maanantai 22. lokakuuta 2018

Lyhyesti: LDL-kolesteroli aiheuttaa sydäntautia

LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli nähdään tiedeyhteisössä tärkeänä syytekijänä valtimotaudin taustalla. Kuitenkin monissa sensaationhakuisissa uutisjutuissa ja kirjoissa esitetään vaihtoehtoista näkemystä, jonka mukaan veren LDL-kolesterolilla ei ole tekemistä sydänterveyden kanssa.

Olen perehtynyt sekä valtavirtanäkemyksiin että näihin vaihtoehtoisiin näkemyksiin, ja kallistun sille kannalle että näistä kahdesta ainoastaan valtavirtateoria ("LDL-kolesteroli on haitallista") kestää kriittisen tarkastelun. Tässä erittäin ytimekäs perusteluni:


1. Teesit
  • Altistus LDL-kolesterolille on yksi keskeinen syytekijä sydäntaudille.
  • Tärkeää on nimenomaan elinikäinen altistus.

    • Yksi vuosi korkeaa tai matalaa kolesterolia ei vaikuta kokonaisuuteen merkittävästi, vaan kolesterolin haittavaikutus ilmenee vuosien ja vuosikymmenten jatkuvan altistuksen seurauksena.
    • Kolesterolitutkijat puhuvatkin "millimoolivuosista", joka kuvastaa elinikäistä altistusta LDL-kolesterolille (yksikkö mmol/l) (Ference ym. 2018Robinson ym. 2018).
  • Kolesteroliteoria ei kiistä muiden tekijöiden osavaikutusta: insuliiniresistenssi, tulehdus, triglyseridit…


2. Vahvin näyttö kolesteroliteorialle #1: Genetiikka
  • Useat geenit säätelevät eri mekanismeilla LDL-kolesterolin tasoa. Erittäin laajoissa mendelistisesti satunnaistetuissa tutkimuksissa on todettu, että käytännössä aina kun geenivariantti laskee tietyn verran LDL-kolesterolin tasoa, se laskee samassa suhteessa myös ihmisten sydäntautiriskiä (Ference ym. 2012, Cohen ym. 2006).
  • Tämä edustaa erittäin vahvaa syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä, eivätkä kolesteroliskeptikot ole kyenneet kritisoimaan sitä pätevästi, joten he toistuvasti keskittyvät muihin heikompitasoisiin tutkimuksiin.

3. Vahvin näyttö kolesteroliteorialle #2: Statiinit
  • Statiinit ovat useiden meta-analyysien perusteella tehokkaita sydäntautitapahtumien ehkäisyyn, samalla myös kokonaiskuolleisuus vähenee (Yebyo ym. 2019Khan ym. 2018, Lu ym. 2016, Naci ym. 2013CTT Collaboration 2012CTT Collaboration 2010).
  • Selkeää hyötyä on havaittu noin 5-vuotisissa tutkimuksissa, vaikka tässä ajassa ei ehdi vaikuttaa elinikäiseen kolesterolialtistukseen kovin paljoa. Hyötyjen oletetaan kasvavan kun statiineja syödään pidempään.
  • Hyöty on sen suurempi, mitä matalampi on saavutettu LDL-kolesterolin taso
  • Tämä edustaa vahvaa syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä, eivätkä kolesteroliskeptikot ole kyenneet kritisoimaan sitä pätevästi, joten he toistuvasti keskittyvät muihin heikompitasoisiin tutkimuksiin.



Tässä yhdessä kuvassa koostetaan selkeät havainnot laadultaan parhaimmista geneettisistä,
satunnaistetuista kuin myös epidemiologisista tutkimuksista yhteen kuvaajaan. Mitä
pidempi on tarkasteluväli, sen suurempi on korkean LDL-kolesterolin vaikutus
sydäntautitapahtumien riskiin. Tätä näyttöä eivät kolesteroliskeptikot ole kyenneet
pätevästi kritisoimaan (Ference ym. 2017).


4. Afereesi
  • Kolesterolia voidaan poistaa verestä koneellisesti. Tämän menetelmän nimi on afereesi. Afereesi vähensi tutkimuksessa FH-potilailla (=familiaalinen hyperkolesterolemia) LDL-kolesterolia enemmän kuin kolesterolilääkkeet ja samoin sydäninfarktien määrä oli 72% pienempi kuin statiinilääkityillä (Mabuchi ym. 1998)


