1. Johdanto
Erikoislääkäri-lehden toukokuun numerossa (2/2016) julkaistiin minun ja tutkimusprofessori Timo Partosen kirjoittama katsaus nimeltä Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa.
Tässä on näyteaukeama jutustamme. Koko artikkelin pituus on lähteiden kanssa hieman yli neljä sivua (pdf). |
Esittelemme katsauksessa lyhyesti hoitomuodon, jossa sairauksia hoidetaan valottamalla ihmisiä joko näkyvällä punaisella valolla tai ihmissilmälle näkymättömällä lähi-infrapunalla.
Koska katsauksemme käsittelee aihetta suhteellisen lyhyesti, kirjoitin tähän alle vielä täyspitkän blogiartikkelin aiheesta. Pyrin kirjoituksessani esittelemään aihetta koskevaa tutkimusnäyttöä ja arvioimaan sen näytön tasoa laajasti, jotta kirjoitukseni uskottavuus kestäisi hyvin myös kriittistä tarkastelua.
Tästä blogikirjoituksesta on myös ladattavissa tulostettava versio. Kirjoitus on julkaistu myös englanniksi. Tämän blogikirjoituksen lisäksi kirjoitin vuonna 2018 kaksi vertaisarvioitua kirjallisuuskatsausta Harvardin yliopiston apulaisprofessori Michael R Hamblinin kanssa (1,2) sekä vuonna 2019 kirjallisuuskatsauksen, jonka laatimiseen osallistui lisäksi myös Birminghamin yliopiston tutkijoita (3).
2. Mistä on kyse?
Olen aikaisemmin nostanut kirjoituksissani esille tutkimuksia, joiden mukaan paikallisesti annetulla punaisella valolla ja lähi-infrapunalla olisi terveydelle suotuisia vaikutuksia. Aiheesta löytyy tutkimustietokannoista ainakin pari tuhatta artikkelia hakusanoilla low-level laser therapy (LLLT) ja photobiomodulation (PBM).
Yksinkertaistettuna siis tässä hoitomuodossa annetaan punaista valoa tai lähi-infrapunaa sairaaseen kudokseen. Valon lähteenä käytetään laser- ja ledilamppuja. Valotuksen oletetaan parantavan kohdekudoksen toimintaa paikallisesti.
Punavalohoidossa on siis kyse paikallisesti kudokseen annetusta valosta, joka näyttäisi olevan hyödyksi erilaisiin sairaustiloihin. Tämä artikkeli EI siis käsittele esimerkiksi kirkasvalohoitoa, Valkee-korvavaloja, UV-valohoitoa, sinivalon välttämistä iltaisin tai infrapunasaunoja.
3. Punavalohoidon vaikutusmekanismi
Useimmat valon aallonpituudet (ultravioletti, sininen, vihreä, infrapuna) eivät läpäise ihoa juuri ollenkaan, vaan imeytyvät kokonaan ihon pintakerroksiin. Sen sijaan punainen valo ja lähi-infrapuna sijoittuvat niin sanottuun optiseen ikkunaan ja läpäisevät kudosta merkittävästi:
Matkapuhelimen taskulamppu tuottaa sinistä, vihreää ja punaista valoa. Näistä vain punainen pääsee kudoksen läpi. |
Tämä taas johtaa muihinkin muutoksiin solusignaloinnissa sekä geenien luennassa. Valon aikaansaama kokonaisvaikutus on kohde-elimen parantunut toiminta sairaustiloissa (Prindeze ym 2012).
Tiedekirjallisuudesta löytyy valtavasti esimerkkejä siitä, että punainen valo tai lähi-infrapuna on suojannut solujen toimintaa ja tehostanut niiden energia-aineenvaihduntaa. Göteborgin yliopiston väitöskirjatyössä esiteltiin aivan lyhyesti näitä havaintoja erityisesti soluviljelmätutkimuksista:
Seuraava taulukko näyttää myös sen, kuinka samanlaisia havaintoja on saatu aikaiseksi koe-eläintutkimuksissa. Punavalon on toistuvasti raportoitu muun muassa lisäävän ATP-tasoja ja vähentävän tulehdusta:
Punavalohoitoon liittyviä tutkimustuloksia
| ||
Hoitoaihe
|
Koe-eläin
|
Havainto
|
Hiiri
|
↑ATP, ↓ROS, ↓vaurioalueen koko
| |
Rotta
|
↑IFN-γ, ↓IgE, ↓IL-4, ↓Th1/Th2 -suhde
| |
Rotta
|
↑ATP, ↑mitokondrioiden kalvopotentiaali, ↑sytokromioksidaasi, ↑muistitoiminnot, ↓reaktiivinen glioosi, ↓tulehdus, ↓tau-proteiinin hyperfosforylaatio
| |
Banaanikärpänen
|
↑ATP, ↑elinikä, ↑liikkuvuus, ↓komplementti C3
| |
Rotta
|
↓CK, ↓O2−, ↓SOD, ↓TBARS
| |
Hiiri
|
↑ATP, ↑suorituskyky, ↑sytokromioksidaasi
| |
Rotta
|
↓AST, ↓ALT, ↓LDH, ↓kirroottiset alueet, ↓kollageenin kerääntyminen
| |
Hiiri
|
↑IL-10, ↑IL-4, ↓TNF-α, ↓IFN-γ, ↓sairausoireet
| |
Rotta
|
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓makrofagien ja CD8-lymfosyyttien infiltraatio
| |
Rotta
|
↓IL-1β, ↓CX3CL1, ↓takajuuren hermosolmun glioosi, ↓hyperalgesia
| |
Rotta
|
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓IL-6, ↓neutrofiilit, ↓makrofagit
| |
Rotta
|
↑luun muodostuminen, ↑granulaatiokudos, ↑kollageenisäikeet
| |
Rotta
|
↑ATP, ↑sytokromioksidaasi, ↑G6PD, ↑NADPH, ↑pAMPKα, ↓NADP, ↓LDH
| |
Kaniini
|
↑luumenin pinta-ala, ↓myointiman hyperplasia, ↓intima:media -suhde
| |
Rotta
|
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓hyperalgesia
| |
Hiiri
|
↑ATP, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
| |
Koira, rotta
|
↑ATP, ↓kuolleisuus, ↓infarktin koko, ↓troponiini T
|
Koska lääketieteen tutkimuskirjallisuudessa energiantuotannon häiriöt liitetään käytännössä aivan kaikkiin kroonisiin sairauksiin, on valon suotuisa vaikutus sairauksiin mitokondrioiden kautta sinänsä hyvin looginen asia.
4. Mihin sairauksiin punavalohoitoa on tutkittu?
Punavalohoitoa on tutkittu ihmisillä muutamaan kymmeneen erilaiseen hoitoaiheeseen. Myös uusia tutkimuksia on jatkuvasti tekeillä. Alla olevassa taulukossa on linkkejä aihetta koskeviin julkaistuihin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin.
Valotutkimuksia (ihmiskokeet)
| |
Perifeerinen kasvohalvaus
| |
Kyse ei ole pelkästään pienistä tutkimuksista: esimerkiksi suun mukosiittia koskevassa meta-analyysissa on yli tuhannen potilaan aineisto.
Kiinnostavaa on myös se, että joidenkin vaivojen kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan, kaljuuntumisen ja huuliherpeksen suhteen alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia.
Ihmisten lisäksi punavalohoitoa on tutkittu rotilla, hiirillä, kaniineilla, koirilla, sioilla, minisioilla, apinoilla, lampailla, hevosilla, lehmillä, kissoilla, paksuhyppymyyrillä, gerbiileillä, hamstereilla, marsuilla, sammakoilla, viherkonnilla, kimalaisilla, banaanikärpäsillä, merisiilin toukilla, kotiloilla, sukkulamadoilla, tunkiolieroilla ja värysmadoilla. Myös tapausselostus kiinalaisen pehmeäkilpikonnan valohoidosta löytyy tutkimuskirjallisuudesta:
Kilpikonnakin saa punavalohoitoa (Kraut ym. 2013) |
Eläinkokeissa valohoidon tehoa on tutkittu lupaavin tuloksin myös aivosairauksiin, osteoporoosiin ja useisiin muihin indikaatioihin. Myös tässä taulukossa jokaisen hoitoaiheen kohdalla on klikattava linkki tutkimusartikkeliin:
Valotutkimuksia (eläinkokeet)
| |
Kuten listastakin näkee, valotutkimusten kokonaismäärä on hyvin suuri. Kaiken kaikkiaan eläintutkimuksia aiheesta on julkaistu yli 1000 kappaletta.
5. Valohoitotutkimusten kuvailua
Punaisen valon ja lähi-infrapunan vaikutuksia sairauksiin on tutkittu laajasti. Täten aihekokonaisuuden hallitsemista varten olen luonut taulukon, johon olisi tarkoitus koota kaikki tutkimus aiheesta.
Tällä hetkellä taulukkoni sisältää yli 3800 tutkimusta aiheesta:
Low level laser therapy (LLLT) / photobiomodulation (PBM) / red/NIR phototherapy studies - a comprehensive database by Vladimir Heiskanen
Tämän taulukkoni pohjalta olen laskenut hieman lukumääriä koskien eri tyyppisiä tutkimuksia.Punavalosta on julkaistu tämän koostamani aineiston perusteella noin 1080 ihmistutkimusta. Näistä 510 on satunnaistettuja, ja satunnaistetuista kokeista 220 on kaksoissokkoutettuja ja 80 on lumekontrolloituja ilman kaksoissokkoutusta.
Eläinkokeita löysin 1170 kappaletta. Näistä 800 on tehty rotilla, 220 hiirillä ja 90 kaniineilla. Tämän lisäksi joukossa oli muutamia tutkimuksia muun muassa apinoilla, sioilla, lampailla, hevosilla sekä muilla jyrsijöillä (hamsteri, gerbiili).
Soluviljelmätutkimuksia joukossa oli noin 620 kappaletta.
Systemaattisia katsauksia oli 130 kappaletta, joista 54 sisälsi meta-analyysin. Suurin osa näistä koski ihmistutkimuksia, mutta myös pieni osa systemaattisista katsauksista koski eläinkokeita.
Narratiivisia kirjallisuuskatsauksia punavalohoitoon liittyen oli 280 kappaletta.
Tutkimusta on tehty kaikkiaan niin paljon, että sitä on mahdotonta käsitellä kattavasti yhdessä blogiartikkelissa. Kuvailen kuitenkin muutamia löydöksiä alla.
5.1. Silmäsairaudet
Saksalaisen silmäklinikan 203 verkkokalvorappeumapotilaan aineiston perusteella silmän sidekalvon läpi annettu lähi-infrapuna paransi 95:llä prosentilla potilaista näöntarkkuutta. Kirjoittajat raportoivat myös turvotuksen, verenvuodon, metamorfopsian, näkökentän puutosten ja väriheikkouden vähenemistä valohoidon ansiosta.
Lähi-infrapunalaserin valoa (780 nm) annettiin yhteensä neljä kertaa kahden viikon aikana. Potilaiden parantunut näöntarkkuus säilyi 3-36 kuukautta hoidon jälkeen (Ivandic&Ivandic 2008).
Kanadalaistutkijat raportoivat samanlaisia tuloksia, käyttämällä kuitenkin laservalon sijaan punaista LED-valoa. Koehenkilöillä parani näöntarkkuus ja kontrastiherkkyys, minkä lisäksi silmissä oleva drusen väheni (Merry ym. 2016). Samalla tutkimusryhmällä on työn alla myös satunnaistettu, lumekontrolloitu LIGHTSITE1-tutkimus.
Tämän lisäksi useat tutkimusryhmät ovat todenneet punaisen valon suojaavan koe-eläinten silmiä muun muassa metanolimyrkytykseltä, ikärappeumalta sekä kirkkaan valon aiheuttamilta vaurioilta. Näyttö eläinkokeista tukee siis punaisen valon parantavaa vaikutusta silmissä (Eells ym. 2016, Geneva 2016). Alla oleva taulukko summaa lyhyesti tutkimushavaintoja aiheesta.
