sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Miten edistää omaa sosiaalista elämää?

"Kasvatustieteiden tohtorin Niina Junttilan mukaan jopa 20 prosenttia Suomessa asuvista lapsista ja nuorista kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Lähes puolella heistä yksinäisyys jatkuu vuodesta toiseen."

1. Johdanto

Tämä artikkeli on lohkaistu laajemmasta kirjoituksestani Sosiaalinen elämä, yksinäisyys, ihmiskosketus ja terveys. Tekstin tarkoitus on tarjota ihmisille käytännöllisiä vinkkejä oman sosiaalisen elämän kohentamiseen.



2. Sosiaalisten taitojen kehittäminen

Pelkkä ihmisten asettaminen samaan paikkaan ei tule ratkaisemaan yksinäisyysongelmaa. Ystävyys tarvitsee toimiakseen myös toistuvia mielekkäitä kohtaamisia, joiden motivoimina osapuolilla on halua viettää yhteistä aikaa aina uudelleen. Hyvät kohtaamiset toimivat ihmisten välillä kuin liima, joka kiinnittää heidät kavereiksi tai ystäviksi. Tämän vuoksi yksinäisyyden ratkaisemisessa tulisi panostaa tavalla tai toisella myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Omien sosiaalisten taitojen aktiivinen kehittäminen on ajankohtainen ja monissa tapauksissa erittäin tehokas keino korjata oman sosiaalisen elämän puutteita. Kyse on siis siitä, että otetaan tietoiseksi tavoitteeksi kehittää omaa taitoa olla muiden ihmisten seurassa siten, että lopputulos olisi kaikille mukava.

Aloin kehittää sosiaalisia taitojani noin neljä vuotta sitten. Viime aikoina olen saanut kuulla monilta kavereiltani palautetta, jonka mukaan minua 'tuskin voi tunnistaa samaksi henkilöksi' kuin ennen, sillä ulosantini on muuttunut näiden vuosien aikana 'yhdestä ääripäästä toiseen ääripäähän', eli siis huomattavasti entistä sujuvammaksi ja mukavammaksiUskon että tällaiseen positiiviseen kehitykseen pystyy moni, kunhan kehitykselle antaa mahdollisuuden ja reilusti aikaa.

Sosiaalisten taitojen kehittäminen ei ole hyödyllistä vain yksinäisille, vaan hyöty ulottuu hyvin myös muihin ihmissuhteisiin, parisuhde-elämään ja työelämäänkin. Sosiaaliset taidot eivät ole hyödyksi ainoastaan oppijalleen, vaan voivat tuottaa iloa myös niille ihmisille joita tämä kohtaa.

Tässä on keskeiset askeleet oman sosiaalisen elämän parantamiseen:




Askel #1: Pohdi tilannettasi

Monet ihmiset oppivat sosiaalisesti taitaviksi ja kiinnostaviksi yksinkertaisesti jakamalla ongelmansa osiin ja etsimällä niihin ratkaisuja:
  • Mitä voin tehdä tullakseni kiinnostavammaksi?
  • Miten pääsen eroon ujoudestani?
  • Missä paikoissa voin tutustua uusiin ihmisiin?
  • Miten voisin nauttia juhlista enemmän?
  • Miten voisin ilmaista itseäni paremmin?
  • Miten voisin jatkaa suhdetta tutustumisen jälkeenkin?
  • jne...
On hyvä huomata, että nämä sosiaaliseen elämään liittyvät asiat koskettavat itse asiassa kaikkia ihmisiä. Täten voit käsitellä näitä teemoja vaikka arkisissa keskusteluissasi tuttaviesi kanssa. Ihmiset ovat usein yllättävänkin kiinnostuneita keskustelemaan ihmissuhteista, vaikka moni ei näihin aiheisiin oma-aloitteisesti siirrykään.




Askel #2: Lue aiheesta

Internetistä on nykyisin saatavilla paljon tasokasta pohdintaa liittyen sosiaalisen elämän kehittämiseen. Alla mainittakoon joitakin esimerkkejä:
  • Jäänmurtajat Oy tuottaa kursseja, luentoja ja blogiartikkeleita liittyen ihmissuhdetaitojen kehittämiseen.
  • Alaks olee? -blogissa on paljon materiaalia uusiin ihmisiin tutustumisesta.
  • Elä Paremmin -blogissa on lukuisia artikkeleita ihmissuhteista.
  • Pupulandian kirjoituksessa on hyviä pohdintoja uusiin ihmisiin tutustumisesta.
  • Dr. NerdLove kirjoittaa samoista aiheista erinomaisesti englanniksi
Ystäväni Jevgeni Särki on julkaissut e-kirjan nimeltä Eroon ujoudesta. Seurasin kirjan kirjoitusprosessia läheltä ja voin sanoa että olen ollut hämmästynyt kirjan korkeasta laadusta. Suosittelen!

Karla Niemisen kirja Olet hyvä tyyppi on myös hyvää luettavaa tällä saralla. Kirjoittaja on siis Jäänmurtajat-firman perustaja.

Kaksi suosituksen arvoista kirjaa ihmissuhdetaitojen kehittämisestä.

Olen myös itse kirjoittanut ystäväni Ollin kanssa artikkelin 18 kirjaa ihmissuhteista: Miten kehittää sosiaalisia taitoja?, joka perehdyttää jonkin verran aiheeseen liittyvään self help -kirjallisuuteen. Olen myös koonnut ajatuksia herättäviä lainauksia liittyen ihmissuhteisiin.

Tämän lisäksi Podcast-maailmassa Art of Charm, Rohkea elämä ja Näin olet hyvä tyyppi tarjoaa paljon hyviä kuunneltavia jaksoja liittyen sosiaalisiin taitoihin. Olen ollut itsekin vieraana kahdessa jälkimmäisessä podcastissa.




Askel #3: Altistu uusille tilanteille

Pelkkä pohdinta ja asioiden lukeminen ei riitä sosiaalisten kykyjen kehittämisessä, vaan pohdittuja ideoita täytyy lisäksi testata ja arvioida käytännössä. Yksinäisyys katoaa vasta hyvien kohtaamisten myötä.

Täten etenkin yksinäisen on syytä tarkkailla millaisia tapahtumia, harrastuksia, kerhoja, vapaaehtoishommia ja yhteisöjä on tarjolla, ja käydä kokeilemassa eri vaihtoehtoja. Käymällä läpi paljon erilaisia ryhmiä, todennäköisyys kohdata aivan erityisen miellyttäviä ihmisiä kasvaa huomattavasti.

Tässä on vielä pari linkkiä aiheeseen liittyen:
Facebookista löytää myös ystäviä-hakusanalla hyvin monia uusien ystävien löytämiseen tarkoitettuja ryhmiä. Näitä ryhmiä on lueteltu Sosiaalinen elämä -kirjoitukseni alla (Liite 7).

Minun omaa sosiaalista elämääni rikastuttaneita yhteisöjä ja harrasteita viime vuosina ovat olleet muun muassa operettikuoroopiskelijajärjestöhaasteryhmät, poliittiset ryhmät, kaverin kunnallisvaalikampanjan tukitiimi, asukastoimikunta, improvisaatioryhmä, lavatanssikurssi, karaoke ja katusoittelu kavereiden kanssa.




Askel #4: Valtsun vinkkikokoelma ihmissuhteisiin

(1) Ole aktiivinen ja havaitse mahdollisuudet.
  • Viimeisten neljän vuoden aikana olisin missannut 80% läheisistä ystäväsuhteistani, jos en olisi itse ollut tutustumisessa aloitteellinen osapuoli, joka menee tutustumaan toiseen. Romanttisista jutuista yli 90% olisi jäänyt alkamatta. Kaikki suhteeni olisivat myös jääneet heikkolaatuisemmiksi, mikäli en olisi kehittänyt sosiaalisia taitojani.
  • Meidän kulttuurimme ihmiset ovat keskimäärin passiivisia ja ujoja. Älä odota että joku osoittaa kiinnostusta sinuun, vaan ole aloitteellinen itse niin tutustumisessa kuin ihmissuhteidesi laadun parantamisessa.

(2) Älä keskity liikaa itseesi; suuntaa huomiosi muihin
  • Monilla ihmisillä on tapana keskittää sosiaalisissa tilanteissa huomionsa omaan itseensä, omaan ulkonäköön, omaan olotilaan, omiin mielipiteisiin sekä siihen, miten he itse voivat hyötyä muista ihmisistä.
  • Liika itseensä uppoutuminen kuitenkin helposti lamauttaa, eristää ja synnyttää epäluottamusta. Tällöin ihmiset huomaavat, että et ole tilanteessa heidän kanssa vuorovaikuttamista varten. Tämän vuoksi neuvoisin olemaan enemmän läsnä muille, ja unohtamaan välillä itsensä.
  • Keskustelun yhteydessä katsekontakti, lähietäisyydeltä juttelu ja puhuminen asia-aiheista tai toisesta keskustelun osapuolesta auttavat suuntaamaan huomiota pois itsestä. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö myös itsestä puhuminen tai omat tarinat olisi sallittuja.

(3) Saat mitä annat: toimi esimerkkinä luottamuksessa
  • Jos olet ihmisille rento, hekin rentoutuvat. Jos olet rehellinen, hekin käyttäytyvät rehellisesti. Jos olet vapautunut, hekin vapautuvat. Näin ainakin karkeasti ottaen. Muista siis hymyillä ensimmäisenä ja asennoitua muihin ikään kuin he olisivat vanhoja tuttujasi - tällöin samanlainen käytös muuttuu heille paljon helpommaksi.
  • Tämä lienee omalla kohdallani tärkeimpiä syitä, miksi nykyään niin monet tutustumiset kääntyvät nopeastikin erittäin positiivisiksi.
  • Elä Paremmin -blogissa on erinomainen kirjoitus luottamisesta.

