maanantai 30. toukokuuta 2016

Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa

1. Johdanto

Erikoislääkäri-lehden toukokuun numerossa (2/2016) julkaistiin minun ja tutkimusprofessori Timo Partosen kirjoittama katsaus nimeltä Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa.

Tässä on näyteaukeama jutustamme. Koko artikkelin pituus on lähteiden
kanssa hieman yli neljä sivua (pdf).

Esittelemme katsauksessa lyhyesti hoitomuodon, jossa sairauksia hoidetaan valottamalla ihmisiä joko näkyvällä punaisella valolla tai ihmissilmälle näkymättömällä lähi-infrapunalla.

Koska katsauksemme käsittelee aihetta suhteellisen lyhyesti, kirjoitin tähän alle vielä täyspitkän blogiartikkelin aiheesta. Tästä blogikirjoituksesta on myös ladattavissa tulostettava versio. Kirjoitus on julkaistu myös englanniksi.






2. Mistä on kyse?

Olen aikaisemmin nostanut kirjoituksissani esille tutkimuksia, joiden mukaan paikallisesti annetulla punaisella valolla ja lähi-infrapunalla olisi terveydelle suotuisia vaikutuksia. Aiheesta löytyy tutkimustietokannoista ainakin pari tuhatta artikkelia hakusanoilla low-level laser therapy (LLLT) ja photobiomodulation (PBM).

Yksinkertaistettuna siis tässä hoitomuodossa annetaan punaista valoa tai lähi-infrapunaa sairaaseen kudokseen. Valon lähteenä käytetään laser- ja ledilamppuja. Valotuksen oletetaan parantavan kohdekudoksen toimintaa paikallisesti.



Punavalohoidossa on siis kyse paikallisesti kudokseen annetusta valosta, joka näyttäisi olevan hyödyksi erilaisiin sairaustiloihin. Tämä artikkeli EI siis käsittele esimerkiksi kirkasvalohoitoa, Valkee-korvavaloja, UV-valohoitoa, sinivalon välttämistä iltaisin tai infrapunasaunoja.




3. Punavalohoidon vaikutusmekanismi

Useimmat valon aallonpituudet (ultravioletti, sininen, vihreä, infrapuna) eivät läpäise ihoa juuri ollenkaan, vaan imeytyvät kokonaan ihon pintakerroksiin. Sen sijaan punainen valo ja lähi-infrapuna sijoittuvat niin sanottuun optiseen ikkunaan ja läpäisevät kudosta merkittävästi:

Matkapuhelimen taskulamppu tuottaa sinistä, vihreää ja
punaista valoa. Näistä vain punainen pääsee kudoksen läpi.



Punainen valo ja lähi-infrapuna tuottavat kudokseen edetessään mitattavissa olevia fysiologisia muutoksia. Soluun päätyvä valo aktivoi nykytiedon perusteella ensimmäisenä mitokondrion hengitysentsyymiä nimeltä sytokromioksidaasi, jolloin solun energia-aineenvaihdunta tehostuu. Tämä taas johtaa muihinkin muutoksiin solusignaloinnissa sekä geenien luennassa. Valon aikaansaama kokonaisvaikutus on kohde-elimen parantunut toiminta sairaustiloissa.




Tiedekirjallisuudesta löytyy valtavasti esimerkkejä siitä, että punainen valo tai lähi-infrapuna on suojannut solujen toimintaa ja tehostanut niiden energia-aineenvaihduntaa. Göteborgin yliopiston väitöskirjatyössä esiteltiin aivan lyhyesti näitä havaintoja erityisesti soluviljelmätutkimuksista:



Seuraava taulukko näyttää myös sen, kuinka samanlaisia havaintoja on saatu aikaiseksi koe-eläintutkimuksissa. Punavalon on toistuvasti raportoitu muun muassa lisäävän ATP-tasoja ja vähentävän tulehdusta:

Punavalohoitoon liittyviä tutkimustuloksia
Hoitoaihe
Koe-eläin
Havainto
Hiiri
ATP, ↓ROS, ↓vaurioalueen koko
Rotta
↑IFN-γ, ↓IgE, ↓IL-4, ↓Th1/Th2 -suhde
Rotta
↑ATP, ↑mitokondrioiden kalvopotentiaali, ↑sytokromioksidaasi, ↑muistitoiminnot, ↓reaktiivinen glioosi, ↓tulehdus, ↓tau-proteiinin hyperfosforylaatio
Banaanikärpänen
↑ATP, ↑elinikä, ↑liikkuvuus, ↓komplementti C3
Rotta
↓CK, ↓O2, ↓SOD, ↓TBARS
Hiiri
↑ATP, ↑suorituskyky, ↑sytokromioksidaasi
Rotta
↓AST, ↓ALT, ↓LDH, ↓kirroottiset alueet, ↓kollageenin kerääntyminen
Hiiri
↑IL-10, ↑IL-4, ↓TNF-α, ↓IFN-γ, ↓sairausoireet
Rotta
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓makrofagien ja CD8-lymfosyyttien infiltraatio
Rotta
↓IL-1β, ↓CX3CL1, ↓takajuuren hermosolmun glioosi, ↓hyperalgesia
Rotta
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓IL-6, ↓neutrofiilit, ↓makrofagit
Rotta
↑luun muodostuminen, ↑granulaatiokudos, ↑kollageenisäikeet
Rotta
↑ATP, ↑sytokromioksidaasi, ↑G6PD, ↑NADPH, ↑pAMPKα, ↓NADP, ↓LDH
Kaniini
↑luumenin pinta-ala, ↓myointiman hyperplasia, ↓intima:media -suhde
Rotta
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓hyperalgesia
Hiiri
↑ATP, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
Koira, rotta
↑ATP, ↓kuolleisuus, ↓infarktin koko, ↓troponiini T

Koska lääketieteen tutkimuskirjallisuudessa energiantuotannon häiriöt liitetään käytännössä aivan kaikkiin kroonisiin sairauksiin, on valon suotuisa vaikutus sairauksiin mitokondrioiden kautta sinänsä hyvin looginen asia.




4. Mihin sairauksiin punavalohoitoa on tutkittu?

Punavalohoitoa on tutkittu ihmisillä muutamaan kymmeneen erilaiseen hoitoaiheeseen. Myös uusia tutkimuksia on jatkuvasti tekeillä. Alla olevassa taulukossa on linkkejä aihetta koskeviin julkaistuihin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin.

Valotutkimuksia (ihmiskokeet)
Perifeerinen kasvohalvaus


Kyse ei ole pelkästään pienistä tutkimuksista: esimerkiksi suun mukosiittia koskevassa meta-analyysissa on yli tuhannen potilaan aineisto.

Kiinnostavaa on myös se, että joidenkin vaivojen kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan, kaljuuntumisen ja huuliherpeksen suhteen alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia.

Ihmisten lisäksi punavalohoitoa on tutkittu rotilla, hiirillä, kaniineilla, koirilla, sioilla, minisioillaapinoilla, lampailla, hevosilla, lehmillä, kissoillapaksuhyppymyyrillä, gerbiileillä, marsuilla, sammakoilla, kimalaisilla, banaanikärpäsillä, merisiilin toukilla, kotiloilla, sukkulamadoillatunkiolieroilla ja värysmadoilla. Myös tapausselostus kiinalaisen pehmeäkilpikonnan valohoidosta löytyy tutkimuskirjallisuudesta:

Kilpikonnakin saa punavalohoitoa (Kraut ym. 2013)

Eläinkokeissa valohoidon tehoa on tutkittu lupaavin tuloksin myös aivosairauksiin, osteoporoosiin ja useisiin muihin indikaatioihin. Myös tässä taulukossa jokaisen hoitoaiheen kohdalla on klikattava linkki tutkimusartikkeliin:

Valotutkimuksia (eläinkokeet)


Kuten listastakin näkee, valotutkimusten kokonaismäärä on hyvin suuri. Kaiken kaikkiaan eläintutkimuksia aiheesta on julkaistu yli 800 kappaletta.