Punaisen valon vaikutuksia silmissä
| ||||||
Lähde
|
Maa
|
Eläin
|
Sairaus/malli
|
💡
|
λ (nm)
|
Havainto
|
Iran
|
Rotta
|
Metanolimyrkytys (näkövamma)
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema, ↓näköaivokuoren vauriot
| |
Kanada
|
Ihminen
|
LED
|
670
|
↑näöntarkkuus, ↑kontrastiherkkyys, ↓drusen
| ||
UK
|
Rotta
|
LED
|
670
|
↑sytokromioksidaasin hapetus
| ||
Iran
|
Kaniini
|
Sarveiskalvon emäsvaurio
|
Laser
|
810
|
↓vaurioalueen koko, ↓tulehdus
| |
Australia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema, ↑ONL:n paksuus
| |
Espanja
|
Rotta
|
Iskemian tai paineen aiheuttama näkövamma
|
LED
|
630
|
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
| |
USA (OH)
|
Hiiri
|
Diabeettinen retinopatia
|
LED
|
670
|
↓retinan O2−, ↓leukostaasi, ↓ICAM-1:n ekspressio,
↓iNOS-ekspressio, ↓Ca2+-kanavien toimintahäiriö
| |
UK
|
Hiiri
|
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
|
LED
|
670
|
↑ATP
| |
UK
|
Hiiri
|
Silmänpohjan ikärappeuma
|
LED
|
670
|
↑ATP, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
| |
Australia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema
| |
Italia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
| |
Intia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema, ↑ONL:n paksuus
| |
Italia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
| |
USA (OH)
|
Rotta
|
Diabeettinen retinopatia
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema, ↓retinan O2−, ↓leukostaasi, ↓ICAM-1:n ekspressio
| |
Australia
|
H ja R
|
Hyperoksinen retinopatia
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema, ↓retinan neovaskularisaatio
| |
UK
|
Hiiri
|
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
|
LED
|
670
|
↓TNF-α:n ekspressio, ↓TLR2/4:n ekspressio, ↓makrofagien aktivaatio, ↓MIF-proteiinin ja kalsitoniinin ekspressio
| |
UK
|
Hiiri
|
Silmänpohjan ikärappeuma
|
LED
|
670
|
↑mitokondrion kalvopotentiaali, ↓TNF-α, ↓C3d, ↓makrofagien määrä
| |
UK
|
Hiiri
|
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
|
LED
|
670
|
↑sytokromioksidaasi, ↓C3, ↓GFAP,
| |
Australia
|
Hiiri
|
Hapen aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓hapetusstressi, ↓C3
| |
Australia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓C1s, ↓C2, ↓C3, ↓C4b, ↓C3aR1, ↓C5r1
| |
Australia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓fotoreseptorien kuolema,↓LIF-, Edn2 ja TNF-α -geenien ekspressio, ↓Müllerin solujen proliferaatio ym.
| |
Australia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↑b-aallon amplitudi, ↓fotoreseptorien kuolema
| |
Australia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓retinan toiminnan häiriintyminen, ↓makrofagien määrä, ↓mikrogliojen aktivaatio
| |
Kiina
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓ulomman tumakerroksen vaurio
| |
Australia
|
Rotta
|
Valon aiheuttama näkövamma
|
LED
|
670
|
↓valovaurion aktivoimien geenien/ncRNA:n ekspressio
| |
USA (TX)
|
Rotta
|
Mitokondriaalinen optinen neuropatia
|
LED
|
633
|
↑retinan toiminta, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
| |
USA (WI)
|
Rotta
|
Metanolimyrkytys (näkövamma)
|
LED
|
670
|
↑sauva- ja tappisolujen toiminta (ERG-amplitudi), ↓retinan histopatologia
|
Wisconinin yliopiston väitöskirjatyössä punavalon
havaittiin suojaavan silmänpohjaa rotilla.
|
5.2. Kilpirauhasen vajaatoiminta
Brasiliassa toteutetussa 43 kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän potilaan RCT-tutkimuksessa pienteholaserhoitoa saaneiden tyroksiinin päiväannos oli 9-kuukautisen seurannan jälkeen keskimäärin noin 40 µg, kun taas lumehoitoryhmässä se oli noin 110 µg.
Huomion arvoista on myös se, että valohoidetuista potilaista 48 prosentilla kilpirauhashormonien pitoisuudet olivat tutkimuksen jälkiseurannassa viiterajoissa kokonaan ilman lääkehoitoa. Täten punavalohoito lienee ainoa lääketieteellinen hoitomuoto, jolla merkittävä osa potilaista on päässyt eroon hormonilääkityksestä
Tutkimuksessa annettiin laservalolla lähi-infrapunaa aallonpituudella 830nm yhteensä kymmenen hoitokerran ajan. Tulokset raportoitiin 9 kuukautta viimeisen hoitokerran jälkeen, joten valohoidon hyötyvaikutus on ilmeisesti melko pitkäaikainen (Höfling ym. 2013, Höfling ym. 2010).
Aiheesta on julkaistu lisäksi useita samansuuntaisia tuloksia venäjän ja ukrainan kielisissä väitöskirjoissa. Täten alustava näyttö valohoidon vaikutuksista kilpirauhassairauksiin on lupaavaa.
5.3. Luunmurtumista toipuminen
Valohoito lähi-infrapunalla (830nm) lievitti viidenkymmenen potilaan kliinisessä tutkimuksessa käden ja ranteen luunmurtumiin liittyvää kipua. Lisäksi käden puristusvoima ja sormien tarttumavoima paranivat huomattavasti valohoitoryhmässä verrattuna lumeryhmään.
Koehenkilöt saivat kahden viikon aikana kymmenen hoitokertaa, joista jokainen kesti 10 minuuttia jokaista murtumakohtaa kohden (Chang ym. 2014).
Tämän lisäksi on tehty useita kymmeniä tutkimuksia, joissa punavalohoito on lisännyt luun muodostumista esimerkiksi luuvaurion tai osteoporoosin eläinmalleissa (Pinheiro ym. 2015). Ohessa on listattuna muutamia eläinkoehavaintoja aiheeseen liittyen:
Punavalon vaikutuksia luustoon
| ||||||
Lähde
|
Maa
|
Eläin
|
Sairaus/malli
|
💡
|
λ (nm)
|
Havainto
|
Brasilia
|
Rotta
|
Osteoporoosi (ovx)
|
Laser
|
780
|
↑hohkaluun muodostuminen, ↑kollageenisäikeiden ala
| |
Turkki
|
Rotta
|
Suulaen laajennus
|
Laser
|
820
|
↑luun muodostuminen
| |
Brasilia
|
Rotta
|
Luuvaurio
|
Laser
|
670
|
↑luun jäykkyys, ↑seerumin ALP
| |
Turkki
|
Rotta
|
Suulaen laajennus
|
LED
|
618
|
↑luun muodostuminen, ↑osteoblastit, ↑osteoklastit
| |
Egypti
|
Rotta
|
Leukaluun gammasäteilytys
|
Laser
|
904
|
↑luun määrä
| |
Japani
|
Rotta
|
Ortodonttinen mini-implantti tibiaan
|
Laser
|
830
|
↑luun muodostuminen, ↑BMP-2:n ekspressio
| |
Brasilia
|
Rotta
|
Osteoporoosi (ovx)
|
Laser
|
830
|
↑luun ja kollageenin muodostuminen, ↔biomekaniikka
| |
Brasilia
|
Rotta
|
Osteoporoosi (ovx)
|
Laser
|
904
|
↑luun muodostuminen
| |
Brasilia
|
Kaniini
|
Ortodonttinen implantti tibiaan
|
Laser
|
830
|
↑luun muodostuminen (CHA-konsentraatio)
| |
Israel
|
Rotta
|
Leukaluun trauma
|
Laser
|
633
|
↑luun mineralisaatio
| |
Israel
|
Rotta
|
Sääriluun vaurio
|
Laser
|
333
|
↑luun muodostuminen, ↑ALP-aktiivisuus
|
5.4. Parkinsonin tauti
Punaisen valon vaikutuksista Parkinsonin tautiin saatiin vuosikymmen sitten ensimmäiset näytöt koeputkitutkimuksista Wisconsinin yliopistossa. Viime vuosina tutkijat Australiasta ja Ranskasta ovat tehneet eläintutkimusta Parkinsonin taudin MPTP- ja 6-OHDA -sairausmalleilla, minkä lisäksi Sveitsissä on käytetty geneettistä alfasynukleiinia liikaekspressoivaa eläinmallia. (Liang ym. 2008, Johnstone ym. 2016, Oueslati ym. 2015).
Yleisesti ottaen punavalohoito on suojannut koe-eläinten aivoja lupaavasti näiltä Parkinsonin taudin eläinmalleilta, vähentäen myös sairauteen liittyviä käytösmuutoksia.
Lupaavia tuloksia on saatu myös makaki-apinoilla. Erittäin hyvätasoisessa Annals of Neurology -tiedelehdessä raportoidussa tutkimuksessa punavalohoito esti useimmilla apinoilla lähes kaikki MPTP:n aiheuttamat Parkinsonin taudin oireet (Darlot ym. 2016).
Australialaistutkijoiden katsauksessa luetellaan tutkimuksia Parkinsonin taudin eläinmallin hoidosta punaisella valolla. (Johnstone ym. 2016) |
Näistä tutkimuksista suurin osa on toteutettu näkyvällä punaisella valolla (670nm), mutta myös lähi-infrapunaa on käytetty (810nm).
Valoa on annettu yleensä eläimen kallon läpi tai valokuiduilla suoraan aivoihin, sillä Parkinsonin tautiin liittyvät vauriot sijaitsevat keskiaivojen alueella. Yhdessä tutkimuksessa valon havaittiin kuitenkin suojaavan aivoja myös ainoastaan keskivartaloa valotettaessa. Tämä havainto viitannee valohoidon systeemisiin vaikutuksiin, mahdollisesti verenkierron solujen välityksellä (Johnstone ym. 2014).
Ihmisillä punavalohoitoa ei ole vielä tutkittu Parkinsonin tautiin, lukuunottamatta paria lupaavaa tapausselostusta (Johnstone ym. 2016). Ottaen huomioon tähänastiset lupaavat tulokset eläinkokeista, on syytä olettaa, että aiheeseen liittyen tulee lähivuosina myös ihmistutkimuksia.
5.5. Sydänsairaudet
Punaisen valon ja lähi-infrapunan vaikutusta sydänlihaksen toipumiseen infarktista on tutkittu eläinmalleilla Israelissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Brasiliassa.
Koe-eläiminä on käytetty tähän asti hiiriä, rottia, koiria ja sikoja. Havainnot viittaavat kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että sydämen valotus infarktin yhteydessä saattaisi vähentää lopullista kudosvaurioaluetta huomattavastikin (Carlos ym. 2016).
Aiheesta on julkaistu tutkimusta myös hyvin arvostetussa Circulation-tiedelehdessä. |
Valohoidon vaikutus sydäninfarktin kokoon on ollut useimmissa tutkimuksissa melko näyttävä. Esimerkiksi koirilla sydämen valaiseminen lähi-infrapunalla puolitti sydäninfarktin koon (Oron ym. 2001):
Tämän lisäksi hyötyvaikutuksia on saatu aikaan myös valottamalla koe-eläinten sydämen sijaan niiden sääriluun luuydintä. Tämä vaikutus perustunee vaikutukseen luuytimen kantasoluissa, jotka kulkeutuvat sydämeen osallistuen vaurioalueen korjaamiseen. Punavalohoito lisää näiden solujen määrää sekä veressä että infarktialueella (Blatt ym. 2016).
Brasiliassa valohoidon on havaittu vähentävän pallolaajennukseen liittyvään rintalastaleikkaukseen liittyvää kipua, punoitusta, verenvuotoa ja haavan avautumista (Fernandes ym. 2016, Lima ym. 2016a, Lima ym. 2016b, de Oliveira ym. 2014).
Punaisen laservalon vaikutusta pallolaajennuksen jälkeiseen restenoosiin ja neointiman hyperplasiaan tutkittiin Yhdysvalloissa jo 1990-luvulla kaniineilla. Alustavat positiiviset tulokset julkaistiin sydäntutkimuksen huippulehdissä Circulation ja JACC. Myöhemmin aiheesta on tehty sika- ja ihmistutkimuksia, joiden tulokset viittaavat valohoidon mahdolliseen hyödyllisyyteen restenoosin estossa. Tasokkaampia ja suurikokoisempia lisätutkimuksia tarvitaan varmistamaan nämä alustavat havainnot (Kipshidze ym. 1998, Kipshidze ym. 2001, Derkacz ym. 2010, De Scheerder ym. 1998, De Scheerder 2000, De Scheerder 2001a, De Scheerder ym. 2001b).