(4) Puhu siitä, mistä välität.
  • Erään sanonnan mukaan yksinäisyys ei johdu ympärillä olevien ihmisten vähyydestä, vaan siitä, ettei kykene kommunikoimaan ihmisille niitä asioita, jotka kokee tärkeiksi.
  • Mitä kattavammin pystyt viestimään ajatuksiasi ja sinulle tärkeitä asioita muille ihmisille, sen enemmän tulet nauttimaan ihmissuhteistasi. Pyri siis rehellisyyteen ja omana itsenäsi olemiseen. Puhu siitä, mikä on mielen päällä ja tuntuu tärkeältä, ainakin jos se sopii sosiaaliseen tilanteeseen.
  • Yö-yhtyeen laulussa Erakko mainitaan tämä runollisesti: "Erakoksi muuttuu moni silloin, kun ajatukset pitää omanaan. Moni osaa jakaa muille salaisuuden - sen salaisuuden, jolla portit avataan"

(5) Negatiivisuus tarttuu: kohtuullista kiusallisia eleitäsi
  • Nykyajan kaupunkiympäristön ihmissuhteet muistuttavat vapaita markkinoita, ja kun ihmisillä on valinnanvapaus valita seuransa, he yleensä suosivat positiivisempia ihmisiä ylitse negatiivisten.
  • Erityisesti kiusalliset tunnetilat tarttuvat helposti muihin. Tunnista siis ilmaisemasi alistuvuus, ylivarovaisuus, sulkeutuneisuus, arvaamattomuus, epävarmuus, kiusallisuus, jäykkyys, takakireys, tylyys, pakonomaisuus, kielteisyys, tuomitsevuus, epäkohteliaisuus, epätoivoisuus ja perusteeton anteeksipyyteleväisyys. Näitä voi olla hyvä oppia vähentämään ajan kanssa.

(6) Huolettomuus tarttuu: opi ilmaisemaan positiivisuutta
  • Hymyily, ryhdikkyys, vapautuneisuus sekä sopiva määrä varomattomuutta, kepeyttä, leikkisyyttä, varmuutta, positiivisuutta ja innostuneisuutta voivat tarttua erittäin hyvällä tavalla toiseen ihmiseen. Tämäkin voi olla pitkän aikavälin tavoite, josta ei kannata ottaa liikaa paineita.

(7) Ehdota. Älä pyydä.
  • Ihmisiltä ei kannata pyydellä seuraa esimerkiksi sanomalla "Moi! Voisitko hengata mun kaa ke/to?"
  • Nykyään kannattaa pelata kiinnostavilla, positiivisilla ja rennoilla tarjouksilla: "Moi! Ajattelin katsoa leffan x tämän viikon ke/to. Tuu mukaan kattoo, ois siistii nähä sua :)"
  • Miksi näin? Ihmiset ajattelevat aina myös itseään ja omaa mukavuuttaan. Tuskinpa saat toiselta ihmiseltä seuraa, jos tämä ei koe hyötyvänsä seurastasi jollakin tasolla, esimerkiksi kokemalla positiivisia tunteita seurassasi. Hyvä ihmissuhde ei synny velvollisuudesta vaan siitä, että molemmat tykkäävät yhdessäolosta.

(8) Sovi tapaamiset monta päivää etukäteen.
  • Minua lähestytään välillä kysymyksillä "voidaanko nähdä tänään" tai "haluaisitko nähdä huomenna aamulla". Monet ihmiset ovat kuitenkin kiireisiä, joten usein tapaamiset täytyy sopia useammankin päivän päähän.

(9) Ilmaise itseäsi selkeällä tavalla.
  • Viisaat ovat sanoneet, ettei sosiaalisissa tilanteissa ole niin paljoa merkitystä sillä, mitä tarkalleen ottaen sanot. Toisen ihmisen näkökulmasta sanojakin tärkeämmässä asemassa ovat tarkoitusperäsi, motiivisi ja tunneilmaisusi. Jos nämä jäävät epäselviksi eikä toinen ihminen ymmärrä, miksi käyttäydyt kuten käyttäydyt, seuraa usein vaivaannusta ja epäluottamusta.
  • Tiedosta ihmisten välisen vuorovaikutuksen hienovaraiset puolet: kehonkieli, ilmeet, tunneilmaisu, puheilmaisu, normit ja katsekontakti. Näiden taitojen oppiminen ei ole suoraviivaista, mutta oppimalla niissä sujuvammaksi tulet sekä mielenkiintoisemmaksi että turvallisemman tuntuiseksi muille.
  • Katsekontaktiin liittyen kannattaa katsoa tämä oivaltava YouTube-video.

(10) Ota vaikutteita.
  • Kohdatessasi ihmisiä joista pidät tavallista enemmän, mieti miksi koet juuri heidät miellyttävinä tai vetovoimaisina. Katso kuinka nämä ihmiset käyttäytyvät, ja yritä oppia heiltä parhaasi mukaan.
  • Myös eräät YouTube-kanavat kuten esimerkiksi Charisma on Command ovat analysoineet karismaattisina pidettyjen julkisuuden henkilöiden käytöstä.

(11) Sijoita onnellisuuteen.
  • Mielenrauha, positiivisuus, itsetunto ja energisyys ovat asioita, joiden saavuttaminen omassa elämässä näkyy ulospäin ja tekevät sinusta sosiaalisesti miellyttävämmän ihmisen.
  • Kaikilla on omat keinot parantaa henkistä hyvinvointiaan. Minun kohdallani tärkeitä keinoja ovat mm. uni, ulkoilu, ihmiskosketus, ruokavalio, hyvä pukeutuminen, kodin siisteydestä huolehtiminen, huonekasvit, rennon musiikin kuuntelu, altruistiset teot ja säännöllinen hidastaminen.

(12) Puhu samaistuttavista aiheista.
  • Monilla ihmisillä ei ole juuri lainkaan sellaisia kavereita, joiden kanssa voisi keskustella mielekkäästi esimerkiksi ihmissuhteista, tunteista tai seksuaalisuudesta. Nämä aiheet kiinnostavat lähes jokaista, mutta ihmiset ovat usein ujoja pohtimaan niitä yhdessä. Mikäli pystyt puhumaan avoimesti näistä aiheista, saatat saada uusia ystäviä pelkästään sillä.
  • Nämä mainitut puheenaiheet herättävät sen verran tunteita, että niiden suhteen tilannetaju ja hienovaraisuus ovat ehdottomasti plussaa.

(13) Perehdy erilaisiin aiheisiin.
  • Käy joogatunnilla. Kuuntele kymmenen räppilevyä. Käy yökerhossa. Lue romaani. Kokeile kiipeilyä. Mene katsomaan jokin suosittu musikaali.
  • Tutustumalla uusiin ja erilaisiin aiheisiin saat enemmän tarttumapintaa erilaisten ihmisten kanssa. Saatat löytää uusista aiheista myös uusia intohimon kohteita.
  • Itse esimerkiksi koin ennen valtavan kuilun minun ja rap-musiikista kiinnostuneiden välillä, koska inhosin kyseistä musiikkityyliä radiohittien perusteella. Päätin kuitenkin kokeilun vuoksi kuunnella noin 20-30 kotimaista rap-levyä ihan tutustumisen iloksi. Sain uuden keskustelunaiheen, pari uutta lempiartistia ja lisäksi ymmärrän nyt monien ihmisten musiikkimieltymyksiä paremmin.

(14) Suhtaudu asiallisesti niihinkin, jotka ovat erilaisia kuin sinä tai sinun ryhmäsi.
  • Ihmisillä on usein taipumus jakautua leireihin, joissa saatetaan katsoa alaspäin erilaisen maailmankuvan tai esteettisen maun omaavia ihmisiä. Tällainen leiriytyminen ei ole kuitenkaan tarpeellista, vaan se synnyttää lähinnä turhaa negatiivisuutta. Meillä kaikilla on potentiaalia tulla toimeen ja käyttäytyä asiallisesti toisen kanssa silloinkin, jos itsellä ei ole juurikaan kiinnostusta jakaa toisen maailmankuvaa tai kiinnostuksia.
  • Esimerkkejä: Kristitty voi tulla hyvin toimeen ateistien kanssa. Hevari voi tulla hyvin toimeen räppärien kanssa. Tietokonenörtti voi tulla hyvin toimeen atleettien kanssa.

(15) Epätoivoisuudesta: seiso omilla jaloillasi.
  • Mikäli olet yksinäinen tai huonovointinen, saatat jopa tahtomattasi antaa ihmisille signaaleja siitä, että haluaisit heidän ottavan jonkinlaisen vastuun sinusta tai hyvinvoinnistasi. Epätoivoisuus eli liika tarvitsevuus kuitenkin valitettavasti näyttää usein karkottavan kavereita ympäriltä.
  • Luultavasti ongelma on se, että monet ihmiset tulkitsevat epätoivoisen käytöksen siten, että heidän oma vapautensa käyttäytyä täysin vapaasti on uhattuna: He kokevat että heidän on ikään kuin pakko samaistua seurassasi kielteiseen ja jäykkään muottiin, tai että yrität pakottaa heidät pitämään sinulle seuraa. Tämä on monille henkisesti raskasta, ja vaihtoehtona useimmilla on myös vapaampi hengailu muiden positiivisempien ihmisten kanssa.
  • Mikäli huomaat olevasi tällainen “epätoivoinen” kaveri, kannattaa tehdä selväksi itsellesi ja muille, että vain sinä itse olet vastuussa itsestäsi. Kun hengailet ihmisten kanssa, anna tilaa myös huumorille ja vapautuneelle, rennolle käytökselle. Jos kaipaat toiselta ihmiseltä seuraa, ymmärrä että sen täytyy aina olla toiselle osapuolelle vapaaehtoista, jotta tämän kokemus omasta vapaudestaan säilyy.

