keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Vastine Antti Heikkilän minua koskeviin väitteisiin

1. Johdanto


Yksi blogini toistuvista teemoista on terveyskeskusteluun liittyvä kriittisyys. Olen käsitellyt aikaisemmissa blogikirjoituksissani tämän vuoksi muun muassa erinäisten terveyskirjoittajien kuin myös ravitsemustieteen professorienkin terveysväittämiä.

Blogini tunnetuin kritiikki koskee lääkäri Antti Heikkilän kirjoituksia. Hän on maamme tunnetuimpia terveyskirjoittajia ja ollut esillä erityisesti vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhujana. 

Vuonna 2014 julkaisin arvostelun hänen diabeteskirjastaan ja vuonna 2016 vielä laajemman kirjoituksen Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet. Kirjoituksissani otetaan kantaa erityisesti Heikkilän kirjoituksista löytyneisiin runsaisiin asiavirheisiin, joita on selvästi useita satoja, ja joissa on usein kyse ilmiselvästä tutkimusartikkelien erittäin virheellisesti kuvailusta.

Vuonna 2018 tein Olli Haatajan kanssa faktantarkistuksen Heikkilän uudesta kirjasta Lääkkeetön elämä ja löysimme siitä noin 70 asiavirhettä, joihin liittyen herätimme sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua. Tämä on mahdollinen taustasyy sille, että myöhemmin Helsingin Sanomat julkaisi kirjasta oman itsenäisen kritiikkinsä, minkä seurauksena SOK ja Kesko poistivat kirjan myynnistä.

Antti Heikkilä ei ollut aikaisemmin reagoinut erityisen näkyvästi saamaansa kritiikkiin, mutta Lääkkeetön elämä -kirjaa koskevan keskustelun aikana hän ryhtyi hyvinkin mustamaalaavaan 'vastaiskuun' kriitikkojaan vastaan, sivuuttaen varsinaisen asiakritiikin lähes kokonaan. Olen käsitellyt tähän liittyviä tapahtumia aiemmassa blogikirjoituksessani.

Tässä kirjoituksessa vastaan Heikkilän lukuisiin väitteisiin koskien minua. Monet väittämistä ovat käsittämättömän virheellisiä, mutta joukossa on myös totuuden jyviä. Käsittelen väittämät kolmessa erässä:



2. Ensimmäinen sarja väittämiä


"Heiskasella on ollut kova hinku päästä lääketieteelliseen (...) Kaikesta tuesta huolimatta Heiskanen ei ole läpäissyt koetta, vaikka on yrittänyt monta kertaa." (1)

"Turkulaisen professori Juhani Knuutin vilttiketjuun kuuluvat lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkijä Vladimir Heiskanen, joka on trollannut meitä vuodesta 2010, kun häntä ei pätemättömänä otettu töihin kustantamoomme" (2)

"Diabeteskirjan ilmaantumisen jälkeen Vladimir Heiskanen otti yhteyttä ja halusi tulla töihin pieneen kustantamoomme (...) Kun meillä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta palkata häntä, muuttui hänen ihailunsa vihaksi, joka on jatkunut siitä lähtien." (1)

"Hän on trollannut minua 8 vuotta (...) Kun en ottanut häntä töihin, alkoi tämä kiusaaminen välittömästi." (3)

"Se on vainonnut minua vuosia. Ilmeisesti pettynyt rakkaudessa." (4)
"Tuo blogin pitäjä on vainonnut minua jo kymmenkunta vuotta." (5)

"[Rannikosta] kehkeytyi Heiskasen kanssa todellinen stalker, joka on pieteetillä seurannut ja analysoinut kaikkea, mitä vaimoni Maarit ja minä teemme (...) Edellä mainitut henkilöt ovat stalkanneet minua ja vaimoani vuosia.""


Lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkijä: Heikkilän mukaan olen lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkijä. Olen kuitenkin jo opiskellut Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2014, nimittäin hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa.

Heikkilän väitteen tausta on ilmeisimmin kuitenkin se, että hän lienee joskus kuullut minun olleen kiinnostunut lääkäritutkinnosta. Olenkin miettinyt asiaa vakavasti vuosina 2011 ja 2016, joista jälkimmäisellä kerralla kävin ainoan kerran pääsykokeessa saaden 95% tarvittavista pisteistä. Tämän jälkeen en ole juurikaan pohtinut koko asiaa.

Tämän kestopyrkijä-väitteen voinee tulkita siitä näkökulmasta, että Heikkilän toistuva argumentti hänen työtään kritisoineita lääketieteen ja ravitsemustieteen asiantuntijoita vastaan on ollut se, että he eivät tee lääkärin kliinistä työtä:
  • "Knuuti ei ole kliinikko"
  • "Suomen ainoat terveysruoka-asiantuntijat ja median lemmikit Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab ovat agronomeja"
  • "Erikoista oli, että arvion kirjasta teki agronomi [Mikael Fogelholm] eikä lääkäri."
  • "[Mikael Fogelholm] ei ole lääkäri vaan on enemmänkin rehuteollisuuden asiantuntija."
  • "Laatikainen ei ole mikään lääketieteen asiantuntija vaan tavallinen agronomitaustainen ravintoterapeutti."
Huomioisin, että jokainen näistä lainatuista väitteistä on sisällöltään virheellinen. Juhani Knuuti kertoo itse tekevänsä kliinistä työtä lääketieteen professorin työn ohella. Mikael Fogelholm ja Reijo Laatikainen ovat molemmat kiistäneet väitteen agronomiudesta. Ursula Schwab puolestaan toimi Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian apulaisprofessorina silloin kun Heikkilä väitti hänen olevan agronomi, jota hän ei koulutuksensa puolesta ole.

(Agronomiliiton mukaan agronomi on arvonimi, joka voidaan myöntää tiettyjen pääaineiden maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnoista. Ravitsemustiede ei ole kyseisten pääaineiden listalla, joten ravitsemustieteen tutkinto ei voi valmistaa agronomiksi.)

Arvelen että Heikkilä yrittää soveltaa myös minun kohdallani tätä samanlaista retoriikkaa, jossa luodaan eri mieltä olevan henkilön pätevyydestä kielteinen mielikuva, tosiasioista liikaa piittaamatta.

Asiallinen esittely kenties nostaisi esille sen, että olen julkaissut tieteellisiä artikkeleita muun muassa vertaisarvioiduissa tiedelehdissä sekä Erikoislääkäri-lehdessä. Minulla on siis enemmän tieteellisiä ansioita kuin Antti Heikkilällä, joka ei ilmeisesti ole julkaissut ainoatakaan tieteellistä artikkelia.


*

Halunnut Heikkilälle töihin: Heikkilä kirjoittaa useaan kertaan, että olisin hakenut hänen kustantamoonsa töihin. Minulla meni noin kaksi kuukautta ymmärtää, mistä tässä väittämässä oikein oli kyse, kunnes lopulta tajusin siinä olevankin eräänlaista totuuspohjaa.

Lähetin syksyllä 2010 Heikkilän Rasalas-kustantamolle sähköpostiviestin otsikolla Kysymyksiä käännöksiin liittyen. Tiedustelin viestissäni erinäisiä asioita kääntäjän ammatista, sillä kyseinen kustantamo oli julkaissut useita käännöskirjoja. Vaikka en itse ajatellut viestiäni työhakemuksena, tajusin hiljattain siinä olleen eräs yleisluontoiseksi tarkoittamani virke, jonka voi selvästi tulkita kustantamolle suunnatuksi yhteistyöehdotukseksi. Täten Heikkilän tulkinta on ollut ymmärrettävä.

Samainen sähköpostiviestini oli kerran esillä myös lähes kolme vuotta sitten, jolloin olin juuri julkaissut kritiikkini Heikkilän asiavirheistä. Tuolloin Heikkilän kustantaja syytti minua keskustelupalstalla siitä, että olisin tahtonut heiltä töitä ja että olisin vaatinut tietää heidän työntekijän palkan suuruuden. Kun kiistin tämän järjenvastaisen väitteen, sain seuraavan vastauksen: "Älä valehtele, Vladimir Heiskanen! Lähettämäsi viesti on printtinä Rasalas -kustantamossa. Siinä nimenomaan vaadit tietoa Aleksi [sukunimi] palkasta etc. Että siinä näyte toimintatavastasi."