Itävallassa Wienin yliopiston tutkijat havaitsivat että punainen LED-valo voi saada aikaan sydämen sepelvaltimoiden laajenemisen. Tutkijat päättelivät, että tätä ilmiötä voisi tulevaisuudessa käyttää hyödyksi esimerkiksi pallolaajennuksen yhteydessä (Plass ym. 2012).
Koreassa on myös tehty eläinkoehavainto, jossa kaniinin korvan valottaminen polarisoidulla hehkulampun valolla vähensi kolesteroliruokinnan aiheuttamaa verisuonten plakkiutumista (Park ym. 2012).
5.6. Nivelrikko
Unkarilaiset tutkijat selvittivät lähi-infrapunan käyttöä polven nivelrikon hoidossa. Hoitoryhmä sai punavalohoitoa (lähi-infrapunaa) kahdesti viikossa neljän viikon ajan oireilevan nivelen kohdalle, ja lumehoitoryhmä sai sata kertaa pienemmän annoksen (Hegedus ym. 2009).
Valohoitoryhmä
(kipu asteikolla 0-10)
|
Lumehoitoryhmä
(kipu asteikolla 0-10)
| |
Ennen hoitoa
|
5.75
|
5.62
|
Viimeisen hoitokerran jälkeen
|
1.71
|
4.13
|
2kk viimeisen hoitokerran jälkeen
|
1.18
|
4.12
|
Kuten taulukosta näkyy, viimeisessä mittauksessa lumehoitoryhmässä kipu oli vielä huomattavaa, mutta valohoitoryhmässä kipu oli suurimmaksi osaksi poistunut.
Nivelrikon hoidosta lähi-infrapunalla on julkaistu tämän lisäksi muitakin tutkimuksia ja tulokset ovat olleet vaihtelevia. Tuoreessa meta-analyysissa hyötyä ei havaittu, mutta siinä oli eräitä rajoitteita jotka voivat selittää tulosta.
5.7. Huuliherpes
Wienin yliopiston tutkimuksessa toistuvista huuliherpesinfektioista kärsivät potilaat jaettiin kahteen ryhmään: Hoitoryhmän koehenkilöiden oireillutta aluetta valaistiin näkyvällä punaisella valolla kymmenen minuuttia päivässä kahden viikon ajan. Hoito tehtiin oireettomana ajanjaksona (Schindl&Neumann 1999).
Ryhmien välillä oli 12-kertainen ero siinä, kuinka kauan kesti ennen kuin herpesoireet toistuivat. (Schindl&Neumann 1999) |
Plaseboryhmälle tehtiin muuten sama, mutta laite oli hoidon aikana pois päältä. Koehenkilöillä oli hoidon aikana maski, joten he eivät tienneet kummassa ryhmässä olivat.
Koehenkilöitä neuvottiin palaamaan takaisin lääkärille silloin kun heille ilmenee huuliherpesinfektio seuraavan kerran. Hoitoryhmän koehenkilöillä tähän meni keskimäärin yli 8 kuukautta, mutta lumeryhmän potilaat palasivat lääkärille keskimäärin kolmessa viikossa, yli kymmenen kertaa nopeammin.
Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että punavalohoito voi huomattavasti nopeuttaa huuliherpeksen paranemista ja vähentää sen uusiutumista (Muñoz Sanchez ym. 2012).
5.8. Muutamia muita hoitoaiheita
- Syöpähoitojen sivuvaikutuksena ilmenee usein suun limakalvon tulehdusta. Punavalohoitoa on tutkittu erittäin paljon tähän vaivaan, ja tulokset ovat olleet lähes poikkeuksetta myönteisiä (Oberoi ym. 2014, Silva ym. 2015, Soto ym. 2015, Ferreira ym. 2016).
- Arvostetussa Science Translational Medicine -lehdessä julkaistiin juttu, jossa punavalohoito suojasi koe-eläimiä tehokkaasti trombosytopenialta. Aiheesta julkaistiin myös lisänäyttöä hyvässä Scientific Reports -lehdessä (Zhang ym. 2016, Yang ym. 2016).
- Punavalohoitoa on tutkittu lupaavin tuloksin useisiin Alzheimerin taudin eläinmalleihin (Lu ym. 2017, Farfara ym. 2015, Purushothuman ym. 2014, Grillo ym. 2013).
- Punavalohoitoa on tutkittu rotilla melun aiheuttamaan kuulovaurioon lupaavin tuloksin (Tamura ym. 2015, Lee ym. 2016, Tamura ym. 2016).
- Punavalohoitoa on tutkittu runsaasti liikuntakykyyn, lihaskasvuun, lihaskatoon, myopatioihin ja lihasvaurioiden korjaantumiseen. Tulokset ovat olleet lupaavia (Ferraresi ym. 2016, Baroni ym. 2014, Leal-Junior ym. 2014, Corazza ym. 2013).
- Haavojen ja palovammojen paranemista on tutkittu koe-eläimillä lupaavin tuloksin. Ihmisillä on alustavasti saatu lupaavia tuloksia diabeetikon jalkahaavan ja leikkaushaavojen hoidoon (Gupta ym. 2015, Keshri ym. 2016, Ojea ym. 2016, Tchanque-Fossuo ym. 2016).
- Näiden lisäksi tämän artikkelin alkuosan taulukoissa on lueteltuna noin sata muuta hoitoaihetta, joihin valohoitoa on tutkittu.
6. Kova näyttö punavalohoidosta: systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit
Hoitomenetelmiä arvioitaessa ei voida luottaa pelkästään laboratorio- tai eläinkokeisiin. Hyvä tutkimusnäyttö perustuu ihmisillä toteutettuihin satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin (RCT). RCT-tutkimuksia voidaan edelleen koostaa yhteen systemaattisissa katsausartikkeleissa, jotka yleensä myös arvioivat yksittäisten kliinisten tutkimuksen menetelmien laatua.
Punavalohoitoon liittyen on julkaistu runsaasti systemaattisia katsauksia. Alla oleva taulukko sisältää noin kaksikymmentä systemaattista katsausta yhteensä yli 6500 potilaan aineistolla yli 140 RCT-tutkimuksesta. Taulukossa on myös alustava arvioni tutkimusten näytön asteesta. Se kaipaisi kuitenkin EBM-asiantuntijan tarkistusta ja ehkä myös jonkinlaista päivittämistä tasokkaampaan GRADE-tyyppiseen arviointiin.
Systemaattisia katsauksia punavalohoidosta
| |||||||
Hoitoaihe
|
Kirjoittaja
|
Tyyppi
|
Vuosi
|
N
|
n
|
Näytön
aste
|
Tulos
|
Ren
|
M
|
2017
|
7
|
180
|
C
|
➕/➖ Hoito pienensi ientaskujen syvyyttä vain lyhyellä aikavälillä (1-2 kk)
| |
Tchanque...
|
S
|
2016
|
4
|
131
|
C
|
➕ Hoito nopeutti jalkahaavojen paranemista
| |
Zarei
|
S
|
2016
|
5
|
394
|
B / C
|
➕ Hoito oli hyödyksi miesten ja naisten androgeneettiseen kaljuuntumiseen
| |
Ribeiro
|
S
|
2016
|
11
|
555
|
C
|
➕ Hoito lievitti kipua
| |
Nampo
|
M
|
2016
|
15
|
317
|
C
|
➖ Hoito ei yhdistynyt merkittävään hyötyyn. Katsausta kritisoitiin metodologisista puutteista, jotka saattoivat selittää negatiivista tulosta (Baroni&Leal-Junior 2016).
| |
Huang
|
M
|
2015
|
7
|
211
|
B / C
|
➕/➖ Hoito lievitti kipua, mutta ei vaikuttanut toiminnallisiin markkereihin
| |
Chen
|
M
|
2015
|
14
|
454
|
C
|
➕/➖ Hoito ei lievittänyt kipua, mutta tuotti suotuisia toiminnallisia muutoksia
| |
Leal-Junior
|
M
|
2015
|
13
|
134+
|
C
|
➕ Hoito paransi suorituskykyä ja liikuntasuorituksesta palautumista
| |
Huang
|
M
|
2015
|
9
|
518
|
B
|
➖ Hoito ei lievittänyt kipua. Toinen ryhmä uudelleenanalysoi saman aineiston ja päätyi positiiviseen tulokseen (Stausholm ym. 2016).
| |
Ge
|
M
|
2015
|
9
|
211
|
C
|
➕ Hoito lisäsi hampaan liikkuvuutta
| |
Smoot
|
M
|
2015
|
7
|
262
|
C
|
➕ Hoito lievitti kipua ja pienensi yläraajan tilavuutta
| |
SBU
|
S
|
2014
|
18
|
1007
|
C
|
➕ Hoito lievitti kipua välittömästi hoito-ohjelman jälkeen sekä jälkiseurannassa
| |
Oberoi
|
M
|
2014
|
18
|
1144
|
B
|
➕ Hoito lievitti kipua ja vaikean mukosiitin riskiä
| |
Borsa
|
S
|
2013
|
10
|
147
|
B
|
➕ Hoito paransi suorituskykyä ja liikuntasuorituksesta palautumista
| |
Krooninen niskakipu
|
Gross
|
M
|
2013
|
2
|
109
|
C
|
➕ Hoito paransi tutkittuja markkereita (pain/disability/QoL/GPE)
|
Brignard...
|
S
|
2012
|
9
|
599
|
C
|
➖ Hoito ei lievittänyt kipua tai turvotusta merkitsevästi
| |
Tumilty
|
M
|
2010
|
25
|
963
|
B
|
➕/➖ Hoito oli hyödyksi 12 tutkimuksessa, mutta ei ollut hyödyksi 13 tutkimuksessa. Erot saattavat liittyä hoitoparametreihin.
| |
Chow
|
M
|
2009
|
16
|
820
|
B
|
➕ Hoito lievitti kipua sekä akuutisti että pitkällä ajanjaksolla
| |
Bjordal
|
M
|
2008
|
13
|
730
|
B / C
|
➕ Hoito lievitti kipua
| |
Bjordal
|
S
|
2006
|
9
|
609
|
B / C
|
➕ Hoito lievitti kipua
| |
Chow
|
S
|
2005
|
5
|
273
|
C
|
➕ Hoito lievitti kipua
| |
Bjordal
|
S
|
2003
|
11
|
565
|
C
|
➕ Hoito lievitti kipua
| |
M = meta-analyysi; S = systemaattinen katsaus; N = kontrolloitujen tutkimusten lukumäärä; n = koehenkilöiden kokonaismäärä
|
Kuten taulukosta näkee, useita systemaattisia katsauksia on julkaistu aivan viime vuosina (2014-2016). Tutkimusten lukumäärän kasvaessa on syytä olettaa, että katsauksia tullaan julkaisemaan runsaasti myös tulevina vuosina.
Myönteisiä tuloksia on saatu useisiin erilaisiin hoitoaiheisiin. Tuloksia voi siis luonnehtia lupaaviksi. Tutkimuksia on arvioitu muun muassa PEDro- ja Jadad-asteikoilla, ja joukossa on havaittu olevan lukuisia hyvätasoisia aineistoja.
Joukossa on myös sellaisia hoitoaiheita, joihin punavalohoidolla ei ole saatu hyötyä. Esimerkiksi polven nivelrikon osalta yksittäisten RCT-tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Tulevaisuudessa saatetaan selvittää tarkemmin, johtuvatko erot tuloksissa esimerkiksi käytettyjen hoitoparametrien eroista.
Osa systemaattisista katsauksista on tarkastellut julkaisuihin liittyvää mahdollista julkaisuharhaa. Punavalohoidon kustannusvaikuttavuutta on myös alettu tutkia (Antunes ym. 2016). Aineiston kertyessä näihin seikkoihin aletaan luultavasti kiinnittää huomiota enemmän.
7. Miten punavalohoitoa annetaan?
Punavalo- ja lähi-infrapunahoidossa valo annetaan paikallisesti hoidettavaan kudokseen.