5. Valohoitotutkimusten kuvailua

Punaisen valon ja lähi-infrapunan vaikutuksia sairauksiin on tutkittu laajasti. Täten aihekokonaisuuden hallitsemista varten olen luonut taulukon, johon olisi tarkoitus koota kaikki tutkimus aiheesta.

Tällä hetkellä taulukkoni sisältää yli 2000 tutkimusta aiheesta:

Tutkimusta on tehty niin paljon, että sitä on mahdotonta käsitellä kattavasti yhdessä blogiartikkelissa. Kuvailen kuitenkin muutamia löydöksiä alla.




5.1. Silmäsairaudet

Saksalaisen silmäklinikan 203 verkkokalvorappeumapotilaan aineiston perusteella silmän sidekalvon läpi annettu lähi-infrapuna paransi 95:llä prosentilla potilaista näöntarkkuutta. Kirjoittajat raportoivat myös turvotuksen, verenvuodon, metamorfopsian, näkökentän puutosten ja väriheikkouden vähenemistä valohoidon ansiosta.

Lähi-infrapunalaserin valoa (780 nm) annettiin yhteensä neljä kertaa kahden viikon aikana. Potilaiden parantunut näöntarkkuus säilyi 3-36 kuukautta hoidon jälkeen (Ivandic&Ivandic 2008).

Kanadalaistutkijat raportoivat samanlaisia tuloksia, käyttämällä kuitenkin laservalon sijaan punaista LED-valoa. Koehenkilöillä parani näöntarkkuus ja kontrastiherkkyys, minkä lisäksi silmissä oleva drusen väheni (Merry ym. 2016). Samalla tutkimusryhmällä on työn alla myös satunnaistettu, lumekontrolloitu LIGHTSITE1-tutkimus.

Tämän lisäksi useat tutkimusryhmät ovat todenneet punaisen valon suojaavan koe-eläinten silmiä muun muassa metanolimyrkytykseltä, ikärappeumalta sekä kirkkaan valon aiheuttamilta vaurioilta. Näyttö eläinkokeista tukee siis punaisen valon parantavaa vaikutusta silmissä (Eells ym. 2016, Geneva 2016). Alla oleva taulukko summaa lyhyesti tutkimushavaintoja aiheesta.

Punaisen valon vaikutuksia silmissä
Lähde
Maa
Eläin
Sairaus/malli
💡
λ (nm)
Havainto
Iran
Rotta
Metanolimyrkytys (näkövamma)
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓näköaivokuoren vauriot
Kanada
Ihminen
LED
670
↑näöntarkkuus, ↑kontrastiherkkyys, ↓drusen
UK
Rotta
LED
670
↑sytokromioksidaasin hapetus
Iran
Kaniini
Sarveiskalvon emäsvaurio
Laser
810
↓vaurioalueen koko, ↓tulehdus
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↑ONL:n paksuus
Espanja
Rotta
Iskemian tai paineen aiheuttama näkövamma
LED
630
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
USA (OH)
Hiiri
Diabeettinen retinopatia
LED
670
↓retinan O2, ↓leukostaasi, ↓ICAM-1:n ekspressio,
↓iNOS-ekspressio, ↓Ca2+-kanavien toimintahäiriö
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
LED
670
↑ATP
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma
LED
670
↑ATP, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema
Italia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
Intia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↑ONL:n paksuus
Italia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
USA (OH)
Rotta
Diabeettinen retinopatia
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓retinan O2, ↓leukostaasi, ↓ICAM-1:n ekspressio
Australia
H ja R
Hyperoksinen retinopatia
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓retinan neovaskularisaatio
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
LED
670
↓TNF-α:n ekspressio, ↓TLR2/4:n ekspressio, ↓makrofagien aktivaatio, ↓MIF-proteiinin ja kalsitoniinin ekspressio
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma
LED
670
↑mitokondrion kalvopotentiaali, ↓TNF-α, ↓C3d, ↓makrofagien määrä
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
LED
670
↑sytokromioksidaasi, ↓C3, ↓GFAP,
Australia
Hiiri
Hapen aiheuttama näkövamma
LED
670
↓hapetusstressi, ↓C3
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓C1s, ↓C2, ↓C3, ↓C4b, ↓C3aR1, ↓C5r1
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema,↓LIF-, Edn2 ja TNF-α -geenien ekspressio, ↓Müllerin solujen proliferaatio ym.
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↑b-aallon amplitudi, ↓fotoreseptorien kuolema
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓retinan toiminnan häiriintyminen, ↓makrofagien määrä, ↓mikrogliojen aktivaatio
Kiina
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓ulomman tumakerroksen vaurio
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓valovaurion aktivoimien geenien/ncRNA:n ekspressio
USA (TX)
Rotta
Mitokondriaalinen optinen neuropatia
LED
633
↑retinan toiminta, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
USA (WI)
Rotta
Metanolimyrkytys (näkövamma)
LED
670
↑sauva- ja tappisolujen toiminta (ERG-amplitudi), ↓retinan histopatologia


Wisconinin yliopiston väitöskirjatyössä punavalon
havaittiin suojaavan silmänpohjaa rotilla.




5.2. Kilpirauhasen vajaatoiminta

Brasiliassa toteutetussa 43 kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän potilaan RCT-tutkimuksessa pienteholaserhoitoa saaneiden tyroksiinin päiväannos oli 9-kuukautisen seurannan jälkeen keskimäärin noin 40 µg, kun taas lumehoitoryhmässä se oli noin 110 µg.

Huomion arvoista on myös se, että valohoidetuista potilaista 48 prosentilla kilpirauhashormonien pitoisuudet olivat tutkimuksen jälkiseurannassa viiterajoissa kokonaan ilman lääkehoitoa. Täten punavalohoito lienee ainoa lääketieteellinen hoitomuoto, jolla merkittävä osa potilaista on päässyt eroon hormonilääkityksestä

Tutkimuksessa annettiin laservalolla lähi-infrapunaa aallonpituudella 830nm yhteensä kymmenen hoitokerran ajan. Tulokset raportoitiin 9 kuukautta viimeisen hoitokerran jälkeen, joten valohoidon hyötyvaikutus on ilmeisesti melko pitkäaikainen (Höfling ym. 2013, Höfling ym. 2010).

Aiheesta on julkaistu lisäksi useita samansuuntaisia tuloksia venäjän ja ukrainan kielisissä väitöskirjoissa. Täten alustava näyttö valohoidon vaikutuksista kilpirauhassairauksiin on lupaavaa.



5.3. Luunmurtumista toipuminen

Valohoito lähi-infrapunalla (830nm) lievitti viidenkymmenen potilaan kliinisessä tutkimuksessa käden ja ranteen luunmurtumiin liittyvää kipua. Lisäksi käden puristusvoima ja sormien tarttumavoima paranivat huomattavasti valohoitoryhmässä verrattuna lumeryhmään.

Koehenkilöt saivat kahden viikon aikana kymmenen hoitokertaa, joista jokainen kesti 10 minuuttia jokaista murtumakohtaa kohden (Chang ym. 2014).