Reagoin kyseiseen syytökseen julkaisemalla sähköpostiviestin sisällön ja pyynnöllä osoittaa viestistä kohdat, joissa pyydän töitä tai esitän vaatimuksen heidän työntekijänsä palkasta. En saanut vastausta.

Palatakseni Heikkilän väitteeseen työnhausta, siinä on lisäksi se kummallisuus, että hän väittää yhteydenottoni tapahtuneen diabeteskirjan ilmestymisen jälkeen, vaikka tuolloin hänen edellisen diabeteskirjan julkaisusta oli kulunut jo yli 2 vuotta. Samoin tämä kustantaja väitti minun yhteydenottoni tapahtuneen Syö rasvaa ja laihdu -kirjan julkaisun jälkeen, vaikka senkin kirjan julkaisusta oli tuolloin kulunut jo neljä vuotta.

*

Trollannut kahdeksan vuoden ajan - jo vuodesta 2010: Todellisuudessa ensimmäinen julkaisemani kritiikki Heikkilän työtä kohtaan oli vuonna 2014, jolloin julkaisin kirja-arvostelun hänen diabeteskirjastaan. Tästä on kulunut vain neljä vuotta eikä Heikkilän väittämää kahdeksaa vuotta. En ole ikinä ajatellut kritisointia 'trollauksena', sillä olen kirjoittanut kritiikkini huolellisten perustelujen kera.

Tätä ennen keskustelin aktiivisesti karppaus.info -keskustelupalstalla ja ilmaisin satunnaisesti ajatuksiani Heikkilän esittämistä mielipiteistä. En kuitenkaan näe, että kommenttini olisivat erottuneet muusta palstalla käydystä keskustelusta tai olisivat herättäneet erityistä keskustelua tai kiistaa. Tässä on Heikkilän kirjoituksia koskevia kommenttejani vuosilta 2010-2012, jolloin en ollut vielä lukenut hänen kirjoituksiaan erityisen tarkasti:

2010: "Mä tykkäsin eniten kirjasta 'Siunattu kipu'. Siinä on mun mielestä ehkä Heikkilän mielenkiintoisimmat ajatukset, mutta ravitsemuksen ympärillä kirja ei jatkuvasti pyöri. Se diabeteskirja oli eka, jonka itse H:lta luin ja kyllä se ainakin innosti, vaikkei nyt mikään tieteellinen mestariteos olekaan. :wink:"

2011: "Mullakin on kyllä Heikkilästä vähän sellainen käsitys että kun hänen tekstinsä ovat vähän 'omalaatuisia' ja sisältävät asia- ja kirjoitusvirheitä ja keveitä perusteluita, niin ei häntä hirveästi kiinnosta puuttua niihin vaikka niitä piirteitä usein kritisoidaan. Ja sitten niissä terveysmielipiteissä on vähän sama juttu, ettei Heikkilästä ihan suoraan näy ulospäin ainakaan sellainen 'saatan olla väärässä, toki näitä asioita pitäisi selvitellä lisää ennen kuin menen julistamaan näitä totuuksina' -asenne, vaan näyttää vähän siltä, että hänen mielestään hänen oppinsa ovat varmasti oikeita. Siis tällaisiakin ajatuksia vähän jäänyt mieleen, mutta toisaalta kyllä minä kuitenkin Heikkilän teoksista paljon olen tykännyt, on niissä paljon mielenkiintoisia ajatuksia. Olisihan se toki hienoa jos olisi edes vähäsen tieteellisempi lähestymistapa."

2012: "Mun mielestä Heikkilällä on yleishyvät ohjeet karppaukseen ja joihinkin muihin terveysjuttuihin. Silti olen sen blogikirjoituksia ja kirjoja lukiessa ja puheita kuunnellessa havainnut kyllä kaikenlaista teoriatason asiavirhettä, eli termit on menneet sekaisin, tutkimuksia on tulkittu enemmän tai vähemmän epäasiallisesti ja joskus on menty melko naurettavaan alarmismiin. Häiritsee sekin, ettei Heikkilä pistä moniinkaan väitteisiin minkäänlaista lähdeviitettä. Parhaiten mieleen jäänyt mutta ei kovin tärkeä esimerkki on ollut Heikkilän jutut mikroaaltouunin oletetusta haitallisuudesta."

*

Vainonnut: Heikkilä kertoo kirjoituksissaan minun vainonneen ja stalkanneen häntä. Vainoaminen on määritelty laissa rikokseksi enkä näe mitään syytä, että Heikkilän julkisen toiminnan aktiivinen arvostelu voisi täyttää sen kriteereitä. Pidän täten Heikkilän vihjailuja hyvän maun vastaisina.

*

Vihaa ja pettymyksiä rakkaudessa: Heikkilän väitteiden mukaan viha ja pettymys rakkaudessa selittäisivät sen, miksi olen kritisoinut hänen tuotantoaan. Pidän näitä väitteitä aidosti lähinnä halventamisyrityksinä.

Kritiikkini Heikkilän kirjoituksia kohtaan perustuvat tulkintaani virheellisen terveystiedon haitallisesta vaikutuksesta kotimaisen terveyskeskustelun tasoon. En ajattele muilla asioilla olleen myötävaikutusta asiaan. Pidän asiattomana, että Heikkilä esittää em. spekulaationsa suurelle yleisölle ikään kuin tosiasioina.


Infolaatikko: Kritisoinnin todellinen taustasyy

Todellisuudessahan Heikkilän kirjoitusten kritisoiminen oli kohdallani tietynlaista sattuman kauppaa.

Lainasin joulukuussa 2014 kirjastosta hänen kirjansa Diabeteksen ruokavaliohoito. Olin lukenut Heikkilän kirjoja edellisen kerran noin neljä vuotta aikaisemmin. Olin melko kiinnostunut siitä, suhtautuisinko Heikkilän näkemyksiin eri tavalla kuin aikaisemmin, sillä olin käyttänyt kuluneina vuosina erittäin paljon aikaa ravitsemustieteen tutkimuksen ja keskustelujen lukemiseen. 

Tiesin tuolloin myös sen, että Heikkilän nimi oli myös noussut samana vuonna ristiriitaisessa valossa esille, kun ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen oikaisi tämän väittämiä kirjoituksessaan Antti Heikkilän harhainen hyökkäys. Olin myös jo aikaisempina vuosina saanut alustavaa viitettä siitä, että teksteissä olisi ainakin jonkin verran asiavirheitä ja todennäköisesti epäluotettavaa tieteellisten tulosten tulkintaa.

Tarkoitukseni oli vain lukea kirja mielenkiinnosta, mutta sen sisällön oltua monilta osin ristiriidassa aiheesta lukemani tutkimustiedon kanssa, päätin kuitenkin spontaanisti tehdä siitä myös kirja-arvion. Käydessäni kirjan väitteitä ja niiden tieteellisiä perusteluja läpi, havaitsin kirjan erinäisten väitteiden totuudenmukaisuudessa yllättäviä puutteita, jotka nostin esille osana kirja-arviotani.

Myöhempi kritiikkini Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet sekä siihen liittyvä virhetaulukko oli käytännössä jatke kirja-arvioni asiavirheitä käsittelevälle osiolle. Aluksi luulin asiavirheongelman koskevan vain kyseistä diabeteskirjaa, mutta kun tajusin ongelman ilmenevän laajasti Heikkilän koko tuotannossa, tein siitäkin puheenvuoron blogiini.





      3. Toinen sarja väittämiä


      Erityislaatuinen suhde professoriin: Heikkilä maalailee suorastaan absurdissa tekstissään mielikuvaa jonkinlaisesta ihastumistakin sisältävästä suhteesta minun ja lääketieteen professori Juhani Knuutin välillä. Todellisuudessa en edes tunne Knuutia erityisen henkilökohtaisella tasolla, enkä ole ikinä koskaan keskustellut hänen kanssa pääsykokeista.