Valohoidot näyttävät yleensä jokseenkin tältä. Valokeilan koko vaihtelee huomattavasti (1mm2 - 32cm2) tutkimuksesta toiseen, samoin kuin hoitoannos, aallonpituus ja hoidon kesto. (Kuvalähde: SpinalStenosis) |
Hoidossa annettava valo on joko näkyvää punaista valoa (600-700nm) tai näkymätöntä lähi-infrapunaa (700-1100nm). Alla luetellaan hoidoissa useimmiten käytettyjä aallonpituuksia:
Yleisimmät aallonpituudet punavalohoidossa
| |
Punainen
|
633, 660, 670nm
|
Lähi-infrapuna
|
780, 808, 810, 830, 850, 904, 1064, 1072nm
|
Lähi-infrapuna kulkeutuu ihon ja kudosten läpi paremmin kuin punainen valo, joten sitä käytetään useammin vaivoihin, jotka kohdistuvat esimerkiksi lihaksiin, niveliin, sisäeritysrauhasiin tai aivoihin. Punaista valoa taas käytetään useammin pinnallisten vaivojen hoitoon, esimerkiksi haavat ja iho-ongelmat. Tämän artikkelin englanninkielisessä versiossa on hieman enemmän tietoa eri aallonpituuksia koskevasta tutkimusnäytöstä.
Huonevalaistuksessa valon intensiteetti on usein suuruusluokkaa 0.01 mW/cm2, kun taas auringonvalossa terapeuttisiakin aallonpituuksia saattaa tulla jopa tasolla 5-20 mW/cm2. Hoitotutkimuksissa iholle päätyvä valon intensiteetti on usein 20-5000 mW/cm2, eli vielä hieman suurempi kuin kirkkaassa auringonpaisteessa.
Liian matalan annoksen lisäksi myös liian suuri valoannos johtaa hoitotehon puutteeseen. Tästä ilmiöstä käytetään tutkimuskirjallisuudessa nimeä biphasic dose response. Täten yksi keskeinen kysymys valohoidossa on optimiannoksen löytäminen jokaiseen erilliseen hoitoaiheeseen (Tunér&Hode 1998, Huang ym. 2011, Rojas&Gonzalez-Lima 2013). Myös annosvasteesta löytyy lisätietoa kirjoitukseni englanninkielisessä versiosta.
Valoannoksen kuvailussa käytetään tehoa ja energiaa kuvaavia parametreja (Hadis ym. 2016, Jenkins&Carroll 2011). Esimerkkejä tutkimuksissa käytetyistä hoitoparametreista on lueteltu alla olevassa taulukossa.
Valohoitoparametrien vaihtelu eri tutkimuksissa
| |||||||
Sairaus
|
Aallonpituus
|
Teho
|
Valokeilan ala
|
Annos
|
Vuontiheys
|
Valotuksen kesto
|
Hoitokerrat
|
690 nm
|
80 mW
|
1 cm2
|
48 J
|
80 mW/cm2
|
10 minuuttia
|
10 kertaa / 14d
| |
670 nm
|
40 mW
|
0.79 cm2
|
1.6 J
|
51 mW/cm2
|
40 sekuntia
|
Yksi hoitokerta
| |
830 nm
|
50 mW
|
0.28 mm2
|
40J
|
17 680 mW/cm2
|
13,3 minuuttia
|
10 kertaa / 8vk
| |
850 nm
|
100 mW
|
0.79 mm2
|
48 J
|
13 000 mW/cm2
|
8 minuuttia
|
8 kertaa / 4vk
| |
830 nm
|
800 mW
|
25 cm2
|
1250 J
|
32 mW/cm2
|
32 minuuttia
|
12 kertaa / 6vk
| |
780 nm
|
7.5 mW
|
0.071 cm2
|
0.3 J
|
106 mW/cm2
|
40 sekuntia
|
4 kertaa / 2vk
|
Entäs millä laitteilla punavalohoitoa annetaan?
Perinteisesti kliinikot ovat ostaneet käyttöönsä suhteellisen kalliin laservalolaitteen, jolla potilaita on hoidettu käyntien yhteydessä. Nykyään punavalohoitoon soveltuvia hoitolaitteita on myös runsaasti kaupan suoraan kuluttajille. Tässä on joitakin alle 1000 euron hintaluokan tuotteita:
Kuluttajille suunnattuja LLLT-laitteita
| |||||||
Tuote
|
💡
|
λ
nm
|
Φ
mW
|
E
mW/cm2
|
A
cm2
|
Arvio
|
Hinta
|
Laser
|
808
|
67.5
|
15
|
4.5
|
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Laite on pienikokoinen ja akkukäyttöinen
|
685€
| |
LED
|
660
850
|
718
455
|
25
16
|
29
|
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Valo jakaantuu suurelle pinta-alalle
± Laite tuottaa samanaikaisesti punaista valoa ja lähi-infrapunaa
|
375€
| |
LED
|
635
875
905
|
60-90
|
15-23
|
4
|
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Laite on pienikokoinen ja akkukäyttöinen
± Laite tuottaa samanaikaisesti punaista valoa ja lähi-infrapunaa
|
399€
| |
LED
|
830
|
?
|
200 (10cm)
20 (70cm)
|
?
|
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
|
85€
| |
LED
|
670
|
?
|
200 (0cm)
20 (60cm)
|
?
|
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
|
85€
| |
LED
|
850
|
?
|
200 (0cm)
10 (6cm)
|
?
|
+ Halpa ja pienikokoinen (esittely oheisessa YouTube-videossa)
|
20€
| |
-
|
laaja spektri
|
?
|
?
|
?
|
+ Halogeeni- ja hehkulamput tuottavat paljon punaista valoa ja lähi-infrapunaa, joten ne saattaisivat soveltua punavalohoitoon
- Laajan spektrin valonlähteitä on tutkittu vain vähän. Tutkimus keskittyy yleensä yksittäisiin aallonpituuksiin (esim 670 tai 830 nanometriä).
|
5€
| |
Auringonvalo
|
-
|
laaja spektri
|
?
|
?
|
?
|
+ Tutkimuksissa auringonvalo on usein yhdistetty parempaan terveyteen, mikä saattaisi selittyä D-vitamiinin lisäksi myös punavalolla ja lähi-infrapunalla
- Laajan spektrin valonlähteitä on tutkittu vain vähän. Tutkimus keskittyy yksittäisiin aallonpituuksiin (esim 670 tai 830 nanometriä).
|
0€
|
Suomessa on myös lukuisia yrityksiä, joiden palvelutarjontaan sisältyy punavalohoitoa. Tämä näyttäisi olevan melko yleistä erityisesti fysioterapian alalla.
Punavalohoitoa tarjoavia yrityksiä
| ||
Yritys
|
Paikkakunta
|
Ammattinimike
|
Helsinki
|
Fysioterapeutti
| |
Helsinki
|
Sairaanhoitaja
| |
Helsinki
|
Sairaanhoitaja / Fysioterapeutti / Osteopaatti
| |
Jyväskylä
|
Koulutettu hieroja
| |
Inkoo
|
Sairaanhoitaja
| |
Lammi
|
Erikoisröntgenhoitaja
| |
Kirkkonummi
|
Urheiluhieroja
| |
Kirkkonummi
|
Koulutettu hieroja
| |
Tampere, Nokia
|
Fysioterapeutti, lymfaterapeutti, urheiluhieroja
| |
Turku
|
Erikoissairaanhoitaja
| |
Vaasa
|
Fysioterapeutti
| |
Rovaniemi
|
Fysioterapeutti
| |
(ks. sivulla oleva luettelo)
|
Ahvenanmaa, Degerby, Espoo, Hanko, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Högbacka, Inkoo, Itä-Aure, Jokela, Jorvas, Karjaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kuusankoski, Lappeenranta, Lahti, Lammi, Lepplax, Lohja, Maarianhamina, Parikkala, Tammisaari, Turku
|
8. Punavalohoidon tutkimuksen nykytilasta
Valohoitoa koskeva tutkimus on melko nuorta. PubMed-tietokannassa hakusanat "low-level laser" ja "photobiomodulation" osoittavat, että suurin osa tutkimuksesta on julkaistu 2000-luvulla. Lisäksi näyttää siltä, että valotutkimus on kiihtymässä, eli joka vuosi julkaistaan enemmän tutkimusta aiheesta:
Tällä hetkellä photobiomodulation on vakiintumassa ylivoimaisesti tärkeimmäksi tieteelliseksi nimeksi punavalohoidolle. Aiemmin hoidon nimestä ei ollut yksimielisyyttä, vaan tutkimuksia julkaistiin useilla erilaisilla asiasanoilla. Näistä tärkein on ollut historiallisesti low-level laser therapy (LLLT), mutta kokonaisuudessaan termien kirjo oli hyvinkin laaja.
Tutkimustuloksia valohoidoista julkaistaan erittäin nopeaan tahtiin. Artikkeleita on ilmestynyt ajoittain jopa erittäin arvostetuissa tiedelehdissä kuten The Lancet, PNAS, Circulation, Blood, Annals of Neurology tai Science Translational Medicine.