Tämän lisäksi on tehty useita kymmeniä tutkimuksia, joissa punavalohoito on lisännyt luun muodostumista esimerkiksi luuvaurion tai osteoporoosin eläinmalleissa (Pinheiro ym. 2015). Ohessa on listattuna muutamia eläinkoehavaintoja aiheeseen liittyen:

Punavalon vaikutuksia luustoon
Lähde
Maa
Eläin
Sairaus/malli
💡
λ (nm)
Havainto
Brasilia
Rotta
Osteoporoosi (ovx)
Laser
780
↑hohkaluun muodostuminen, ↑kollageenisäikeiden ala
Turkki
Rotta
Suulaen laajennus
Laser
820
↑luun muodostuminen
Brasilia
Rotta
Luuvaurio
Laser
670
↑luun jäykkyys, ↑seerumin ALP
Turkki
Rotta
Suulaen laajennus
LED
618
↑luun muodostuminen, ↑osteoblastit, ↑osteoklastit
Egypti
Rotta
Leukaluun gammasäteilytys
Laser
904
↑luun määrä
Japani
Rotta
Ortodonttinen mini-implantti tibiaan
Laser
830
↑luun muodostuminen, ↑BMP-2:n ekspressio
Brasilia
Rotta
Osteoporoosi (ovx)
Laser
830
↑luun ja kollageenin muodostuminen, ↔biomekaniikka
Brasilia
Rotta
Osteoporoosi (ovx)
Laser
904
↑luun muodostuminen
Brasilia
Kaniini
Ortodonttinen implantti tibiaan
Laser
830
↑luun muodostuminen (CHA-konsentraatio)
Israel
Rotta
Leukaluun trauma
Laser
633
↑luun mineralisaatio
Israel
Rotta
Sääriluun vaurio
Laser
333
↑luun muodostuminen, ↑ALP-aktiivisuus




5.4. Parkinsonin tauti

Punaisen valon vaikutuksista Parkinsonin tautiin saatiin vuosikymmen sitten ensimmäiset näytöt koeputkitutkimuksista Wisconsinin yliopistossa. Viime vuosina tutkijat Australiasta ja Ranskasta ovat tehneet eläintutkimusta Parkinsonin taudin MPTP- ja 6-OHDA -sairausmalleilla, minkä lisäksi Sveitsissä on käytetty geneettistä alfasynukleiinia liikaekspressoivaa eläinmallia. (Liang ym. 2008Johnstone ym. 2016Oueslati ym. 2015).

Yleisesti ottaen punavalohoito on suojannut koe-eläinten aivoja lupaavasti näiltä Parkinsonin taudin eläinmalleilta, vähentäen myös sairauteen liittyviä käytösmuutoksia.

Lupaavia tuloksia on saatu myös makaki-apinoilla. Erittäin hyvätasoisessa Annals of Neurology -tiedelehdessä raportoidussa tutkimuksessa punavalohoito esti useimmilla apinoilla lähes kaikki MPTP:n aiheuttamat Parkinsonin taudin oireet (Darlot ym. 2016).

Australialaistutkijoiden katsauksessa luetellaan tutkimuksia
Parkinsonin taudin eläinmallin hoidosta punaisella valolla.
(Johnstone ym. 2016)

Näistä tutkimuksista suurin osa on toteutettu näkyvällä punaisella valolla (670nm), mutta myös lähi-infrapunaa on käytetty (810nm).

Valoa on annettu yleensä eläimen kallon läpi tai valokuiduilla suoraan aivoihin, sillä Parkinsonin tautiin liittyvät vauriot sijaitsevat keskiaivojen alueella. Yhdessä tutkimuksessa valon havaittiin kuitenkin suojaavan aivoja myös ainoastaan keskivartaloa valotettaessa. Tämä havainto viitannee valohoidon systeemisiin vaikutuksiin, mahdollisesti verenkierron solujen välityksellä (Johnstone ym. 2014).

Ihmisillä punavalohoitoa ei ole vielä tutkittu Parkinsonin tautiin, lukuunottamatta paria lupaavaa tapausselostusta (Johnstone ym. 2016). Ottaen huomioon tähänastiset lupaavat tulokset eläinkokeista, on syytä olettaa, että aiheeseen liittyen tulee lähivuosina myös ihmistutkimuksia.




5.5. Sydänsairaudet

Punaisen valon ja lähi-infrapunan vaikutusta sydänlihaksen toipumiseen infarktista on tutkittu eläinmalleilla Israelissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Brasiliassa.

Koe-eläiminä on käytetty tähän asti hiiriä, rottia, koiria ja sikoja. Havainnot viittaavat kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että sydämen valotus infarktin yhteydessä saattaisi vähentää lopullista kudosvaurioaluetta huomattavastikin (Carlos ym. 2016).


Aiheesta on julkaistu tutkimusta myös hyvin arvostetussa Circulation-tiedelehdessä.

Valohoidon vaikutus sydäninfarktin kokoon on ollut useimmissa tutkimuksissa melko näyttävä. Esimerkiksi koirilla sydämen valaiseminen lähi-infrapunalla puolitti sydäninfarktin koon (Oron ym. 2001):



Tämän lisäksi hyötyvaikutuksia on saatu aikaan myös valottamalla koe-eläinten sydämen sijaan niiden sääriluun luuydintä. Tämä vaikutus perustunee vaikutukseen luuytimen kantasoluissa, jotka kulkeutuvat sydämeen osallistuen vaurioalueen korjaamiseen. Punavalohoito lisää näiden solujen määrää sekä veressä että infarktialueella (Blatt ym. 2016).

Brasiliassa valohoidon on havaittu vähentävän pallolaajennukseen liittyvään rintalastaleikkaukseen liittyvää kipua, punoitusta, verenvuotoa ja haavan avautumista (Fernandes ym. 2016, Lima ym. 2016a, Lima ym. 2016b, de Oliveira ym. 2014).

Punaisen laservalon vaikutusta pallolaajennuksen jälkeiseen restenoosiin ja neointiman hyperplasiaan tutkittiin Yhdysvalloissa jo 1990-luvulla kaniineilla. Alustavat positiiviset tulokset julkaistiin sydäntutkimuksen huippulehdissä Circulation ja JACC. Myöhemmin aiheesta on tehty sika- ja ihmistutkimuksia, joiden tulokset viittaavat valohoidon mahdolliseen hyödyllisyyteen restenoosin estossa. Tasokkaampia ja suurikokoisempia lisätutkimuksia tarvitaan varmistamaan nämä alustavat havainnot (Kipshidze ym. 1998Kipshidze ym. 2001Derkacz ym. 2010De Scheerder ym. 1998De Scheerder 2000De Scheerder 2001aDe Scheerder ym. 2001b).

Itävallassa Wienin yliopiston tutkijat havaitsivat että punainen LED-valo voi saada aikaan sydämen sepelvaltimoiden laajenemisen. Tutkijat päättelivät, että tätä ilmiötä voisi tulevaisuudessa käyttää hyödyksi esimerkiksi pallolaajennuksen yhteydessä (Plass ym. 2012).

Koreassa on myös tehty eläinkoehavainto, jossa kaniinin korvan valottaminen polarisoidulla hehkulampun valolla vähensi kolesteroliruokinnan aiheuttamaa verisuonten plakkiutumista (Park ym. 2012).




5.6. Nivelrikko


Unkarilaiset tutkijat selvittivät lähi-infrapunan käyttöä polven nivelrikon hoidossa. Hoitoryhmä sai punavalohoitoa (lähi-infrapunaa) kahdesti viikossa neljän viikon ajan oireilevan nivelen kohdalle, ja lumehoitoryhmä sai sata kertaa pienemmän annoksen (Hegedus ym. 2009).


Valohoitoryhmä
(kipu asteikolla 0-10)
Lumehoitoryhmä
(kipu asteikolla 0-10)
Ennen hoitoa
5.75
5.62
Viimeisen hoitokerran jälkeen
1.71
4.13
2kk viimeisen hoitokerran jälkeen
1.18
4.12

Kuten taulukosta näkyy, viimeisessä mittauksessa lumehoitoryhmässä kipu oli vielä huomattavaa, mutta valohoitoryhmässä kipu oli suurimmaksi osaksi poistunut.

Nivelrikon hoidosta lähi-infrapunalla on julkaistu tämän lisäksi muitakin tutkimuksia ja tulokset ovat olleet vaihtelevia. Tuoreessa meta-analyysissa hyötyä ei havaittu, mutta siinä oli eräitä rajoitteita jotka voivat selittää tulosta.



5.7. Huuliherpes

Wienin yliopiston tutkimuksessa toistuvista huuliherpesinfektioista kärsivät potilaat jaettiin kahteen ryhmään: Hoitoryhmän koehenkilöiden oireillutta aluetta valaistiin näkyvällä punaisella valolla kymmenen minuuttia päivässä kahden viikon ajan. Hoito tehtiin oireettomana ajanjaksona (Schindl&Neumann 1999).
Ryhmien välillä oli 12-kertainen ero
siinä, kuinka kauan kesti ennen
kuin herpesoireet toistuivat.
(Schindl&Neumann 1999)

Plaseboryhmälle tehtiin muuten sama, mutta laite oli hoidon aikana pois päältä. Koehenkilöillä oli hoidon aikana maski, joten he eivät tienneet kummassa ryhmässä olivat.

