maanantai 22. lokakuuta 2018

Lyhyesti: LDL-kolesteroli aiheuttaa sydäntautia

LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli nähdään tiedeyhteisössä tärkeänä syytekijänä valtimotaudin taustalla. Kuitenkin monissa sensaationhakuisissa uutisjutuissa ja kirjoissa esitetään vaihtoehtoista näkemystä, jonka mukaan veren LDL-kolesterolilla ei ole tekemistä sydänterveyden kanssa.

Olen perehtynyt sekä valtavirtanäkemyksiin että näihin vaihtoehtoisiin näkemyksiin, ja kallistun sille kannalle että näistä kahdesta ainoastaan valtavirtateoria ("LDL-kolesteroli on haitallista") kestää kriittisen tarkastelun. Tässä erittäin ytimekäs perusteluni:


1. Teesit
  • Altistus LDL-kolesterolille on yksi keskeinen syytekijä sydäntaudille.
  • Tärkeää on nimenomaan elinikäinen altistus.

    • Yksi vuosi korkeaa tai matalaa kolesterolia ei vaikuta kokonaisuuteen merkittävästi, vaan kolesterolin haittavaikutus ilmenee vuosien ja vuosikymmenten jatkuvan altistuksen seurauksena.
    • Kolesterolitutkijat puhuvatkin "millimoolivuosista", joka kuvastaa elinikäistä altistusta LDL-kolesterolille (yksikkö mmol/l).
  • Kolesteroliteoria ei kiistä muiden tekijöiden osavaikutusta: insuliiniresistenssi, tulehdus, triglyseridit…


2. Vahvin näyttö kolesteroliteorialle #1: Genetiikka
  • Useat geenit säätelevät eri mekanismeilla LDL-kolesterolin tasoa. Erittäin laajoissa mendelistisesti satunnaistetuissa tutkimuksissa on todettu, että käytännössä aina kun geenivariantti laskee tietyn verran LDL-kolesterolin tasoa, se laskee samassa suhteessa myös ihmisten sydäntautiriskiä (Ference ym. 2012, Cohen ym. 2006).
  • Tämä edustaa erittäin vahvaa syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä, eivätkä kolesteroliskeptikot ole kyenneet kritisoimaan sitä pätevästi, joten he toistuvasti keskittyvät muihin heikompitasoisiin tutkimuksiin.

3. Vahvin näyttö kolesteroliteorialle #2: Statiinit
  • Statiinit ovat useiden meta-analyysien perusteella tehokkaita sydäntautitapahtumien ehkäisyyn, samalla myös kokonaiskuolleisuus vähenee (Khan ym. 2018, Lu ym. 2016, Naci ym. 2013CTT Collaboration 2012CTT Collaboration 2010).
  • Selkeää hyötyä on havaittu noin 5-vuotisissa tutkimuksissa, vaikka tässä ajassa ei ehdi vaikuttaa elinikäiseen kolesterolialtistukseen kovin paljoa. Hyötyjen oletetaan kasvavan kun statiineja syödään pidempään.
  • Hyöty on sen suurempi, mitä matalampi on saavutettu LDL-kolesterolin taso
  • Tämä edustaa vahvaa syy-seuraussuhteen osoittavaa tutkimusnäyttöä, eivätkä kolesteroliskeptikot ole kyenneet kritisoimaan sitä pätevästi, joten he toistuvasti keskittyvät muihin heikompitasoisiin tutkimuksiin.



Tässä yhdessä kuvassa koostetaan selkeät havainnot laadultaan parhaimmista geneettisistä,
satunnaistetuista kuin myös epidemiologisista tutkimuksista yhteen kuvaajaan. Mitä
pidempi on tarkasteluväli, sen suurempi on korkean LDL-kolesterolin vaikutus
sydäntautitapahtumien riskiin. Tätä näyttöä eivät kolesteroliskeptikot ole kyenneet
pätevästi kritisoimaan (Ference ym. 2017).


4. Afereesi
  • Kolesterolia voidaan poistaa verestä koneellisesti. Tämän menetelmän nimi on afereesi. Afereesi vähensi tutkimuksessa FH-potilailla (=familiaalinen hyperkolesterolemia) LDL-kolesterolia enemmän kuin kolesterolilääkkeet ja samoin sydäninfarktien määrä oli 72% pienempi kuin statiinilääkityillä (Mabuchi ym. 1998)