Kaiken kaikkiaan yli 120 hyvää tiedelehteä, vähintään impaktifaktorilla 3.0, on julkaissut satoja artikkeleita aiheesta. Tässä alla olevassa taulukossa on lyhyt tiivistelmä tiedelehdistä, jotka ovat julkaisseet vähintään yhden artikkelin punavalohoidosta:
Punavalotutkimusta julkaisseita tiedelehtiä
| |||
Tiedelehden nimi (1-61)
|
IF
|
Tiedelehden nimi (62-122)
|
IF
|
The Lancet
|
44.0
|
American Heart Journal
|
4.3
|
Nature*
|
42.4
|
Journal of Cellular Physiology
|
4.2
|
Journal of the American College of Cardiology (JACC)
|
17.8
|
Cellular Signalling
|
4.2
|
Circulation
|
17.0
|
The American Journal of Pathology
|
4.2
|
ACS Nano
|
13.3
|
Neurorehabilitation and Neural Repair
|
4.0
|
Annals of the Rheumatic Diseases
|
12.4
|
Arthritis Research & Therapy
|
4.0
|
Science Translational Medicine
|
12.3
|
Frontiers in Physiology
|
4.0
|
Blood
|
11.8
|
Journal of Physiotherapy
|
4.0
|
Biotechnology Advances
|
9.8
|
Journal of Alzheimer's Disease
|
3.9
|
Annals of Neurology
|
9.6
|
Dental Materials
|
3.9
|
PNAS
|
9.4
|
PLOS Neglected Tropical Diseases
|
3.9
|
Journal of Pineal Research
|
9.3
|
The International Journal of Biochemistry & Cell Biology
|
3.9
|
Diabetes Care
|
8.9
|
Journal of Clinical Periodontology
|
3.9
|
Biomaterials
|
8.4
|
Parkinsonism & Related Disorders
|
3.8
|
Antioxidants & Redox Signaling
|
7.1
|
Journal of Biophotonics
|
3.8
|
Nanomedicine
|
6.9
|
Stem Cells and Development
|
3.8
|
Journal of Investigative Dermatology
|
6.9
|
Anesthesia & Analgesia
|
3.8
|
Drug Discovery Today
|
6.9
|
Annals of Medicine
|
3.8
|
British Journal of Sports Medicine
|
6.7
|
Journal of Dermatological Science
|
3.7
|
Cochrane Database of Systematic Reviews
|
6.7
|
The Cancer Journal
|
3.7
|
Molecular Neurodegeneration
|
6.5
|
Bone
|
3.7
|
The Journal of Neuroscience
|
5.9
|
Mitochondrion
|
3.6
|
Stroke
|
5.8
|
Cytotherapy
|
3.6
|
Free Radical Biology and Medicine
|
5.8
|
Journal of Cancer Survivorship
|
3.5
|
Pain
|
5.6
|
Current Medicinal Chemistry
|
3.5
|
Journal of the American Academy of Dermatology
|
5.6
|
Annals of Allergy, Asthma & Immunology
|
3.5
|
Cardiovascular Research
|
5.5
|
IEEE Journal of Selected Topics in Quantum Electronics
|
3.5
|
Basic Research in Cardiology
|
5.4
|
Toxicology Letters
|
3.5
|
Molecular Neurobiology
|
5.4
|
Expert Opinion on Drug Discovery
|
3.5
|
Scientific Reports
|
5.2
|
Hematological Oncology
|
3.5
|
Alzheimer's Research & Therapy
|
5.2
|
Clinical Oral Implants Research
|
3.5
|
Neurobiology of Aging
|
5.2
|
Journal of Neuropsychology
|
3.5
|
JAMA Dermatology
|
5.1
|
Frontiers in Neuroscience
|
3.4
|
BBA Molecular Cell Research
|
5.1
|
Frontiers in Behavioral Neuroscience
|
3.4
|
Biochemical Pharmacology
|
5.1
|
Mediators of Inflammation
|
3.4
|
Journal of Cerebral Blood Flow & Metabolism
|
4.9
|
Discovery Medicine
|
3.4
|
Journal of Molecular and Cellular Cardiology
|
4.9
|
Journal of Cellular Biochemistry
|
3.4
|
Periodontology 2000
|
4.9
|
Experimental Gerontology
|
3.4
|
Journal of Molecular Medicine
|
4.9
|
Osteoporosis International
|
3.4
|
Journal of Cellular and Molecular Medicine
|
4.9
|
Journal of Neurosurgery
|
3.4
|
Radiotherapy & Oncology
|
4.8
|
Investigative Ophthalmology & Visual Science
|
3.4
|
Brain Stimulation
|
4.8
|
International Journal of Molecular Sciences
|
3.3
|
Journal of Neuroinflammation
|
4.7
|
Journal of Comparative Neurology
|
3.3
|
Journal of Tissue Engineering and Regenerative Medicine
|
4.7
|
Obesity Surgery
|
3.3
|
Journal of Cell Science
|
4.7
|
BMC Cancer
|
3.3
|
Cellular Physiology and Biochemistry
|
4.7
|
Journal of Biomedical Materials Research Part A
|
3.3
|
Journal of Dental Research
|
4.6
|
Neuroscience
|
3.2
|
International Journal of Cardiology
|
4.6
|
The American Journal of Cardiology
|
3.2
|
Current Opinion in Oncology
|
4.6
|
The Journal of Rheumatology
|
3.2
|
Frontiers in Cellular Neuroscience
|
4.6
|
American Journal of Translational Research
|
3.1
|
Annals of the New York Academy of Sciences
|
4.5
|
American Journal of Clinical Dermatology
|
3.1
|
The American Journal of Sports Medicine
|
4.5
|
PLOS ONE
|
3.1
|
Rheumatology
|
4.5
|
Plastic and Reconstructive Surgery
|
3.1
|
Osteoarthritis and Cartilage
|
4.5
|
British Journal of Ophthalmology
|
3.0
|
International Journal of Radiation Oncology • Biology • Physics
|
4.5
|
Acta Ophthalmologica
|
3.0
|
Stem Cell Research & Therapy
|
4.5
|
Journal of Applied Physiology
|
3.0
|
Journal of Neurotrauma
|
4.4
|
The Annals of Thoracic Surgery
|
3.0
|
Oral Oncology
|
4.3
|
International Journal of Stroke
|
3.0
|
The Journal of Biological Chemistry
|
4.3
|
Archives of Physical Medicine and Rehabilitation
|
3.0
|
British Journal of Dermatology
|
4.3
|
Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology
|
3.0
|
Kaiken kaikkiaan punavaloartikkeleita on julkaistu noin 700 eri tiedelehdessä. Punavalohoito ei siis ole enää nykyisin tuntematon ilmiö, josta ei olisi runsaasti tietoa lääketieteen tutkimuskirjallisuudessa ja hyvissä tiedelehdissä. Tiedettä toteutetaan myös hyvissä laitoksissa kuten esimerkiksi Massachusetts General Hospitalissa:
Suurin osa valotutkimuksista on kuitenkin julkaistu vähemmän tunnetuissa erikoislehdissä kuten muun muassa Photomedicine and Laser Surgeryssa:
Valohoitoon keskittyviä tiedelehtiä
| ||
Kustantamo
|
Lehden nimi
|
Impact Factor
|
Wiley
|
Journal of Biophotonics
|
3.8
|
Elsevier
|
Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology
|
3.0
|
Springer
|
Lasers in Medical Science
|
2.5
|
Wiley
|
Lasers in Surgery and Medicine
|
2.1
|
Mary Ann Liebert
|
Photomedicine and Laser Surgery
|
1.6
|
Näissä julkaistut raportit voivat olla tasokkaita, mutta ne eivät tavoita tehokkaasti suurta yleisöä. Ehkäpä siis valotutkimusten säännöllinen päätyminen ylempänä mainitun kaltaisiin ammattilaisten arvostamiin tiedelehtiin saa vielä jossakin vaiheessa aikaan valohoitojen läpimurron. Katsotaan, miten asian tulee käymään.
Mitä tulee valotutkimuksia julkaisseihin maihin, Brasilia ja Yhdysvallat ovat tuottaneet selvästi eniten tiedettä aiheesta. Kuitenkin niiden kokonaisosuus on vain murto-osa kaikesta valotutkimuksesta, sillä aihetta on tutkittu yhteensä 71 eri maassa.
Punavalotutkimuksia julkaisseita maita
| |
Tiedeartikkelien määrä
|
Maa
|
Yli 1000
|
Brasilia
|
400+
|
Yhdysvallat (noin 33 eri osavaltiossa)
|
100+
|
Iran, Israel, Italia, Japani, Kiina, Korea, Turkki, Venäjä
|
50-99
|
Australia, Espanja, Iso-Britannia, Kanada, Intia, Saksa, Taiwan
|
10-49
|
Alankomaat, Argentiina, Belgia, Egypti, Etelä-Afrikka, Itävalta, Kreikka, Norja, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saudi-Arabia, Serbia, Slovakia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari, Uusi-Seelanti
|
Alle 10
|
Arabiemiraatit, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Chile, Costa Rica, Indonesia, Irak, Irlanti, Jemen, Jordania, Jugoslavia, Kolumbia, Kroatia, Kuuba, Kuwait, Kypros, Makedonia, Malesia, Meksiko, Monaco, Nepal, Pakistan, Portugali, Puerto Rico, Qatar, Singapore, Slovenia, Sudan, Suomi, Syyria, Thaimaa, Ukraina, Venezuela
|
Punavalohoidon historiassa tietyt asiantuntijat ovat olleet esillä enemmän kuin toiset. Tein tätä kirjoitusta varten pienen listan niistä tutkijoista, joiden nimen olen nähnyt punavalokirjallisuudessa useamman kerran:
Merkittäviä valohoidon tutkijoita
| ||||
Nimi
|
Yliopisto
|
Virka
|
Ala
|
Tutkimuskohteita
|
Wisconsinin yliopisto
|
P
|
Biotieteet
|
Punavalon vaikutus verkkokalvon rappeumasairauksiin.
| |
Buffalon yliopisto
|
AP
|
Suubiologia
|
TGFß1:n merkitys punavalohoidon mekanismissa.
| |
Harvardin yliopisto
|
AP
|
Dermatologia
|
Punavalohoidon vaikutus aivoihin. Kirjoittanut kymmeniä artikkeleita ja toimittanut myös kirjoja aiheesta.
| |
Venäjän tiedeakatemia
|
P
|
Biofysiikka
|
Punavalon vaikutus solujen toimintaan.
| |
Sydneyn yliopisto
|
P
|
Neurobiologia
|
Punavalon vaikutus Parkinsonin taudin eläinmalleihin.
| |
Sydneyn yliopisto
|
P
|
Anatomia
|
Punavalon vaikutus Parkinsonin taudin eläinmalleihin.
| |
Australian kansall. yo
|
AP
|
Anatomia
|
Punavalon vaikutus verkkokalvon rappeumasairauksiin.
| |
Johannesburgin yliopisto
|
P
|
Fotobiologia
|
Punavalon vaikutus kantasoluihin.
| |
Lontoon UCL
|
P
|
Neurotieteet
|
Punavalon vaikutus mitokondrioihin ja verkkokalvoon.
| |
Bergenin yliopisto
|
P
|
Fysiatria(?)
|
Punavalon vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön.
| |
Texasin yliopisto
|
P
|
Neurotieteet
|
Punavalon vaikutus aivoihin ja kognitioon.
| |
Birminghamin yliopisto
|
P
|
Suubiologia
|
Punavalon vaikutus suun paranemisprosesseihin.
| |
Tel Avivin yliopisto
|
P
|
Punavalon vaikutus sydäninfarktista toipumiseen.
| ||
P
|
Punavalon vaikutus hermostoon ja kiputiloihin.
| |||
Otagon yliopisto
|
DE
|
Fysioterapia
|
Punavalon vaikutus haavojen paranemiseen ja akillesjänteeseen.
| |
San Diegon osavaltionyliopisto
|
PR
|
Valon vaikutus haavojen ja vammojen paranemiseen.
| ||
Bahian yliopisto
|
P
|
Punavalon vaikutus luustoon.
| ||
Bostonin yliopisto
|
TP
|
Neurologia
|
Punavalon vaikutus aivovammaan.
| |
Medical College of Wisconsin
|
P
|
Neurologia
|
Punavalon vaikutus haavojen paranemiseen.
| |
Medical College of Wisconsin
|
P
|
Solubiologia
|
Punavalon vaikutus hermostoon.
| |
-
|
HL
|
Hammaslääk.
|
Punavalohoidon hoitoparametrit. Punavalo lääketieteessä.
| |
P = professori; AP = apulaisprofessori; PR = provosti; DE = dekaani; TP = tutkimusprofessori; HL = hammaslääkäri
|
9. Punavalohoito Suomessa ja maailmalla
Valohoidon (LLLT/PBM) toi suomalaiseen keskusteluun todennäköisesti ensimmäisenä anestesiologian dosentti Pekka J. Pöntinen, joka julkaisi aihetta käsittelevän kirjan Laser Lääketieteellisenä hoitomuotona vuonna 1988.
Viime vuosina aihetta on käsitelty opinnäytetöissä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Jenni Lehtinen on vuonna 2009 tehnyt lisensiaatin tutkielman PLH:n käyttömahdollisuuksista eläinlääketieteessä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ainakin myös yksi dosentti on viime vuosina käyttänyt laservaloa eläinten kivun hoidossa.
Tampereen ammattikorkeakoulussa Timo Kukko on tehnyt vuonna 2012 opinnäytetyön PLH:n käytöstä kivunlievityksessä. Punavalohoito on myös mainittu aivan lyhyesti Käypä hoito -suosituksissa ja Duodecim-lehdessä.
Tampereen ammattikorkeakoulussa Timo Kukko on tehnyt vuonna 2012 opinnäytetyön PLH:n käytöstä kivunlievityksessä. Punavalohoito on myös mainittu aivan lyhyesti Käypä hoito -suosituksissa ja Duodecim-lehdessä.
Suomessa toimii Suomen lääketieteellinen laseryhdistys (SLLY), mutta järjestöllä ei juurikaan ole lääkärijäseniä. Laserhoitoa myydään Suomessa palveluna noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Ruotsissa vastaavana järjestönä toimii Svenska Laser-Medicinska Sällskapet (SLMS).
Hammaslääketieteen kentällä laservaloa käytetään niin hammaskirurgiassa kuin myös perustoimenpiteissä kuten hampaan paikkaamisessa ja juurihoidossa. Dosentti Marita Luomasen perustama Hammaslääkäriseura Apollonian laserhammaslääketieteen jaosto kokoaa näitä hammaslääkäreitä yhteen.
Vaikka hammaslääketieteen alalla suuri osa laserin käytöstä tuskin lukeutuu LLLT:ksi (pienteholaserhoito), on laserhammaslääketieteen jaoston kokouksissa muun muassa raportoitu myönteisiä kokemuksia pienitehoisesta lähi-infrapunalaserista suun mukosiitin hoidossa (HYKS Lastenklinikka & Kuopion yliopistollinen sairaala).
Punavalohoitoa käytetään maallikoiden keskuudessa erittäin paljon eläinten hoidossa. Esimerkiksi Google-hakusanalla hevoset laser voi löytää lukuisia aiheeseen liittyviä kotimaisia nettisivuja. Facebookissa on kansainvälisiä yli 30 000 jäsenen sivuja, jotka koskevat eläinten hoitoa punavalolla.
Hammaslääketieteen kentällä laservaloa käytetään niin hammaskirurgiassa kuin myös perustoimenpiteissä kuten hampaan paikkaamisessa ja juurihoidossa. Dosentti Marita Luomasen perustama Hammaslääkäriseura Apollonian laserhammaslääketieteen jaosto kokoaa näitä hammaslääkäreitä yhteen.