Koehenkilöitä neuvottiin palaamaan takaisin lääkärille silloin kun heille ilmenee huuliherpesinfektio seuraavan kerran. Hoitoryhmän koehenkilöillä tähän meni keskimäärin yli 8 kuukautta, mutta lumeryhmän potilaat palasivat lääkärille keskimäärin kolmessa viikossa, yli kymmenen kertaa nopeammin.

Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että punavalohoito voi huomattavasti nopeuttaa huuliherpeksen paranemista ja vähentää sen uusiutumista (Muñoz Sanchez ym. 2012).




5.8. Muutamia muita hoitoaiheita

- Syöpähoitojen sivuvaikutuksena ilmenee usein suun limakalvon tulehdusta. Punavalohoitoa on tutkittu erittäin paljon tähän vaivaan, ja tulokset ovat olleet lähes poikkeuksetta myönteisiä (Oberoi ym. 2014, Silva ym. 2015, Soto ym. 2015, Ferreira ym. 2016).

- Arvostetussa Science Translational Medicine -lehdessä julkaistiin juttu, jossa punavalohoito suojasi koe-eläimiä tehokkaasti trombosytopenialta. Aiheesta julkaistiin myös lisänäyttöä hyvässä Scientific Reports -lehdessä (Zhang ym. 2016Yang ym. 2016).

- Punavalohoitoa on tutkittu lupaavin tuloksin useisiin Alzheimerin taudin eläinmalleihin (Lu ym. 2017, Farfara ym. 2015, Purushothuman ym. 2014, Grillo ym. 2013).

- Punavalohoitoa on tutkittu rotilla melun aiheuttamaan kuulovaurioon lupaavin tuloksin (Tamura ym. 2015, Lee ym. 2016, Tamura ym. 2016).

- Punavalohoitoa on tutkittu runsaasti liikuntakykyyn, lihaskasvuun, lihaskatoon, myopatioihin ja lihasvaurioiden korjaantumiseen. Tulokset ovat olleet lupaavia (Ferraresi ym. 2016, Baroni ym. 2014Leal-Junior ym. 2014, Corazza ym. 2013).

- Haavojen ja palovammojen paranemista on tutkittu koe-eläimillä lupaavin tuloksin. Ihmisillä on alustavasti saatu lupaavia tuloksia diabeetikon jalkahaavan ja leikkaushaavojen hoidoon (Gupta ym. 2015, Keshri ym. 2016, Ojea ym. 2016Tchanque-Fossuo ym. 2016).

- Näiden lisäksi tämän artikkelin alkuosan taulukoissa on lueteltuna noin sata muuta hoitoaihetta, joihin valohoitoa on tutkittu.



6. Kova näyttö punavalohoidosta: systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit

Hoitomenetelmiä arvioitaessa ei voida luottaa pelkästään laboratorio- tai eläinkokeisiin. Hyvä tutkimusnäyttö perustuu ihmisillä toteutettuihin satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin (RCT). RCT-tutkimuksia voidaan edelleen koostaa yhteen systemaattisissa katsausartikkeleissa, jotka yleensä myös arvioivat yksittäisten kliinisten tutkimuksen menetelmien laatua.

Punavalohoitoon liittyen on julkaistu runsaasti systemaattisia katsauksia. Alla oleva taulukko sisältää noin kaksikymmentä systemaattista katsausta yhteensä yli 6500 potilaan aineistolla yli 140 RCT-tutkimuksesta. Taulukossa on myös alustava arvioni tutkimusten näytön asteesta. Se kaipaisi kuitenkin EBM-asiantuntijan tarkistusta ja ehkä myös jonkinlaista päivittämistä tasokkaampaan GRADE-tyyppiseen arviointiin.

Systemaattisia katsauksia punavalohoidosta
Hoitoaihe
Kirjoittaja
Tyyppi
Vuosi
N
n
Näytön
aste
Tulos
Ren
M
2017
7
180
C
➕/➖ Hoito pienensi ientaskujen syvyyttä vain lyhyellä aikavälillä (1-2 kk)
Tchanque...
S
2016
4
131
C
➕ Hoito nopeutti jalkahaavojen paranemista
Zarei
S
2016
5
394
B / C
➕ Hoito oli hyödyksi miesten ja naisten androgeneettiseen kaljuuntumiseen
Ribeiro
S
2016
11
555
C
➕ Hoito lievitti kipua
Nampo
M
2016
15
317
C
➖ Hoito ei yhdistynyt merkittävään hyötyyn. Katsausta kritisoitiin metodologisista puutteista, jotka saattoivat selittää negatiivista tulosta (Baroni&Leal-Junior 2016).
Huang
M
2015
7   
211
B / C
➕/➖ Hoito lievitti kipua, mutta ei vaikuttanut toiminnallisiin markkereihin
Chen
M
2015
14
454
C
➕/➖ Hoito ei lievittänyt kipua, mutta tuotti suotuisia toiminnallisia muutoksia
Leal-Junior
M
2015
13
134+
C
➕ Hoito paransi suorituskykyä ja liikuntasuorituksesta palautumista
Huang
M
2015
9
518
B
➖ Hoito ei lievittänyt kipua. Toinen ryhmä uudelleenanalysoi saman aineiston ja päätyi positiiviseen tulokseen (Stausholm ym. 2016).
Ge
M
2015
9
211
C
➕ Hoito lisäsi hampaan liikkuvuutta
Smoot
M
2015
7
262
C
➕ Hoito lievitti kipua ja pienensi yläraajan tilavuutta
SBU
S
2014
18
1007
C
➕ Hoito lievitti kipua välittömästi hoito-ohjelman jälkeen sekä jälkiseurannassa
Oberoi
M
2014
18
1144
B
➕ Hoito lievitti kipua ja vaikean mukosiitin riskiä
Borsa
S
2013
10
147
B
➕ Hoito paransi suorituskykyä ja liikuntasuorituksesta palautumista
Krooninen niskakipu
Gross
M
2013
2
109
C
➕ Hoito paransi tutkittuja markkereita (pain/disability/QoL/GPE)
Brignard...
S
2012
9
599
C
➖ Hoito ei lievittänyt kipua tai turvotusta merkitsevästi
Tumilty
M
2010
25
963
B
➕/➖  Hoito oli hyödyksi 12 tutkimuksessa, mutta ei ollut hyödyksi 13 tutkimuksessa. Erot saattavat liittyä hoitoparametreihin.
Chow
M
2009
16
820
B
➕ Hoito lievitti kipua sekä akuutisti että pitkällä ajanjaksolla
Bjordal
M
2008
13
730
B / C
➕ Hoito lievitti kipua
Bjordal
S
2006
9
609
B / C
➕ Hoito lievitti kipua
Chow
S
2005
5
273
C
➕ Hoito lievitti kipua
Bjordal
S
2003
11
565
C
➕ Hoito lievitti kipua
M = meta-analyysi; S = systemaattinen katsaus; N = kontrolloitujen tutkimusten lukumäärä; n = koehenkilöiden kokonaismäärä

Kuten taulukosta näkee, useita systemaattisia katsauksia on julkaistu aivan viime vuosina (2014-2016). Tutkimusten lukumäärän kasvaessa on syytä olettaa, että katsauksia tullaan julkaisemaan runsaasti myös tulevina vuosina.

Myönteisiä tuloksia on saatu useisiin erilaisiin hoitoaiheisiin. Tuloksia voi siis luonnehtia lupaaviksi. Tutkimuksia on arvioitu muun muassa PEDro- ja Jadad-asteikoilla, ja joukossa on havaittu olevan lukuisia hyvätasoisia aineistoja.

Joukossa on myös sellaisia hoitoaiheita, joihin punavalohoidolla ei ole saatu hyötyä. Esimerkiksi polven nivelrikon osalta yksittäisten RCT-tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Tulevaisuudessa saatetaan selvittää tarkemmin, johtuvatko erot tuloksissa esimerkiksi käytettyjen hoitoparametrien eroista.