(16) Ohjaa keskustelun viitekehystä mielekkääseen suuntaan.
  • Sosiaaliset tilanteet rakentuvat subjektiiviselle pohjalle. Tärkeintä ei ole se, mitä tapahtuu, vaan miten ihmiset tulkitsevat tilanteita mielessään.
  • Sinulla on jatkuvasti mahdollisuuksia ohjata sitä, mihin suuntaan ihmisten huomio kohdistuu ja miten ihmisten tulkinnat eri tilanteista ja asioista rakentuvat. Tästä käytetään sosiaalitieteissä termiä framing, suomeksi tulkintakehyksen rakentaminen eli kehystäminen.
  • Oppikirjamääritelmän mukaan: "Kehystäminen on joidenkin puolien valitsemista havaitusta todellisuudesta ja niiden tekemistä muita näkyvämmäksi viestivässä tekstissä, niin että suositaan ja edistetään tiettyä ongelmanmäärittelyä, kausaalista tulkintaa, moraalista arviota ja/tai toimintasuoritusta".
  • Käytännön esimerkkinä äärimmäisestä kehystämisestä otetaan vaikkapa Donald Trumpin tapa kuvailla Pakistania täydellisen positiivisessa valossa, vaikka hän on ennen kirjoittanut samasta maasta kielteiseen sävyyn: "Pääministerin vierailukutsusta Pakistaniin Trump sanoi, että tulisi mielellään fantastiseen maahan, fantastisten ihmisten fantastiseen paikkaan. Kertokaa pakistanilaisille, että he ovat mahtavia ja kaikki tuntemani pakistanilaiset ovat poikkeuksellisia ihmisiä".
  • Jos itse tulkitset todellisuutta positiivisesta näkökulmasta, tuomalla esiin miellyttäviä asioita ja liittäen ilmaisuusi myönteisiä tunnetiloja, saattaa tästä sinun tulkinnastasi tulla myös osa toisen ihmisen subjektiivista todellisuutta.

    (17) Kosketa.
    • Fyysinen kosketus voi olla erittäin tehokas apu ihmissuhteiden syventämiseen. Se voi tuoda hyvää oloa, rauhoittaa ja yhdistää ihmisiä. Selvitä, ketkä tuttavasi pitävät kosketuksestasi esimerkiksi kättelyn, halaamisen, silittelyn, hartiahieronnan tai vaikkapa kevyen nojaamisen muodossa.
    • Ole kuitenkin tarkkana. Kosketuksesi voi tuntua ihmisistä epämukavalta, mikäli se tapahtuu toisen tahtomatta ja varsinkin silloin, jos et huomaa tai huomioi sitä, ettei toinen tykkää. Yleensä kosketusta on syytä jatkaa ainoastaan silloin, jos toinen selvästi näyttää pitävän siitä.
    • Kosketukseen on syytä liittää positiivisia eleitä, ja koskettaessa on syytä välttää negatiivisia ilmeitä ja eleitä. Kirjasta Yksinäisten Suomi (2016): "Ystävälliset kasvot vahvistavat [kosketuksen] miellyttävää kokemusta, kun taas nyrpeät, kulmakarvat kurtussa olevat kasvot vähentävät mielihyvää. Kosketuksen ja kasvojen ilmeen välinen yhteensopivuus tai ristiriita tunnistetaan herkästi."
    • Myös keskustelun tunnepitoisia hetkiä ("onpa siistiä!") voi korostaa koskettamalla toista esimerkiksi olkavarteen. Kämmenselkä on rentoon kosketukseen parempi käden osa kuin vaikkapa sormet. Kannattaa sekin huomioida, että kosketus on paljon luontevampaa, jos seisot/istut aivan lähietäisyydellä toisesta. On melko kiusallista kurottaa kädellä kaukaa, jotta yltäisi koskettamaan toista.

    (18) Romanttiset suhteet ja parinvalinta: ajatuksia
    • Monilla on huolia romanttisen seuran löytämisen suhteen. Tässä on joitakin ajatuksiani aiheesta.
    • Romanttisissa suhteissa tarvitaan pääosin aivan samoja taitoja kuin kaverisuhteissakin (keskustelutaidot, avoimuus, luotettavuus, edustavuus, hygienia, itsenäisyys). Lisäksi tärkeitä ovat aloitteellisuus ja pieni määrä seksuaalista jännitettä.
    • Aloitteellisuus tarkoittaa kykyä viedä suhdetta eteenpäin. Monet eivät osaa kertoa kiinnostuksestaan ihastuksilleen, vaan jäävät kevyen flirttailun tasoille kuukausiksi. Hyvin usein homma menisi eteenpäin sillä, että 15-60 minuutin mielekkään tutustumisen jälkeen toteaisi kiinnostavalle henkilölle: "oot viehättävä, oisko sulla halua mennä mun kanssa treffeille? :)"
    • Jännitteeseen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Hieman vihjaileva pukeutuminen, puhe, katsekontakti tai kosketus voivat lisätä jännitettä. Samoin kiusoittelulla ja leikkitappeluilla voi olla paikkansa. Sen sijaan epätoivoisuus, negatiiviset tunteet, alistuvuus, ylivarovaisuus ja hätäily voivat tappaa jännitteen.
    • Miehille on tarjolla joitakin kelpoja opaskirjoja liittyen romanttisiin suhteisiin (ModelsNew Game+Mode One).

    (19) Romanttiset suhteet ja parinvalinta: torjunnat
    • Entäs kun kiinnostava ihminen ei tykkääkään sinusta?
    • Torjuntoja tulee kaikille ja ne on järkevintä hyväksyä tämän kaavion mukaisesti. Jos kerrot kiinnostuksestasi suoraan, osa ihmisistä kiinnostuu selkeästi ja heti. Nämä ovat yleensä valtavan paljon kivempaa seuraa kuin epäselvemmät tapaukset.
    • Kaikki ehkä- ja ei-tapaukset kannattaa jättää toistaiseksi rauhaan. Osa heistä saattaa muuttaa mielensä myöhemmässä elämänvaiheessa, jolloin he ottavat itse yhteyttä. Eräs parisuhteeni alkoi siten, että kerroin naiselle kiinnostuksestani ja hän torjui minut. Pari kuukautta myöhemmin hän teki kuitenkin selkeän aloitteen minulle. Hänen elämäntilanteensa oli muuttunut, ja hän tiesi että olisin myöntyväinen hänen aloitteeseensa.
    • Miksei ei kannata suuttua torjunnasta, tai yrittää muuttaa sinua torjuneen mieltä? Sen vuoksi, ettei tykkääminen ole neuvoteltavissa oleva tietoinen päätös. Ajattele tilanne, jossa ihana naapurisi tarjoaa sinulle puolukkahilloa, mutta et voi sietää puolukoiden makua. Tietoisesti haluaisit ehkä syödä hillon kohteliaisuudesta, mutta se ei vain tuntuisi yhtään mukavalta. Romanttinen torjunta toimii usein samalla periaatteella, eli saatat olla hyvä tyyppi, mutta aivokemian tasolla toinen ei voi kokea saavansa sinusta sitä tarvittavaa mielihyvää. Silloin eivät vakuuttelut tai suostuttelut auta.
    • Vaikka saisit 30 torjuntaa peräkkäin, saattaa seuraava ihminen pitää sinusta valtavasti. Ihmisten mieltymykset ovat äärimmäisen vaihtelevia: on normaalia että sama ihminen on yhden mielestä ällöttävä ja toisen mielestä täydellinen.

    (20) Pukeutuminen ja hygienia
    • Ulkoisella olemuksella on useimmissa sosiaalisissa piireissä väliä. Täten pukeutumalla taidokkaasti voit saada paljon enemmän positiivista huomiota ihmisiltä.
    • Yleisiä tyylivirheitä ovat liian suurikokoiset vaatteet tai värien huono yhteensopivuus. Miehillä parta on yleensä tyylikkäin silloin, kun se on hyvin selvärajainen ja korostaa leuan muotoa.
    • Mikäli et käytä hajusteita (deodorantit, partavedet, hajuvedet), kannattaa ehdottomasti tutustua niihin ja löytää itselle mieluisia tuotteita. Kun aloin itse käyttää partavettä, aloin pian saada naisihmisiltä tuoksut ihanalle -tyylisiä kommentteja.

    (21) Älä ole täydellinen.
    • Ihmissuhteissa edustavuus ja sosiaaliset taidot ovat erittäin hyödyllisiä ominaisuuksia, mutta niiden jatkuva ylläpito voi olla raskasta. Kannattaa ottaa rennosti ja välillä ilmentää myös epätäydellisiä puoliaan.
    • Erään sanonnan mukaan ihmiset kiinnostuvat toistensa rosoisista kulmista. Monet julkisuuden henkilöt muusikoista presidentteihinkin saavat viehätysvoimaansa osittain juuri siksi, että he eivät edes yritä olla täydellisiä, vaan tuovat kiinnostavalla tavalla esille myös epätäydelliset puolensa.


    Osallistuin syksyllä 2016 Yle A2:n Yksinäisyys-iltaan. Pyrin siellä nostamaan esille,
    että yksinäisyydestä voi päästä eroon kehittämällä omia vuorovaikutustaitojaan.

    torstai 6. huhtikuuta 2017

    Syventävien opintojen tutkielmani

    Lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden tulee tehdä tutkintonsa osana 20 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma.