Vaikka hammaslääketieteen alalla suuri osa laserin käytöstä tuskin lukeutuu LLLT:ksi (pienteholaserhoito), on laserhammaslääketieteen jaoston kokouksissa muun muassa raportoitu myönteisiä kokemuksia pienitehoisesta lähi-infrapunalaserista suun mukosiitin hoidossa (HYKS Lastenklinikka & Kuopion yliopistollinen sairaala).
Punavalohoitoa käytetään maallikoiden keskuudessa erittäin paljon eläinten hoidossa. Esimerkiksi Google-hakusanalla hevoset laser voi löytää lukuisia aiheeseen liittyviä kotimaisia nettisivuja. Facebookissa on kansainvälisiä yli 30 000 jäsenen sivuja, jotka koskevat eläinten hoitoa punavalolla.
Punavalohoidosta ei ole ollut juurikaan kirjoituksia kotimaisissa uutismedioissa, lukuun ottamatta tiedetoimittaja Jani Kaaron Seura-lehteen kirjoittamaa artikkelia Parantava punavalo lokakuussa 2016. Maakuntalehdet ovat myös julkaisseet yksittäisiä mainoshenkisiä artikkeleita aiheesta.
Punavalohoito saatetaan kuvata lehtijutuissa hyvinkin myönteiseen sävyyn: "Eräälle naiselle riitti kolme hoitokertaa, jotta hän pääsi eroon 50 vuotta kestäneestä tinnituksesta. Hyviä hoitotuloksia on saatu myös aknen, luupiikin, kulumien ja vatsakivun hoidoissa." |
Maailmalla merkittävimmät alan yhdistykset ovat World Association for Laser Therapy (WALT) sekä North American Association for Photobiomodulation Therapy (NAALT). WALT on laatinut hoitomenetelmiin liittyviä suosituksia valohoitotutkimuksia ja kliinistä käyttöä varten.
10. Yhteenveto
Punaisen valon ja lähi-infrapunan lääketieteelliselle käytölle löytyy lukuisia hyviä ja vähemmän hyviä perusteluja. Tässä on joitakin niistä:
● Punavalohoidosta on ollut hyötyä yli 100 eri hoitoaiheeseen eläintutkimuksissa
● Aiheesta on tehty lukuisia systemaattisia katsauksia ja kelvollisia tieteellisiä RCT-tutkimuksia
● Yli 130 hyvää tiedelehteä on julkaissut tutkimuksia aiheesta (impact factor yli 3.0)
● Aihetta koskevien tutkimusartikkelien määrä on yli 3800
● Aihetta on tutkittu noin 70 eri maassa
Tästä huolimatta näytössä on edelleen tiettyjä puutteita. Ihmistutkimuksissa tutkimusnäytön taso on kohtuullisen hyvä, mutta tähänastiset havainnot kaipaavat vielä lisää näyttöä erittäin laadukkaista satunnaistetuista tutkimuksista.
Punavalohoidon solutason mekanismien ja annosvasteiden suunnalla on vielä paljon työstettävää. Yksi epäselvyyden kohde on valon optimaalinen määrä kullakin aallonpituudella, sillä valohoidon annosvaste ei ole lineaarinen, vaan lukuisissa tutkimuksissa myös liian suuren valoannoksen on havaittu kumoavan hyötyvaikutukset (Huang ym. 2011).
Aiheeseen liittyen julkaistaan tällä hetkellä noin 400 tutkimusartikkelia vuodessa, ja ClinicalTrials-sivuston perusteella aiheesta on tekeillä kymmeniä kliinisiä tutkimuksia.
Punavalohoitoon liittyvä tutkimusmassa tulee mahdollisesti jopa kaksinkertaistumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä tahdilla on odotettavissa, että punavalohoito tulee lyömään itsensä läpi aivan lähivuosina, mikäli tutkimushavainnot tulevat jatkossakin olemaan yhtä myönteisiä kuin tähän asti.
Punavalohoidon markkinointiin liittyy tällä hetkellä jonkin verran valheellisia tai epätieteellisiä piirteitä. Markkinointiin saatetaan liittää esimerkiksi pseudotieteellisiä käsitteitä kuten meridiaanit, skalaariaallot tai Nogierin taajuudet. Tuotteita saatetaan myös markkinoida sellaisiin hoitoaiheisiin, joihin liittyen punavalosta ei ole olemassa merkittävästi tutkimusnäyttöä. Koska nämä seikat saattavat antaa punavalohoidosta uskomushoidon vaikutelman, olisi tutkimusyhteisön syytä ottaa kriittisesti kantaa hoitolaitteiden markkinoinnin nykytilaan.
11. Ydinasiat
● Punainen näkyvä valo ja lyhytaaltoinen infrapuna tuottavat kudoksissa mitattavia muutoksia.
● Näiden aallonpituuksien käyttöön perustuvasta valohoidosta on runsaasti tutkimustietoa.
● Hoito annetaan paikallisesti.
12. Lue lisää aiheesta
Alla on muita lukemisen arvoisia kirjoituksia punavalohoidosta.
Linkkejä valohoidosta
| |
Lähde
|
Artikkeli
|
Valtsun terveysblogi
| |
Valtsun terveysblogi
| |
Wikipedia
| |
Nature
| |
Frontiers in Neuroscience
| |
Biochemical Pharmacology
|
Perustin myös Facebookiin englanninkielisen ryhmän, jossa käydään keskustelua punavalohoidosta ja jonne linkitän uusia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Jäseniä on tällä hetkellä yli 1200.
Low Level Laser Therapy (LLLT) and Photobiomodulation (PBM) Discussions |
Tein aiheesta myös suomenkielisen Wikipedia-artikkelin, jossa on keskeisimmät asiat tästä blogikirjoituksesta.
Wikipedia - Pienteholaserhoito |
*
Piintyneenä eBay-ostajana pikatsekkasin sieltä valikoimia. Haku "infra red torch" toi roskan ohella 850nm lampun. Pimeänäkötarkoituksiin kai tarkoitettu ja hinta postikuluineen alle 20e eli alle 22e alv-laskurajan. Olisikohan käyttökelpoinen? ("Roskaa" mm koska näkyvä punainen oli joskus muodinmukaistettu komeammaksi "infrared"iksi.)
VastaaPoistaHei Anonyymi,
PoistaHieno löytö! Näitähän ei tietenkään ole suunniteltu hoitotarkoituksiin, mutta valo on aallonpituudeltaan juuri oikealla alueella ja hinta on erinomaisen halpa.
Tästä laitteesta ei oo raportoitu annosparametreja, eli ihoa valotettaessa ei tiedetä, montako milliwattia valoa päätyy neliösenttimetrille ihoa, jos valotus tehdään vaikkapa 10cm etäisyydeltä.
Mikäli tämän annosasian saisi mitattua, niin tämä 850nm taskulamppu voisi olla erinomainen vaihtoehto kalliille valohoitotuotteille.
Hei! Minulla on Philipssin vanha infracare 650W HP3641 laite. Olen yrittänyt Philipssiltä selvittää, mitä aallonpituuksia ko laitteesta saa. Onko sinulla jotain ajatuksia, miten tämän pystyisi selvittämään ilman Philipssiä ja kohtuullisilla kustannuksilla. Onko laite edelleen käypä vai antiikkia?
PoistaChatGPT veikkasi että aallonpituusalue 700-1400 nm ja että lamppu olisi pohjimmiltaan halogeenilamppu. Tämä on ihan uskottava veikkaus mielestäni. Laitteessa oleva punainen pleksi suodattaa ainakin alle 600nm aallonpituudet pois, mutta todnäk vähentää myös 600-700nm alueen aallonpituuksia.
PoistaHyvä artikkeli! Hoitomuodon julkisuus on mielestäni selkeästi kärsinyt siitä miten samanlaisia juttuja on markkinoitu "akupunktio" nimen variaatioilla.
VastaaPoistaErittäin mielenkiintoinen teksti! Vaikuttaa siltä, että sähkömagnetismiin perustuvia hoitoja on toistaiseksi hyödynnetty niukasti koululääketieteessä. Tämän valojutun lisäksi tulee lähinnä mieleen kuvantamismenetelmät (fMRI ym.) ja transkraniaalinen magneettistimulaatio. Satutko tietämään, onko missään tutkimuksissa koitettu liittää punavalohoitoihin meditaatiota/hengitysharjoituksia/paranemisen visualisointia tai muuta mentaalista toimintaa? Jos ei, niin tuossahan olisi potentiaalia hyvinkin kokonaisvaltaiselle hoitomuodolle.
VastaaPoistaHei Tomi ja kiitos kommentistasi. :-)
PoistaMitä tulee sähkömagneettisen spektrin (valon) käyttöön lääketieteessä, niin Nature Biomedicine -lehdessä julkaistiin tänä vuonna aiheesta katsaus, jossa summataan lukuisia valoon perustuvia hoito- ja kuvantamismenetelmiä: https://www.nature.com/articles/s41551-016-0008
Sen sijaan magneettikenttien käyttöä lääketieteessä en itse juurikaan tunne.
Punavalohoitojen yhteydessä ei tietääkseni ole tutkimuksissa vielä toistaiseksi käytetty keskittymis-/rentoutumismenetelmiä. Yleensä hoito annetaan yksinään, joskin kiputilojen hoidossa punavaloa annetaan välillä liike-/liikuntahoidon tukena.
Kiitos vastauksestasi! Pitääpä tsekata tuo artikkeli.
PoistaMillä aallonpituuksilla infrapunassa pitää alkaa olemaan huolissaan silmä- ja muista kehon vaurioista?
VastaaPoistaNäillä laitteilla esimerkiksi tuskin saadaan minkäännäköisiä vaurioita aikaiseksi kehon osissa ko/kö? https://www.ebay.com/sch/i.html?_odkw=infra+red+torch&_osacat=0&_from=R40&_trksid=p2045573.m570.l1313.TR0.TRC0.H0.Xinfra+red+torch+850+nm.TRS0&_nkw=infra+red+torch+850+nm&_sacat=0
Vaikka linkin vehkeet eivät terapiatarkoituksiin olekaan tarkoitettu niin voisikohan joillain noista laitteista korvata edes hieman vaikkapa Vielightin laitteita. Jos ajattelee, että tuollaista pikkufikkaria kokeilisi sorkkia nenäänsä ilman mitään aplikaattoreita (kuten Vielightissä tulee mukana) :) Ps. köyhän pitää viritellä.
Aallonpituuden sijaan silmävauriota ajatellen tärkein parametri lienee valon intensiteetti. Ostin itse erään 850nm lähi-infrapunataskulampun, jota pidän varmuuden vuoksi vähintään 6cm etäisyydellä silmästäni.
PoistaLisää aiheesta tämän videoni kuvauksessa: https://www.youtube.com/watch?v=VW6Wu-vg4Fs
Tai nenän poraamiseen ehkä osuvampi laite olisi tälläinen: http://www.ebay.com/itm/850nm-IR-Pointer-Infrared-Pointer-Infrared-Pointerfor-Interactive-Projector-/322655146505?hash=item4b1fbed209:g:NKAAAOSwAANY7c9u
VastaaPoistaMitä mieltä olet Valtsu tästä?
Saattaahan tuokin soveltua lähi-infrapunan lähteeksi, vaikka melko pienikokoinen laite ilmeisesti onkin. En ihan tajunnut, mitä tarkoitat nenän poraamisella.
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=XnQj-_rjSs8
VastaaPoistaOllilla tuossa Vielightin "nenänporauslaite" eli "nenänkaivuulaite". Mietin, voisiko tuolla linkkaamallani "karttakepillä" korvata edes hitusen tuota Vielightin miljonääreille tarkoitettua laitetta?
Kai sillä teoriassa voisi, mutta Vielightin toimintaperiaatetta (verenkierron valotus nenän kautta) ei nyt hirveästi ainakaan länsimaisessa tutkimuskirjallisuudessa ole edes tutkittu, ja punavalohoidon valtavirtakäytäntö on kyllä se, että valotetaan lähinnä hoidettavaa kudosta suoraan.
