Treatment of arteriosclerosis and vague abdominal distress with niacinamide hydroiodide, without side-effects. [Feinblatt et al. [83], in a series of 59 arteriosclerosis patients, reported a reduction in dizziness (71%), headache (61%), disturbed orientation (50%), and fatigue (41%). Subjects were given both iodine and niacinamide.]
1958:
Wallach et al: Cardiac disease and hypothyroidism; complications induced by initial thyroid therapy.
1961:
Keating et al. Treatment of heart disease associated with myxedema. ["Keating et al. (68) reported a series of 1503 patients with hypothyroidism seen at the Mayo Clinic, 55 (3%) of whom had angina at the time of diagnosis. Among these patients with preexisting angina, improvement or no change in symptoms occurred in 84% after thyroid hormone replacement, with worsening of angina in only 16%. Thirty-five patients (2%) without preceding angina developed it after initiation of thyroid hormone therapy. The 1-yr cardiovascular mortality in those with preexisting angina and treated hypothyroidism was 3%, which is actually less than the 9–15% 1-yr cardiac mortality reported for angina patients during the same era (64)."]
1962:
Myasnikov et al. The influence of thyroid hormones on cholesterol metabolism in experimental atherosclerosis in rabbits "It was found that desiccated thyroid produced an increase in the absorption of radioactive cholesterol by the blood and also produced an increase in the radioactivity present in the liver, the aorta, the adrenal glands and in the brain."
1964:
Dupertuis CW: The thyroid-vitamin approach to cholesterol atheromatosis and chronic disease. A ten year study. By Murray Israel, M.D. VIII & 132 pp. The George Press, Inc., New York, 1960 [kirja-arvio]
"According to this concept, hypofunction of the thyroid gland is fundamentally related to the deposition of cholesterol in the intima as well as to a chain of other commonly associated symptoms such as nervousness, irritability, depression and fatique." Treatment for the alleviation of these conditions was based on the administration of a combination of thyroid extract in varying dosages with standaradized amounts of Vitamin Complex. [...] According to him, of the original 714, 443 remain under active treatment from seven months to more than 30 years later, but 202 are lost to follow-up for various reasons, especially economic. Others have died or moved away. The improvement rate of 92 per cent, however, is given on 655 patients. [...] As one reads this account of the results of the thyroid-vitamin therapy, one is impressed with the generally good results obtained. There seems to be no question that sluggish thyroids do contribute to a large number of clinical disorders and that these conditions can be improved by the thyroid-vitamin treatment." [Huom. arvostelija kuitenkin moittii Israelia puutteellisesta datan antamisesta.]
1971:
Barnes BO: Physical Fitness in Military Personnel "Heart attacks have been always infrequent in Graz. In 1930, there were only 0.8% of the deaths from this cause. At the height of World War II, this fell to 0.3%. This drop was not the result of less atherosclerosis due to changes in the diet, since the coronary vessels showed approximately a fourfold increase in sclerosis in 1944. A marked rise in tuberculosis during the war was responsible for killing adult males with advancing coronary sclerosis before heart attacks could occur. The introduction of antibiotics at the end of the war curtailed deaths from infectious diseases; myocardial infarctions rose year by year until the incidence in 1966 was 7% of the total deaths."
Barnes BO: The Coronary Drug Project "[...] the directors should be censored for selecting dextrothyroxine sodium, a synthetic preparation of variable activity, which has been listed as contraindicated in coronary disease by the Physicians Desk Reference. [...] The use of 6 mg of dextrothyroxine sodium by the Coronary Drug Project represented the calorigenic equivalent of 0.45 mg of levothyroxine sodium or 4.5 grains of desiccated thyroid. Since 1925 it has been repeatedly demonstrated that such dosages may be fatal in patients with coronary disease."
Barnes BO: The role of hypothyroidism in hypertension "A 20-year follow-up on over 1000 patients receiving thyroid therapy reveals that new cases of hypertension are rare; only 12 new cases appeared in the interval. In 127 patients the blood pressure was elevated before thyroid was started. In 102 of these a marked reduction in pressure occurred; only a few required any other medication. In 19 others there was no change in the blood pressures, while 6 showed a mild further elevation over the years. [...] The reduction is very gradual, and in some cases may require as long as 3 years. [..] Basal Temperatures have been found more reliable than customary thyroid-function tests in selecting patients likely to respond to thyroid administration. [...] The improvement may be due to diuresis, increased renal blood flow and less atherosclerosis."