5. Epidemiologinen tutkimus
  • Framinghamissa niillä joilla oli aikuisiällä matalin kolesteroli, oli myös matalin kokonaiskuolleisuus 30 vuoden seurannassa (Anderson ym. 1987).
  • Helsinkiläiskohortissa niillä joilla oli aikuisiällä matalin kolesteroli, oli myös matalin kokonaiskuolleisuus 39 vuoden seurannassa (Strandberg ym. 2004)
  • MRFIT-tutkimuksessa korkeampi kolesteroli ennusti tasaisesti korkeampaa sydänkuolleisuutta 6 vuoden seurannassa (Stamler ym. 1986)
  • Jopa niillä ihmisillä joilla ei sydäntaudin riskitekijöitä, matalampi kolesterolitaso yhdistyy vähäisempään valtimoplakkiin (Fernández-Friera ym. 2017)
  • Epidemiologiset tutkimukset usein jopa aliarvioivat kolesterolin merkitystä, sillä yksittäisen mittausajankohdan käyttöön liittyy regression dilution -efekti (Law ym. 1994)


6. Kolesteroliskeptikkojen toistuvia väittämiä

Kolesteroliskeptikoilla on kymmeniä erilaisia argumentteja kolesteroliteoriaa vastaan. Käytännössä ne perustuvat useimmissa tilanteissa väärinkäsityksiin. Tässä on yleisimpiä niistä lyhyesti läpikäytynä.

Väite: “Sydänkohtauspotilailla on usein normaali kolesteroli”
  • Sydänkohtauspotilailla on monesti väestön keskiarvoa vastaava kolesterolitaso, joskus jopa matalampi. Länsimaisen väestön keskimääräinen kolesterolitaso ei kuitenkaan ole fysiologinen vaan länsimaisen yhteiskunnan sivutuote, ja sekin altistaa siten sydäntaudille (O'Keefe ym. 2004).
  • Monissa tapauksissa sydänkohtauspotilas jolla on matala kolesteroli, on todellisuudessa henkilö jolla on ollut suurimman osan eliniästään korkea kolesteroli, mutta joka on myöhemmällä iällä alkanut hoitaa sydäntaudin riskitekijöitään elintavoin ja lääkkein (Sachdeva ym. 2009).

Väite: “Matala kolesteroli korreloi tutkimuksessa X korkeampaan kuolleisuuteen”
  • Monet vakavat terveysongelmat kuten syöpä, maksakirroosi ja gerastenia alentavat kolesterolitasoja.
  • Tämän vuoksi syntyy korrelaatioita kuten: “matala kolesteroli yhdistyy syöpään"
  • On kuitenkin erittäin vahvaa näyttöä että esimerkiksi perinnöllisesti tai lääkkeellisesti matalampi kolesteroli ei kuitenkaan aiheuta syöpää (Benn ym 2011, CTT 2012). Matala kolesteroli siis johtuu ennemminkin syövästä eikä toisinpäin.

Väite: “Statiinit aiheuttavat lihasoireita ja kognition heikkenemistä”
  • Nämä haitat eivät tule statiineista vaan ihmisten olemassaolevista oireista ja haittaodotuksista (ylivoimaisesti useimmissa tapauksissa).
  • Kolesteroliskeptikot ovat väittäneet kolesterolin aiheuttavan paljon haittavaikutuksia ja viitanneet samalla mm. CORONA-tutkimukseen, jossa rosuvastatiinia söi noin 2500 ihmistä ja heillä raportoitiin 5146 vakavaa haittavaikutusta. Kuitenkin samankokoisessa lumelääkeryhmässä raportoitiin 5536 vakavaa haittavaikutusta. Pelkkä sokeripilleri aiheutti siis enemmän vakavia haittoja kuin statiini (Kjekshus ym. 2007).
  • Heikkotasoisissa tutkimuksissa statiineista raportoidaan lihasoireita ja kognition heikkenemistä, mutta hyvätasoisissa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa tällaista ei havaita (Padala ym. 2012, Knuuti 2017, Gupta ym. 2017, Mach ym. 2018, Ott ym. 2015).
  • Statiinitutkimuksissa hoitomyöntyvyys on sama lääke- ja lumelääkeryhmissä, eli ihmiset keskeyttävät statiinit haittojen vuoksi yhtä usein kuin sokeripillerinkin syömisen (Vonbank ym. 2018).

Väite: “Tässä löytämässäni valtiossa ihmisillä matala kolesteroli mutta paljon kuolleisuutta”
  • Maiden väliset vertailut edustavat erittäin heikkoa näytön astetta, koska sekottavia tekijöitä on erittäin paljon ja maiden välillä on valtavasti eroja elintavoissa, ihmisten yleisterveydessä ja kuolinsyissä.
    • Tuoreessa 42 maan tutkimuksessa on havaittu esimerkiksi havaittu että niissä maissa joissa tupakoidaan kaikkein eniten, naisilla on kaikkein vähiten sydäntautia (Grasgruber ym. 2016)!
    • Tämänlaiset tulokset ovat syy, miksi maiden välisiä vertailuja pidetään tieteellisesti lähinnä vitsinä (tai kuriositeettina).