5. Epidemiologinen tutkimus
  • Framinghamissa niillä joilla oli aikuisiällä matalin kolesteroli, oli myös matalin kokonaiskuolleisuus 30 vuoden seurannassa (Anderson ym. 1987).
  • Helsinkiläiskohortissa niillä joilla oli aikuisiällä matalin kolesteroli, oli myös matalin kokonaiskuolleisuus 39 vuoden seurannassa (Strandberg ym. 2004)
  • MRFIT-tutkimuksessa korkeampi kolesteroli ennusti tasaisesti korkeampaa sydänkuolleisuutta 6 vuoden seurannassa (Stamler ym. 1986)
  • Jopa niillä ihmisillä joilla ei sydäntaudin riskitekijöitä, matalampi kolesterolitaso yhdistyy vähäisempään valtimoplakkiin (Fernández-Friera ym. 2017)
  • Epidemiologiset tutkimukset usein jopa aliarvioivat kolesterolin merkitystä, sillä yksittäisen mittausajankohdan käyttöön liittyy regression dilution -efekti (Law ym. 1994)


6. Kolesteroliskeptikkojen toistuvia väittämiä

Kolesteroliskeptikoilla on kymmeniä erilaisia argumentteja kolesteroliteoriaa vastaan. Käytännössä ne perustuvat useimmissa tilanteissa väärinkäsityksiin. Tässä on yleisimpiä niistä lyhyesti läpikäytynä.

Väite: “Sydänkohtauspotilailla on usein normaali kolesteroli”
  • Sydänkohtauspotilailla on monesti väestön keskiarvoa vastaava kolesterolitaso, joskus jopa matalampi. Länsimaisen väestön keskimääräinen kolesterolitaso ei kuitenkaan ole fysiologinen vaan länsimaisen yhteiskunnan sivutuote, ja sekin altistaa siten sydäntaudille (O'Keefe ym. 2004).
  • Monissa tapauksissa sydänkohtauspotilas jolla on matala kolesteroli, on todellisuudessa henkilö jolla on ollut suurimman osan eliniästään korkea kolesteroli, mutta joka on myöhemmällä iällä alkanut hoitaa sydäntaudin riskitekijöitään elintavoin ja lääkkein (Sachdeva ym. 2009).

Väite: “Matala kolesteroli korreloi tutkimuksessa X korkeampaan kuolleisuuteen”
  • Monet vakavat terveysongelmat kuten syöpä, maksakirroosi ja gerastenia alentavat kolesterolitasoja.
  • Tämän vuoksi syntyy korrelaatioita kuten: “matala kolesteroli yhdistyy syöpään"
  • On kuitenkin erittäin vahvaa näyttöä että esimerkiksi perinnöllisesti tai lääkkeellisesti matalampi kolesteroli ei kuitenkaan aiheuta syöpää (Benn ym 2011, CTT 2012). Matala kolesteroli siis johtuu ennemminkin syövästä eikä toisinpäin.
  • LDL-kolesterolin alentaminen jopa alle tason 0.65 mmol/l näyttää olevan turvallista (Hong ym. 2017)

Väite: “Statiinit aiheuttavat lihasoireita ja kognition heikkenemistä”
  • Nämä haitat eivät tule statiineista vaan ihmisten olemassaolevista oireista ja haittaodotuksista (ylivoimaisesti useimmissa tapauksissa).
  • Kolesteroliskeptikot ovat väittäneet kolesterolin aiheuttavan paljon haittavaikutuksia ja viitanneet samalla mm. CORONA-tutkimukseen, jossa rosuvastatiinia söi noin 2500 ihmistä ja heillä raportoitiin 5146 vakavaa haittavaikutusta. Kuitenkin samankokoisessa lumelääkeryhmässä raportoitiin 5536 vakavaa haittavaikutusta. Pelkkä sokeripilleri aiheutti siis enemmän vakavia haittoja kuin statiini (Kjekshus ym. 2007).
  • Heikkotasoisissa tutkimuksissa statiineista raportoidaan lihasoireita ja kognition heikkenemistä, mutta hyvätasoisissa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa tällaista ei havaita (Padala ym. 2012, Knuuti 2017, Gupta ym. 2017, Mach ym. 2018, Ott ym. 2015).
  • Statiinitutkimuksissa hoitomyöntyvyys on sama lääke- ja lumelääkeryhmissä, eli ihmiset keskeyttävät statiinit haittojen vuoksi yhtä usein kuin sokeripillerinkin syömisen (Vonbank ym. 2018).