1974:
Dencla WD: Role of the pituitary and thyroid glands in the decline of minimal O2 consumption with age. "All the major endocrine ablations were performed in this and earlier work, and only pituitary ablation (a) restored in adults part of the responsiveness to thyroxine found in immature rats and (b) arrested the normal age-associated decrease in responsiveness to thyroxine in immature rats. Bovine pituitary extracts were found that decreased the responsiveness of immature rats to thyroxine."
1976:
Barnes BO: Thyroid Supplements and Breast Cancer "[...]they state that "a definite relationship between breast cancer and hypothyroidism has been established." This is certainly true, and the most convincing evidence for it are some personal, unpublished observations on the routine autopsies performed in Graz, Austria. Graz is a goiter area; the entire population suffers from a relative thyroid deficiency. Thyroid replacement is rarely employed there. Yet the incidence of breast cancer is as high as ten times that seen in the United States."
1981:
Lamberg et al. Further decrease in thyroidal uptake and disappearance of endemic goitre in children after 30 years of iodine prophylaxis in the east of Finland. "Endemic goitre of moderate severity was mainly found in the east of Finland in the 1930's. Studies in the 1950's showed an average daily iodine intake of 65-70 micrograms in the west and 50-65 micrograms in the east of the country. The use of iodized salt was introduced in the late 1940's but added only 15 micrograms of iodine to the daily intake. In the late 1950's iodine prophylaxis was intensified and the use of salt containing 25 mg KI/kg was recommended. In 1978 about 95% of all household salt used in the Savonlinna area was iodized. This region in the east of Finland has been used as an area of surveillance and studies have been carried out there in 1959, 1969 and 1979. During this period the thyroidal uptake decreased from 67 to 23% in non-goitrous subjects and from 62 to 28% in goitre patients the difference between the two last figures being statistically significant. The goitre patients also had significantly higher serum thyroxine and triiodothyronine levels. During the same period the urinary excretion of stable 127I increased from 45 micrograms to about 250 micrograms a day. Concomitantly the goitre prevalence among school children has decreased. Having been in the early 1950's in most parts 15-30% it is generally now 1-4%. It seems that the iodine intake is now adequate and that the endemia is gradually subsiding."
Estes NC: Mastodynia due to fibrocystic disease of the breast controlled with thyroid hormone. "Nineteen patients were evaluated for breast pain and nodularity associated with fibrocystic disease. Rapid pain relief occurred in 73% of patients, with total relief in 47 percent after daily treatment with 0.1 mg of levothyroxine. Softening of breast tissue and decreased nodularity occurred within 3 months in many patients. Three patients had elevated levels of serum prolactin before treatment, with dramatic pain relief and normalization of prolactin levels after treatment."
Hesch et al. Treatment of dopamine-dependent shock with triiodothyronine.
1983:
Saito et al. Hypothyroidism as a cause of hypertension. "Adequate thyroid hormone replacement therapy for an average 14.8 months in 14 patients resulted in a normalization of thyroid function and a reduction of blood pressure (p less than 0.01). In four who showed no change in thyroid function due to inadequate replacement therapy, blood pressure remained elevated. These results suggest a close association between hypertension and hypothyroidism."
1985:
Katamine et al. Effects of the long-term (17-19 months) feeding of high-iodine eggs on lipid metabolism and thyroid function in rats.
1986:
Brent&Hershman: Thyroxine therapy in patients with severe nonthyroidal illnesses and low serum thyroxine concentration. "A significant rise in serum T3 occurred in the control group on day 7, but was delayed until day 10 in the treatment group."
1989:
Escobar del Rey et al.: Generalized deficiency of 3,5,3'-triiodo-L-thyronine (T3) in tissues from rats on a low iodine intake, despite normal circulating T3 levels. "The present results show that, despite normal plasma T3, a deficiency of T3 occurs in more tissues of rats on a low iodine intake than previously assumed."
Lindberg et al. The impact of 25 years of iodine prophylaxis on the adult thyroid weight in Finland. "In the 1950's the iodine intake calculated both from urinary excretion of stable iodine and from food analysis data was 50-70 micrograms per day the intake being lower in the main endemic area in the eastern part of the country. [...] At the beginning of the 1980's the iodine intake calculated in the same way was around 300 micrograms per day all over the country. [...] A significant decrease in thyroid weight from a mean of 44 to a mean of 34 g was observed."