      "Pian Knuuti ja Heiskanen löysivät toisensa. Knuuti oli ihastunut, mikä käy ilmi hänen kirjoituksistaan. Heiskanen osaa olla hurmaava ja imarrella. Heiskasella on ollut kova hinku päästä lääketieteelliseen. Tässä asiassa Knuuti on opastanut Heiskasta. Kaikesta tuesta huolimatta Heiskanen ei ole läpäissyt koetta, vaikka on yrittänyt monta kertaa. Heiskanen vastaavasti neuvoo Knuutia minun asiassani. Hän kuiskuttelee epävarman Knuutin korvaan kuin Jago Othellon korvaan Shakespearen näytelmässä.” (1)

      *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** ***

      Trollihyökkäys ja taustalla jokin yliopisto: Heikkilä väittää häneen kohdistuvaa kritiikkiä "organisoiduksi trollihyökkäykseksi", ja esittää minun julkaiseman faktantarkastusprojektin olleen todellisuudessa peräisin "jostakin yliopistosta". Minua hän nimittää primus motoriksi ja pääpukariksi.

      "Ilmiselvästi kyse on organisoidusta trollihyökkäyksestä, kuten ovat sähköpostit kustantajalleni. Ryhmä majailee fb:n suljetussa ryhmässä nimeltään 'Terveystyhymät', ja pääpukari on hammaslääketieteen opiskelija Vladimir Heiskanen." (2)

      "Heiskanen on primus motor. Hän kiihottaa muut tekemään likaisen työn, jotta itse voi paistatella hyvyydessä."
      "Knuuti meni Heiskasen ansaan, ja syyllistyi herjaukseen ja väärän tiedon levittämiseen." 
      "Sen verran on nostettava Heiskaselle hattua, että hän sai kusetettua myös koko Suomen mediaa." 

      "Kaksi päivää kirjani ilmestymisen jälkeen Vladimir Heiskanen julkaisi nettisivullaan virhelistan, jotka hän oli itse löytänyt lukaistuaan kirjani. Tosiasiassa lista oli peräisin jostakin yliopistosta, joka tämän hetken käsitykseni mukaan on Turun yliopisto. Kirjani referenssilista oli käyty tiheällä kammalla, joten on täysin mahdotonta, että Heiskanen itse olisi siihen pystynyt ja vielä noin lyhyessä ajassa. Lista oli laadittu pohjalle, jota yliopistot käyttävät." (2)

      Heikkilän mainitsema Terveystyhymät-ryhmä on nähdäkseni täysin vapaamuotoinen, eikä siellä käytyä keskustelua voi kuvailla järjestäytyneeksi. Myös Olli Haatajan osuus kirjan Lääkkeetön elämä faktantarkastuksessa oli hänen oma ideansa. Helsingin Sanomien julkaisema kirja-arvostelu oli tietääkseni sekin lehden toimituksen oma päätös, josta itse en tiennyt mitään ennen kuin artikkeli oli julkaistu.

      Väite siitä, että faktantarkastusprojektini olisi peräisin jostakin yliopistosta on täysin epätosi. Ostettuani kirjan, luin sen ensin läpi kirjoittaen epäilyttävät väittämät Word-tiedostoon. Seuraavana päivänä kävin näitä väitteitä tuntikausia läpi. Ensimmäinen kierros tuotti noin 30 asiavirhelöydöstä. Julkaisin virheet Google Sheets -laskentataulukossa, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä oleva nettipalvelu, eikä liity erityisellä tavalla yliopistoihin.



      4. Kolmas sarja väittämiä


      Tuulesta temmatut virheet lähdeluettelossa. Toisin kuin Heikkilä väittää, hänen kirjoitustensa virheelliset väittämät löytyvät hänen kirjoitustensa leipätekstistä eivätkä lähdeluettelosta. Pidän mielenkiintoisena, miten kauan Heikkilä on voinut sivuuttaa tämän kritiikin ikään kuin sitä ei olisi olemassa, vaikka esimerkiksi asiavirheitä koskeva kirjoitukseni on kerännyt tähän asti reippaasti yli 180 000 sivulatausta.

      "Tuo trollitribunaali vaatii minua vastaamaan virheisiin, jotka ovat löytäneet kirjani lähdeluettelosta. En vastaa trolleille mitään vaan pudotan suoraan roskikseen"

      "Heiskanen on kuiskutellut lapsellisista, tuulesta temmatuista löytämistään virheistä" 

      *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** ***

      Perusteettomia ja herjaavia väitteitä syöpähoitojen ympäriltä: Heikkilä kirjoittaa, että professori Juhani Knuuti on saanut minulta ajatuksen, jonka mukaan (1) Heikkilä vastustaisi virallisia syöpähoitoja ja (2) uskoisi vain ketodieettiin. Heikkilä väittää, että juristit ovat pitäneet näitä väitteitä täysin perusteettomina ja herjaavina.

      "Knuuti haukkuu kirjani blogissaan ja antaa ymmärtää, että vastustan virallisia syöpähoitoja ja uskon vain ketodieettiin. Se ajatus on peräisin Heiskaselta. Ajatus on luettavissa Heiskasen sivuilta (...) Olen luetuttanut kirjan muutamalla juristilla. He ovat kaikki pitäneet Knuutin ja muidenkin esittämiä väitteitä täysin perusteettomina ja herjaavina." (1)

      En tiedä onko Heikkilän sanatarkasti sanottu vastustavan virallisia syöpähoitoja, mutta itse nostin ensimmäisenä julkisesti keskusteluun muun muassa Heikkilän virheelliseksi osoittautuneen väitteen tutkimuksesta, jonka mukaan 'lähes kolmannes potilaista kuolee sytostaattihoitoihin ensimmäisen kuukauden aikana". Tämän jälkeen Knuuti puolestaan nosti esille Heikkilän verkkosivuilta itse löytämänsä lainauksen, jossa väitetään syövän takana olevan syyn ainoaksi hoitomuodoksi ketodieettiä: "Rasvamaksa, sydäntaudit, (...) syöpä, (...) kaiken takana on (...) insuliiniresistenssi, johon ei ole lääkettä. Ainoa hoitomuoto on elämäntapamuutos ketodieetillä."

      Heikkilän kirjassa mainitaan suotuisaan sävyyn 'virallisen syöpähoidon' ja 'ravintohoidon' yhdistelmästä, joten on täysin totta, että hän ei kaikissa tilanteissa vastusta virallisia syöpähoitoja. Toisaalta näin ei kriitikeissä taideta suoraan esittääkään, vaan niissä nimenomaan pohditaan sitä, että virheelliset käsitykset syöpälääkkeistä voisivat joissakin tapauksissa viivästyttää potilaiden hakeutumista syöpähoitoon.

      Heikkilän toimiessa yhteiskunnallisesti merkittävänä terveysvaikuttajana, voitaneen lakiin nojaten todeta hänen kirjoitusten kriittisen arvostelemisen olevan lähtökohtaisesti hyväksyttävää: "kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä (...) tieteessä (...) taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa". Heikkilän viittaukset 'juristien' kommentteihin kuulostavat siltä osin kummalliselta, että herjaus-termiä ei edes tunneta nykylainsäädännössä. Väite kuulostaa omaan korvaani ensisijaisesti pelottelulta.





      5. Heikkilän halventavat sanavalinnat


      Heikkilä käyttää minua koskevissa väittämissään huomattavan paljon alentavia ilmaisuja:
      1. Puheet trollaamisesta, trollitribunaalista, trollihyökkäyksesta, trolliryhmän pääpukariudesta, kiusaamisesta ja vainoamisesta
      2. Puheet lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkyriydestä, toistuvasta epäonnistumisesta pääsykokeessa ja pääsykoeavun saamisesta lääketieteen professorilta
      3. Puheet töiden hakemisesta ja siihen liittyvästä vihastumisesta (katkeroitumisesta)
      4. Puheet rakkaudessa pettymisestä
      5. Puheet faktantarkastusprojektin 'lapsellisista' ja 'tuulestatemmatuista' virheistä
      6. Puheet perusteettomista ja herjaavista väitteistä
      7. Puheet 'likaiseen työhön' ja 'herjaukseen' kiihottamisesta
      8. Puheet koko Suomen median kusettamisesta
      Näillä halventavilla ilmaisuilla ei ole taustallaan järin vahvaa todellisuuspohjaa, vaan ne perustuvat pääosin Heikkilän omiin tulkintoihin ja virhepäätelmiin. Näkisin että tällaisten ilmaisujen tarkoitus ei ole kuvailla tapahtumia totuudenmukaisesti vaan ennemminkin luoda kielteisiä mielikuvia minusta ja muista Heikkilän kirjoituksia kritisoineista ihmisistä.