Väite: "Statiinit lisäävät diabeteksen riskiä"
  • Kymmeniätuhansia potilaita käsittävissä satunnaistettuihin tutkimuksiin pohjaavissa meta-analyyseissa statiinien käyttö on lisännyt diabeteksen ilmaantuvuutta keskimäärin 9% ja intensiivihoidolla 12% (Mach ym. 2018, Sattar ym. 2010Preiss ym. 2011). 
  • Haitta on siis olemassa, mutta jokaista diabetestapausta kohden useampi potilas välttyy sydäntapahtumalta ja statiinien vaikutus kokonaiskuolleisuuteen on sekin satunnaistettuihin tutkimuksiin pohjaavien meta-analyysien valossa suotuisa.
  • Pravastatiini, fluvastatiini ja lovastatiini näyttäisivät yhdistyvän matalampaan diabetesriskiin kuin muut statiinit (Laakso&Kuusisto 2017).

Väite: “Tässä löytämässäni valtiossa ihmisillä matala kolesteroli mutta paljon kuolleisuutta”
  • Maiden väliset vertailut edustavat erittäin heikkoa näytön astetta, koska sekottavia tekijöitä on erittäin paljon ja maiden välillä on valtavasti eroja elintavoissa, ihmisten yleisterveydessä ja kuolinsyissä.
    • Tuoreessa 42 maan tutkimuksessa on esimerkiksi havaittu että niissä maissa joissa tupakoidaan kaikkein eniten, naisilla on kaikkein vähiten sydäntautia (Grasgruber ym. 2016)!
    • Tämänlaiset tulokset ovat syy, miksi maiden välisiä vertailuja pidetään tieteellisesti lähinnä vitsinä (tai kuriositeettina).

Väite: “Statiinit vaikuttavat kolesterolin lisäksi pleiotrooppisesti vähentäen myös tulehdusta jne, joten statiinien hyödyt eivät kelpaa todisteeksi kolesterolin haitoille”
  • Pleiotropiasta ei ole saatu viitettä statiinikokeissa eikä mendelistisesti satunnaistetuissa tutkimuksissa (Labos ym. 2017, Ference ym. 2012)
  • Muukin tieteellinen näyttö esimerkiksi mendelistisesti satunnaistetuista tutkimuksista riittää todistamaan LDL-kolesterolin ja sydäntaudin syy-seuraussuhteen.

Väite: “No entäs kun familiaalisesta hyperkolesterolemiasta kärsivät eivät kuole tavallista useammin tässä tutkimuksessa” (Mundal 2014)
  • Tämä tutkimus on nostettu kolesteroliteorian kriitikoiden toimesta esille huomaamatta sitä, että kyseisessä tutkimuksessa 89% aikuisista söi statiineja ja he olivat aloittaneet niiden syömisen keskimäärin 33-vuotiaina. Tämä todennäköisesti on suojannut heitä huomattavasti kohonneelta sydäntaudin riskiltä.

Väite: “Pienirakkulainen kolesteroli on haitaksi, isorakkulainen ei ole.

Väite: "Olen lukenut että statiinihoidolla on korkea NNT-arvo!"
  • NNT-arvo eli number needed to treat kuvastaa sitä, montako potilasta pitää hoitaa, jotta keskimäärin yksi potilas hyötyisi hoidosta tarkastelujakson aikana määritellyllä tavalla, esimerkiksi välttämällä sydäntapahtuman tai kuoleman.
  • Statiinihoidolla ei ole yksiselitteistä NNT-arvoa vaan lukema riippuu käytetystä hoitoannoksesta, hoito- ja tarkasteluajasta, potilaan sydäntapahtuman riskistä ja valitusta päätetapahtumasta (sydäntapahtuma tai kuolema).
  • Potilaiden 5-vuotisriskin ollessa yli 30%, statiinilääkityksen NNT-arvo sydäntapahtumalle 5 vuoden aikana on 2 mmol/l:n kolesterolinalennuksella todennäköisesti noin 9 (Collins et al. 2016).
  • Potilaiden 5-vuotisriskin ollessa 5-9%, statiinilääkityksen NNT-arvo sydäntapahtumalle 5 vuoden aikana on 1 mmol/l:n kolesterolinalennuksella todennäköisesti noin 60.
  • Potilaiden 5-vuotisriski ollessa esimerkiksi 0.2%, tällöin ylipäätään teoreettinen maksimi 5 vuoden aikajakson sydäntapahtumalle NNT-arvolle olisi 500. Hoito tuottaisi siis todennäköisesti erittäin vähän hyötyä tarkastelujakson aikana, koska potilailla on jo valmiiksi olematon riski saada sydäntapahtuma.
  • NNT-arvon yksi suuri puute on se, ettei se huomioi, että vähentämällä potilaiden elinikäistä kolesterolialtistusta (millimoolivuosia), statiinit hidastavat valtimotaudin etenemistä ja täten vähentynyt sydäntapahtumien riski kantautuu oletettavimmin myös tarkasteluvälin jälkeisiin vuosiin, jolloin sydäntauti on ikääntyville potilaille yhä konkreettisempi uhka. Mikäli tämä hyödyn pitkäaikaisvaikutus otettaisiin huomioon, NNT-arvo olisi statiineilla matalampi.