    Aloitin oman tutkielmani ensimmäisen lukuvuoteni lopulla. Olin tuolloin erityisen kiinnostunut matala-asteisesta tulehduksesta ja ravinnon aiheuttamasta endotoksemiasta kroonisten sairauksien taustalla. Dosentti Pirkko Pussinen teki paljon tätä aihetta sivuavaa tutkimusta, joten päädyin aloittamaan työni hänen ohjauksessaan.

    Tutkielma kypsyi parin vuoden aikana noin 40-sivuiseksi yli sadalla lähdeviitteellä. Arvosanaksi tuli laudatur eli erinomainen.

    Alla on linkki ja tiivistelmä tutkielmaani:

    Seerumin lipopolysakkaridiaktiivisuus ja parodontiittibakteerien vasta-aineet sydäninfarktissa: tapaus-verrokkitutkimus

    Johdanto: Suun bakteeri-infektiot on yhdistetty kohorttitutkimuksissa kohonneeseen sepelvaltimotaudin riskiin. Yksi tutkituimmista bakteerien virulenssitekijöistä on lipopolysakkaridi (LPS), joka myös on yhdistetty tutkimusaineistoissa sepelvaltimotaudin patologiaan ja riskiin.
    Menetelmät: Työssä hyödynnetään valko-venäläistä tapaus-verrokki-aineistoa, joka  käsittää 115 sydäninfarktipotilasta ja 46 kontrollihenkilöä. Koehenkilöiltä tiedetään painoindeksi (BMI), C-reaktiivinen proteiini (CRP), verenpaine, maksaentsyymit, HDL-kolesteroli, LPS-aktiivisuus sekä IgA- ja IgG-luokan vasta-aineet bakteerilajeille Aggregatibacter actinomycetemcomitans sekä Porphyromonas gingivalis (Aa-IgA, Aa-IgG, Pg-IgA, Pg-IgG). Näitä tietoja analysoidaan käyttäen Mann-Whitney U -testiä, Spearmanin korrelaatiotestiä, χ²-testiä sekä logistista regressiomallia.
    Tulokset: Infarktipotilaiden BMI, CRP, LPS, Aa-IgA, Pg-IgA, maksaentsyymit ja HDL-kolesteroli poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi terveistä kontrolleista (p < 0,05). Näillä riskitekijöillä havaittiin lukuisia keskenäisiä korrelaatioita. LPS ja Pg-IgA yhdistyivät kohonneeseen sydäntautiriskiin iällä ja sukupuolella vakioidussa regressiomallissa. LPS:n kohdalla tilastollinen merkitsevyys kuitenkin menetettiin, kun malli vakioitiin edelleen painoindeksikategorialla.
    Pohdinta: Tässä tutkimuksessa havaittiin selviä yhteyksiä infektiomarkkereiden ja sydäninfarktin välillä. Tulevat tutkimukset toivottavasti valaisevat tarkemmin, millä tavoin suun infektiot ja systeemiset infektiot voivat altistaa sepelvaltimotaudille ja sydäninfarkteille.


    perjantai 27. tammikuuta 2017

    Antti Heikkilä -kritiikin täydentävät kappaleet

    Tässä kirjoituksen Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet jatko-osassa on hieman pohdintoja tämän artikkelin saamasta huomiosta ja palautteesta.


    1. Blogiliikenteen määrä

    Tämä artikkeli keräsi ensimmäisenä päivänä noin 10 000 sivulatausta, joten kansa koki tämän artikkelin selvästi kiinnostavaksi.

    Seuraavina päivinä artikkelia luettiin vielä muutamia tuhansia kertoja ja vuoden 2017 keväällä sivulatausten määrä oli lähes 120 000.





    2. Heikkilän reaktio ja muut bannit

    Heikkilän FB-sivulta taas sain kirjoitukseni julkaisupäivänä bannit, vaikka en edes ollut sivun tykkääjänä enkä ole kirjoittanut siellä muistaakseni ainoatakaan kommenttia. Tämä keskustelun estäminen on tärkeä syy, miksi alun perin kirjoitin tämän artikkelini.



    Lisäksi sain bannit ryhmästä Terveys tavoitteena, kun linkitin kirjoitukseni kyseiseen ryhmään. Syynä oli se, että ryhmän ylläpitäjä kannattaa Antti Heikkilän toimintaa ja ilmeisesti näkee kriittisen keskustelun trollauksena:





    3. Myönteisiä kommentteja

    Olen saanut artikkelistani todella paljon kehuja. Olen erityisesti yllättynyt, että monet karppausryhmien jäsenet ovat suhtautuneet myönteisesti kirjoituksiini.

    Tässä on joitakin otteita nimenomaan karppausaiheisten ryhmien kommenteista:
    (1) Todella hyvä kirjoitus ja nähnyt paljon vaivaa osoittaakseen epäkohdat Heikkilä tekee hyvää työtä, mutta ansaitsee tulla arvosteltavaksi, kun tekee itse virheitä. 
    (2) Pitkään sitä seuranneet ovat huomanneet saman. Se, että meuhkaa ja keulii pilaa koko hyvän ja tärkeän asian. ON huomattu jo vuosia sitten...
    (3) Tämä on tärkeää, upeaa Valtsu! [sydän]
    (4) Toki Heikkilällä on paljon hyviä pointteja. Mutta rehellisyyden nimissä tästäkin pitää voida puhua!
    (5) Mielestäni tämä on taas hyvä esimerkki siitä miten ketään ei tule uskoa sokeasti, vaan aktiivisesti itse paitsi kokeiltava myös etsittävä tietoa useasta lähteestä ja leiristä. Tutkia jopa 'vastapuolen' argumentteja ja niiden perusteita muodostaakseen kokonaisvaltaisen kuvan asiasta.
    (6) Olen harmitellut tätä jo monta vuotta. Hyvä asia kärsii hyökkäävästä ja toisia mollaavasta tyylistä ja asiavirheistä. Heikkilä on saanut paljon hyvää aikaan, mutta joskus koen myötähäpeää tekstejä lukiessani.
    (7) Pitää toki muistaa, että hänellä [Heikkilällä] on myös taloudelliset intressit. Esim hänen nettisivunsa näyttävät olevan maksulliset.
    (8) Antti voi olla oikeassa monessakin eri asiassa, mutta pakko kyllä yhtyä tuon blogistin pohdintoihin, ainakin osittain. Tällaiselle kriittiselle ja tieteellisen koulutuksen omaavalle sielulle Antin kirjoitukset vaikuttavat välillä miten sen nyt sanoisi... 'puoskarimaisilta'. Ei perustella kunnolla, lähteisiin viittaaminen on välillä mitä on, esiintyy juurikin tuota ylimitoitettua viranomaisvastaisuutta ja ties mitä salaliittoteorioita[...] 
    (9) Päivi, näitä 'pieniä' asiavirheitä Antilla on vaikka kuinka paljon. Tälläkin palstalla näitä 'pieniä' asiavirheitä pidetään totuutena kun Antti näin on sanonut tai kirjoittanut. Muutamat Antin 'pienet' asiavirheet ovat täysin ihmisen metabolian vastaisia [hymiö] ja nämä asiat olisi kenen tahansa helppo tarkistaa.
    (10) Suora puhe ja asiavirheet ovat kaksi eri asiaa.

    Tässä on positiivisia kommentteja muista keskusteluryhmistä:
    (11) Ihanaa että joku jaksaa kirjoittaa siitä, millaista tuubaa Heikkilä suoltaa. Ihan perustason kemia ja terminologia on usein päin honkia, ja kerrankin kävin PubMedissä tutkimassa artikkelia, jonka Heikkilä itse linkkasi yhden postauksen väitteiden tueksi. Kyseisessä artikkelissa tultiin tulokseen, joka oli ihan selvässä ristiriidassa sen väitteen kanssa, jota tukemaan ko. artikkelia yritettiin käyttää.
    (12) No nyt on harrastettu kunnon skeptikkotyyliä. Hieno kirjoitus ja armoton Excel-taulukko.
    (13) Hyvin perusteltua ja dokumentoitua kritiikkiä, josta puuttuu turha toraaminen tai riidanhakusuus : ). Myös hyvää kamaa ja kansanvalistustyötä noi ohjeet lähteiden käyttämiseen ja asialliseen kirjoitteluun. Rispect!

    Tässä on myös otteita alan yliopistoprofessoreilta saamistani palautteista:
    (14) Hienoa että olet aktiivisesti verkossa järjenäänenä.
    (15) Erinomaisen kannatettavaa toimintaa! [...]
    (16) Samaa mieltä, erittäin hyvä kooste ja tärkeä aihe!
    (17) Hyvä tuo taulukko! [...] Sinun huomiosi olivat erittäin hyviä.



    4. Kielteisiä kommentteja (ja minun vastineet)

    Suhteellisen pieni osa kommentoijista löysi kirjoituksestani myös negatiivisia puolia. Erityisesti karppausryhmissä oli hieman näitä kielteisiä kommentteja. Syyt olivat yleensä mielestäni useimmiten huonoja.
    (18) Uskoako Heikkilää, jolla on koulutusta ja kokemusta + näyttöä vai sitten täällä meuhkaavia "opiskelijoita"? Ei tartte kauan miettiä.
    Tämän kommentoijan mielestä Heikkilää tulisi ilmeisesti uskoa, koska hän on auktoriteetti. Toinen ryhmäläinen (sininen väri) kuitenkin totesi, että tällainen suhtautuminen on 'ajattelemattomuuden huippu':



    Mainittakoon sekin, että lääkärin koulutus ei valmenna erityisen hyvin tutkimusten tulkintaan.