      Olen pohtinut sitä, että Heikkilä ylipäätäänkin nostaa kriitikoistaan kirjoittaessaan usein esille heidän väitettyjä luonteenheikkouksia.

      Esimerkiksi Juhani Knuutia hän kuvailee kirjoituksessaan 'epävarmaksi' ja Juha Leinivaaraa 'katkeroituneeksi'. Myös hänen aiemmissa kirjoituksissaan ilmenee samansuuntaista retoriikkaa:

      "Schwab valehtelee, pelottelee ja kiukuttelee jalkaa polkien kuin pieni lapsi."
      "Professori Fogelholm sokerin lisäksi tykkää piereskelystä"

      Kun vuonna 2008 Lääkärilehti julkaisi Mikael Fogelholmin arvostelun Heikkilän diabeteskirjasta, Heikkilän vastine ELINTARVIKETEOLLISUUDEN GÖBBELS LÄÄKÄRIN TYÖN ARVIOIJANA syyllistyi natsivertauksiin ja sellaisiin psykoanalyyttisiin tulkintoihin, jotka mielestäni ylittävät selkeästi hyvän maun rajat: "Fogelholmia voisi kutsua elintarviketeollisuuden Göbbelsiksi (...) vertaus Anja Snellmanin romaaniin kertoo puolestaan Fogelholmin naisvihasta. Analyytikkojen mukaan se johtuu halventavasta asenteesta omaa äitiä kohtaan (...)"

      Vuonna 2009 Heikkilä myös kirjoitti Lääkäriliiton johtajalle avoimen kirjeen, jonka henkilökohtaisuuksiin menevä ilmaisutyyli on paikoittain suorastaan uskomaton: "Tässäkin suhteessa olet huono ja epäeettinen johtaja (...) Toivottavasti nukut yösi hyvin. Jos et, niin anestesialääkärinä tiedät, että aineita ongelmaan löytyy."

      Kaipa tässä mollaamisessa on kyse retorisesta valinnasta, jolla voi halventaa muita ihmisiä tehokkaasti. Itse varoisin tuollaista kielenkäyttöä muun muassa mahdollisen kunnianloukkauksen riskin vuoksi.




      6. Pohdintaa


      Heikkilän minua koskevissa väittämissä yhdistyy halventava sävy ja väitteiden huomattava virheellisyys ja suorastaan mielikuvituksellisuus. Kyseisiä väitteitä lukevat ihmiset eivät välttämättä kykene tunnistamaan niitä epätosiksi. On mahdollista, että väittämiin pohjautuvia huhuja tai niiden vuoksi provosoituneita ihmisiä tulee minulle myöhemmin tulevaisuudessa vastaan esimerkiksi työelämässä, kadulla tai ystäväpiirien tapahtumissa.

      Jätin käsittelemättä joitakin mitättömimpiä virheväittämiä, kuten esimerkiksi toisen vuoden opiskelijaksi väittämisen, vaikka olen nykyisin neljännellä vuosikurssilla.

      Mainittakoon myös, että minä en ole ainoa ihminen josta Heikkilä levittää juuri tällä hetkellä erittäin kyseenalaisia väittämiä. Kirjoituksessani Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet käsittelen lyhyesti myös Heikkilän väitteitä hänen muista kriitikoistaan.
      • Esimerkiksi hän esitti skeptikkobloggaaja Juha Leinivaarasta väitteen, että tämä olisi vuosia sitten osoittanut ihailua Heikkilän kirjoihin, erityisesti kirjaan Matka omenapuuhun, mutta katkeroitunut kiinnostuksenosoituksen puutteessa. 
      • Leinivaaran oman vastineen mukaan hän ei edes tiennyt kyseisen kirjan olemassaolosta, eikä ole koskaan kommunikoinut Heikkilän kanssa.
      Erityisen huolestuttavana pidän Heikkilän tuoreinta blogikirjoitusta, jossa Heikkilä julkaisi viiden kriitikonsa nimet, valokuvan ja asuinpaikkakunnan yhdistettynä näiden henkilöiden kielteisiin kuvailuihin.

      Heikkilän kirjojen luotettavuutta koskeva keskustelu on yhteiskunnallisesti merkittävää, mutta moni tuskin haluaa osallistua siihen, mikäli tällöin voi joutua asiattomasti mustamaalatuksi ja maalitetuksi sellaisen henkilön toimesta, jolla on yli 30 000 ihmisen seuraajakunta ja kyky herättää lukijoissaan vahvoja tunteita.



      7. Loppusanat


      Tässä vaiheessa olisi hyödyllistä kysyä: miksi Heikkilä ylipäätään käy henkilöön?

      Ainoa toimiva tapa vastata väitteisiin 400 asiavirheestä kirjoituksissaan on kumota ne asia-argumentein. Mikään määrä henkilöihin meneviä väittämiä ei aja sitä asiaa. Henkilöön menemistä pidetään tavallisesti ainoastaan merkkinä siitä, että varsinaiset argumentit ovat loppu.








      Liitteet: Heikkilän kritisointien jälkeen vastaan tulleita kommentteja

      Sen jälkeen kun Heikkilä alkoi levittää halventavaa tietoa minusta, myös muut ihmiset ovat alkaneet kirjoitella minusta asiattomaan tyyliin tai levittäen virheellisiä käsityksiä. Tässä joitakin ruutukaappauksia asian demonstroimiseksi. Kirjoittajien nimet on sensuroitu.


      "Vuoden terveysmulkku 2018"
      29.12.2018

      7.11.2018

      22.12.2018
      20.12.2018
      20.12.2018

      20.12.2018

      sunnuntai 16. joulukuuta 2018

      Kriittisiä kommentteja kirjasta "Suuri kolesterolihuijaus"

      1. Johdanto

      Kirjoitin jokin aika sitten blogikirjoituksen Lyhyesti: LDL-kolesteroli aiheuttaa sydäntautia, jossa käsittelin kolesteroliteoriaa ja mainitsin myös ns. kolesteroliskeptikoista eli ihmisistä jotka eivät kaikesta näytöstä huolimatta suostu uskomaan LDL-kolesterolin tärkeyteen valtimotaudin keskeisenä syytekijänä.

      Suomessa tunnetuimpia kolesteroliskeptikoita ovat muun muassa lääkärit Antti Heikkilä sekä Matti Tolonen, joista jälkimmäinen on kirjoittajana nyt käsiteltävässä vuonna 2011 julkaistussa Suuri kolesterolihuijaus -kirjassa.

      Koska olin pitkään miettinyt, minkälaista sisältöä tämä Suuri kolesterolihuijaus pitää sisällään, kävin lainaamassa opuksen viimein kirjastosta ja luin siitä Tolosen kirjoittaman lääketieteellisen osuuden, joka käsitti kirjasta ensimmäiset 60 sivua.

      Tätä kirjaa lukiessani yllätyin siitä, kuinka paljon virheitä ja väärinkäsityksiä tällaisen kirjan sivuihin mahtuikaan. Kuten olin aiemmassakin blogikirjoituksessani todennut, kolesteroliskeptikoilla on aiemminkin havaittu väärinymmärryksiä niin perusbiologiassa kuin tutkimustenkin kriittisessä tulkinnassa.