Wilansky&Greisman: Early hypothyroidism in patients with menorrhagia. "The functional status of the thyroid gland was evaluated in 67 apparently euthyroid menorrhagic women by a thyrotropin-releasing hormone test. Fifteen of 67 showed mild primary hypothyroidism characterized by a small but significant elevation of basal levels of thyroid-stimulating hormone (5.9 +/- 0.76 versus 2.4 +/- 0.24 mU/L) and lowering of serum thyroxine levels (85 +/- 4.2 versus 105 +/- 3.0 nmol/L) to levels that were nevertheless within the normal range [...] The terms early and potential hypothyroidism appear to better describe the preliminary phases of hypothyroidism than do other terms in current use. Menorrhagia disappeared within 3 to 6 months and did not reappear in 1 to 3 years of follow up in all patients with early hypothyroidism to whom L-thyroxine was given."
1990:
Oster&Prellwitz: Selenium and cardiovascular disease.
"For humans, ecological and epidemiological results are reported that show a relationship between the serum selenium concentration and cardiovascular disease in populations where low serum selenium concentrations are found, e.g., in Eastern Finland. From clinical studies done in Germany (FRG and GDR), Finland, and Sweden, subnormal serum selenium and partially whole blood selenium concentrations are reported in patients with acute myocardial infarction."
Witztum&Steinberg: Role of oxidized low density lipoprotein in atherogenesis. "The nature of the substrate for lipid peroxidation, mainly the polyunsaturated fatty acids in lipid esters and cholesterol, is a dominant influence in determining susceptibility. As noted by Esterbauer et al. (52), there is a vast excess of polyunsaturated fatty acids in LDL, in relationship to the content ofnatural, endogenous antioxidants. The importance ofthe fatty acid composition was impressively demonstrated by our recent studies of rabbits fed a diet high in linoleic acid (18:2) or in oleic acid (18:1) for a period of 10 wk. LDL isolated from the animals on oleic acid-rich diet were greatly enriched in oleate and low in linoleate. This LDL was remarkably resistant to oxidative modification, measured either by direct parameters oflipid peroxidation (i.e., TBARS and conjugated dienes) or by the indirect criterion of uptake by macrophages (53)."
1992:
Nestler et al. Dehydroepiandrosterone: the "missing link" between hyperinsulinemia and atherosclerosis? "A well-established epidemiologic association exists between hyperinsulinemia and macrovascular disease. However, the mechanism or mechanisms by which hyperinsulinemia promotes atherogenesis is unknown. Recent evidence indicates that the adrenal steroid dehydroepiandrosterone (DHEA) exerts multiple antiatherogenic effects and also suggests that hyperinsulinemia may reduce serum DHEA and DHEA-sulfate levels by decreasing production and enhancing metabolic clearance."
Kauf et al. Sodium selenite therapy and thyroid-hormone status in cystic fibrosis and congenital hypothyroidism. "The effectiveness of a peroral sodium selenite therapy (115 micrograms Se/m2 BSA/d) administered to cystic fibrosis patients (n = 32) could after three months be identified in a significant serum selenium increase (0.69-->0.96 mumol/L), a significant malondialdehyde decrease (2.72-->1.64 mumol/L), as well as in a significant serum vitamin E increase (4.31-->5.72 micrograms/mL). Parallel to that, a serum T3 increase as well as a highly significant decrease in the serum T4/T3-ratio were found, too, which point to improved peripheral T4-->T3 conversion during selenium medication."
1993:
Feingold et al. Effect of endotoxin on cholesterol biosynthesis and distribution in serum lipoproteins in Syrian hamsters. "Both low and high dose LPS increase hepatic cholesterol synthesis (low dose 85%, high dose 205%) and total HMG-CoA reductase activity (low dose 2.97-fold, high dose 9.96-fold)."
1995:
Escobar-Morreale et al. Replacement therapy for hypothyroidism with thyroxine alone does not ensure euthyroidism in all tissues, as studied in thyroidectomized rats. "No single dose of T4 was able to restore normal plasma thyrotropin, T4 and T3, as well as T4 and T3 in all tissues, or at least to restore T3 simultaneously in plasma and all tissues. Moreover, in most tissues, the dose of T4 needed to ensure normal T3 levels resulted in supraphysiological T4 concentrations. Notable exceptions were the cortex, brown adipose tissue, and cerebellum, which maintained T3 homeostasis over a wide range of plasma T4 and T3 levels."
1996:
Escobar-Morreale et al. Only the combined treatment with thyroxine and triiodothyronine ensures euthyroidism in all tissues of the thyroidectomized rat.
1998:
Vine et al. Dietary oxysterols are incorporated in plasma triglyceride-rich lipoproteins, increase their susceptibility to oxidation and increase aortic cholesterol concentration of rabbits. "Seven animals received rabbit chow supplemented with 1.0% auto-oxidized cholesterol (containing 6% oxysterols), 8 rabbits received 1.0% purified cholesterol supplemented chow (control diet), and 5 rabbits received standard rabbit chow."