PoistaJos vielä tuosta nenän kautta valotuksesta puhutaan niin kävisikö siihen esimerkiksi tämä kynä (aallonpituus 650 nm): https://www.verkkokauppa.com/fi/product/52701/ddnxc/Fuj-tech-4-in-1-laserkyna
VastaaPoistaMiten ylipäänsä tuo 650 nm:n aallonpituus soveltuu punavaloterapiakäyttöön?
Tutkimuksissa on käytetty paljon aallonpituuksia 630, 660 ja 670nm, joten luulisin että myös 650nm toimisi.
PoistaTuon kynän tiedoissa ei kyllä hirveästi kerrota sen tehosta (ja suomessa taitaa olla vain pienitehoiset laserosoittimet sallittuja), joten voi olla että merkittävän valoannoksen saaminen tuolla kynällä saattaisi vaatia melko pitkää valotusaikaa.
Aivan. Laserosoittimien (tehot) maahantuonnissa EU:n ulkopuolelta kannattaa ilmeisesti olla tarkkana (tulli). Juuri tilasin 3W:n infrapunataskulampun (850nm) EU:n ulkopuolelta, mutta eihän tuossa pitäisi olla maahantuontiongelmaa, kun ei ole mitään tekemistä itse laserosoittimen kanssa, vai kuinka? Pitäisi olla siis tulossa samainen lamppu, kuin sinulla siinä youtube-videossa.
VastaaPoistahttp://www.vimdata.fi/index.php?route=product/product&path=717_1056&product_id=43874
VastaaPoistaTuossa 10 watin infrapunavalaisin 850 nm aallonpituudella. Kallis laite toki.
Kiinnostavaa että tuollaisia myydään. Hinta on kuitenkin valtava, ja suunnilleen samantehoisia CCTV-kameroille tarkoitettuja 850nm-ledivaloja saa kymmenen kertaa halvemmalla ulkomailta.
PoistaJuu, näin on. Suomi-lisä on monissa tuotteissa aivan jäätävä.
VastaaPoistaMistähän saisi ostettua halvalla punavalofikkareita tai -lamppuja? Esimerkiksi 660nm aallonpituutta tuottavia. Osaatko Valtsu antaa vinkkiä?
VastaaPoistaEn oikein osaa vielä antaa vinkkiä, mutta en ole ehtinyt pysyä tässä aiheessa ajan tasalla opiskelu- ja työkiireiden vuoksi.
PoistaTällä hetkellä neuvon aiheesta kiinnostuneita ihmisiä Red Light Man -verkkokaupan ääreen, koska siellä myytävät halvimmat LED-lamput eivät sentään maksa useita satoja euroja toisin kuin monet muut punavalohoitotuotteet. Samoja tuotteita saa myös halvemmalla Alibaba.comista eli siis Kiinasta (Shenzhen Gerylove Technology Co).
Tutustuin itsekin Red Light Manin sivustoon jo aikaisemmin. Hieman kallista sielläkin vain on köyhän näkökulmasta, valitettavasti. Näköjään kuitenkin toimii EU-alueella, jolloin tullipelleilyt jää pois kuvioista, se on positiivista. Pitää tosiaan Amazonista tai ebay:stä (EU:n sisältä) tilailla kokeiluun vehkeitä, siellä oli jotain mielenkiintoista tuotetta. Ja tuon Alibaban tsekkaan, kiitos vinkistä!
VastaaPoistaTäältä saa tilattua myös valoterapiakäyttöön tarkoitettuja valaisimia: http://ledfinland.fi/
VastaaPoistaSivuston alareunassa on yhteydenotto linkki, minkä kautta voi kysellä lisätietoja ja tehdä myös tilauksia.
Kyseessä on suomalainen yritys.
Jos otetaan vertailuksi esimerkiksi Yhdysvalloista Joovv:n minilaitteiden hinnat niin Led Finland Oy myy samankaltaisia tuotteita halvemmalla.
JOOVV on kieltämättä kallis merkkituote. Toivon että lähivuosina olisi helposti saatavilla ledituotteita alle 40€ hintaan.
PoistaOnkohan muuten lapsille suositeltu minkäännäköisiä erityisiä rajoitteita liittyen punavalo- ja lähi-infrapunaterapiaan verrattuna aikuisiin? Ajattelen ihan vastasyntyneistä lähtien esimerkiksi noin kymmenen vuoden ikäisiin lapsiin?
VastaaPoistaEn ole nähnyt paljoakaan lapsilla tehtyä tutkimusta aiheesta, paitsi ehkä suun mukosiitin hoidossa lapsisyöpäpotilailla. Eiköhän tästä tule lähivuosina enemmän selvyyttä, kun tutkimuksia tehdään aiheesta nykyään niin paljon.
PoistaValtsu, voisitko suositella kauppaa/nettikauppaa, josta kannattaa ostaa Tenmars Solar Power Meter TM-206- mittari?
VastaaPoistaOstin omani eBaysta noin 50 euron hintaan. En osaa antaa kauppasuosituksia tähän.
PoistaOnkohan vanhoilla kunnon hehkulampuilla, esimerkiksi 60 Wattisilla, suurempiakin hyödyllisiä terapiavaikutuksia? Olen ottanut pöytälampusta suoraan sentin tai parin päästä valohoitoa jonkin aikaa tänään ensimmäistä kertaa ja jonkinnäköisiä vaikutuksia on havaittavissa. Lämmin tulee myös :) Ja palovammoja, jos ei ole tarkkana! Kuinka paljon näillä hehkulampuilla kannattaa valottaa (ja lämmittää) vaikkapa pään aluetta ihan lähietäisyydeltä?
VastaaPoistaHehkulamppuja ei ole erityisemmin tutkittu, mutta water-filtered infrared-A (wIRA) on perusajatukseltaan varmaan aika lähellä, ja siihen liittyen voi hakea tutkimustietoa. Lisäksi 1900-luvun alussa John Harvey Kellogg ja Margaret Cleaves kirjoittivat hehkulamppujen terveyskäytöstä kirjoja, jotka ovat nykyään netissä ilmaiseksi saatavilla.
PoistaTeoriassa hehkulamput voisivat olla terveellisiä, koska niistä tulee näitä punavalohoidon terveellisiä aallonpituuksia. Aiheesta kuitenkin kaivattaisiin nykyaikaista hyvätasoista tutkimustietoa.
Kiitos Valtsu mahtavan yhteenvedon tekemisestä. Olen vuodesta 2011 toiminut tällä valoterapian alalla eläinlääkinnässä. Käytössäni on ollut kaksi eri 4 teholuokan laitetta, Companion 12W ja K-laser 15W. Tulokset ovat olleet pääasiassa hyviä: 12-vuotias selkäkipuinen labraradori heiluttaa häntäänsä reilun 10 minuutin hoidon jälkeen selkä suoristuneena ja läähättämättä. Siis vaikutus on melkolailla välitön. Eikä nämä nyt yhteen potilaaseen jää. Suomessa on tällä hetkellä (11/2107) pieneläinklinikoilla käytössä ainakin 40 IV teholuokan terapialaseria. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee LED-tekniikan kehittyminen. Käytön turvallisuus mahdollistaa myös eläimen omistajan itse antamat hoidot. Olen iloinen, että tästä maasta löytyy joku lääkinnän ammattilainen, joka on kiinnostunut puna- ja NIR-hoidoista. Tästä voisi tulla myös uusi terveystekniikan alue, missä Suomella on sanansa sanottavana. ELL Jouni Niemi, Salo
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Jouni, ja onpa mukava kuulla että tätä hoitomuotoa sovelletaan noin merkittävästi eläinlääkinnässä Suomessakin! Olen tähän asti kuullut LLLT:n käytöstä eläimillä vain eräältä Helsingin yliopiston dosentilta, joka itse käyttää laservaloa eläinten kivunhoidossa.
PoistaTätä alaa ei vielä käytännössä tutkita Suomessa (itse saatan yrittää ensi kesänä tehdä perustutkimusta sukkulamadoilla), mutta nyt kun aihetta koskevan tutkimuskirjallisuuden määrä on nousussa, ehkäpä jokin tutkimusryhmä vielä kiinnostuu tästä aiheesta. :-)
-Vladimir
Perinteinen hehkulamppu (esim. 60 W) toimii minulla huonosti paraneviin ja infektoituneisiinkin pieniin haavoihin. 850nm lähi-infrapunafikkaria käytän myös haavojen hoitoon ja vaikutukset ovat aivan huomattavan selkeästi positiivisia.
VastaaPoistaLed Finlandilta on nyt saatavilla valaisimia terapiakäyttöönkin.
VastaaPoistahttp://ledfinland.fi/led-finland-punavalo-valaisimet/
Led Finland varmasti valmistaa myös esimerkiksi pelkkiä 660nm tai 850nm valaisimia pyynnöstä.
Hei Valtsu
VastaaPoistaKiiitoksia , artikkelista. Kiinnostuin viisi vuotta sitten punavalosta. Kävin punavalosta nauttimssa muutaman kerran kun olin käymässä tyttäreni luona Havajilla. Löysin etsiessäni tietoa punavaloista Tiina Karun. Hän kertoi hoitaneensa silmiään punavalolla. Mutta hän ei osannut sanoa mistä ja millaisen lampun voisin ostaa. Kokeilin kanoille tarkoitettua punavaloa (lämmittävä), mutta siinä ei mainittu nanometriä. Ja vähän pelotti, jos se onkin liian kirkas silmilleni. Sitten sijoitin ja ostin kalliin laitteen Hapro secret merkkisen koko vartalon mittaisen lamppusysteemin. Siinä on 14 x100 watin ja kasvojen kohdalla 5x 25 watin loisteputkivalaisinta, nanometrit 600-760. He suosittelevat suojalasien käyttöä.Hawajilla he eivät käyttäneet.
Kysyisin sinulta, onko valo tuossa laitteessa liian kirkas silmille, ja tiedätkö niiden kanoille tarkoitetun lamppujen nanometreistä. Ja vielä mikä tällä hettkellä saatavissa oleva punavalolamppu olisi hyvä silmien hoitoon. Löysin tuon sinun mainitsemasi lampun 850nm lähi-infrapunataskulampun ebaysta 8,39 €.
Olisin kiitollinen vastauksestasi
Eeva
Hei Valtsu!
VastaaPoistaMinulla on Hapro Secret merkkinen koko vartalon mittainen punavalolaite. Siinä on 14 x 100 watin ja 5 x 25 vatin loisteputki valaisinta, 600-760 nanometriä. Suosittelivat suojalasien käyttöä, mutta Hawajilla jossa kokeilin vastaavaa lamppua eivät käyttäneet laseja. Mitä mieltä sinä olet asiasta?
Tiina Karumuutama vuosi sitten kertoi minulle hoitavansa silmiään punavalolla. Kiinnostuin asiasta ja siitä asti olen yrittänytt löytää sopivaa lamppua. Ostin kerran kanoille tarkoitetun punavalolampun ja kokeilin sillä, mutta vähän pelotti kun en tienyt onko se hyvä kumminkaan silmille. Nanometriä en saanut selville. Tiina kyllä antoi ohjeet, että 2 min. kerran päivässä.
Mikä olisi nykyisten tietojesi mukaan hyvä lamppu silmien hoitoon. Löysin tuon mainitsemasi 850nm lähi-infrapunataskulampun,
Olisin kiitollinen vastauksestasi
Eeva
Hei Eeva ja pahoittelut näin myöhäisestä vastauksesta.
PoistaNuo kanoille suunnatut lämpölamput ovat yleensä spektriltään suhteellisen samankaltaisia kuin hehkulamput. Niissä on siis laaja spektri, varmaan suurimmaksi osaksi noin 400-2000nm alueelta. Joissakin lampuissa on myös punainen lasi joka estää alle 600nm valon, jolloin spektri olisi varmaankin 600-2000nm.
Mitä tulee tuohon mainitsemaasi 600-760nm lamppuun niin se kuulostaa kiinnostavalta varsinkin noin valtavalla wattimäärällä. Siitä tulee varmasti erittäin iso valomäärä, joten olisin varovainen altistamaan silmiä tälle valolle lähietäisyydeltä. En ole varma mikä olisi sopiva turvaväli, mutta välttäisin ainakin alle 30cm etäisyyttä sekä yli 3min kerta-altistusta.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käytetty erityisesti 670nm punaista valoa silmänpohjan ikärappeuman hoitoon. Silmien tasolla annos on ollut noin 50-80 mW/cm2 ja silmäluomet ovat olleet kiinni. Tällä hetkellä silmien hoitoa tutkitaan tällä alalla, ja kai tässä lähitulevaisuudessa voi olettaa LIGHTSITE1-tutkimuksen tulostenkin ilmestyvän jossakin tiedelehdessä. Sen jälkeen taidetaan aloittaa monikeskustutkimus LIGHTSITE2, joka pyrkisi vahvistamaan tähänastiset havainnot vielä paremmalla metodologialla.