    (19) Voisitko nyt tuoda pari esimerkkiä, missä AH on syyllistynyt asiavirheisiin?! 
    (20) Eli määrittelisitkö sanan VIRHE onko se sama kuin erimieltä sun oikean tiedon vai? Lääkityksestä ja terveyden hoidosta ei ole ehdotonta totuutta!! Näin ollen emme voi syyttää ketään virheestä! EI MULLA MUUTA!!!
    Nämä kommentoijat eivät perehtyneet aineistooni.

    Jälkimmäinen kommentoija arveli, että Heikkilän virheissä olisi kyse mielipiteistä eikä sellaisista väittämistä, jotka voisi osoittaa vääriksi. Asia ei ole näin. Valitsin Heikkilän sadoista oudoista väittämistä lähinnä ne, jotka pystyy helposti osoittamaan vääriksi.

    (21) Minusta olisi tärkeämpää ruotia niiden virallisen tahon vaikuttajien lausuntoja, esimerkiksi Fogelin kirjoittamia oppikirjoja joita edelleen käytetään kouluissa, niillä on valtakunnallista ja jopa valtiontaloudellista merkitystä
    Tämä kommentoija ei pitänyt riittävän tärkeänä keskittyä Antti Heikkilän virheisiin, sillä muiden terveysvaikuttajien sanoma leviää häntäkin laajemmalle.

    Kokonaisuudessaan melko moni kommentoija näytti olevan sitä mieltä, että minun tulisi keskittyä kritisoimaan kotimaisia ravitsemustieteilijöitä. Näin aionkin tehdä, kun löydän heidän sanomisista selkeitä virheitä.

    (22) Heikkilä on lääkäri. Olen pikkutarkka ihmisten asiantutijataitojen kanssa, eikä Heikkilän osalta ole tässä ollut ongelmia koskaan. Tutkimuspuolella hän on maallikko (kuten niin moni muukin ruoasta puhuva) ja eri asemassa kuin ammattilaiset, jotka puhuvat kerta toisensa jälkeen puuta heinää[...]
    Tämä kommentoija ei ilmeisesti näe Heikkilän olevan vastuussa kirjoitustensa totuuspohjasta, koska tämä ei ole tutkija.

    (23) Koko nykyinen ravintosuositus perustuu siihen Ancel Keysin 1958-1964 tehtyyn seitsemän maan tutkimukseen joka itse asiassa oli 22 maan tutkimus mutta seitsemän maata näytti paremmalta[...]
    Tämä kommentoija sivuuttaa kritiikkini ja lisäksi toistaa saman virheen kuin Heikkilä. Taulukossani kerrotaan, miksi tämä tarina Ancel Keysin tutkimuksista ei ole totta.

    (24) No nuo sinun löytämät asiavirheet eivät vakuuttaneet valitettavasti A.Heikkilän artikkeleita vastaan.
    Jotkut kommentoijat eivät yksinkertaisesti vakuuttuneet löytämistäni asiavirheistä. Joiltakin tämä vastaus tuli niin nopeasti, että he tuskin edes tutustuivat taulukkooni.

    (25) Tietysti lillukanvarsiin sotkeutuneet Heikkilän arvioitsijat haluavat näennäiskeskusteluja peittääkseen todellisia virheitä ja estääkseen oikeisiin ongelmiin pureutumisen. Pari niistä: medikalisaatio jolla yritetään kaikki ongelmat hoitaa, toinen on ylipaino, väärän ravitsemuksen seurauksena, osaan viimemainitusta on väärä ravitsemussuositus. Ovatko yllämainitut asiat syynä aloittajan Heikkilän toimintaan/kirjoituksiin kohdistuvaan kritiikkiin?
    Joidenkin keskustelijoiden mukaan Heikkilän virheiden esilletuominen on tahallinen yritys estää pureutuminen oikeisiin ongelmiin.

    En allekirjoita spekulaatiota. Olen kirjoittanut lihavuudesta ja ravitsemuksesta blogissani, ja julkaisen kesällä luultavasti artikkelin myös medikalisaatiosta. Heikkilän virheiden kokoaminen on helppo toimenpide, eikä vaadi läheskään niin paljoa aikaa kuin esimerkiksi lihavuustutkimukseen perehtyminen.

    Toteaisin myös, että luultavasti Heikkilä itse häiritsee näiden tärkeiden aiheiden käsittelyä (lihavuus, medikalisaatio), tuomalla keskusteluun paljon virheellistä ja mustavalkoista tietoa. Mikäli Heikkilä haluaisi aidosti edistää keskustelua esimerkiksi diabeteksesta tai lääketutkimuksesta, hän tekisi sen samalla tavalla asiallisesti ja tarkasti perustellen kuten esimerkiksi Ben Goldacre, Peter Gøtzsche ja Markku Myllykangas tekevät kirjoissaan.

    (26) Gladimir, eikö sinun kannattaisi käyttää osaamistasi, ja voimavarojasi johonkin muuhun, kuin Antti Heikkilän virheiden etsimiseen, kuka niistä hänen virheistään hyötyy yhtään mitään ? Heikkilä on kirjoittanut, mitä on kirjoittanut, monet ovat hänen avullaan / opastuksella saaneet parannusta vaivoihinsa ym.
    (27) Ottamatta sen enempää kantaa "virheellisyyksiin" vain "otettu lääke" auttaa. Eli jos saa ruokavalio-ohjeita (oli se sitten A:Heikkilä tai joku muu Vhh puolelta), kannattaa niitä noudattaa. Muuten hyödyt jää saamatta. 
    Monet kommentoijat olivat sitä mieltä, ettei väittämien todenperäisyys ole merkityksellistä verrattuna siihen, hyötyvätkö ihmiset käytännössä Heikkilän ruokavalioneuvoista.

    Heikkilä kannattaa ravinteikasta vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH). Aiheesta on paljon erilaisia mielipiteitä, mutta kotimaiset asiantuntijat eivät ole osoittaneet sitä kohtaan erityistä kiinnostusta. Kuitenkin tutkimuskirjallisuudessa tehdään säännöllisesti havaintoja VHH-ruokavalion mahdollisista hyödyistä liittyen esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Etenkin lyhytaikaisissa tutkimuksissa on saatu huomattavan hyviä tuloksia.

    Se että Heikkilä korjaisi lukuisat asiavirheensä, ei estäisi ketään noudattamasta ravinteikasta VHH-ruokavaliota. Ruokavalion suosio saattaisi jopa kasvaa, jos VHH-ruokavalion kannattajat alkaisivat vaihteeksi perustella ruokavaliotaan järkiargumenteilla. Nykyään suuri osa karppaus- ja ravintokeskustelusta perustuu harhakäsityksiin, ja erityisesti Heikkilän levittävät virhekäsitykset ovat levinneet hyvin laajalle terveyskeskusteluihin.

    (28) vladimir heiskanen, haluaisin oikeasti tietää oletko katkeroitunut noin pahasti sen takia että olet itse epäonnistunut tai joku tuttavasi? Väität että kaikkien pitäisi parantua nyt tällä ihme ruokavaliolla ja näinhän ei ole joten se puhuu paskaa. Taidat itse puhua paskaa kun väität muuta koska MIKÄÄN ei anna kaikille pelastusta. Joten pidä vaan mölyt vatsassasi jos et mitään järkevää sanottavaa keksi. Niin ja en noudata enkä seuraa hänen kirjoituksiaan niin en välitä itkuistasi sen enempää. Ketuttaa vain tuommoinen katkera nillitys
    Jotkut kommentoijat kritisoivat mielikuviaan, joilla ei ollut mitään todellista tekemistä minun kirjoituksieni kanssa. Jos nostan esille asiavirheet, se on vielä aika kaukana siitä, että vaatisin jonkun ruokavalion pelastavan kaikki.

    (29) No siehän Valtsu varsinainen guru ootkin! Vladimir Heiskanen; mihin harhakäsityksiin viittaat? Ooko trolli vai maksettu mainos? Onks siul vastaanotto?Myytkö havlemmalla kun Antti?
    Tämän kommentoijan huutelun syy oli se, että hän ei ollut löytänyt julkaisemaani taulukkoa, eikä täten tiennyt mistä asiassa on kyse.

    Linkitin taulukkoni hänelle, minkä jälkeen sävy muuttui: "No jopas jotakin, melko massiivista dokumenttia pukkaat! Täytyypä zuumailla ajan kanssa."


    (30) Yritti tuolla karppipalstalla muuan hammaslääketieteen opiskelija solvata Anttia sakeista virheistä. Uskottavampi on lääkärin työtä ihan ammattina tehnyt kuin alalle aikova.
    Tämäkin kommentoija luottaa Heikkilän tieteelliseen osaamiseen, koska tämä on lääkäri. Mainittakoon kuitenkin, ettei lääkärin tutkinto kouluta erityisen hyvin tieteellisten artikkelien lukemiseen.

    Kommentoija myös kyseli ihmisiä erittelemään näitä asiavirheitä, joten hän ei ilmeisesti edes perehtynyt aineistooni. Seuraava kommentoijakin vastasi pyyntöön näin: "No avaa tuo linkki. Siellä niitä on vaikka kuinka."

    (31) Taas yks hyökkäys Heikkilää vastaan... paljonhan tolle on maksettu? ;)
    (32) Vaikka tää kirjottaja asiallinen onkin, niin joku se sillekin maksaa. Mihinköhän epäkohtiin seuraavaksi rynnitään? 
    Osa kritisoijista myös muistaa spekuloida sillä, että tämän kirjoituksen taustalla olisi taloudellisia sidonnaisuuksia.