"Oxidized cholesterol feeding increased total plasma cholesterol 8-fold, reflecting a greater proportion of apolipoprotein B containing lipoproteins [...] However, the increase in plasma cholesterol after supplementation with pure cholesterol was more than double that seen with the oxidized cholesterol-fed rabbits."
"[...]the concentration of aortic total cholesterol in rabbits fed oxidized cholesterol was increased more than 2-fold (653 ± 131 μg/g versus 278 ± 39 μg/g aorta, respectively) compared to unsupplemented and purified cholesterol-fed rabbits (Fig. 6). Supplementation of the diet with pure cholesterol caused no significant increase in arterial cholesterol concentration (398 ± 41 μg/g aorta) compared to the unsupplemented group."
"In addition, it has been suggested that arterial fatty lesions in cholesterol-fed rabbits are due to oxysterols associated with USP-grade cholesterol (16) [...] It is possible that the atherogenic basis of cholesterol-fed diets is positively related to the level of oxidized sterol products."
2000:
Downing D: Hypothyroidism: Treating the Patient not the Laboratory (
pdf)
Carvalho et al. Thyroid peroxidase activity is inhibited by amino acids. "Normal in vitro thyroid peroxidase (TPO) iodide oxidation activity was completely inhibited by a hydrolyzed TPO preparation (0.15 mg/ml) or hydrolyzed bovine serum albumin (BSA, 0.2 mg/ml). A pancreatic hydrolysate of casein (trypticase peptone, 0.1 mg/ml) and some amino acids (cysteine, tryptophan and methionine, 50 microM each) also inhibited the TPO iodide oxidation reaction completely, whereas casamino acids (0.1 mg/ml), and tyrosine, phenylalanine and histidine (50 microM each) inhibited the TPO reaction by 54% or less. A pancreatic digest of gelatin (0.1 mg/ml) or any other amino acid (50 microM) tested did not significantly decrease TPO activity."
2001:
Wikland et al. Fine-needle aspiration cytology of the thyroid in chronic fatigue [Kroonisesta väsymyksestä kärsiviä ihmisiä (suurimmaksi osaksi naisia) tutkittaessa havaittiin että 40 prosentilla koehenkilöistä oli ohutneulanäytteen perusteella kilpirauhastaudin autoimmuunimuoto. Sairaus ei korreloinut kummemmin veren TSH-tason mukaan vaan suurella osalla oli täysin normaalit arvot: Kolmanneksella TSH oli alle 3 ja hieman yli puolella arvo oli alle 5.
Tutkimuksen kiinnostavin puoli on ehkä se, että tyroksiinilääkityksen kliininen teho ei riippunut TSH-arvosta eli ihmiset täysin normaaleilla TSH-arvoillakin hyötyivät saman verran kuin ne, joiden TSH oli korkea!]
Umans-Eckenhausen et al: Low-density lipoprotein receptor gene mutations and cardiovascular risk in a large genetic cascade screening population. "Patients with FH had CVD 8.5 times more often compared with their unaffected relatives (RR, 8.54; 95% CI, 5.29 to 13.80)."
Moreno et al. Are the effects of T3 on resting metabolic rate in euthyroid rats entirely caused by T3 itself? "These results seem to indicate that when T3 is injected into [euthyroid] animals, not all the effects on RMR are attributable to T3 itself, the early effect presumably being largely because of its in vivo deiodination to 3,5-T2."
2003:
Wilson et al. Hypocholesterolemia in sepsis and critically ill or injured patients "Hypocholesterolemia is an important observation following trauma. In a study of critically ill trauma patients, mean cholesterol levels were significantly lower (119 ± 44 mg/dl) than expected values (201 ± 17 mg/dl). In patients who died, final cholesterol levels fell by 33% versus a 28% increase in survivors. Cholesterol levels were also adversely affected by infection or organ system dysfunction. Other studies have illustrated the clinical significance of hypocholesterolemia. Because lipoproteins can bind and neutralize lipopolysaccharide, hypocholesterolemia can negatively impact outcome. New therapies directed at increasing low cholesterol levels may become important options for the treatment of sepsis."
2004:
Gaby AR: Sub-laboratory hypothyroidism and the empirical use of Armour thyroid. "Research supporting the existence of sub-laboratory hypothyroidism is reviewed, and the author's clinical approach to the diagnosis and treatment of this condition is described."