Hei Valtsu! Olen vähän huolissani, kun läheiseni oli tilannut Amazonilta infrapunalamppuja. Toinen on Red Light Man Therapy (600 nm?) ja toinen Red Light Man midi? lamput. Hän käyttää niitä kotioloissaan omin päin. Kyllä hän on jotkut ohjeet saanut lamppujen mukana ja sanoo toimivansa niiden mukaan. Hänellä ei ainakaan mitään suojalaseja ollut, kun kerran näin hänen terapia-sessionsa. Se kesti vain 2 minuttia ja hän piti sitä ihan korvan vieressä. Kysyin hänen syytään niiden käyttöön ja hän kertoi olevan korvassa tasapaino häiriö, joka aiheuttaa asentohuimausta. Väitti siitä johtuvan myöskin lievän luki-häiriönsä, josta on lukenut uutta tietoa netistä jostain tutkimuksesta. Hän on käyttänyt infrapunavalohoitoa myöskin mm. päähänsä. Kertoi sen avaavan joitakin tukossa olevia kanavia? En tiedä näin maallikkona tästä systeemistä juuri mitään, mutta vähän pelottaa, ettei hän aiheuttaisi itselleen mitään vahinkoa. Hän on muuten terve, eikä mielestäni tarvis mitään tällaisia erikois hoitomuotoja. Aikaisemmin, kun hän innostui näistä hoidoista, hän oli ensin tilannut valvontakameroiden infrapuna lisävalolamppuja. Puutuin siihen, jolloin hän päätyi näihin nykyisiin terapialamppuihin. Kuinka yleistä on tänä päivänä lääketieteellisenä hoitomuotona infrapunavalohoito? Kiva jos ehdit kommentoimaan
VastaaPoistat: Aila
Hei Aila,
PoistaTällä hetkellä puna- tai lähi-infrapunavalon käyttö on vielä lääketieteessä harvinaista johtuen siitä, että sen tieteellinen tutkimus on vielä keskeneräistä, eikä ns "vahvaa" näyttöä ole vielä toistaiseksi saatu järjestelmällisistä katsauksista. Tässä blogitekstissä pitäisi olla ihan kohtuullinen johdanto aiheeseen. Tällä hetkellä aiheesta on tekeillä yli 100 kliinistä tutkimusta, joten lähivuosina tieteellinen näyttö tästä aiheesta saattaa vahvistua.
Tiedän joidenkin ihmisten pitävän ns hyvänlaatuista asentohuimausta jopa monien terveys-/hyvinvointivaivojen syynä, mutta minulla ei ole hajuakaan mikä on siinä asiassa totuus. En ole itse koskaan kuullut aiheesta lääketieteen ammattilaisen suusta. Punavalohoitoa ei myöskään ole tutkittu siihen.
Punavalo-/lähi-infrapunahoito näyttää olevan suhteellisen turvallista, ja hyvin harva tutkimusartikkeli on raportoinut siitä haittaa. Silmiä ei kannata altistaa kovin kirkkaalle valolle, mutta mikäli valotus tapahtuu korvakäytävän suuntaan, tällöin oletettavasti silmät ovat täysin turvassa.
Valvontakameroille tarkoitetut lähi-infrapunalamput ovat monilla ihmisillä käytössä varsinaisten "terapialamppujen" sijaan hintasyistä, ja olettaisin niiden olevan toiminnaltaan käytännössä täysin samanlaisia, eli ovat yksinkertaisesti ledilamppuja joista tulee ihmissilmälle näkymätöntä lähi-infrapunavaloa.
Moi. Osaatko sanoa mistä saisi ostettua kunnollisen infrapunalampun? En luota mihinkään Ebayn/Alibaban kaltaisiin kauppoihin..
VastaaPoistaSuomessa tätä punavalohoitoa taitavat kaupallistaa mm. SynerKi, LED Finland ja Terveystekniikka (B-Cure -laite), mikäli puhut nyt punavalosta ja lähi-infrapunasta.
PoistaKansainvälisiä verkkokauppoja mm. Red Light Man, Red Light Rising, Joovv (suosittu!), PlatinumLED Therapy Lights, GembaRed, Red Therapy Co, Hairmax, iGrow, Vielight...
En varsinaisesti suosittele mitään näistä, mutta taitavat kaikki olla suhteellisen suosittuja. Nuo kaksi ensimmäistä ovat brittiläisiä, loput enemmänkin jenkkiverkkokauppoja.
Hei Valtsu :)
VastaaPoistaTilasin Red Light Man:ltä RED MINI 670-lampun ja siinä punainen valo muuttuu oranssiksi? Mitä ihmettä? Osaatko sanoa onko se ihan ok?
Kyselee hämmästynyt Sirpa
Hieman ihmettelen itsekin! Minusta sen valon pitäisi olla 670nm aallonpituudella punaista.
PoistaEikös oranssi valo synny siten, että samasta valonlähteestä (tässä tapauksessa LED-lamppu) tulee yhtäaikaa punaista sekä vihreää valoa? Mikäli ymmärrän tuon asian oikein, oranssia valoa ei pitäisi kyllä tulla lampustasi, sillä 670nm ledin on tietääkseni tarkoitus tuottaa melko kapean aallonpituusalueen valoa, eikä spektrin kuuluisi ulottua vihreän puolelle. Toki jos kyseessä on hieman laajemman spektrin ledi (esim 570-770nm), sillon mukana olisi hieman vihreääkin, mikä selittäisi vaikutuksen.
Ehdottaisin ehkä asiasta kyselyä vielä joltakin muulta, mahdollisesti itse Red Light Man -verkkokaupan edustajalta.
Hei Vladimir, kiitos vastauksesta :)
VastaaPoistaLaitoin kyselyn myyjälle ja vastaus oli tämä:
How perceptive of you. Don't worry, it is fine, sounds perfect. Proof that your eyes are in good condition too.
Most people don't comment on this visual phenomena. I suppose they are either not aware of it, or intuitively know why it happens. It looks like that after you've used it for a while, almost like a temporary experience of colour blindness. Looking at the rest of the world afterwards will also have a more blue-ish hint to it. It is a similar adjustment / sensitising of your eyes as you get with bright/dark. The actual wavelength of the photons emitted by the light isn't changing, but your eyes' sensitivity to colours is, and so therefore is your conscious perception of the colour.
Colour perception with narrow band wavelength lights is not intuitive – if you look at a red light long enough it will appear orange, then yellow. If you look at an orange LED long enough, it will appear yellow, then go to being totally green, etc. This is how your eye can perceive colour:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/1416_Color_Sensitivity.jpg
So we have 3 different cells in the eyes that pick up colour, different colours. Red lights will have a more pronounced effect on desensitising the L (red) cone cells, without desensitising the green cones, so your colour perception will shift more dramatically than with any other colour. If you look at a red light, the red cones will get densensitised and since the green cones can also perceive red wavelengths, they will take over. Hence the light will appear less and less red. Or rather, the signals that your eye is sending to your brain change, so your conscious visual perception is altered.
It is interesting such that if you densensitise the red cone, but then provide it with a wavelength that only it can perceive (such as 690+nm from the tail end of the 830nm LED), it will still appear to be red, as the green cone doesn't touch it.
If you completely removed the Red cones from the eyes, a 630nm red light would be perceived as green by that person, just because the Green cone can still detect this wavelength of light.
Kind regards,
Joseph Gibson
Mitä mieltä olet tuosta vastauksesta?
VastaaPoista-Sirpa
Tuo kirjoittaja (Joseph) yrittää siis sanoa, että punaista valoa aistivat aistinsolut tulevat punaisen valon näkemisestä hetkellisesti vähemmän herkiksi punaiselle valolle, mutta vihreätä valoa aistivat aistinsolut puolestaan säilyttävät herkkyytensä ja aktivoituvat hieman myös punaisesta aallonpituudesta, minkä vuoksi silmät alkavat nähdä asioita hieman vihreämpänä kuin yleensä.
PoistaKyllä tuo selitys kuulostaa mahdolliselta ja saattaisi selittää havaitsemasi ilmiön, varsinkin mikäli valo ei näy oranssina heti kun alat käyttää lamppua vaan vasta sen jälkeen, kun olet katsonut valoon päin.
Kiitos tästä artikkelista!! Pari kysymystä: Osaatko sanoa onko linkin https://www.verkkokauppa.com/fi/product/66700/jmcrb/Fenix-TK25IR-taktinen-kasilamppu?list=OZCYkRh4ecN9NXg8h4A0Oh4swgh4evJZ56T5ZMTWOZ58Z0N7CfENWCosNDPYzN7C5gj Fenix-lamppu käyttökelpoinen, onko tehoalueilla (1000/3000mw) merkitystä / kumpi parempi hoidollisesti? Toinen kysymys liittyen b-cure laseriin, miksi sen tuottama valo on vihreää vaikka aallonpituus 808nm?
VastaaPoistaHei Jarmo,
PoistaSaattaa hyvinkin olla. Nuo taskulamppujen tehoparametrit (1-3W) vastaavat samaa tehon suuruusluokkaa kuin monissa punavalohoidon tutkimusartikkeleissa ja tuota käytettyä 850 nm aallonpituuttakin näkyy kohtuullisen usein.
Toki nykyisin moni ihminen ostaa vielä tehokkaampia ledipaneeleja (jopa yli 100W) laajempien kehon alueiden valottamiseen mutta niistä ei ole vielä kamalasti tutkimusta olemassa. Tämä on valitettava asia punavalohoidossa, että siinä on paljon potentiaalia, mutta monen asian osalta täytyy vielä odotella lisätutkimuksia.
Ehkä sellainen huomio tulisi tuosta tuotteesta mieleen, että näitä muutaman watin 850nm taskulamppuja saa eBaysta muistaakseni noin kympillä esimerkiksi hakusanalla "NIR torch 850", joten 119€ tuntuu minusta valtavan kallilta. Toki se on halvempi kuin tuo vaikkapa se B-Cure.
B-Cure tuottaa lähinnä näkymätöntä lähi-infrapunaa, mutta siinä on lisäksi vihreä kohdistusvalo.
Kiitos Valtsu! Hyvä vikki tuo ebay. Tilasin sieltä tämän: https://www.ebay.com/itm/Light-Therapy-Pain-Relief-Wrinkle-Removel-660nm-850nm-24W-Red-LED-Therapy-Light/303110729075?ssPageName=STRK%3AMEBIDX%3AIT&_trksid=p2060353.m2749.l2649 ..itelläni on fibromyalgialle tyypillisiä lihaskipuja, katsotaan miten vaikuttaa.
VastaaPoistaMikä muuten mahtaa olla matalateholasereissa tehon määritelmä? Ajattelin lähinnä sillä kun mainitaan että matalateholaserin käytöllä ei ole mainittavia kontraindikaatiota (muuta kuin silmät ja syöpä mahdollisesti), niin mietin että onko tämä tilaamanni 24w lamppu matalateho? Vai tuleeko tämä wattiluokka huomioida hoidoissa (hoidon pituus/etäisyys/toistot)?
VastaaPoistaKyllä 24W lamppu menee matalatehoisen piiriin. Nykyisin tästä punavalohoidosta käytetään ensisijaisesti termiä "photobiomodulation" eli "valobiomodulaatio" osittain siksi että tuo puhe matalatehoisuudesta tai matalaenergisyydestä on hankala.
PoistaPelkkää tietoa laitteen sähkönkulutuksesta (watteina) voi olla hankalaa hyödyntää valohoidon suunnittelussa. Jotkut mittalaitteet mittaavat valon intensiteettiä, niin itse uskoisin että hyvät valon intensiteetit ovat mahdollisesti jossakin 5-500 mW/cm2 alueella. Aiheesta kaivataan kuitenkin paljon lisätutkimusta.
Tällaiseen opinnäytetyöhön törmäsin netissa.. https://ww