Osa systemaattisista katsauksista on tarkastellut julkaisuihin liittyvää mahdollista julkaisuharhaa. Punavalohoidon kustannusvaikuttavuutta on myös alettu tutkia (Antunes ym. 2016). Aineiston kertyessä näihin seikkoihin aletaan luultavasti kiinnittää huomiota enemmän.





7. Miten punavalohoitoa annetaan?

Punavalo- ja lähi-infrapunahoidossa valo annetaan paikallisesti hoidettavaan kudokseen.

Valohoidot näyttävät yleensä jokseenkin tältä.
Valokeilan koko vaihtelee huomattavasti (1mm2 - 32cm2) tutkimuksesta
toiseen, samoin kuin hoitoannos, aallonpituus ja hoidon kesto.
(Kuvalähde: SpinalStenosis)

Hoidossa annettava valo on joko näkyvää punaista valoa (600-700nm) tai näkymätöntä lähi-infrapunaa (700-1100nm). Alla luetellaan hoidoissa useimmiten käytettyjä aallonpituuksia:

Yleisimmät aallonpituudet punavalohoidossa
Punainen
633, 660, 670nm
Lähi-infrapuna
780, 808, 810, 830, 850, 904, 1064, 1072nm

Lähi-infrapuna kulkeutuu ihon ja kudosten läpi paremmin kuin punainen valo, joten sitä käytetään useammin vaivoihin, jotka kohdistuvat esimerkiksi lihaksiin, niveliin, sisäeritysrauhasiin tai aivoihin. Punaista valoa taas käytetään useammin pinnallisten vaivojen hoitoon, esimerkiksi haavat ja iho-ongelmat.



Valohoidossa tärkeää on antaa kohdekudokseen riittävä valoannos, sillä liian vähäinen valo ei tuota hyötyvaikutuksia. Valonlähteestä tulevan valon intensiteettiä voidaan mitata tähän tarkoitetuilla mittauslaitteilla (kuva).

Huonevalaistuksessa valon intensiteetti on usein suuruusluokkaa 0.01 mW/cm2, kun taas auringonvalossa terapeuttisiakin aallonpituuksia saattaa tulla jopa tasolla 5-20 mW/cm2. Hoitotutkimuksissa iholle päätyvä valon intensiteetti on usein 20-5000 mW/cm2, eli vielä hieman suurempi kuin kirkkaassa auringonpaisteessa.

Liian matalan annoksen lisäksi myös liian suuri valoannos johtaa hoitotehon puutteeseen. Tästä ilmiöstä käytetään tutkimuskirjallisuudessa nimeä biphasic dose response. Täten yksi keskeinen kysymys valohoidossa on optimiannoksen löytäminen jokaiseen erilliseen hoitoaiheeseen.


Valoannoksen kuvailussa käytetään tehoa ja energiaa kuvaavia parametreja. Esimerkkejä tutkimuksissa käytetyistä hoitoparametreista on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Valohoitoparametrien vaihtelu eri tutkimuksissa
Sairaus
Aallonpituus
Teho
Valokeilan ala
Annos
Vuontiheys
Valotuksen kesto
Hoitokerrat
690 nm
80 mW
1 cm2
48 J
80 mW/cm2
10 minuuttia
10 kertaa  / 14d
670 nm
40 mW
0.79 cm2
1.6 J
51 mW/cm2
40 sekuntia
Yksi hoitokerta
830 nm
50 mW
0.28 mm2
40J
17 680 mW/cm2
13,3 minuuttia
10 kertaa / 8vk
850 nm
100 mW
0.79 mm2
48 J
13 000 mW/cm2
8 minuuttia
8 kertaa / 4vk
830 nm
800 mW
25 cm2
1250 J
32 mW/cm2    
32 minuuttia
12 kertaa / 6vk
780 nm
7.5 mW
0.071 cm2
0.3 J
106 mW/cm2
40 sekuntia
4 kertaa / 2vk

Entäs millä laitteilla punavalohoitoa annetaan?

Perinteisesti kliinikot ovat ostaneet käyttöönsä suhteellisen kalliin laservalolaitteen, jolla potilaita on hoidettu käyntien yhteydessä. Nykyään punavalohoitoon soveltuvia hoitolaitteita on myös runsaasti kaupan suoraan kuluttajille. Tässä on joitakin alle 1000 euron hintaluokan tuotteita:


Kuluttajille suunnattuja LLLT-laitteita
Tuote
💡
λ
nm
Φ
mW
E
mW/cm2
A
cm2
Arvio
Hinta
Laser
808
67.5
15
4.5
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Laite on pienikokoinen ja akkukäyttöinen
685€
LED
660
850
718
455
25
16
29
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Valo jakaantuu suurelle pinta-alalle
± Laite tuottaa samanaikaisesti punaista valoa ja lähi-infrapunaa
375€
LED
635
875
905
60-90
15-23
4
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Laite on pienikokoinen ja akkukäyttöinen
± Laite tuottaa samanaikaisesti punaista valoa ja lähi-infrapunaa
399€
LED
830
?
200 (10cm)
20 (70cm)
?
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
85€
LED
670
?
200 (0cm)
20 (60cm)
?
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
85€
LED
850
?
200 (0cm)
10 (6cm)
?
+ Halpa ja pienikokoinen (esittely oheisessa YouTube-videossa)
20€
-
laaja spektri
?
?
?
+ Halogeeni- ja hehkulamput tuottavat paljon punaista valoa ja lähi-infrapunaa, joten ne saattaisivat soveltua punavalohoitoon
- Laajan spektrin valonlähteitä on tutkittu vain vähän. Tutkimus keskittyy yleensä yksittäisiin aallonpituuksiin (esim 670 tai 830 nanometriä).
5€
Auringonvalo
-
laaja spektri
?
?
?
+ Tutkimuksissa auringonvalo on usein yhdistetty parempaan terveyteen, mikä saattaisi selittyä D-vitamiinin lisäksi myös punavalolla ja lähi-infrapunalla
- Laajan spektrin valonlähteitä on tutkittu vain vähän. Tutkimus keskittyy yksittäisiin aallonpituuksiin (esim 670 tai 830 nanometriä).
0€

Punavalohoitoon markkinoidaan usein laserlaitteita väittäen, että hyötyvaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittaisiin nimenomaan laservaloa. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue tätä väittämää. Hyötyjä on saatu kymmenissä tutkimuksissa aikaiseksi ledivaloillakin, kunhan aallonpituus on ollut oikea.

Suomessa on myös lukuisia yrityksiä, joiden palvelutarjontaan sisältyy punavalohoitoa. Tämä näyttäisi olevan melko yleistä erityisesti fysioterapian alalla.

Punavalohoitoa tarjoavia yrityksiä
Yritys
Paikkakunta
Ammattinimike
Helsinki
Fysioterapeutti
Helsinki
Sairaanhoitaja
Kauniainen
Sairaanhoitaja / Fysioterapeutti / Osteopaatti
Jyväskylä
Koulutettu hieroja
Inkoo
Sairaanhoitaja
Lammi
Erikoisröntgenhoitaja
Kirkkonummi
Urheiluhieroja
Kirkkonummi
Koulutettu hieroja
Tampere, Nokia
Fysioterapeutti, lymfaterapeutti, urheiluhieroja
Turku
Erikoissairaanhoitaja
Vaasa
Fysioterapeutti
Rovaniemi
Fysioterapeutti

(ks. sivulla oleva luettelo)
Ahvenanmaa, Degerby, Espoo, Hanko, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Högbacka, Inkoo, Itä-Aure, Jokela, Jorvas, Karjaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kuusankoski, Lappeenranta, Lahti, Lammi, Lepplax, Lohja, Maarianhamina, Parikkala, Tammisaari, Turku





8. Punavalohoidon tutkimuksen nykytilasta

Valohoitoa koskeva tutkimus on melko nuorta. PubMed-tietokannassa hakusanat "low-level laser" ja "photobiomodulation" osoittavat, että suurin osa tutkimuksesta on julkaistu 2000-luvulla. Lisäksi näyttää siltä, että valotutkimus on kiihtymässä, eli joka vuosi julkaistaan enemmän tutkimusta aiheesta:




Tällä hetkellä photobiomodulation on vakiintumassa ylivoimaisesti tärkeimmäksi tieteelliseksi nimeksi punavalohoidolle. Aiemmin hoidon nimestä ei ollut yksimielisyyttä, vaan tutkimuksia julkaistiin useilla erilaisilla asiasanoilla. Näistä tärkein on ollut historiallisesti low-level laser therapy (LLLT), mutta kokonaisuudessaan termien kirjo oli hyvinkin laaja.