Nevin&Rajamohan: Beneficial effects of virgin coconut oil on lipid parameters and in vitro LDL oxidation.
Aviram et al: Pomegranate juice consumption for 3 years by patients with carotid artery stenosis reduces common carotid intima-media thickness, blood pressure and LDL oxidation. "PJ consumption resulted in a significant IMT reduction, by up to 30%, after 1 year. The patients' serum paraoxonase 1 (PON 1) activity was increased by 83%, whereas serum LDL basal oxidative state and LDL susceptibility to copper ion-induced oxidation were both significantly reduced, by 90% and 59%, respectively, after 12 months of PJ consumption [...] Systolic blood pressure was reduced after 1 year of PJ consumption by 12%"
2005:
Peeters et al. Serum 3,3',5'-triiodothyronine (rT3) and 3,5,3'-triiodothyronine/rT3 are prognostic markers in critically ill patients and are associated with postmortem tissue deiodinase activities. "Odds ratio for survival of the highest vs. the lowest quartile was 0.3 for rT3 and 2.9 for T3/rT3."
Staprans et al. The role of dietary oxidized cholesterol and oxidized fatty acids in the development of atherosclerosis. "We hypothesize that diet-derived oxidized fatty acids in chylomicron remnants and oxidized cholesterol in remnants and LDL accelerate atherosclerosis by increasing oxidized lipid levels in circulating LDL and chylomicron remnants. This hypothesis is supported by our feeding experiments in animals. When rabbits were fed oxidized fatty acids or oxidized cholesterol, the fatty streak lesions in the aorta were increased by 100%. Moreover, dietary oxidized cholesterol significantly increased aortic lesions in apo-E and LDL receptor-deficient mice. A typical Western diet is rich in oxidized fats and therefore could contribute to the increased arterial atherosclerosis in our population."
Casey et al. Subclinical hypothyroidism and pregnancy outcomes. "Pregnancies in women with subclinical hypothyroidism were 3 times more likely to be complicated by placental abruption (relative risk 3.0, 95% confidence interval 1.1-8.2). Preterm birth, defined as delivery at or before 34 weeks of gestation, was almost 2-fold higher in women with subclinical hypothyroidism (relative risk, 1.8, 95% confidence interval 1.1-2.9)."
2006:
Watanabe et al. Bile acids induce energy expenditure by promoting intracellular thyroid hormone activation. ["In this study, mice that were fed a high-fat diet supplemented with bile acids were noted to be resistant to diet-induced obesity, but this protective effect of bile acids was lost in D2-knockout mice."]
Lowe et al. Female fibromyalgia patients: lower resting metabolic rates than matched healthy controls.
Cohen et al: Sequence variations in PCSK9, low LDL, and protection against coronary heart disease. "Of the 3363 black subjects examined, 2.6 percent had nonsense mutations in PCSK9; these mutations were associated with a 28 percent reduction in mean LDL cholesterol and an 88 percent reduction in the risk of CHD" ""Of the 9524 white subjects examined, 3.2 percent had a sequence variation in PCSK9 that was associated with a 15 percent reduction in LDL cholesterol and a 47 percent reduction in the risk of CHD"
2007:
Roos et al. Thyroid function is associated with components of the metabolic syndrome in euthyroid subjects. "A total of 2703 adult inhabitants of a middle-sized city in The Netherlands participated in this cross-sectional study. Subjects who were not euthyroid were excluded, as were subjects taking thyroid medication, medication for diabetes, and subjects for whom medication data were not available (n = 1122). [...] After adjustment for age and sex, free T4 (FT4) was significantly associated with total cholesterol [standardized beta (beta) = -0.059; P = 0.014], low-density lipoprotein cholesterol (beta = -0.068; P = 0.004), high-density lipoprotein cholesterol (beta = 0.100; P < 0.001), and triglycerides (beta = -0.102; P < 0.001). Both FT4 and TSH were significantly associated with HOMA-IR (beta = -0.133; P < 0.001 and beta = 0.055; P = 0.024, respectively). Median HOMA-IR increased from 1.42 in the highest tertile of FT4 to 1.66 in the lowest tertile of FT4."
2008:
Taubes G: Diabetes. Paradoxical effects of tightly controlled blood sugar. "The obvious explanation for why the three studies came up negative is that the hypothesis that high blood sugar causes macrovascular complications in type 2 diabetes is simply wrong." [Tässä kohtaa muistamme myös, että Barnes ja Eaton pystyivät kilpirauhaslisällä estämään diabetekseen liittyvät verisuoniongelmat.]