Väite: "Statiinit aiheuttavat verisuonten kalkkeutumista!"
  • Osassa tutkimuksissa statiinit on yhdistetty runsaampaan verisuonten kalkkeutumiseen (Saremi ym. 2012Henein ym. 2015), joissakin taas vähempään kalkkeutumiseen (Budoff ym. 2000Callister ym. 1998Budoff ym. 2005).
  • Maallikot saattavat sekoittaa valtimoplakin kertymisen ja valtimoiden kalkkeutumisen, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa.
  • Kalkkeutuminen ei ole automaattisesti haitaksi, sillä tietyissä tilanteissa se saattaa tehdä plakin vähemmän repeämisherkäksi (Puri ym. 2015Chia ym. 2008). Tämä olisi linjassa sen havainnon kanssa, että statiinien käyttö vähentää sydäntapahtumia, sydänkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta.

Väite: “Pohjois-Karjala-projektissa koko Suomessa sydänkuolleisuus väheni!”
  • PK-projektin aikana riskitekijät kuten muun muassa kolesteroli selvästi alenivat koko Suomessa, mikä on linjassa sen kanssa että myös sydäntauti väheni muuallakin kuin vain Pohjois-Karjalassa.
  • Ei ole kuitenkaan suositeltavaa ottaa PK-projektia todistusnäytöksi kolesteroliteorian puolesta tai sitä vastaan, sillä se oli laajasta dokumentaatiostaan huolimatta enemmänkin projekti kuin tieteellinen tutkimus.

Väite: "Tässä tutkimuksessa kokonaiskolesteroli ei yhdistynyt sydäntautiin"
  • Kokonaiskolesteroli pitää sisällään myös hyvästä terveydestä kertovan HDL-kolesterolin. Tämän vuoksi olisi hyvä keskittyä ei-HDL-kolesteroliin.
  • Kokonaiskolesterolikin on yli miljoonan potilaan tutkimusaineistossa yhteydessä sydäntautiin, mutta muutoin se ennustaa sydäntautia huonommin kuin esimerkiksi sydäntaudin syytekijä LDL-kolesteroli tai esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde (Peters ym. 2016).



7. Antti Heikkilä kolesterolitutkimusten väärintulkitsijana: esimerkkejä

Lääkäri Antti Heikkilä on maamme tunnetuimpia kolesteroliteorian kritisoijia. Hän on kuitenkin terveyskirjoittajana epäluotettava, ja hänen kirjoituksistaan on löytynyt tähän mennessä noin 400 todennäköistä asiavirhettä

Kaikki löytämäni Heikkilän sydäntautia koskevat asiavirheet sekä niitä koskevat tutkimusviitteet löytyvät tästä taulukosta. Tässä on muutamia esimerkkejä niistä tavoista, joilla hän vääristää ihmisten ymmärrystä kolesterolista ja sydäntaudista:


(1) Heikkilä nostaa esille The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen, jossa hänen mukaansa nostetaan esille sydäntaudin riskitekijöitä. Hän toteaa että kolesterolia ei ole lueteltu, uskotellen että kolesteroli ei siis tämän tutkimuksen mukaan aiheuta sydäntautia.
  • Heikkilän mainitsema tutkimus ei todellisuudessa käsitellyt riskitekijöitä vaan laukaisevia tekijöitä (triggers), joita ovat muun muassa kokaiinin käyttö, raskaat ateriat, fyysinen rasitus ja vihan tunne. Tämän vuoksi listassa ei ole kolesterolia.

(2) Heikkilä toteaa, että kolesterolilääkkeinä käytetyt statiinit aiheuttavat väkivaltaista käyttäytymistä ja itsemurhia
  • Heikkilän antama lähdeviite kuitenkin käsittelee immuunipuolustuksen komplementtijärjestelmää, eikä liity millään tavalla kolesteroliin tai statiineihin.

(3) Heikkilä toteaa, että helmikuussa 2009 Diabetes Care -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan "LDL-kolesterolilla ei ole mitään merkitystä sydäntautien aiheuttajana".
  • Kyseisessä tutkimuksessa LDL-kolesteroli oli viidenneksi tärkein riskitekijä. 

(4) Heikkilä kuvailee etsetimibi-kolesterolilääkettä vahingolliseksi ja sydäntautien kehittymistä lisääväksi.
  • Heikkilä viittaa tutkimukseen, jossa etsetimibi ei vähentänyt kaulavaltimon paksuutta, mutta ei myöskään aiheuttanut yhtään mitään haittaa. Myöhemmissä tutkimuksissa etsetimibi on vähentänyt sydänkohtausten määrää.