      2. Suuri kolesterolihuijaus -kirjan väärinymmärryksiä

      (1) Kirjassa sekoitetaan kauniisti veren kolesteroli ja kehon solujen sisäinen kolesteroli:
      • Tämä tulee ilmi lainauksista kuten "tosiasiassa kolesteroli on tarpeellinen, suorastaan välttämätön kaikille soluillemme (...) liian vähäinen kolesterolipitoisuus estää jopa ihoa muodostamasta D-vitamiinia"
      • Valtimotaudin kannaltahan nimenomaan veren kolesteroli on olennaista, ja statiinit johtavat käytännössä enimmäkseen veren kolesterolitason laskuun. Käytännössä juuri mikään elin tai elinjärjestelmä ei ole riippuvainen veren kolesterolista, vaan solut ympäri kehoa tuottavat kolesterolinsa itse.
      • Tässä kirjassa kuitenkin Tolonen maalailee kauhukuvia siitä, kuinka veren kolesterolin alentaminen olisi pois kehon solujen riittävästä kolesterolista ja voisi täten vahingoittaa terveyttä. Täysin sama kuvio kuin vaikkapa Antti Heikkilällä tai muilla kolesteroliskeptikoilla.

      (2) Kirjassa ei ymmärretä sitä, että kolesterolilääkkeiden hyöty konkretisoituu vasta vuosikausien käytön myötä.
      • Kirjassa väitetään atorvastatiinia useimmille tarpeettomaksi, koska valokeilaan nostetussa 3,3 vuotta kestäneessä tutkimuksessa 97% lumehoidetuista potilaista ei ehtinyt saada sydänkohtausta. Tolosen mukaan sadalle ihmiselle ei ole syytä antaa statiinia, jos kolmen vuoden aikana normaalistikin vain kolme heistä saa sydänkohtauksen ja tällä ajanjaksolla lääke estäisi vain yhden näistä kolmesta infarktista (suhteellinen riskin alenema 36%).
      • Todellisuudessa statiineja käytetään kuitenkin pidempään kuin 3,3 vuotta. Pidemmillä useiden vuosien ajanjaksoilla ihmisille ehtii usein myös oikeasti sattua lukuisia sydäntapahtumia, jolloin statiinien aikaansaama merkittävä suhteellinen riskinalenema käy tarpeeseen ja estää myös absoluuttisesti merkittävän määrän sydäntautitapahtumia ja niihin liittyviä kuolemia.
      • Tutkimustiedon valossa suhteellinen riskinalenema saattaa vielä kasvaa entisestään, kun kolesterolitasot on pidetty matalina vuosikausia.

      (3) Kirjassa annetaan ymmärtää että statiinit olisivat kalliita: "Jos suljet 250 ihmistä huoneeseen ja sanot heille, että heidän pitää maksaa yli 1 000 dollaria vuodessa lääkkeestä, joka voi aiheuttaa ripulia ja lihaskipuja..."
      • Todellisuudessa esimerkiksi rosuvastatiini 20mg annoksella maksaa peruskorvauksella noin 80 euroa vuodessa.
      • Yllä olevassa lainauksessa esitetty ripuliväite ei myöskään osu ihan maalin, sillä esimerkiksi rosuvastatiini aiheutti laajassa tutkimuksessa jopa vähemmän vakavia suolistovaivoja kuin lumelääke (Kjekshus ym. 2007).
      • Väitettä saattaa selittää se, että kirja on julkaistu vuonna 2011 ja hinnat ovat saattaneet muuttua sen jälkeen.

      (4) Kirjassa kerrotaan "tunnetun amerikkalaisen sydänkirurgi" Dwight Lundellin tarinaa.
      • Lundell on menettänyt lääkärinoikeutensa ja on tunnettu lähinnä siitä, että Magneettimedian kaltaiset roskasivut levittävät tarinoita hänen tunnettavuudestaan (ks. Quackwatch).

      (5) Tolonen väittää D-vitamiinin nostavan HDL-kolesterolia. Hänen päättelynsä perustuu vuosien takaisien epidemiologisten tutkimusten korrelaatioihin, joista ei voi valitettavasti päätellä syy-seuraussuhteita.
      • Kokeellisissa tutkimuksissa potilaille on sen sijaan oikeasti annettu D-vitamiinia. Niissä D-vitamiini ei ole kyennyt nostamaan HDL-kolesterolitasoja (Kubiak ym. 2018).

      (6) Termit menevät kauniisti sekaisin. Kirjassa muun muassa määritellään että "non-HDL:llä tarkoitetaan muita aterogeenisiä lipoproteiineja kuin kokonais-kolesterolia". Täysin järjetön lause.
      • Kirjassa annetaan myös ymmärtää että "kolesterolia on monenlaista", jolloin jää epäselväksi, ymmärtääkö itse kirjoittaja, että kaikki kolesteroli on molekyylirakenteeltaan tismalleen samanlaista, ja että esimerkiksi termi "LDL-kolesteroli" tarkoittaa yksinkertaisesti LDL-hiukkasen sisällä olevaa kolesterolimolekyyliä.

      (7) Tässäkin kirjassa väitetään kolesteroliteorian kumoutuvan sillä havainnolla, että monilla sydäninfarktin saaneilla on matalat kolesterolitasot (Sachdeva ym. 2009).
      • Tolosen mukaan kyseinen havainto "pudotti pohjan väitteeltä, että LDL-kolesteroli olisi sydäntaudin syytekijä". Ikävä kyllä tällaista päätelmää ei voi tehdä mainitusta poikkileikkaustutkimuksesta.
      • Monilla sydäntautisilla havaittu matala kolesterolitaso johtuu käänteisestä syy-seuraussuhteesta (reverse causality), jossa potilaat ovat alkaneet alentaa kolesterolitasojaan sairautensa vuoksi. Monilla näistä potilaista on taustallaan kymmenien vuosien korkeat kolesterolit ja pitkälle edennyt valtimotauti.
      • Tällöin kolesterolin alentaminen ei tuota välittömästi suojaavaa vaikutusta, kuten esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen viidenkymmenen askivuoden jälkeen ei sekään kumoa aikaisemman tupakoinnin kerryttämää keuhkosyövän riskiä.

      (8) Tolonen väittää että statiinit eivät juuri alenna apolipoproteiineja.
      • Statiinit alentavat selvästi aterogeenista apoB:tä, mikä tulee ilmi jopa Tolosen itse kirjassaan mainitsemissa tutkimuksissa (Tsimikas ym. 2004, Choi ym. 2008)...

      (9) Tolonen väittää että homokysteiinin viitearvo on 5-15 µmol/l ja että sydänpotilaan tulee ehdottomasti tuntea homokysteiininsä ja korjata se tarvittaessa ravintolisillä viitearvojen alarajoille.
      • Kuitenkin ajankohtaisten kirjallisuuskatsausten (Hannibal&Blom 2017) tai systemaattisten katsausten (Martí-Carvajal ym. 2017) mukaan homokysteiinin merkitys sairauksien markkerina/tekijänä ei ole vielä selkeästi tunnettu ja homokysteiiniä alentavat interventiot eivät näytä suojaavan esimerkiksi sydäninfarktilta.

      (10) Tolosen mukaan "statiinit ovat synteettisiä D-vitamiinin muotoja".
      • Tämä väite on täydellisen järjenvastainen ja perustuu erään tutkimusartikkelin väärinymmärrykseen (Grimes ym. 2006).

      (11) Tolosen mukaan "rasvakammoinen terveysvalistus on johtanut suunnattomaan hiilihydraattien käyttöön länsimaisessa ravitsemuksessa".

      (12) Tolonen kirjoittaa, että ketodieetti "voi ehkäistä ja jopa parantaa diabeettistä munuaisvauriota, osoittaa uusi Mount Sinai School of Medicinen tutkimus (2011)".
      • Etsin käsiini Tolosen mainitseman tutkimuksen, josta paljastui että kyseiset "potilaat" näyttävät tältä: 🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭.
      • Kyseessä oli siis hiirikoe. Tällainen asia olisi asiallista tuoda esille tutkimusta kuvailtaessa, sillä eläinkokeiden yleistettävyys ihmisiin on usein todella heikko (Poplawski ym. 2011).