Lowe JC: Inadequate Thyroid Hormone Regulation as the Main Mechanism of Fibromyalgia: A Review of the Evidence
"Low resting metabolic rates of FMS patients. In the first study, patients’ mean resting metabolic rate was 29% below their predicted rate [...] The mean of the healthy control subjects’ metabolic rates was only 8% below their predicted rates. [...] In the second study, the mean resting metabolic rate for patients was 30% below the predicted rate. The mean metabolic rate of healthy controls was, again, 8% below the predicted rate."
"Low basal body temperatures of FMS patients. In the first study, patients’ average basal temperature was 96.95/F. The average for healthy women was 97.54/F. In the second study, the average temperature of patients was 96.38/F. The average for healthy controls was 97.54/F. Statistically, the patients’ temperatures in both studies were significantly lower than those of controls."
Wikland B: Redefining Hypothyroidism—A Paradigm Shift "A direct approach to demonstrate thyroid autoimmunity is to examine the gland by means of fineneedle aspiration cytology (FNA). For many years, this has been a routine procedure in our centre in Stockholm, Sweden. The diagnostic and therapeutic potential of FNA as a complement to conventional first-line tests is remarkable. In summary, we [1][2] found that no less than 40% of unselected patients with chronic fatigue (90% women) had definite evidence of lymphocytic invasion of the thyroid—the gold standard criterion of thyroid autoimmunity.
What about TSH in patients with FNA-documented evidence of thyroid autoimmunity? We found that TSH values were scattered, ranging from less than 1 mU/L to over 30; the median TSH value was 3.8. (These were baseline values, and none of [1] the patients were on thyroid medication.) In patients with cytologically-demonstrated thyroid autoimmunity, the clinical response to thyroid medication was equally favourable, regardless of the presenting TSH value."
Islam et al. A comparative study of thyroid hormone levels in diabetic and non-diabetic patients. "Patients with type 2 diabetes had significantly lower serum FT3 levels (p = 0.000) compared to the control groups."
2009:
Georgopoulos et al. Basal metabolic rate is decreased in women with polycystic ovary syndrome and biochemical hyperandrogenemia and is associated with insulin resistance. "Adjusted BMR was 1,868 +/- 41 kcal/day in the control group, 1,445.57 +/- 76 in all PCOS women, 1,590 +/- 130 in PCOS women without IR and 1,116 +/- 106 in PCOS women with IR."
Kileĭnikov et al. [Pathogenesis of arterial hypertension in patients with primary hypothyroidism]. "These clinical and functional signs are supposed to reflect hypovolemia in patients with PH and concomitant AH."
Lowe JC: Stability, Effectiveness, and Safety of Desiccated Thyroid vs Levothyroxine: A Rebuttal to the British Thyroid Association
2010:
Kuppens et al. Maternal thyroid function during gestation is related to breech presentation at term. [
Tutkimuksessa seurattiin noin tuhatta alankomaalaista naista. Perätilasynnytyksen (vauva väärinpäin mahassa) riski kasvoi rajusti TSH-arvojen kasvaessa. Niillä joilla TSH oli alle 0.7, riski oli alle 1%. Niillä joiden TSH oli yli 2.5, riski oli yli 11%. Niillä joiden TSH oli välillä 0.7-2.5, riski oli 5%. Tutkimus ei ollut kuitenkaan kovin suuri, perätilasynnytyksiä tapahtui yhteensä 58.]
Alfthan ja Välimäki: Saavatko suomalaiset riittävästi jodia? "Vaikka jodin keskimääräinen laskennallinen saanti ja virtsaan erittyvä määrä ovat suosituksen (150 µg päivässä) mukaisia, meillä on väestöryhmiä, jotka saavat liian vähän jodia. FINRISKI-tutkimuksessa vuonna 2002 jodin eritys vuorokausivirtsaan oli 25 %:lla alle 100 µg/vrk (noin 67 µg/l) ja 4 %:lla alle 50 µg/vrk (noin 33 µg/l). Osalla suomalaisista joditilanne alkaa siis lähennellä jodiprofylaksiaa edeltävää saantia. Jodin liikasaanniksi tulkittavaa eritystä todettiin alle prosentilla. Tämä voisi aiheuttaa kilpirauhasen toimintahäiriöitä. [...] Koko väestön kattavien suolan joditusohjelmien puuttumisen seurauksena struuman esiintyvyys on - ehkä yllättäen - Euroopassa suurempi kuin muualla maailmassa: 10 - 15 %:lla eurooppalaisista on struuma (Delange 2002). Kouluikäisistä eurooppalaisista lapsista puolella jodin eritys virtsaan on riittämätöntä (alle 100 µg/l). Yhdysvalloissa näiden lasten osuus on 10 % (Andersson ym. 2010)."