(5) Heikkilä kirjoittaa kirjassaan, että AJCN-tiedelehdessä vuonna 2006 julkaistusta tutkimuksesta "käy ilmi, että kalarasvat tehoavat veren rasva-arvoihin paljon paremmin kuin kolesterolilääkkeenä käytetty atorvastatiini".
  • Kyseisessä tutkimuksessa kalaöljy alensi LDL-kolesterolia 5%, kun taas atorvastatiini alensi sitä 53%. 
  • Atorvastatiinin vaikutus oli siis tältä osin kymmenkertainen verrattuna kalaöljyyn, täysin päinvastoin kuin Heikkilä väittää. 
  • Kalaöljyä annettiin 4 grammaa päivässä ja atorvastatiinia 40 milligrammaa päivässä.

Myös Heikkilän kirjoittelu sosiaalisessa mediassa sisältää toistuvasti erinäisiä outoja kommentteja liittyen kolesteroliin ja sydäntautiin.

-Antti Heikkilä 11.5.2018
Heikkilän kolesterolilääkevastainen kampanjointi voi tuottaa lukuisia kuolonuhreja. Huippulehti European Heart Journalissa vuonna 2016 julkaistun tanskalaistutkimuksen valossa kolesteroliskeptisyys voi johtaa potilailla statiinilääkityksen aikaiseen lopettamiseen, mikä edelleen yhdistyy näillä potilailla kohonneeseen sydänkuoleman riskiin (Nielsen&Nordestgaard 2016).



8. Tohtori Tolonen ja "Suuri kolesterolihuijaus"

Lääkäri Matti Tolonen on kirjoittanut yhdessä diplomi-insinööri Leino Utriaisen kanssa kirjan nimeltä Suuri kolesterolihuijaus.


Olen käsitellyt kyseisen kirjan sisältöä erillisessä blogikirjoituksessa. Tarkemmat analyysit löytyvät kyseisestä kirjoituksesta, mutta lyhyesti todeten kyseinen kirja perustuu lähinnä toistuviin asiavirheisiin ja hataraan tieteelliseen päättelyyn. Siksi pidän valitettavana, että kyseinen opus on edes päätynyt kirjamarkkinoille.



9. Yhteenveto

LDL-kolesterolin merkitys valtimotaudin syytekijänä on osoitettu useilla hyvin korkeatasoisilla tutkimusaineistoilla, joita edustavat muun muassa mendelisesti satunnaistetut genetiikkatutkimukset, monivuotiset satunnaistetut RCT-tutkimukset sekä etenevät väestötutkimukset. Näillä tutkimusasetelmilla on saatu hyvin yhteneväinen näyttö LDL-kolesterolin roolista sydäntaudin taustalla (Ference ym. 2017).

Kolesteroliskeptikkojen argumentointi siitä, kuinka LDL-kolesteroli ei aiheuttaisi sydäntautia, perustuu puolestaan ensisijaisesti tutkimusten väärintulkintaan, uutismedioiden sensaationhakuisiin juttuihin sekä vahvoihin päätelmiin heikon näytön asteen tutkimusaineistoista. Esimerkiksi aktiivisimpien kolesteroliskeptikkojen tuore tiedekatsaus sisältää lukuisia virheitä tieteellisten tutkimusten tulkinnassa (Ravnskov ym. 2018).

Tulevaisuudessa kolesterolitutkijat tulevat toivottavasti kommunikoimaan tästäkin suurelle yleisölle sellaisella tavalla, joka ei jättäisi mahdollisuutta väärinkäsityksille. Tämä tavoite on tietysti haastava, sillä tutkimusten ymmärtäminen edellyttää kohtalaista ymmärrystä muun muassa tilastotieteestä ja suuresta määrästä erilaisia tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.



10. Tämän kirjoituksen luotettavuus

Tämän kirjoituksen ovat lyhyesti oikolukeneet professori Timo Strandberg sekä dosentti Katariina Öörni, molemmat keskeisiä valtimotaudin tutkijoita. Tekstiä on päivitetty vähäisesti näiden arvioiden jälkeen.

21 kommenttia:

  1. Paljon tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa, kiitos Valtsu :) Vaikka statiineilla on hyötyjä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa, haluaisin nähdä, että Suomessa painotettaisiin enemmän ruokavalion merkitystä näiden tautien ehkäisyssä. Kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa, minkä takia kaikille suomalaisille pitäisi suositella kasvis- tai mielellään vegaaniruokavaliota. Terveellinen, kasvispainotteinen ruokavalio olisi hyödyllinen niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.
    - Vilma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Vilma ja kiitos kommentistasi!