      3. Loppusanat

      Kirjan Suuri kolesterolihuijaus lääketieteellisestä alkuosasta löytyy siis niin pieniä kuin suuria väärinkäsityksiä, jotka osoittavat ettei kirjoittaja täysin ymmärrä aihetta josta kirjoittaa.

      Sen lisäksi että kirja sisältää virhetietoa, on se ehtinyt myös vanhentua, sillä kuluneen seitsemän vuoden aikana aiheesta on julkaistu muun muassa uusia mendelistisesti satunnaistettuja tutkimuksia veren kolesterolista sekä meta-analyyseja ja katsauksia statiinien turvallisuudesta. Tämä uusi, hyvään näyttöön perustuva tutkimustieto, on suurelta osin räikeässä ristiriidassa Matti Tolosen näkemyksien kanssa.

      Viime vuonna Matti Tolonen oli myös julkaissut sivullaan artikkelin nimeltä "Kolesteroliteoria on kuollut". Valtimotautitutkija Pauli Ohukainen otti artikkelin tarkempaan tarkasteluun ja julkaisi blogissaan vastineen nimeltä "Ajankohtaista: kolesteroliteoria elää ja voi hyvin". Vastineessaan Ohukainen kommentoi melko suorasanaisesti ajatuksiaan Tolosen kirjoituksista:

      "Niillä ihmisillä, joille statiinilääkitys on katsottu tarpeelliseksi, lääkityksen lopettaminen nostaa kuoleman riskiä. Kiitos vain Tohtori Tolonen, kun kannat kortesi kekoon❤ "

      maanantai 22. lokakuuta 2018

      Lyhyesti: LDL-kolesteroli aiheuttaa sydäntautia

      LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli nähdään tiedeyhteisössä tärkeänä syytekijänä valtimotaudin taustalla. Kuitenkin monissa sensaationhakuisissa uutisjutuissa ja kirjoissa esitetään vaihtoehtoista näkemystä, jonka mukaan veren LDL-kolesterolilla ei ole tekemistä sydänterveyden kanssa.

      Olen perehtynyt sekä valtavirtanäkemyksiin että näihin vaihtoehtoisiin näkemyksiin, ja kallistun sille kannalle että näistä kahdesta ainoastaan valtavirtateoria ("LDL-kolesteroli on haitallista") kestää kriittisen tarkastelun. Tässä erittäin ytimekäs perusteluni:


      1. Teesit
      • Altistus LDL-kolesterolille on yksi keskeinen syytekijä sydäntaudille.
      • Tärkeää on nimenomaan elinikäinen altistus.

        • Yksi vuosi korkeaa tai matalaa kolesterolia ei vaikuta kokonaisuuteen merkittävästi, vaan kolesterolin haittavaikutus ilmenee vuosien ja vuosikymmenten jatkuvan altistuksen seurauksena.
        • Kolesterolitutkijat puhuvatkin "millimoolivuosista", joka kuvastaa elinikäistä altistusta LDL-kolesterolille (yksikkö mmol/l) (Ference ym. 2018Robinson ym. 2018).
      • Kolesteroliteoria ei kiistä muiden tekijöiden osavaikutusta: insuliiniresistenssi, tulehdus, triglyseridit…


      2. Vahvin näyttö kolesteroliteorialle #1: Genetiikka
      • Useat geenit säätelevät eri mekanismeilla LDL-kolesterolin tasoa. Erittäin laajoissa mendelistisesti satunnaistetuissa tutkimuksissa on todettu, että käytännössä aina kun geenivariantti laskee tietyn verran LDL-kolesterolin tasoa, se laskee samassa suhteessa myös ihmisten sydäntautiriskiä (Ference ym. 2012, Cohen ym. 2006).
      • Tämä edustaa erittäin vahvaa syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä, eivätkä kolesteroliskeptikot ole kyenneet kritisoimaan sitä pätevästi, joten he toistuvasti keskittyvät muihin heikompitasoisiin tutkimuksiin.

      3. Vahvin näyttö kolesteroliteorialle #2: Statiinit
      • Statiinit ovat useiden meta-analyysien perusteella tehokkaita sydäntautitapahtumien ehkäisyyn, samalla myös kokonaiskuolleisuus vähenee (Yebyo ym. 2019Khan ym. 2018, Lu ym. 2016, Naci ym. 2013CTT Collaboration 2012CTT Collaboration 2010).
      • Selkeää hyötyä on havaittu noin 5-vuotisissa tutkimuksissa, vaikka tässä ajassa ei ehdi vaikuttaa elinikäiseen kolesterolialtistukseen kovin paljoa. Hyötyjen oletetaan kasvavan kun statiineja syödään pidempään.
      • Hyöty on sen suurempi, mitä matalampi on saavutettu LDL-kolesterolin taso
      • Tämä edustaa vahvaa syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä, eivätkä kolesteroliskeptikot ole kyenneet kritisoimaan sitä pätevästi, joten he toistuvasti keskittyvät muihin heikompitasoisiin tutkimuksiin.



      Tässä yhdessä kuvassa koostetaan selkeät havainnot laadultaan parhaimmista geneettisistä,
      satunnaistetuista kuin myös epidemiologisista tutkimuksista yhteen kuvaajaan. Mitä
      pidempi on tarkasteluväli, sen suurempi on korkean LDL-kolesterolin vaikutus
      sydäntautitapahtumien riskiin. Tätä näyttöä eivät kolesteroliskeptikot ole kyenneet
      pätevästi kritisoimaan (Ference ym. 2017).


      4. Afereesi
      • Kolesterolia voidaan poistaa verestä koneellisesti. Tämän menetelmän nimi on afereesi. Afereesi vähensi tutkimuksessa FH-potilailla (=familiaalinen hyperkolesterolemia) LDL-kolesterolia enemmän kuin kolesterolilääkkeet ja samoin sydäninfarktien määrä oli 72% pienempi kuin statiinilääkityillä (Mabuchi ym. 1998)


      5. Epidemiologinen tutkimus
      • Framinghamissa niillä joilla oli aikuisiällä matalin kolesteroli, oli myös matalin kokonaiskuolleisuus 30 vuoden seurannassa (Anderson ym. 1987).
      • Helsinkiläiskohortissa niillä joilla oli aikuisiällä matalin kolesteroli, oli myös matalin kokonaiskuolleisuus 39 vuoden seurannassa (Strandberg ym. 2004)
      • MRFIT-tutkimuksessa korkeampi kolesteroli ennusti tasaisesti korkeampaa sydänkuolleisuutta 6 vuoden seurannassa (Stamler ym. 1986)
      • Jopa niillä ihmisillä joilla ei sydäntaudin riskitekijöitä, matalampi kolesterolitaso yhdistyy vähäisempään valtimoplakkiin (Fernández-Friera ym. 2017)
      • Epidemiologiset tutkimukset usein jopa aliarvioivat kolesterolin merkitystä, sillä yksittäisen mittausajankohdan käyttöön liittyy regression dilution -efekti (Law ym. 1994)


      6. Kolesteroliskeptikkojen toistuvia väittämiä

      Kolesteroliskeptikoilla on kymmeniä erilaisia argumentteja kolesteroliteoriaa vastaan. Käytännössä ne perustuvat useimmissa tilanteissa väärinkäsityksiin. Tässä on yleisimpiä niistä lyhyesti läpikäytynä.

      Väite: “Sydänkohtauspotilailla on usein normaali kolesteroli”
      • Sydänkohtauspotilailla on monesti väestön keskiarvoa vastaava kolesterolitaso, joskus jopa matalampi. Länsimaisen väestön keskimääräinen kolesterolitaso ei kuitenkaan ole fysiologinen vaan länsimaisen yhteiskunnan sivutuote, ja sekin altistaa siten sydäntaudille (O'Keefe ym. 2004).
      • Monissa tapauksissa sydänkohtauspotilas jolla on matala kolesteroli, on todellisuudessa henkilö jolla on ollut suurimman osan eliniästään korkea kolesteroli, mutta joka on myöhemmällä iällä alkanut hoitaa sydäntaudin riskitekijöitään elintavoin ja lääkkein (Sachdeva ym. 2009).