    (33) Hyvä Vlada, hieno mies, uskomme/luotamme sinuun. Juuri sinunlaisiasi varten maa on tehty. Se että Antti ei sinusta diggaa....noh ei kaikkia voi miellyttää, pääasia että miellytät itseäsi ja paria mimmii
    Tämäkin kommentti vahvistaa sitä, että karppausyhteisössä lukuisat kommentoijat eivät osanneet keskittyä varsinaiseen asiaan, vaan reagoivat keskustelunavaukseen asiattomilla tunnepurkauksilla.




    5. Muuta

    Muutama muu bloggaaja on viitannut kirjoitukseeni:

    Paholaisen Asianajaja - Valtsun terveysblogin suuri projekti

    Sinun vartalosi - Mikä 'Mikä virallisissa ravintosuosituksissa mättää?' -ideologiassa mättää?

    Tervettä skeptisyyttä - Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa II: väitteen ja sen lähteen arviointi

    perjantai 16. syyskuuta 2016

    Haku lääkikseen + Mafynetti-arvio

    1. Kaksi vuotta hammaslääkiksessä

    Hain toissa vuonna opiskelemaan Helsingin yliopistoon hammaslääketiedettä. Päätökseni taustalla oli kiinnostukseni terveysalaan, hammaslääkärin ammatin loistokkuus sekä tutkintoon kuuluvat ihmisfysiologian kurssit, jotka tukisivat terveysblogiharrastustani erinomaisesti.

    Sain opiskelupaikkani ensimmäisellä yrittämällä. Opinnot ovat olleet kohtuullisen innostavia, ja olen oppinut kahdessa vuodessa aivan valtavasti ihmiselimistön toiminnasta. Lisäksi olen tutustunut lääketieteen tutkijoihin ja seurannut tieteen tekoa lähempääkin muun muassa kesätyöpaikallani unitutkimusryhmässä.


    2. Välivuosi ja haku lääkikseen

    Olisin normaalin opintosuunnitelman vuoksi siirtymässä kolmannelle lukuvuodelle. Laitan kuitenkin tähän väliin välivuoden, jonka aikana suoritan lähinnä syventävien opintojen tutkielman. Syyt ovat tässä:


    (1) Haluan aikaa itsenäiselle tutkimusten lukemiselle. Minulla on lukujonossa noin 30 tieteellistä katsausta ja lisäksi aion jatkaa valotutkimuksiin perehtymistä. Näistä minulle tärkeistä projekteista ei tulisi mitään, jos suorittaisin samanaikaisesti opintovuoden hammasklinikalla. 

    (2) Yritän hakea keväällä lääkikseen. Olen pitkään epäröinyt omaa kiinnostustani lääkärin ammattiin, mutta nykyään uskoisin että esimerkiksi Vilho Aholan tyylinen elintapalääkärin työ voisi olla erittäin mielekäs uravalinta.


    Tein päätöksen lääkikseen hakemisesta jo viime keväänä, jolloin myös menin pääsykokeisiin. En kuitenkaan päässyt sisään, sillä käytin valtavasti aikaa omiin projekteihini ja luin valintakokeeseen huomattavasti suunniteltua vähemmän.



    Tänä keväänä odottaa siis uusi yritys pääsykokeessa. Blogini fanikuntakin näyttää hieman hiillostavan asian suhteen, joten olisi syytä suoriutua hyvin:



    Päivitys (kevät 2017): Välivuodelta takaisin opiskelemaan palattuani kiinnostuin hammaslääketieteestä. En siis hae toistaiseksi lääketieteen koulutusohjelmaan, vaan kokeilen miltä opiskelu hammaslääketieteen tutkinnon kliinisessä vaiheessa tuntuu.




    3. Mafynetti-arvio: Johdanto

    Pääsykokeessa täytyy osata lukion kemian, biologian ja fysiikan oppimäärä liki täydellisesti.

    Keinoja tähän on monia ja paljon on itsestä kiinni, mutta myöskin hyvä oppimateriaali ja oppimismenetelmien optimointi ovat tärkeässä roolissa. Esimerkiksi lukion fysiikka käsittää niin paljon useita vaikeasti opittavia aiheita, että niiden opettelu huonolla oppimateriaalilla voi olla hyvin raskasta.

    Suunnittelin lukevani viime keväänä pääsykokeeseen lukion kertauskirjoja hyödyntäen, sillä en halunnut maksaa valmennuskursseista. Sain kuitenkin tarjouksen ilmaisesta valmennusmateriaalista blogiarviota vastaan MAFY-valmennukselta. (Tämän voinee nähdä kaveridiilinä, sillä tunnen firman perustajan ja kymmenkunta työntekijää. Tässä joukossa on myös aktiivisia blogini lukijoita ja hyviä ystäviäni.)



    4. Mafynetti-arvio: Valmennuskurssin rakenne

    MAFY-valmennus on valmennuskursseja tarjoava firma, jonka oppimateriaalit tarjotaan painetun kirjan sijaan elektronisena tablettisovelluksena nimeltä Mafynetti.

    Hintaa tällä tuotteella on 745€ ja se sisältää Lenovo-merkkisen 7”-tabletin, johon valmennuskurssiohjelmisto on asennettu.

    (Kalliimpaan hintaan on tarjolla myös eri pituisia valmennuskursseja sekä etäkurssi, johon sisältyy tabletin lisäksi myös opo-ohjausta sekä koesaleissa tehtäviä harjoituskokeita.)

    MAFY-tabletti


    Sovellus sisältää yhteensä noin 3000 tehtävää ja runsaasti luettavaa oppimateriaalia.

    Kyse ei ole vain yksinkertaisesta tehtäväpankista. Harjoitteet on järjestetty opiskelijaa ajatellen pieniin osioihin harkitussa järjestyksessä, jossa aloitetaan tärkeimmistä aihealueista ja laajennetaan siitä kurssin edetessä. Tämänlainen valmis suunnittelu vähentää opiskelijan tarvetta suunnitella itse, missä järjestyksessä ja kuinka paljon paneutua mihinkin aiheeseen.


    Tämä kuva suurenee klikkaamalla



    Oman opiskelun etenemistä seurataan henkilökohtaisen kehityskäyrän avulla, jolloin opiskelija saa objektiivista tietoa valmistautumisensa tasosta. Minulla esimerkiksi fysiikan käyrä nousi vain puoliväliin tavoitteesta, kun luin kevään ajan hieman liian laiskasti:



    .
    Mafynetin ominaisuuksista keskeisimpiä on tehtävien kertaustoiminto. Jokaisen tehtävän jälkeen vastataan kysymykseen “osasitko tehtävän?”. Mikäli tehtävä ei ollut vielä selvä, tehtävä menee kerrattavien tehtävien listaan ja ohjelma kehottaa tekemään sen neljän päivän kuluttua uudestaan. Näin kiusallisiakaan tehtäviä ei pääse pakoon.

    Kertaustoiminto oli ainakin itselleni hyödyllinen lisä. Saatoin itse tehdä joitakin biologian termien selitystehtäviä jopa viisi kertaa, sillä jotkut käsitteet eivät vain jääneet ensimmäisellä kertauksella mieleen. Kertauksen avulla nekin alkoivat lopulta jäädä paremmin mieleen.





    5. Mafynetti-arvio: Biologia

    Noin tuhannen biologian tehtävän joukosta suurin osa on sanaselitystehtäviä. Tämä on ihan mielekästä, sillä tällä tavoin varmistuu, että opiskelija oppii lukion biologiasta kaikki opetussuunnitelmaan kuuluvat käsitteet. Minullakin tuli tehtäviä kahlatessa toista sataa “uutta” käsitettä vastaan, vaikka suoritin lukiobiologian melko hyvin arvosanoin.

    Lisäksi tehtäviin lukeutuu kohtuullisesti soveltavia tehtäviä sekä pääsykokeeseen valmistavia monivalintatehtäviä. Pidin henkilökohtaisesti biologian osion tehtävistä eniten, tosin tärkein syy lienee se että se on muutenkin lempiaineeni.





    6. Mafynetti-arvio: Kemia


    Vajaan tuhannen tehtävän valikoimassa käsitellään kaikki lukiokemian aiheet melko monipuolisesti. Keskityin itse keväällä paljon reaktiotehtäviin, sillä ne olivat mystisesti jääneet minulta oppimatta kunnolla niin lukioaikoina kuin kemian opiskeluaikoina yliopistossa.




    7. Mafynetti-arvio: Fysiikka

    Yli tuhannen tehtävän laajuinen, erittäin kattava fysiikkaosio vie useimmilla lukijoilla suurimman osan lukuajasta. Itsellänikin noin 80-90% opiskelusta keväällä meni fysiikan tehtävien parissa.


    Fysiikan teoriaosio on toistaiseksi hieman puutteellinen, mutta tehtävät olivat erittäin(!) monipuolisia ja kattavat kaikki olennaiset aihealueet. Useimpiin tehtäviin on tarjolla seikkaperäiset ratkaisut, yleensä tekstimuotoisina mutta välillä myös videoina.



    Eri aiheita käsittelevät tehtävät on jaettu mukavasti useisiin pieniin osioihin aihealueen mukaan. Kun näitä osioita on tehty tarpeeksi, siirrytään tekemään erityisiä tavoitetehtävät-osioita, joissa on huomattavan haastavia tehtäviä käydyistä aihealueista.

    Näitä tavoitetehtäviä laskimme yleensä ystävien kanssa porukalla. Monesti tehtävien hankaluus tuotti meille kohtalaisesti ärsyynnystä, mutta niistä selviäminen oli kuitenkin hyvin palkitsevaa ja hyödyllistä.





    8. Mafynetti-arvio: Harjoituskokeet & Opo-materiaalit & Opo-ohjaus

    Harjoituskokeet: Tehtävämateriaaliin lukeutui myös 12 harjoituskoetta, jotka muistuttivat lääketieteen pääsykoetta niin ulkoisesti kuin myös tehtävien osalta. Koin hyödyllisiksi erityisesti harjoituskokeiden monivalintatehtävät, jotka olivat monesti erittäin vaikeita ja täten valmistivat vaikeita pääsykoetehtäviä varten.