      Olen täysin samaa mieltä ruokavalion tärkeydestä terveydelle. Osaltaan asian korjaaminen on haasteellista, sillä nykyaikainen ruokaympäristö johtaa herkästi liikasyöntiin mikä sekin on haitallista: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/15/duo12373

      Reijo Laatikainen on kirjoittanut hyviä kirjoituksia hyvän ruokavalion potentiaalisista vaikutuksista terveyteen (verrattuna lääkkeisiin):

      https://www.pronutritionist.net/2015/10/ehkaiseeko-ja-hoitaako-ruoka-sairauksia/

      https://www.pronutritionist.net/2016/11/ottaisiko-laakkeen-ruokavalion/

      Kasvispainotteisesta ruokavaliosta samaa mieltä. Kasvissyönnin on yleistyttävä ihan eettistenkin syiden vuoksi.

      Poista
  2. Kiitos Valtsu mielenkiintoisesta artikkelista. Teet arvokasta työtä!

    Onko näyttöä siitä, että ruokavaliolla voisi vaikuttaa kolesterolista aiheutuvaan sydäntautiriskiin? Vai ovatko perintötekijät määrävässä asemassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Arttu ja kiitos kommentistasi!

      Kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä rasvoilla on se kaikkein puhutuin lähestymistapa seerumin kolesterolitasojen alentamiseen ja edelleen sydäntapahtumariskin vähentämiseen. Nähdäkseni tässä on perää, mutta kausaalisen suhteen osoittamiseksi on melko rajallisesti näyttöä. Tässä kuitenkin uusin Cochrane-katsaus aiheesta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30019767

      Historia tuntee pari suhteellisen epäonnistunutta interventiota, joissa kovia rasvoja lähdettiin korvaamaan pehmeillä ja kolesterolitason laskusta huolimatta sydänkuolleisuuteen ei saatu hyötyä vaan jopa haittaa. Näissä on muistaakseni ollut käytössä maissi- tai safloriöljy, joka vastaisi rasvahappokoostumukseltaan nykyaikaista auringonkukkaöljyä (valtavasti linolihappoa). Näillä öljyillä en ehkä lähtisi täyttämään lautasia, vaikka niiden vaikutukset kolesteroliin olisivatkin suotuisat, sillä on kuitenkin olemassa epäilys niiden aiheuttamista haitoista muilla mekanismeilla.

      Minun mutumielipiteeni on se, että ravintorasvoissa pisimmän korren vetää kylmäpuristettu oliiviöljy, minkä lisäksi rypsiöljykin saattaisi olla ihan suotuisa. En lähde tässä kommentissa perustelemaan näkemystäni kattavammin, mutta voisin ehkä jossakin vaiheessa julkaista erillisen blogikirjoituksen rasvatutkimuksen.

      Rasvojen lisäksi ravinnon kolesterolin minimointi mahdollisimman matalalle tasolla saattaa olla myös eduksi seerumin kolesterolitason alentamiseen. Tämä on tietysti helpointa vegaaneille, jotka eivät saa ravinnostaan liha- ja maitotuotteita: https://kasvisruoanpuolesta.blogspot.com/2018/09/kolesteroli-ja-sydan-ja.html

      Poista
    2. Linkin videoissa tuoretta näkemystä maailmalta liittyen rasvoihin ja LDL:n haitallisuuteen riippuen ravinnosta ym.

      https://www.youtube.com/watch?v=NUY_SDhxf4k

      https://www.youtube.com/watch?v=DXKJaQeteE0

      Poista
    3. Olen ainakin ensimmäisestä videostas nähnyt useimmat tutkimusviitteet.

      Olen sitä mieltä, että RCT-näyttö kovien rasvojen korvaamisesta pehmeillä rasvoilla on niukkaa eikä kovin hyvätasoista. Suositukset pohjataan enemmän eteneviin väestötutkimuksiin, joissa on puolestaan enemmän metodologisia hankaluuksia. Aihe on hankala eikä täysin suoraviivainen. Lähtökohtaisesti suosittelisin ihmisille rasvan lähteeksi kenties oliiviöljyä tai pähkinöitä.