Tutkimustuloksia valohoidoista julkaistaan erittäin nopeaan tahtiin. Artikkeleita on ilmestynyt ajoittain jopa erittäin arvostetuissa tiedelehdissä kuten The LancetPNASCirculationBloodAnnals of Neurology tai Science Translational Medicine.

Kaiken kaikkiaan yli 120 hyvää tiedelehteä, vähintään impaktifaktorilla 3.0, on julkaissut satoja artikkeleita aiheesta. Tässä alla olevassa taulukossa on lyhyt tiivistelmä tiedelehdistä, jotka ovat julkaisseet vähintään yhden artikkelin punavalohoidosta:

Punavalotutkimusta julkaisseita tiedelehtiä

Tiedelehden nimi (1-61)
IF
Tiedelehden nimi (62-122)
IF
The Lancet
44.0
American Heart Journal
4.3
Nature*
42.4
Journal of Cellular Physiology
4.2
Journal of the American College of Cardiology (JACC)
17.8
Cellular Signalling
4.2
Circulation
17.0
The American Journal of Pathology
4.2
ACS Nano
13.3
Neurorehabilitation and Neural Repair
4.0
Annals of the Rheumatic Diseases
12.4
Arthritis Research & Therapy
4.0
Science Translational Medicine
12.3
Frontiers in Physiology
4.0
Blood
11.8
Journal of Physiotherapy
4.0
Biotechnology Advances
9.8
Journal of Alzheimer's Disease
3.9
Annals of Neurology
9.6
Dental Materials
3.9
PNAS
9.4
PLOS Neglected Tropical Diseases
3.9
Journal of Pineal Research
9.3
The International Journal of Biochemistry & Cell Biology
3.9
Diabetes Care
8.9
Journal of Clinical Periodontology
3.9
Biomaterials
8.4
Parkinsonism & Related Disorders
3.8
Antioxidants & Redox Signaling
7.1
Journal of Biophotonics
3.8
Nanomedicine
6.9
Stem Cells and Development
3.8
Journal of Investigative Dermatology
6.9
Anesthesia & Analgesia
3.8
Drug Discovery Today
6.9
Annals of Medicine
3.8
British Journal of Sports Medicine
6.7
Journal of Dermatological Science
3.7
Cochrane Database of Systematic Reviews
6.7
The Cancer Journal
3.7
Molecular Neurodegeneration
6.5
Bone
3.7
The Journal of Neuroscience
5.9
Mitochondrion
3.6
Stroke
5.8
Cytotherapy
3.6
Free Radical Biology and Medicine
5.8
Journal of Cancer Survivorship
3.5
Pain
5.6
Current Medicinal Chemistry
3.5
Journal of the American Academy of Dermatology
5.6
Annals of Allergy, Asthma & Immunology
3.5
Cardiovascular Research
5.5
IEEE Journal of Selected Topics in Quantum Electronics
3.5
Basic Research in Cardiology
5.4
Toxicology Letters
3.5
Molecular Neurobiology
5.4
Expert Opinion on Drug Discovery
3.5
Scientific Reports
5.2
Hematological Oncology
3.5
Alzheimer's Research & Therapy
5.2
Clinical Oral Implants Research
3.5
Neurobiology of Aging
5.2
Journal of Neuropsychology
3.5
JAMA Dermatology
5.1
Frontiers in Neuroscience
3.4
BBA Molecular Cell Research
5.1
Frontiers in Behavioral Neuroscience
3.4
Biochemical Pharmacology
5.1
Mediators of Inflammation
3.4
Journal of Cerebral Blood Flow & Metabolism
4.9
Discovery Medicine
3.4
Journal of Molecular and Cellular Cardiology
4.9
Journal of Cellular Biochemistry
3.4
Periodontology 2000
4.9
Experimental Gerontology
3.4
Journal of Molecular Medicine
4.9
Osteoporosis International
3.4
Journal of Cellular and Molecular Medicine
4.9
Journal of Neurosurgery
3.4
Radiotherapy & Oncology
4.8
Investigative Ophthalmology & Visual Science
3.4
Brain Stimulation
4.8
International Journal of Molecular Sciences
3.3
Journal of Neuroinflammation
4.7
Journal of Comparative Neurology
3.3
Journal of Tissue Engineering and Regenerative Medicine
4.7
Obesity Surgery
3.3
Journal of Cell Science
4.7
BMC Cancer
3.3
Cellular Physiology and Biochemistry
4.7
Journal of Biomedical Materials Research Part A
3.3
Journal of Dental Research
4.6
Neuroscience
3.2
International Journal of Cardiology
4.6
The American Journal of Cardiology
3.2
Current Opinion in Oncology
4.6
The Journal of Rheumatology
3.2
Frontiers in Cellular Neuroscience
4.6
American Journal of Translational Research
3.1
Annals of the New York Academy of Sciences
4.5
American Journal of Clinical Dermatology
3.1
The American Journal of Sports Medicine
4.5
PLOS ONE
3.1
Rheumatology
4.5
Plastic and Reconstructive Surgery
3.1
Osteoarthritis and Cartilage
4.5
British Journal of Ophthalmology
3.0
International Journal of Radiation Oncology • Biology • Physics
4.5
Acta Ophthalmologica
3.0
Stem Cell Research & Therapy
4.5
Journal of Applied Physiology
3.0
Journal of Neurotrauma
4.4
The Annals of Thoracic Surgery
3.0
Oral Oncology
4.3
International Journal of Stroke
3.0
The Journal of Biological Chemistry
4.3
Archives of Physical Medicine and Rehabilitation
3.0
British Journal of Dermatology
4.3
Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology
3.0
* Naturen artikkeli ei ollut tutkimusartikkeli vaan uutisjuttu (News Feature)


Kaiken kaikkiaan punavaloartikkeleita on julkaistu noin 500 eri tiedelehdessä. Punavalohoito ei siis ole enää nykyisin tuntematon ilmiö, josta ei olisi runsaasti tietoa lääketieteen tutkimuskirjallisuudessa ja hyvissä tiedelehdissä. Tiedettä toteutetaan myös hyvissä laitoksissa kuten esimerkiksi Massachusetts General Hospitalissa:




Suurin osa valotutkimuksista on kuitenkin julkaistu vähemmän tunnetuissa erikoislehdissä kuten muun muassa Photomedicine and Laser Surgeryssa:

Valohoitoon keskittyviä tiedelehtiä
Kustantamo
Lehden nimi
Impact Factor
Wiley
Journal of Biophotonics
3.8
Elsevier
Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology
3.0
Springer
Lasers in Medical Science
2.5
Wiley
Lasers in Surgery and Medicine
2.1
Mary Ann Liebert
Photomedicine and Laser Surgery
1.6

Näissä julkaistut raportit voivat olla tasokkaita, mutta ne eivät tavoita tehokkaasti suurta yleisöä. Ehkäpä siis valotutkimusten säännöllinen päätyminen ylempänä mainitun kaltaisiin ammattilaisten arvostamiin tiedelehtiin saa vielä jossakin vaiheessa aikaan valohoitojen läpimurron. Katsotaan, miten asian tulee käymään.

Mitä tulee valotutkimuksia julkaisseihin maihin, Brasilia ja Yhdysvallat ovat tuottaneet selvästi eniten tiedettä aiheesta. Kuitenkin niiden kokonaisosuus on vain murto-osa kaikesta valotutkimuksesta, sillä aihetta on tutkittu kymmenissä maissa.