Lallès JP. Intestinal alkaline phosphatase: multiple biological roles in maintenance of intestinal homeostasis and modulation by diet. "In conclusion, IAP has a pivotal role in intestinal homeostasis and its activity could be increased through the diet. This is especially true in pathological situations (e.g., inflammatory bowel diseases) in which the involvement of commensal bacteria is suspected and when intestinal AP is too low to detoxify a sufficient amount of bacterial lipopolysaccharide."
Ackay et al. T4 plus T3 treatment in children with hypothyroidism and inappropriately elevated thyroid-stimulating hormone despite euthyroidism on T4 treatment. "LDL-cholesterol decreased and ALP increased in the euthyrotropinemic state. [...] Our data strongly suggest that decreased negative feedback due to lower T3 levels at the pituitary level is the main reason for persistent hyperthyrotropinemia."
2011:
Slater S: The discovery of thyroid replacement therapy. Part 1: In the beginning
Slater S: The discovery of thyroid replacement therapy. Part 2: The critical 19th century
Slater S: The discovery of thyroid replacement therapy. Part 3: A complete transformation
2012:
Pagadala et al. Prevalence of hypothyroidism in nonalcoholic fatty liver disease. "Subjects with hypothyroidism were 2.1 (95% CI 1.1-3.9, P = 0.02) and 3.8 (95% CI 2-6.9, P < 0.001) times more likely to have NAFLD and NASH, respectively."
Farhangi et al. The effect of vitamin A supplementation on thyroid function in premenopausal women. [
25 000 IU:n päivittäinen A-vitamiinilisä -> aika reilusti nousseet T3 arvot ja alempi T4 ja TSH... Hieno tulos, mutta yllättäen myös plaseboryhmässä muuttui arvot hieman samansuuntaisesti ja toinen tutkimusartikkeli samasta porukasta näyttää että myös plaseboryhmällä mutta erityisesti normaalipainoisilla A-vitamiinia saaneilla muuttui kolesteroliarvotkin aika paljon, eikä kaikin puolin "hyvään suuntaan".]
McDermott MT: Does combination T4 and T3 therapy make sense? "One randomized controlled trial found that patients with the D2 Thr92Ala polymorphism had more baseline symptoms than those with the wild type D2 and experienced significantly greater symptomatic improvement in response to combined levothyroxine and liothyronine therapy."
Ito et al. TSH-suppressive doses of levothyroxine are required to achieve preoperative native serum triiodothyronine levels in patients who have undergone total thyroidectomy.
2013:
Shab-Bidar et al. Dietary intakes of zinc and copper and cardiovascular risk factors in Tehranian adults: Tehran Lipid and Glucose Study "Comparing the highest versus the lowest intake categories of dietary copper, the multivariable adjusted odds ratios for HDL-C, fasting blood glucose(FBG), TG and MetS were 1.75 (1.43–2.25)(P for trend = 0.003), 0.90 (0.76–1.23)(P for trend = 0.017), 0.11(0.08–0.21) (P for trend = 0.042) and 0.19 (0.15–0.38)(P for trend = 0.023), respectively."
Martucci et al. Overweight/obese women with primary acquired hypothyroidism in appropriate levothyroxine replacement therapy are characterized by impaired whole body energy metabolism "
TSH [...] and body composition [...] were not different between groups. REE was reduced in hypothyroid women when compared to the control group in absolute terms (1347±171 vs 1447±154 kcal [...] This study demonstrates that middle-aged, overweight/obese hypothyroid women in L-T4 replacement therapy, in spite of achieving an optimal serum TSH level, are characterized by altered whole body energy metabolism and substrate disposal supporting the view that additional interventions may be necessary to fully revert the entire set of hypothyroidism-related metabolic alterations."
Hoermann et al. Is pituitary TSH an adequate measure of thyroid hormone-controlled homoeostasis during thyroxine treatment? "Hence, the results indicate that the observed disjoint between the thyroid/pituitary FT4–TSH feedback mechanism and T3 production noted in hypothyroidism (whether inadequately or untreated) is not fully restored even when sufficient T4 is given to regain an apparently euthyroid state. In several cases, this results in a classification mismatch, for example placing ∼10% of patients on moderate T4 doses that are judged euthyroid according to their TSH measurements below the FT3 reference range. Higher L-T4 doses maintained FT3 within its reference limits, though frequently only in conjunction with suppressed TSH."