      Poista
  3. Hei!
    Miten selität tämän,kun juustot ,kuten tiedetään sisältää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja se nostaa LDL kolesterolia,niin siitä huolimatta ne on todettu sydän terveyttä edistävän ei,eli miks tässä tapauksessa kun LDL nousee sydän terveys paranee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei oksa1948,

      Jätin kirjoituksestani tarkoituksella ravintoasiat pois, sillä niiden tieteellinen tulkinta on hankalaa. Tässä joitakin kommentteja:

      - Reijo Laatikainen on kirjoittanut blogissaan siitä, että juusto on kolesterolin kannalta kuitenkin parempi rasvan lähde kuin esimerkiksi voi

      - Yksittäisen ruoka-aineen yhteys parempaan terveyteen väestötutkimuksissa ei ole aina kausaalinen. Joskus se voi esimerkiksi kuvastaa parempaa sosioekonomista asemaa ja joskus kyse on käänteisestä syy-yhteydestä. Sekoittavia tekijöitä voi olla hankalaa vakioida riittävästi (residual confounding factors).

      - Ruoka-aineet ylipäätään tekevät elimistössä monta muutakin asiaa sen lisäksi että ne voivat vaikuttaa kolesteroliin. Suotuisat tai haitalliset terveyteen eivät välttämättä liity kolesterolivaikutuksiin vaan saattavat tulla muita reittejä.

      Poista
  4. On vähän työlästä muuttaa mielipidettään... tunnustan että aikoinaan uskoin Uffe Ravsnkoviin... Kiitos Valtsu, en enää! http://www.ravnskov.nu/cholesterol/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin aikoinaan luin Ravnskovin kirjoja ja uskoin hänen juttujaan. Nyt kun jälkikäteen olen lukenut hänen kirjoituksiaan tarkemmin, ne kyllä sisältävät paljon hyvin selkeitä puutteita/väärintulkintoja.

      Tämä on sinänsä mielenkiintoinen keissi, sillä Ravnskov on ollut kuitenkin kirjoittajana hyvin ahkera ja on tuottanut paljon uskottavan näköistä tekstiä.

      Poista
  5. Minä toivon, että joskus, kun olet kenties valmis lääkäri(Jumalasta seuraava) ja teet kenties hoitovirheen, niin nosta lapa pystyyn ja myönnä virheesi. Niitä virheitä sattuu meinaan, niin kuin Heikkilällekin ja hänen tapaan niitä ei myönnetä aina.

    VastaaPoista
  6. Luonnontieteissä esitetään hypoteeseja, jotka yritetään kumota tieteellisin kokein. Näin toimien syntyy tieto siitä, mikä ei ole totta. Syntyy kovaa faktaa.
    Luonnonilmiötä kuvaavaksi teoriaksi jää jäljelle lopulta ainoa kumoamaton hypoteesi. Hypoteesin kumoaminen onnistuu parhaimmillaan yhdellä kokeella.

    "Tärkeää on nimenomaan elinikäinen altistus.
    ◦ Yksi vuosi korkeaa tai matalaa kolesterolia ei vaikuta kokonaisuuteen merkittävästi, vaan kolesterolin haittavaikutus ilmenee vuosien ja vuosikymmenten jatkuvan altistuksen seurauksena.
    ◦ Kolesterolitutkijat puhuvatkin "millimoolivuosista", joka kuvastaa elinikäistä altistusta LDL-kolesterolille (yksikkö mmol/l)."

    FH henkilöillä elinikäinen LDL altistus on kaksinkertainen normaaliväestöön verrattuna. SV-tautiin sairastuvuus on yllättäen samaa luokkaa kuin muulla väestöllä.
    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306987718304729

    => Elinikäinen korkea LDL altistus ei lisää SVT:ä.
    Jos tutkimus on pätevä, niin Hypoteesi ( Elinikäinen LDL altistus aiheuttaa SVT:ä) on kumottu.
    Hypoteesia ei silloin pelasta miljoonakaan puoltavaa tutkimusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Martti. Nyt kun esitit tämän väittämän: "FH henkilöillä elinikäinen LDL altistus on kaksinkertainen normaaliväestöön verrattuna. SV-tautiin sairastuvuus on yllättäen samaa luokkaa kuin muulla väestöllä."

      ...niin voisitko myös kaivaa mainitsemastasi katsauksesta tarkan kohdan, jossa tämä tuodaan esille? :)

      Poista
  7. High low-density-lipoprotein cholesterol (LDL-C) is routinely described as the main cause of cardiovascular disease (CVD) in familial hypercholesterolemia (FH). However, numerous observations are in conflict with Bradford Hill’s criteria for causality: a) degree of atherosclerosis is not associated with LDL-C; b) on average the life span of people with FH is about the same as for other people; c) LDL-C of people with FH without CVD is almost as high as in FH patients of the same age with CVD; and d) questionable benefit or none at all have been achieved in the controlled, randomized cholesterol-lowering trials that have included FH individuals only. Obviously, those individuals with FH who suffer from CVD may have inherited other and more important risk factors of CVD than high LDL-C. In accordance, several studies of FH individuals have shown that various coagulation factors may cause CVD. Equally, some non-FH members of an FH kindred with early CVD, have been found to suffer from early CVD as well. Cholesterol-lowering has only been successful in an animal experiment by using probucol, which has anticoagulant effects as well.