Punavalotutkimuksia julkaisseita maita
Tiedeartikkelien määrä
Maa
Satoja (yli 400)
Brasilia
Satoja (yli 200)
Yhdysvallat (noin 20 eri osavaltiossa)
Kymmeniä (yli 50)
Australia, Iran, Israel, Italia, Kiina, Korea, Turkki
Kymmeniä
Espanja, Intia, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Taiwan, Venäjä
Kymmenkunta
Egypti, Etelä-Afrikka, Kroatia, Norja, Ranska, Ruotsi, Sveitsi, Tsekki, Unkari, Uusi-Seelanti
Muutama
Alankomaat, Argentiina, Belgia, Itävalta, Kreikka, Portugali, Puola, Saksa, Saudi-Arabia, Serbia, Slovakia, Slovenia

Punavalohoidon historiassa tietyt asiantuntijat ovat olleet esillä enemmän kuin toiset. Tein tätä kirjoitusta varten pienen listan niistä tutkijoista, joiden nimen olen nähnyt punavalokirjallisuudessa useamman kerran:


Merkittäviä valohoidon tutkijoita
Nimi
Yliopisto
Virka
Ala
Tutkimuskohteita
Wisconsinin yliopisto
P
Biotieteet
Punavalon vaikutus verkkokalvon rappeumasairauksiin.
Buffalon yliopisto
AP
Suubiologia
TGFß1:n merkitys punavalohoidon mekanismissa.
Harvardin yliopisto
AP
Dermatologia
Punavalohoidon vaikutus aivoihin. Kirjoittanut kymmeniä artikkeleita ja toimittanut myös kirjoja aiheesta.
Venäjän tiedeakatemia
P
Biofysiikka
Punavalon vaikutus solujen toimintaan.
Sydneyn yliopisto
P
Neurobiologia
Punavalon vaikutus Parkinsonin taudin eläinmalleihin.
Sydneyn yliopisto
P
Anatomia
Punavalon vaikutus Parkinsonin taudin eläinmalleihin.
Australian kansall. yo
AP
Anatomia
Punavalon vaikutus verkkokalvon rappeumasairauksiin.
Johannesburgin yliopisto
P
Fotobiologia
Punavalon vaikutus kantasoluihin.
Lontoon UCL
P
Neurotieteet
Punavalon vaikutus mitokondrioihin ja verkkokalvoon.
Bergenin yliopisto
P
Fysiatria(?)
Punavalon vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön.
Texasin yliopisto
P
Neurotieteet
Punavalon vaikutus aivoihin ja kognitioon.
Birminghamin yliopisto
P
Suubiologia
Punavalon vaikutus suun paranemisprosesseihin.
Tel Avivin yliopisto
P

Punavalon vaikutus sydäninfarktista toipumiseen.
P

Punavalon vaikutus hermostoon ja kiputiloihin.
Otagon yliopisto
DE
Fysioterapia
Punavalon vaikutus haavojen paranemiseen ja akillesjänteeseen.
San Diegon osavaltionyliopisto
PR

Valon vaikutus haavojen ja vammojen paranemiseen.
Bahian yliopisto
P

Punavalon vaikutus luustoon.
Bostonin yliopisto
TP
Neurologia
Punavalon vaikutus aivovammaan.
Medical College of Wisconsin
P
Neurologia
Punavalon vaikutus haavojen paranemiseen.
Medical College of Wisconsin
P
Solubiologia
Punavalon vaikutus hermostoon.
-
HL
Hammaslääk.
Punavalohoidon hoitoparametrit. Punavalo lääketieteessä.
P = professori; AP = apulaisprofessori; PR = provosti; DE = dekaani; TP = tutkimusprofessori; HL = hammaslääkäri




9. Punavalohoito Suomessa ja maailmalla



Valohoidon (LLLT/PBM) toi suomalaiseen keskusteluun todennäköisesti ensimmäisenä anestesiologian dosentti Pekka J. Pöntinen, joka julkaisi aihetta käsittelevän kirjan Laser Lääketieteellisenä hoitomuotona vuonna 1988.

Viime vuosina aihetta on käsitelty opinnäytetöissä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Jenni Lehtinen on vuonna 2009 tehnyt lisensiaatin tutkielman PLH:n käyttömahdollisuuksista eläinlääketieteessä. Tampereen ammattikorkeakoulussa Timo Kukko on tehnyt vuonna 2012 opinnäytetyön PLH:n käytöstä kivunlievityksessä. Punavalohoito on myös mainittu aivan lyhyesti Käypä hoito -suosituksissa ja Duodecim-lehdessä.

Suomessa toimii Suomen lääketieteellinen laseryhdistys (SLLY), mutta järjestöllä ei juurikaan ole lääkärijäseniä. Laserhoitoa myydään Suomessa palveluna noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Ruotsissa vastaavana järjestönä toimii Svenska Laser-Medicinska Sällskapet (SLMS).

Hammaslääketieteen kentällä laservaloa käytetään niin hammaskirurgiassa kuin myös perustoimenpiteissä kuten hampaan paikkaamisessa ja juurihoidossa. Dosentti Marita Luomasen perustama Suomen laserhammaslääkäreiden yhdistys kokoaa näitä hammaslääkäreitä yhteen. Järjestö ei sinänsä keskity punavalohoitoon, mutta yhdistyksen syyskokouksessa jäsenet puhuivat välillä laservalon biostimulaatio-vaikutuksesta.


Punavalohoitoa käytetään maallikoiden keskuudessa erittäin paljon eläinten hoidossa. Esimerkiksi Google-hakusanalla hevoset laser voi löytää lukuisia aiheeseen liittyviä kotimaisia nettisivuja. Facebookissa on kansainvälisiä yli 30 000 jäsenen sivuja, jotka koskevat eläinten hoitoa punavalolla.

Punavalohoidosta ei ole ollut juurikaan kirjoituksia kotimaisissa uutismedioissa, lukuun ottamatta tiedetoimittaja Jani Kaaron Seura-lehteen kirjoittamaa artikkelia Parantava punavalo lokakuussa 2016. Maakuntalehdet ovat myös julkaisseet yksittäisiä mainoshenkisiä artikkeleita aiheesta.




Punavalohoito saatetaan kuvata lehtijutuissa hyvinkin myönteiseen sävyyn:
"Eräälle naiselle riitti kolme hoitokertaa, jotta hän pääsi
eroon 50 vuotta kestäneestä tinnituksesta. Hyviä hoitotuloksia
on saatu myös aknen, luupiikin, kulumien ja vatsakivun hoidoissa."

Maailmalla merkittävimmät alan yhdistykset ovat World Association for Laser Therapy (WALT) sekä North American Association for Photobiomodulation Therapy (NAALT). WALT on laatinut hoitomenetelmiin liittyviä suosituksia valohoitotutkimuksia ja kliinistä käyttöä varten.

Harvardin yliopiston apulaisprofessori Michael Hamblin on kansainvälisesti merkittävin punavalohoidon asiantuntija. Lukuisten tieteellisten artikkelien lisäksi hän toimittanut tuoreet akateemiset kirjat Handbook of Photomedicine ja Handbook of Low-Level Laser Therapy.




10. Yhteenveto


Punaisen valon ja lähi-infrapunan lääketieteelliselle käytölle löytyy lukuisia hyviä ja vähemmän hyviä perusteluja. Tässä on joitakin niistä:

● Punavalohoidosta on ollut hyötyä yli 80 eri hoitoaiheeseen eläintutkimuksissa
● Aiheesta on tehty lukuisia systemaattisia katsauksia ja kelvollisia tieteellisiä RCT-tutkimuksia
● Yli 120 hyvää tiedelehteä on julkaissut tutkimuksia aiheesta (impact factor yli 3.0)
● Aihetta koskevien tutkimusartikkelien määrä on yli 2000
● Aihetta on tutkittu noin 40 eri maassa

Tästä huolimatta näytössä on edelleen tiettyjä puutteita. Ihmistutkimuksissa tutkimusnäytön taso on kohtuullisen hyvä, mutta tähänastiset havainnot kaipaavat vielä lisää näyttöä erittäin laadukkaista satunnaistetuista tutkimuksista.

Punavalohoidon solutason mekanismien ja annosvasteiden suunnalla on vielä paljon työstettävää. Yksi epäselvyyden kohde on valon optimaalinen määrä kullakin aallonpituudella, sillä valohoidon annosvaste ei ole lineaarinen, vaan lukuisissa tutkimuksissa myös liian suuren valoannoksen on havaittu kumoavan hyötyvaikutukset (Huang ym. 2011).