    Opo-materiaalit: Opiskelumateriaali sisältää myös artikkeleita liittyen ajankäyttöön, opiskelutekniikoihin ja stressinhallintaan. Nämä lukee ajatuksella läpi 2-3 tunnissa.

    Opo-ohjaus (kurssilaisille): MAFY:llä on joukko omia opinto-ohjaajia, jotka neuvovat hakijoita muun muassa opiskelutekniikkaan, elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvien asioiden kanssa.

    Sain itse ohjausta sekä kasvotusten että puhelimitse ystävältäni Kasperilta, joka koordinoi MAFY-valmennuksen opinto-ohjausta. Näiden sessioiden aikana teimme minulle kalenteriin viikkosuunnitelmia päivittäisistä lukutavoitteistani ja aikaikkunoista, joiden aikana lukisin pääsykokeeseen. Lisäksi keskustelimme elämänhallinnastani ja opiskelumotivaatioon vaikuttavista asioista. Luulen näiden sessioiden tarjonneen hyvät eväät tulevaan lääkishakuuni. (Tavallisesti MAFY-valmennuksen valmennuskurssi- ja etäkurssiasiakkaat saavat ohjausta 20min joka toinen viikko, useimmiten puhelimitse. Pelkän tabletin ostajille tätä palvelua ei valitettavasti tule.)



    9. Mafynetti-arvio: Päätelmät

    Mafynetin vahvuuksiin lukeutuu kattava ja hyvin laadittu tehtävävalikoima sekä hyödylliset työkalut oman opiskelun seuraamiseksi (kehityskäyrä/viikkotunnit) ja oppimisen tukemiseksi (kertaustoiminto/videot/opomateriaali).

    Varsinaisia miinuspuolia en keksi sen lisäksi, että käyttöliittymä on turhan harmaa ja fysiikan teoriaosiot kaipaavat vielä hieman lisäsisältöä.

    Viime keväänä 37% MAFY-valmennuksen hakijoista pääsi sisään. Suhteutettuna lääkiksien yleiseen sisäänpääsyprosenttiin (noin 5-15%) tämä vaikuttaa erittäin korkealta lukemalta.

    Mielestäni Mafynetti on siis oikein kelvollinen oppimateriaali pääsykoevalmistautumiseen. Aion käyttää sitä jälleen loppusyksystä alkaen omaan valmistautumiseeni.




    keskiviikko 3. elokuuta 2016

    30 pelon päivää -haaste alkaa!

    Kiinnostaako itsensäkehittäminen ja hyvä seura?

    Kolme vuotta sitten kuulin puolitutultani nimeltä Olli Lukkari hänen järjestämästään 'haasteryhmästä'. Ryhmässä ihmiset asettavat itselleen kuukauden ajan erilaisia tavoitteita, ja tukevat toisiaan näiden suorittamisessa.

    Päätin käydä katsomassa, millainen meno haasteryhmän tapaamisessa oli.

    Nyt kolme vuotta myöhemmin olemme Ollin kanssa läheisiä ystäviä, meillä on liki 170 yhteistä fb-kaveria ja takana valtava määrä hienoja yhteisiä kokemuksia.

    Haasteryhmästä kasvoi avointen ja samanhenkisten ihmisten yhteisö, jossa on ehditty järjestää erilaisia illanviettoja, retkiä, katusoittokokeiluja, improvisaatiotreenejä, bileitä, taideprojekteja ja muuta yhteisöllistä tapahtumaa. Ihmiset ovat myös löytäneet toisistaan hyvää seuraa ja muodostuneiden ystävyys- ja parisuhteiden määrä on ollut suuri.

    Näiden tapahtumien rinnalla haastekuukausiakin järjestetään ajoittain. Seuraava alkaa tämän viikon sunnuntaina (7.8.2016). Mikäli mielenkiinto heräsi, lue haastekuukauden esittely täältä:

    Eeppinen 30 päivän haaste (syksy 2016)

    Ilmoittaudu suoraan minulle mahdollisimman pian, mikäli haluat osallistua mukaan. :-)

    (ILMOITUS 4.8.: Tämä ryhmä alkaa olla nyt täysi. Ota kuitenkin vapaasti yhteyttä, mikäli haluat liittyä tulevaisuudessa mukaan tämänlaisiin menoihin. Monenlaista ohjelmaa tulee varmasti olemaan tarjolla.)

    Lisää tietoa aiemmista haastekuukausista löytyy Ollin blogista:

    Dreamspire - Erään haasteryhmän tarina
    Dreamspire - 30 pelon päivää



    keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

    Lihottaako insuliini? Uusi kirjoitus Lihastohtorin kanssa.

    1. Johdanto

    Muutama viikko sitten dosentti Juha Hulmi eli kansan kielellä Lihastohtori ehdotti minulle yhteiskirjoitusta insuliinista.

    Ja sellainen sitten syntyi. :-)

    Älä usko hömppään – osa II: insuliini ja hiilarit ovat lihomisen syy – Hulmi ja Heiskanen



    2. Ajatuksia kirjoituksesta

    Kirjoitusprosessi oli kiinnostava. Rakenne muuttui monta kertaa luonnostelun aikana, ja vain hieman ennen julkaisua karsimme tekstistä pari osiota pois luettavuuden parantamiseksi. Lopputulos ainakin näytti kelpaavan kansalle:



    Tässä kirjoituksessa kritisoimme näkemystä, jonka mukaan insuliini-hormoni olisi erityisen tärkeässä osassa kehon rasvamassan säätelyssä. Tarjoamme tilalle näkemyksen, jonka mukaan lihavuuden taustalla olisi paljon tärkeämpiäkin tekijöitä. Kritisoimme karppausyhteisön näkemyksiä, mutta itse karppaamiseen suhtaudumme neutraalisti:

    "Emme todellakaan väitä, että hiilihydraattien rajoitus olisi menetelmänä väärin laihdutettu. Itse asiassa on hyvä, kun keskusteluun on tuotu monilla liiallinen puhdistettujen hiilihydraattien syönti pelkän rasvapelottelun sijaan."



    3. Lopuksi

    En osaa vielä sanoa, mikä on Valtsun terveysblogin seuraava projekti. Olen tällä hetkellä kesätöissä tutkimusryhmässä, jota kiinnostaa muun muassa aivojen toiminta ja unen mekanismit. Lisäksi tulee luettua aivan hullusti muutakin lääketieteen tutkimusta. Eiköhän näillä opiskeluilla saa jossakin vaiheessa taas uuden artikkelin aikaiseksi.

    Näkemyksiäni ravitsemussuosituksista

    1. Johdanto


    Ravitsemussuositukset ovat kuuma keskustelun aihe. Tämä ei ole mikään ihme, kun katsoo nykytilannetta.

    Lihavuusepidemia on nykyisin hyvin merkittävä huolenaihe, vaikka terveysviranomaiset ovat valistaneet meitä vuosikymmeniä terveellisestä ruokavaliosta. Viime vuosikymmenten rasvapolitiikka on saanut viime vuosina runsaasti kritiikkiä. Lisäksi altistumme vielä monenlaisille ravitsemusaiheisille provokaatioille uutismedioiden ja terveysgurujen kautta.

    Kirjoitin äskeisessä superlaajassa kirjoituksessani omista ajatuksistani tähän liittyen, mutta se meni monilta ohi. Tässä on sama juttu erillisenä artikkelina.



    2. Kovat ja pehmeät rasvat


    “Todistusaineisto kovan rasvan haitoista on 1980-luvulta alkaen ollut aukoton”
    - Matti Uusitupa

    Yksi tärkeimmistä ristiriidan aiheista terveyskeskusteluissa on ollut ravinnon rasva. Viime vuosikymmeinä on päästetty valloilleen vahvoja uskomuksia kuten
    • kova rasva tukkii verisuonet 
    • Pohjois-Karjala -projekti oli menestys kovan rasvan vähentämisen vuoksi

    Tuttavani kiinnostava kertomus korostaa, kuinka yksinkertaistetusti tätä tarinaa on esitetty:
    "80-luvulla terveydenhoitajille opetettiin koulussa että kova rasva tukkii suonet kuten kinkkurasva viemärin. Tämä ajattelu näkyi myös sen ajan toisinajattelijan Pentti Kossilan kirjassa, jossa hän esitti rasvaongelmien avaimeksi emulgaattoria, lesitiiniä, joka muodostaisi suojakuoren rasvahappojen ympärille."

    Nämä uskomukset eivät sellaisinaan pidä paikkaansa. Kovan rasvan vaikuksista puhuttaessa ei sovi käyttää liian vahvoja ilmaisuja, sillä tutkimuksissa vaikutus ei ole osoittautunut kovin suureksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on ilmaissut, ettei tyydyttynyt rasva yhdisty itsenäisesti sydäntautiin.

    Nykyisin pehmeiden rasvojen hyödyllisyyttä perustellaankin yhä useammin sillä että ne ovat parempi vaihtoehto kuin kova rasva. Perusteluina käytetään pääosin eteneviä väestötutkimuksia, koska interventiotutkimuksissa tulokset eivät ole olleet yhtä selkeitä. Hyötyä saattaa siis olla pehmeistä rasvoista, mutta mistään aivan valtavista suuruusluokista ei tässä ole kyse.

    Tiedeyhteisöllä on tapa korjata joitakin virheitään. Viime vuosina onkin alettu puhua julkisesti siitä, että aikaisempi liiallinen keskittyminen kovien rasvojen haittoihin on johtanut muiden haitallisten ruokien sallimiseen.