      Väite: “Matala kolesteroli korreloi tutkimuksessa X korkeampaan kuolleisuuteen”
      • Monet vakavat terveysongelmat kuten syöpä, maksakirroosi ja gerastenia alentavat kolesterolitasoja.
      • Tämän vuoksi syntyy korrelaatioita kuten: “matala kolesteroli yhdistyy syöpään"
      • On kuitenkin erittäin vahvaa näyttöä että esimerkiksi perinnöllisesti tai lääkkeellisesti matalampi kolesteroli ei kuitenkaan aiheuta syöpää (Benn ym 2011, CTT 2012). Matala kolesteroli siis johtuu ennemminkin syövästä eikä toisinpäin.
      • LDL-kolesterolin alentaminen jopa alle tason 0.65 mmol/l näyttää olevan turvallista (Hong ym. 2017)

      Väite: “Statiinit aiheuttavat lihasoireita ja kognition heikkenemistä”
      • Nämä haitat eivät tule statiineista vaan ihmisten olemassaolevista oireista ja haittaodotuksista (ylivoimaisesti useimmissa tapauksissa).
      • Kolesteroliskeptikot ovat väittäneet kolesterolin aiheuttavan paljon haittavaikutuksia ja viitanneet samalla mm. CORONA-tutkimukseen, jossa rosuvastatiinia söi noin 2500 ihmistä ja heillä raportoitiin 5146 vakavaa haittavaikutusta. Kuitenkin samankokoisessa lumelääkeryhmässä raportoitiin 5536 vakavaa haittavaikutusta. Pelkkä sokeripilleri aiheutti siis enemmän vakavia haittoja kuin statiini (Kjekshus ym. 2007).
      • Heikkotasoisissa tutkimuksissa statiineista raportoidaan lihasoireita ja kognition heikkenemistä, mutta hyvätasoisissa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa tällaista ei havaita (Padala ym. 2012, Knuuti 2017, Gupta ym. 2017, Mach ym. 2018, Ott ym. 2015).
      • Statiinitutkimuksissa hoitomyöntyvyys on sama lääke- ja lumelääkeryhmissä, eli ihmiset keskeyttävät statiinit haittojen vuoksi yhtä usein kuin sokeripillerinkin syömisen (Vonbank ym. 2018).

      Väite: "Statiinit lisäävät diabeteksen riskiä"
      • Kymmeniätuhansia potilaita käsittävissä satunnaistettuihin tutkimuksiin pohjaavissa meta-analyyseissa statiinien käyttö on lisännyt diabeteksen ilmaantuvuutta keskimäärin 9% ja intensiivihoidolla 12% (Mach ym. 2018, Sattar ym. 2010Preiss ym. 2011). 
      • Haitta on siis olemassa, mutta jokaista diabetestapausta kohden useampi potilas välttyy sydäntapahtumalta ja statiinien vaikutus kokonaiskuolleisuuteen on sekin satunnaistettuihin tutkimuksiin pohjaavien meta-analyysien valossa suotuisa.
      • Pravastatiini, fluvastatiini ja lovastatiini näyttäisivät yhdistyvän matalampaan diabetesriskiin kuin muut statiinit (Laakso&Kuusisto 2017).

      Väite: “Tässä löytämässäni valtiossa ihmisillä matala kolesteroli mutta paljon kuolleisuutta”
      • Maiden väliset vertailut edustavat erittäin heikkoa näytön astetta, koska sekottavia tekijöitä on erittäin paljon ja maiden välillä on valtavasti eroja elintavoissa, ihmisten yleisterveydessä ja kuolinsyissä.
        • Tuoreessa 42 maan tutkimuksessa on esimerkiksi havaittu että niissä maissa joissa tupakoidaan kaikkein eniten, naisilla on kaikkein vähiten sydäntautia (Grasgruber ym. 2016)!
        • Tämänlaiset tulokset ovat syy, miksi maiden välisiä vertailuja pidetään tieteellisesti lähinnä vitsinä (tai kuriositeettina).

      Väite: “Statiinit vaikuttavat kolesterolin lisäksi pleiotrooppisesti vähentäen myös tulehdusta jne, joten statiinien hyödyt eivät kelpaa todisteeksi kolesterolin haitoille”
      • Pleiotropiasta ei ole saatu viitettä statiinikokeissa eikä mendelistisesti satunnaistetuissa tutkimuksissa (Labos ym. 2017, Ference ym. 2012)
      • Muukin tieteellinen näyttö esimerkiksi mendelistisesti satunnaistetuista tutkimuksista riittää todistamaan LDL-kolesterolin ja sydäntaudin syy-seuraussuhteen.

      Väite: “No entäs kun familiaalisesta hyperkolesterolemiasta kärsivät eivät kuole tavallista useammin tässä tutkimuksessa” (Mundal 2014)
      • Tämä tutkimus on nostettu kolesteroliteorian kriitikoiden toimesta esille huomaamatta sitä, että kyseisessä tutkimuksessa 89% aikuisista söi statiineja ja he olivat aloittaneet niiden syömisen keskimäärin 33-vuotiaina. Tämä todennäköisesti on suojannut heitä huomattavasti kohonneelta sydäntaudin riskiltä.

      Väite: “Pienirakkulainen kolesteroli on haitaksi, isorakkulainen ei ole.

      Väite: "Olen lukenut että statiinihoidolla on korkea NNT-arvo!"
      • NNT-arvo eli number needed to treat kuvastaa sitä, montako potilasta pitää hoitaa, jotta keskimäärin yksi potilas hyötyisi hoidosta tarkastelujakson aikana määritellyllä tavalla, esimerkiksi välttämällä sydäntapahtuman tai kuoleman.
      • Statiinihoidolla ei ole yksiselitteistä NNT-arvoa vaan lukema riippuu käytetystä hoitoannoksesta, hoito- ja tarkasteluajasta, potilaan sydäntapahtuman riskistä ja valitusta päätetapahtumasta (sydäntapahtuma tai kuolema).
      • Potilaiden 5-vuotisriskin ollessa yli 30%, statiinilääkityksen NNT-arvo sydäntapahtumalle 5 vuoden aikana on 2 mmol/l:n kolesterolinalennuksella todennäköisesti noin 9 (Collins et al. 2016).
      • Potilaiden 5-vuotisriskin ollessa 5-9%, statiinilääkityksen NNT-arvo sydäntapahtumalle 5 vuoden aikana on 1 mmol/l:n kolesterolinalennuksella todennäköisesti noin 60.
      • Potilaiden 5-vuotisriski ollessa esimerkiksi 0.2%, tällöin ylipäätään teoreettinen maksimi 5 vuoden aikajakson sydäntapahtumalle NNT-arvolle olisi 500. Hoito tuottaisi siis todennäköisesti erittäin vähän hyötyä tarkastelujakson aikana, koska potilailla on jo valmiiksi olematon riski saada sydäntapahtuma.
      • NNT-arvon yksi suuri puute on se, ettei se huomioi, että vähentämällä potilaiden elinikäistä kolesterolialtistusta (millimoolivuosia), statiinit hidastavat valtimotaudin etenemistä ja täten vähentynyt sydäntapahtumien riski kantautuu oletettavimmin myös tarkasteluvälin jälkeisiin vuosiin, jolloin sydäntauti on ikääntyville potilaille yhä konkreettisempi uhka. Mikäli tämä hyödyn pitkäaikaisvaikutus otettaisiin huomioon, NNT-arvo olisi statiineilla matalampi.


      Väite: "Statiinit aiheuttavat verisuonten kalkkeutumista!"
      • Osassa tutkimuksissa statiinit on yhdistetty runsaampaan verisuonten kalkkeutumiseen (Saremi ym. 2012Henein ym. 2015), joissakin taas vähempään kalkkeutumiseen (Budoff ym. 2000Callister ym. 1998Budoff ym. 2005).
      • Maallikot saattavat sekoittaa valtimoplakin kertymisen ja valtimoiden kalkkeutumisen, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa.
      • Kalkkeutuminen ei ole automaattisesti haitaksi, sillä tietyissä tilanteissa se saattaa tehdä plakin vähemmän repeämisherkäksi (Puri ym. 2015Chia ym. 2008). Tämä olisi linjassa sen havainnon kanssa, että statiinien käyttö vähentää sydäntapahtumia, sydänkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta.