    We conclude that systematic studies of all kinds of risk factors among FH individuals are urgently required, because today millions of people with FH are treated with statins, the benefit of which in FH is unproven, and which have many serious side effects.

    We predict that treatment of FH individuals with elevated coagulation factors with anticoagulative drugs is more effective than statin treatment alone.

    Koko tutkimus oli 50 pv vapaasti luettavissa ilmaiseksi Kendrickin blogin kautta. Nyt se on maksumuurin takana. Yritin toisaalla saada sinut tutustumaan siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun väittämäsi oli tämä: "SV-tautiin sairastuvuus on yllättäen samaa luokkaa kuin muulla väestöllä."

      Tässä yllä olevassa englanninkielisessä lainauksessa YKSIKÄÄN lause ei liittynyt siihen väittämään.

      Et siis kyennyt löytämään omasta tutkimusviitteestäsi kohtaa, jonka mukaan FH-ihmisten SV-sairastuvuus on samaa luokkaa kuin muulla väestöllä.

      Poista
  8. Käännäppä teksti tähän suomeksi, niin minäkin opin jotain uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En lähde kääntämään, sillä molemmat meistä osaavat kyllä lukea englantia. Voisit yksinkertaisesti todeta, että toisin kuin väitit, lainaamassasi pätkässä ei puhuta FH-potilaiden CVD-prevalenssista suhteessa muuhun väestöön.

      On tuossa Ravnskovin ja kumppaneiden artikkelissa toki muutakin kiinnostavaa ja se olisikin siksi hyvä joskus käydä tarkemmin kriittisesti läpi. Olen käyttänyt paljon aikaa lukien sitä toista saman "kolesteroliskeptikoiden porukan" tuoretta katsausta tältä vuodelta. Tarkoitus olisi palata siihen kriittisesti todennäköisimmin tässä talven aikana.

      Poista
  9. Minä kirjoitin näin:
    => Elinikäinen korkea LDL altistus ei lisää SVT:ä. Olisin voinut kirjoittaa vieläkin raflaavammin:
    Elinikäinen korkea LDL altistus ei lisää kuolemia ylipäänsä.

    Perustelu menee näin:
     Bradford Hill’s criteria for causality: Kriteeristöä käytetään syy-yhteyden koeponnistamiseen. Jos kriteeristö täyttyy, syy-yhteys saa voimakasta tukea. Jos kriteeristö ei täyty, on hypoteesi suurissa vaikeuksissa.
    a) degree of atherosclerosis is not associated with LDL-C; b) on average the life span of people with FH is about the same as for other people; c) LDL-C of people with FH without CVD is almost as high as in FH patients of the same age with CVD; and d) questionable benefit or none at all have been achieved in the controlled, randomized cholesterol-lowering trials that have included FH individuals only.
    Tutkimus löysi neljä kohtaa (a-d), jotka eivät täytä kriteeristöä. Näiden perusteella LDL-C ei ole CVD:n syy.
    Tämä on tutkijoiden rakentava ja kunnioittava tapa kertoa, että hypoteesi on puutaheinää.
    Eritoten kohta b kertoo, että elinikä ja siis kokonaiskuolleisuus on samaa tasoa FH henkilöillä ja muilla.
    => FH ei aiheuta normaalia enempää kuolemia, ei siis myöskään CVD:n kautta.
    M.O.T.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (a) LDL-C:n hetkellinen taso ei kerro elinikäisestä altistumisesta
      (b) Ei verrattu CVD:n esiintyvyyttä/ilmaantuvuutta (entäs statiinit sekoittavina tekijöinä?)
      (c) Verrattiin FH vs FH tapausverrokkiasetelmassa
      (d) FH-potilailla tehtyjä tutkimuksia

      Mikään näistä löytämistäsi kohdista ei siis verrannut FH-potilaiden sydäntaudin riskiä muuhun väestöön.

      Jos haluat tietoa FH-potilaiden riskistä verrattuna muuhun väestöön, niin aiheesta löytyy varmasti paljon tietoa. Tässä yksi esimerkkitutkimus näin aiheeseen syvällisesti perehtymättä: https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.2217/clp.10.22 (Figure 3)

      Poista
  10. Jaksaisitko käydä pistämässä kommenttisi Kendrickin blogiin, postaus numero 56. Hän suorastaan janoaa tieteellistä keskustelua asiasta.

    VastaaPoista