Lisämateriaali II: Lainauksia lääkäri Mark Starrin kirjasta Type 2 Hypothyroidism: The Epidemic
Starr ei käsittääkseni ole julkaissut tietoa potilastyöstään tieteellisissä julkaisuissa, mutta koska hänen kirjassaan on joitakin kiinnostavia pätkiä, lisäilen joitakin niistä tänne omaan osioon:
"In 1998, I recruited a Ph.D. exercise physiologist to perform basal metabolic rate testing for my pain patients. The doctor was very conscientious and tried to make certain the patients were relaxed and proper procedures followed. He performed basal metabolism tests on 50 consecutive pain patients. All of these patients had normal thyroid blood tests.
My 50 patients' metabolism averaged 15% below normal. A significant number of their metabolic rates were in the 30 - 40% below-normal range. Several tests were above average as well. When a basal metabolism test was previously used to aid doctors in making the diagnosis of hypothyroidism, a test result of 10% less than normal or lower was considered strongly indicative of the illness."
"Only one patient has developed diabetes while under my care. [...] No other patients have been diagnosed with diabetes while under my care. In addition, none of the many diabetic patients under my care have developed any of the common problems that afflict diabetics such as chronic renal failure, blindness, heart attacks, gangrene, or peripheral neuropathies. Dr. Eaton's research remains just as valid as when it was first published in 1954."
Lisämateriaali III: Lainauksia William Kountzin kirjasta Thyroid Function and its Possible Role in Vascular Degeneration
"Other observers as well have found that degenerative changes, which may result in debilitation of an individual, may cause a rise in the rate of oxygen consumption. This rise is not believed to be due to increased glandular activity but rather to an increase in the physiological strain that disease associated with degeneration imposes upon the organism."
Lisämateriaali IV: Artikkeleita ja blogikirjoituksia kilpirauhasaiheeseen liittyen
Tässä on muutamia kirjoituksia joissa hieman sivutaan tämän artikkelin aihetta ja jotka ovat pääosin muutenkin ihan viihdyttävää luettavaa:
Päivi Mäkeläinen (yleislääketieteen erikoislääkäri) - Kilpirauhanen, toiminta, häiriöt, testit. (pdf)
Funktionaalisen lääketieteen yhdistys (FLY) - Lausunto kilpirauhasen vajaatoiminnan tutkimisesta ja hoitamisesta (julkaistu 19.10.2012)
Luontaisnetti - Kakkostyypin kilpirauhasen vajaatoiminta (kirj. Marjo Sukeva)
Kaisa Jaakkola - Kaisan kilpirauhasseikkailu osa 1: diagnoosi, masennus ja toivoa uuteen alkuun
Kaisa Jaakkola - Kaisan kilpirauhasseikkailu osa 2: RT3-clearing ja paluu innostuneeksi itseksi
Hankala potilas vai hankala sairaus - Yle:isiä väärinkäsityksiä kilpirauhasen vajaatoiminnasta
Hankala potilas vai hankala sairaus - Kiista kilpirauhashoidoista: T3, rT3 ja Valvira
Hankala potilas vai hankala sairaus - T3-kilpirauhashormoni aiheuttaa suumätää
Tough Life - Oireita
Thyroid-Info.com - An Interview With Dr. Raymond Peat - A Renowned Nutritional Counselor Offers His Thoughts About Thyroid Disease
The New York Times - What Is Your Temperature? Rethinking 98.6
The Daily Lipid - The Central Role of Thyroid Hormone in Governing LDL Receptor Activity and the Risk of Heart Disease
Ray Peat - Thyroid: Therapies, Confusion, and Fraud
Ray Peat - TSH, temperature, pulse rate, and other indicators in hypothyroidism
180 Degree Health - Broda Barnes
180 Degree Health - Ray Peat - Broda Barnes
The Skinny White Buddha - Jacques Hertoghe and Hypothyroid
The Skinny White Buddha - Hypothyroid: The Unsuspected Illness
The Skinny White Buddha - Heart Disease and Blood Lipids
Perfect Health Diet - Iodine and Hashimoto’s Thyroiditis, Part 2
Perfect Health Diet - High LDL on Paleo Revisited: Low Carb & the Thyroid
Perfect Health Diet - Micronutrient Deficiencies: An Underappreciated Cause of Hypothyroidism
Functional Performance Systems - Thyroid Status and Cardiovascular Disease
Functional Performance Systems - The Cholesterol and Thyroid Connection
Thyroid Patient Advocacy - Why does the Thyroid Stimulating Hormone (TSH) reference range in the UK remain the widest in the world?