      Väite: “Pohjois-Karjala-projektissa koko Suomessa sydänkuolleisuus väheni!”
      • PK-projektin aikana riskitekijät kuten muun muassa kolesteroli selvästi alenivat koko Suomessa, mikä on linjassa sen kanssa että myös sydäntauti väheni muuallakin kuin vain Pohjois-Karjalassa.
      • Ei ole kuitenkaan suositeltavaa ottaa PK-projektia todistusnäytöksi kolesteroliteorian puolesta tai sitä vastaan, sillä se oli laajasta dokumentaatiostaan huolimatta enemmänkin projekti kuin tieteellinen tutkimus.

      Väite: "Tässä tutkimuksessa kokonaiskolesteroli ei yhdistynyt sydäntautiin"
      • Kokonaiskolesteroli pitää sisällään myös hyvästä terveydestä kertovan HDL-kolesterolin. Tämän vuoksi olisi hyvä keskittyä ei-HDL-kolesteroliin.
      • Kokonaiskolesterolikin on yli miljoonan potilaan tutkimusaineistossa yhteydessä sydäntautiin, mutta muutoin se ennustaa sydäntautia huonommin kuin esimerkiksi sydäntaudin syytekijä LDL-kolesteroli tai esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde (Peters ym. 2016).



      7. Antti Heikkilä kolesterolitutkimusten väärintulkitsijana: esimerkkejä

      Lääkäri Antti Heikkilä on maamme tunnetuimpia kolesteroliteorian kritisoijia. Hän on kuitenkin terveyskirjoittajana epäluotettava, ja hänen kirjoituksistaan on löytynyt tähän mennessä noin 400 todennäköistä asiavirhettä

      Kaikki löytämäni Heikkilän sydäntautia koskevat asiavirheet sekä niitä koskevat tutkimusviitteet löytyvät tästä taulukosta. Tässä on muutamia esimerkkejä niistä tavoista, joilla hän vääristää ihmisten ymmärrystä kolesterolista ja sydäntaudista:


      (1) Heikkilä nostaa esille The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen, jossa hänen mukaansa nostetaan esille sydäntaudin riskitekijöitä. Hän toteaa että kolesterolia ei ole lueteltu, uskotellen että kolesteroli ei siis tämän tutkimuksen mukaan aiheuta sydäntautia.
      • Heikkilän mainitsema tutkimus ei todellisuudessa käsitellyt riskitekijöitä vaan laukaisevia tekijöitä (triggers), joita ovat muun muassa kokaiinin käyttö, raskaat ateriat, fyysinen rasitus ja vihan tunne. Tämän vuoksi listassa ei ole kolesterolia.

      (2) Heikkilä toteaa, että kolesterolilääkkeinä käytetyt statiinit aiheuttavat väkivaltaista käyttäytymistä ja itsemurhia
      • Heikkilän antama lähdeviite kuitenkin käsittelee immuunipuolustuksen komplementtijärjestelmää, eikä liity millään tavalla kolesteroliin tai statiineihin.

      (3) Heikkilä toteaa, että helmikuussa 2009 Diabetes Care -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan "LDL-kolesterolilla ei ole mitään merkitystä sydäntautien aiheuttajana".
      • Kyseisessä tutkimuksessa LDL-kolesteroli oli viidenneksi tärkein riskitekijä. 

      (4) Heikkilä kuvailee etsetimibi-kolesterolilääkettä vahingolliseksi ja sydäntautien kehittymistä lisääväksi.
      • Heikkilä viittaa tutkimukseen, jossa etsetimibi ei vähentänyt kaulavaltimon paksuutta, mutta ei myöskään aiheuttanut yhtään mitään haittaa. Myöhemmissä tutkimuksissa etsetimibi on vähentänyt sydänkohtausten määrää.

      (5) Heikkilä kirjoittaa kirjassaan, että AJCN-tiedelehdessä vuonna 2006 julkaistusta tutkimuksesta "käy ilmi, että kalarasvat tehoavat veren rasva-arvoihin paljon paremmin kuin kolesterolilääkkeenä käytetty atorvastatiini".
      • Kyseisessä tutkimuksessa kalaöljy alensi LDL-kolesterolia 5%, kun taas atorvastatiini alensi sitä 53%. 
      • Atorvastatiinin vaikutus oli siis tältä osin kymmenkertainen verrattuna kalaöljyyn, täysin päinvastoin kuin Heikkilä väittää. 
      • Kalaöljyä annettiin 4 grammaa päivässä ja atorvastatiinia 40 milligrammaa päivässä.

      Myös Heikkilän kirjoittelu sosiaalisessa mediassa sisältää toistuvasti erinäisiä outoja kommentteja liittyen kolesteroliin ja sydäntautiin.

      -Antti Heikkilä 11.5.2018
      Heikkilän kolesterolilääkevastainen kampanjointi voi tuottaa lukuisia kuolonuhreja. Huippulehti European Heart Journalissa vuonna 2016 julkaistun tanskalaistutkimuksen valossa kolesteroliskeptisyys voi johtaa potilailla statiinilääkityksen aikaiseen lopettamiseen, mikä edelleen yhdistyy näillä potilailla kohonneeseen sydänkuoleman riskiin (Nielsen&Nordestgaard 2016).



      8. Tohtori Tolonen ja "Suuri kolesterolihuijaus"

      Lääkäri Matti Tolonen on kirjoittanut yhdessä diplomi-insinööri Leino Utriaisen kanssa kirjan nimeltä Suuri kolesterolihuijaus.


      Olen käsitellyt kyseisen kirjan sisältöä erillisessä blogikirjoituksessa. Tarkemmat analyysit löytyvät kyseisestä kirjoituksesta, mutta lyhyesti todeten kyseinen kirja perustuu lähinnä toistuviin asiavirheisiin ja hataraan tieteelliseen päättelyyn. Siksi pidän valitettavana, että kyseinen opus on edes päätynyt kirjamarkkinoille.



      9. Yhteenveto

      LDL-kolesterolin merkitys valtimotaudin syytekijänä on osoitettu useilla hyvin korkeatasoisilla tutkimusaineistoilla, joita edustavat muun muassa mendelisesti satunnaistetut genetiikkatutkimukset, monivuotiset satunnaistetut RCT-tutkimukset sekä etenevät väestötutkimukset. Näillä tutkimusasetelmilla on saatu hyvin yhteneväinen näyttö LDL-kolesterolin roolista sydäntaudin taustalla (Ference ym. 2017).

      Kolesteroliskeptikkojen argumentointi siitä, kuinka LDL-kolesteroli ei aiheuttaisi sydäntautia, perustuu puolestaan ensisijaisesti tutkimusten väärintulkintaan, uutismedioiden sensaationhakuisiin juttuihin sekä vahvoihin päätelmiin heikon näytön asteen tutkimusaineistoista. Esimerkiksi aktiivisimpien kolesteroliskeptikkojen tuore tiedekatsaus sisältää lukuisia virheitä tieteellisten tutkimusten tulkinnassa (Ravnskov ym. 2018).

      Tulevaisuudessa kolesterolitutkijat tulevat toivottavasti kommunikoimaan tästäkin suurelle yleisölle sellaisella tavalla, joka ei jättäisi mahdollisuutta väärinkäsityksille. Tämä tavoite on tietysti haastava, sillä tutkimusten ymmärtäminen edellyttää kohtalaista ymmärrystä muun muassa tilastotieteestä ja suuresta määrästä erilaisia tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.



      10. Tämän kirjoituksen luotettavuus

      Tämän kirjoituksen ovat lyhyesti oikolukeneet professori Timo Strandberg sekä dosentti Katariina Öörni, molemmat keskeisiä valtimotaudin tutkijoita. Tekstiä on päivitetty vähäisesti näiden arvioiden jälkeen.