    Kärjistäen voisi sanoa, että pulla, vaalea leipä, hedelmäjogurtti ja pillimehu ovat aikaisemmin olleet ihan kelvollisia koululaisten välipalaruokia, kunhan maito on ollut vähärasvaista. Tämä on myös minun muistikuva kouluajoiltani.


    Aiempina vuosina nähtiin ruokapyramideja, joiden pohjalla oli pullaa, leivonnaisia ja
    vaaleaa leipää - ja mehu lukeutui hedelmiin.
    mä virhe on onneksi jo tajuttu. Nykyisin kasvikset muodostavat ruokapyramidin pohjan, ja on leipäkin tummempaa (Ravitsemussuositukset 2014).




    3. Kananmunat ja kolesteroli


    Eräs sepelvaltimotautia tutkiva professori mainitsi minulle, että viranomaisten näkemykset saattavat muuttua näiden ravintoasioiden osalta tulevaisuudessa vielä lisää: "Korjauksia [suosituksiin] tehdään vain säännöllisin välein. Siten esimerkiksi kananmunien ja muun muassa D-vitamiinin osalta suositus saattaa olla liian tiukka".

    Myös eräs pitkän linjan ravitsemustieteen tutkija antoi myös kiinnostavan kommentin aiheesta:
    “En oikein ymmärrä miksi uudet suositukset tuodaan niin isolla hälinällä kaikelle kansalle kun ne kerran ei ole yksilöille tarkoitettu. 
    Juttelin [erään ravitsemustieteen professorin] kanssa tästä ja hänen ajatus oli että suositukset oli aikanaan laadittu ajatuksella että ei siitä muillekaan haittaa ole jos kaiken varalta suositellaan rajoittamaan vaikka kananmunia. Nyt rajoituksia puretaan ja suosituksia laajennetaan, mutta hyvin maltillisesti. [...] Ehkä me tulevaisuudessa osataan rajoitusasioitakin järkevämmin ajatella.”



    4. Lihavuus- ja diabetesepidemia


    Ymmärrän ihmisten närkästyksen viime vuosikymmenien rasvapolitiikkaan liittyen. On yksiselitteisesti epämiellyttävää jos jokin taho on käyttänyt sairauksilla pelottelua välineenä ihmisten ruokakäyttäytymisen muuttamisessa. Lisäksi osa kansasta pohtii, ovatko runsashiilihydraattiset ravitsemussuositukset nykyisen diabetesepidemian taustalla.

    Katsokaa vaikka tätä tilastoa. Metabolinen oireyhtymä 7.5-kertaistui vain viidessätoista vuodessa nuorilla aikuisilla (Mattsson 2012):

    Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys 24-vuotiailla aikuisilla

    Vuosi 1986
    Vuosi 2001
    Metabolinen oireyhtymä
    1.0%
    7.5%
    Lihavuus
    3.1%
    10.6%

    Johtuuko tämä yksinkertaisesti hiilihydraateista? En pidä tätä selitystä uskottavana, mutta selvästi jokin elintapatekijä on ohjannut kansanterveyttä 1980-luvulta alkaen.

    Itse olen pohtinut vuorokausirytmin tärkeyttä ja esimerkiksi Arto Pesola puhuu liian istumisen haitallisuudesta. Puhdistettu ruoka saattaa vaihduttaa haitallisesti elimistön toimintoihin esimerkiksi suoliston bakteerikannan muutoksien tai endotoksemian välityksellä.

    Pertti Mustajoen pohdinnat syömiskulttuurin muutoksista ovat mielestäni erittäin tärkeitä. Hän on harvoja suomalaisia, jotka puhuvat näkyvästi nykyruoan maittavuuden merkityksestä ongelmien taustalla. Hänen ajatuksiaan voi lukea artikkelista Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta.
    "Väestön lihominen ei johdu ihmisten vähentyneestä tahdonvoimasta tai itsekurista vaan on seurausta normaalien ihmisten normaalista reagoinnista epänormaalille ympäristölle. 
    Suomen 2,5:tä miljoonaa ylipainoista kansalaista ei voida syyttää 'itse aiheutetusta' tilasta, vaan heitä on tarkasteltava viime vuosikymmenten yhteiskunnallisten muutosten uhreina." (Duodecim 2015;131:1345-52)

    Nykyisin monipuolinen ruokavalio nähdään poikkeuksetta hyvänä asiana, mutta lihavuuden näkökulmasta se saattaisi olla myös osatekijä ruoan liikakulutuksen taustalla.

    Lihavuuden syistä todennäköisesti tärkein on nähdäkseni se, että nykyajan ruokaympäristössä on liian helppoa ja miellyttävää syödä yli tarpeen. Yhteiskunnassamme on tapahtunut useita tätä edistäviä muutoksia kuten ruoan lisääntynyt maittavuus, monipuolisuus, heikompi kylläisyysvaikutus, helpompi saatavuus ja pienempi hinta. Herkutkin ovat entistä herkumpia.

    Monet terveet luonnonkansat pärjäsivät hyvin yksipuolisella ja mauttomalla ruokavaliolla. Laihduttaville ruokavalioille yhteistä on ruokavalion yksipuolistaminen, oli ruokavalio sitten vähärasvainen, vähähiilihydraattinen, kivikautinen tai vegaaninen. Toimiville ruokavalioille on yleensä tyypillistä myös ruoan nestepitoisuuden lisääntyminen, jolloin ruoan kaloritiheys alenee ja kylläisyysvaikutukset lisääntyvät.

    Syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat jääneet Suomessa merkittävästi makroravintoaineajattelun taustalle, vaikka toiset lihavuustutkijat näkevät sen jopa tärkeimpänä tekijänä lihavuuden taustalla. Tämä saattaisi selittää nykyajan lihavuus- ja diabetesepidemioita huomattavasti enemmän kuin rasva tai hiilihydraatit. Perustelen väittämää lihavuusartikkelissani.

    Mustajoen sanoma herkullisen ja helposti saatavilla olevan ruoan ongelmista sai
    hieman näkyvyyttä myös Vähähiilihydraattinen ruokavalio -blogissa.



    5. Vääriä syytöksiä ja roskauutisia


    Ravitsemusasiantuntijat saavat nykyisin paljon lokaa niskaansa, usein huonoin perustein. Kansan joukoista huudellaan rajuja väittämiä kuten esimerkiksi se, että lihavuus tai sokeritauti johtuisi nimenomaan sokerin käytöstä, ja että nämä ongelmat olisivat helposti ratkaistavissa vähentämällä sokerin kulutusta.

    Todellisuudessa edes sokerin vaikutus ei ole niin yksinoikoinen kuin luullaan. Ihmiset levittävät aiheesta kaikenlaisia huhuja, mutta kovin usein perustelujen taustalta paljastuu jokin todella kiinnostava hiiritutkimus.

    Esimerkiksi Antti Heikkilä puhuu blogissaan, kuinka hedelmäsokeri aiheuttaa leptiiniresistenssiä. Hän jättää mainitsematta, että hänen viittaamansa tutkimus on tehty rotilla ja hedelmäsokerin osuus kaloreista oli 60%. Jos syö pelkkää valkosokeria eikä mitään muuta, silloinkin hedelmäsokerin saanti on vain 50%.

    Sokerin lisäksi myös rasvaa demonisoidaan usein yhtä huonoin perustein. Esimerkiksi monet uutismediat julkaisevat toistuvasti kielteisiä juttuja "runsasrasvaisesta ruokavaliosta". Kyseessä on valitettavan usein laboratoriohiirien D12492-ruokavalio tai muu vastaavanlainen sekoitus, jonka vaikutuksia ei voi mitenkään järkevästi ulottaa ihmisiin.

    Yleistävillä nimityksillä voidaan johtaa ihmisiä helposti harhaan. Esimerkiksi “rasvainen ruoka”
    ei kerro ruokavaliosta muuta kuin rasvan määrän, mutta ei esimerkiksi sitä, että kyseessä

    oli tälläkin kertaa jyrsijöille tarkoitettu luonnoton laboratorioruoka.

    Vaikka runsasta rasvansyöntiä ei nähtäisikään hyvänä asiana, niin sitäkin koskevan tiedeuutisoinnin pitäisi olla silti asiallista. Aion kirjoittaa jatkossa lisää uutismedioiden virheellisestä terveysuutisoinnista, mutta tässä on pari aikaisempaa tekstiäni:



    6. Yhteenveto


    Viime vuosikymmenien ravitsemuspolitiikassa aikeet ovat mielestäni olleet hyvät ja kehitystä on tapahtunut. Täydellisestä suorituksesta ei kuitenkaan voida puhua, sillä viesti ei ole mennyt sillä tavoin perille, että kansa olisi välttynyt nykyiseltä lihavuus- ja diabetesepidemialta.


    Ravitsemussuositusten suuret linjat ovat olleet näkemykseni mukaan väärät. Kun suurin osa huomiosta on ollut pikkuseikoissa (rasvan laatu, ravintokuitu), olemme onnistuneet sivuuttamaan lihavuustutkimuksen havainnot ruoan maittavuuden yhteydestä lihavuuteen.

    Tulevaisuudessa ravitsemustiede siirtyy toivottavasti kauemmas vanhanaikaisesta rasvahappojen tai kalorien tiirailusta kohti yhä kokonaisvaltaisempaa ruokavaliokokonaisuuden painottamista, ottaen erityisesti huomioon syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät.

    Suosittelisin lukemaan Pertti Mustajoen katsausartikkelin. Se tarjoaa yksinkertaisen mutta uskottavan selityksen sille, miksi olemme nykyisessä tilanteessa.


    Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta




    7. Ajankohtaisia kirjoituksia aiheesta