Aiheeseen liittyen julkaistaan tällä hetkellä noin 400 tutkimusartikkelia vuodessa, ja ClinicalTrials-sivuston perusteella aiheesta on tekeillä kymmeniä kliinisiä tutkimuksia.

Punavalohoitoon liittyvä tutkimusmassa tulee mahdollisesti jopa kaksinkertaistumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä tahdilla on odotettavissa, että punavalohoito tulee lyömään itsensä läpi aivan lähivuosina, mikäli tutkimushavainnot tulevat jatkossakin olemaan yhtä myönteisiä kuin tähän asti.



11. Ydinasiat

● Punainen näkyvä valo ja lyhytaaltoinen infrapuna tuottavat kudoksissa mitattavia muutoksia.

● Näiden aallonpituuksien käyttöön perustuvasta valohoidosta on runsaasti tutkimustietoa.

● Hoito annetaan paikallisesti.





12. Lue lisää aiheesta

Alla on muita lukemisen arvoisia kirjoituksia punavalohoidosta.



Perustin myös Facebookiin englanninkielisen ryhmän, jossa käydään keskustelua punavalohoidosta ja jonne linkitän uusia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Jäseniä on tällä hetkellä yli 1200.

Low Level Laser Therapy (LLLT) and Photobiomodulation (PBM) Discussions


Tein aiheesta myös suomenkielisen Wikipedia-artikkelin, jossa on keskeisimmät asiat tästä blogikirjoituksesta.

Wikipedia - Pienteholaserhoito


*


14 kommenttia:

  1. Piintyneenä eBay-ostajana pikatsekkasin sieltä valikoimia. Haku "infra red torch" toi roskan ohella 850nm lampun. Pimeänäkötarkoituksiin kai tarkoitettu ja hinta postikuluineen alle 20e eli alle 22e alv-laskurajan. Olisikohan käyttökelpoinen? ("Roskaa" mm koska näkyvä punainen oli joskus muodinmukaistettu komeammaksi "infrared"iksi.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi,

      Hieno löytö! Näitähän ei tietenkään ole suunniteltu hoitotarkoituksiin, mutta valo on aallonpituudeltaan juuri oikealla alueella ja hinta on erinomaisen halpa.

      Tästä laitteesta ei oo raportoitu annosparametreja, eli ihoa valotettaessa ei tiedetä, montako milliwattia valoa päätyy neliösenttimetrille ihoa, jos valotus tehdään vaikkapa 10cm etäisyydeltä.

      Mikäli tämän annosasian saisi mitattua, niin tämä 850nm taskulamppu voisi olla erinomainen vaihtoehto kalliille valohoitotuotteille.

      Poista
  2. Hyvä artikkeli! Hoitomuodon julkisuus on mielestäni selkeästi kärsinyt siitä miten samanlaisia juttuja on markkinoitu "akupunktio" nimen variaatioilla.

    VastaaPoista
  3. Erittäin mielenkiintoinen teksti! Vaikuttaa siltä, että sähkömagnetismiin perustuvia hoitoja on toistaiseksi hyödynnetty niukasti koululääketieteessä. Tämän valojutun lisäksi tulee lähinnä mieleen kuvantamismenetelmät (fMRI ym.) ja transkraniaalinen magneettistimulaatio. Satutko tietämään, onko missään tutkimuksissa koitettu liittää punavalohoitoihin meditaatiota/hengitysharjoituksia/paranemisen visualisointia tai muuta mentaalista toimintaa? Jos ei, niin tuossahan olisi potentiaalia hyvinkin kokonaisvaltaiselle hoitomuodolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tomi ja kiitos kommentistasi. :-)

      Mitä tulee sähkömagneettisen spektrin (valon) käyttöön lääketieteessä, niin Nature Biomedicine -lehdessä julkaistiin tänä vuonna aiheesta katsaus, jossa summataan lukuisia valoon perustuvia hoito- ja kuvantamismenetelmiä: https://www.nature.com/articles/s41551-016-0008

      Sen sijaan magneettikenttien käyttöä lääketieteessä en itse juurikaan tunne.

      Punavalohoitojen yhteydessä ei tietääkseni ole tutkimuksissa vielä toistaiseksi käytetty keskittymis-/rentoutumismenetelmiä. Yleensä hoito annetaan yksinään, joskin kiputilojen hoidossa punavaloa annetaan välillä liike-/liikuntahoidon tukena.

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi! Pitääpä tsekata tuo artikkeli.

      Poista
  4. Millä aallonpituuksilla infrapunassa pitää alkaa olemaan huolissaan silmä- ja muista kehon vaurioista?

    Näillä laitteilla esimerkiksi tuskin saadaan minkäännäköisiä vaurioita aikaiseksi kehon osissa ko/kö? https://www.ebay.com/sch/i.html?_odkw=infra+red+torch&_osacat=0&_from=R40&_trksid=p2045573.m570.l1313.TR0.TRC0.H0.Xinfra+red+torch+850+nm.TRS0&_nkw=infra+red+torch+850+nm&_sacat=0

    Vaikka linkin vehkeet eivät terapiatarkoituksiin olekaan tarkoitettu niin voisikohan joillain noista laitteista korvata edes hieman vaikkapa Vielightin laitteita. Jos ajattelee, että tuollaista pikkufikkaria kokeilisi sorkkia nenäänsä ilman mitään aplikaattoreita (kuten Vielightissä tulee mukana) :) Ps. köyhän pitää viritellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aallonpituuden sijaan silmävauriota ajatellen tärkein parametri lienee valon intensiteetti. Ostin itse erään 850nm lähi-infrapunataskulampun, jota pidän varmuuden vuoksi vähintään 6cm etäisyydellä silmästäni.

      Lisää aiheesta tämän videoni kuvauksessa: https://www.youtube.com/watch?v=VW6Wu-vg4Fs

      Poista
  5. Tai nenän poraamiseen ehkä osuvampi laite olisi tälläinen: http://www.ebay.com/itm/850nm-IR-Pointer-Infrared-Pointer-Infrared-Pointerfor-Interactive-Projector-/322655146505?hash=item4b1fbed209:g:NKAAAOSwAANY7c9u

    Mitä mieltä olet Valtsu tästä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaahan tuokin soveltua lähi-infrapunan lähteeksi, vaikka melko pienikokoinen laite ilmeisesti onkin. En ihan tajunnut, mitä tarkoitat nenän poraamisella.

      Poista
  6. https://www.youtube.com/watch?v=XnQj-_rjSs8

    Ollilla tuossa Vielightin "nenänporauslaite" eli "nenänkaivuulaite". Mietin, voisiko tuolla linkkaamallani "karttakepillä" korvata edes hitusen tuota Vielightin miljonääreille tarkoitettua laitetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai sillä teoriassa voisi, mutta Vielightin toimintaperiaatetta (verenkierron valotus nenän kautta) ei nyt hirveästi ainakaan länsimaisessa tutkimuskirjallisuudessa ole edes tutkittu, ja punavalohoidon valtavirtakäytäntö on kyllä se, että valotetaan lähinnä hoidettavaa kudosta suoraan.

      Poista
  7. Jos vielä tuosta nenän kautta valotuksesta puhutaan niin kävisikö siihen esimerkiksi tämä kynä (aallonpituus 650 nm): https://www.verkkokauppa.com/fi/product/52701/ddnxc/Fuj-tech-4-in-1-laserkyna

    Miten ylipäänsä tuo 650 nm:n aallonpituus soveltuu punavaloterapiakäyttöön?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutkimuksissa on käytetty paljon aallonpituuksia 630, 660 ja 670nm, joten luulisin että myös 650nm toimisi.

      Tuon kynän tiedoissa ei kyllä hirveästi kerrota sen tehosta (ja suomessa taitaa olla vain pienitehoiset laserosoittimet sallittuja), joten voi olla että merkittävän valoannoksen saaminen tuolla kynällä saattaisi vaatia melko pitkää valotusaikaa.

      Poista