Väite: “Statiinit vaikuttavat kolesterolin lisäksi pleiotrooppisesti vähentäen myös tulehdusta jne, joten statiinien hyödyt eivät kelpaa todisteeksi kolesterolin haitoille”
  • Pleiotropiasta ei ole saatu viitettä statiinikokeissa eikä mendelistisesti satunnaistetuissa tutkimuksissa (Labos ym. 2017, Ference ym. 2012)
  • Muukin tieteellinen näyttö esimerkiksi mendelistisesti satunnaistetuista tutkimuksista riittää todistamaan LDL-kolesterolin ja sydäntaudin syy-seuraussuhteen.

Väite: “No entäs kun familiaalisesta hyperkolesterolemiasta kärsivät eivät kuole tavallista useammin tässä tutkimuksessa” (Mundal 2014)
  • Tämä tutkimus on nostettu kolesteroliteorian kriitikoiden toimesta esille huomaamatta sitä, että kyseisessä tutkimuksessa 89% aikuisista söi statiineja ja he olivat aloittaneet niiden syömisen keskimäärin 33-vuotiaina. Tämä todennäköisesti on suojannut heitä huomattavasti kohonneelta sydäntaudin riskiltä.

Väite: “Pienirakkulainen kolesteroli on haitaksi, isorakkulainen ei ole.

Väite: “Pohjois-Karjala-projektissa koko Suomessa sydänkuolleisuus väheni!”
  • PK-projektin aikana riskitekijät kuten muun muassa kolesteroli selvästi alenivat koko Suomessa, mikä on linjassa sen kanssa että myös sydäntauti väheni muuallakin kuin vain Pohjois-Karjalassa.
  • Ei ole kuitenkaan suositeltavaa ottaa PK-projektia todistusnäytöksi kolesteroliteorian puolesta tai sitä vastaan, sillä se oli laajasta dokumentaatiostaan huolimatta enemmänkin projekti kuin tieteellinen tutkimus.

Väite: "Tässä tutkimuksessa kokonaiskolesteroli ei yhdistynyt sydäntautiin"
  • Kokonaiskolesteroli pitää sisällään myös hyvästä terveydestä kertovan HDL-kolesterolin. Tämän vuoksi olisi hyvä keskittyä ei-HDL-kolesteroliin.
  • Kokonaiskolesterolikin on yli miljoonan potilaan tutkimusaineistossa yhteydessä sydäntautiin, mutta muutoin se ennustaa sydäntautia huonommin kuin esimerkiksi sydäntaudin syytekijä LDL-kolesteroli tai esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde (Peters ym. 2016).



7. Antti Heikkilä kolesterolitutkimusten väärintulkitsijana: esimerkkejä

Lääkäri Antti Heikkilä on maamme tunnetuimpia kolesteroliteorian kritisoijia. Hän on kuitenkin terveyskirjoittajana epäluotettava, ja hänen kirjoituksistaan on löytynyt tähän mennessä noin 400 todennäköistä asiavirhettä

Kaikki löytämäni Heikkilän sydäntautia koskevat asiavirheet sekä niitä koskevat tutkimusviitteet löytyvät tästä taulukosta. Tässä on muutamia esimerkkejä niistä tavoista, joilla hän vääristää ihmisten ymmärrystä kolesterolista ja sydäntaudista:


(1) Heikkilä nostaa esille The Lancet -lehdessä julkaistun tutkimuksen, jossa hänen mukaansa nostetaan esille sydäntaudin riskitekijöitä. Hän toteaa että kolesterolia ei ole lueteltu, uskotellen että kolesteroli ei siis tämän tutkimuksen mukaan aiheuta sydäntautia.
  • Heikkilän mainitsema tutkimus ei todellisuudessa käsitellyt riskitekijöitä vaan laukaisevia tekijöitä (triggers), joita ovat muun muassa kokaiinin käyttö, raskaat ateriat, fyysinen rasitus ja vihan tunne. Tämän vuoksi listassa ei ole kolesterolia.

(2) Heikkilä toteaa, että kolesterolilääkkeinä käytetyt statiinit aiheuttavat väkivaltaista käyttäytymistä ja itsemurhia
  • Heikkilän antama lähdeviite kuitenkin käsittelee immuunipuolustuksen komplementtijärjestelmää, eikä liity millään tavalla kolesteroliin tai statiineihin.

(3) Heikkilä toteaa, että helmikuussa 2009 Diabetes Care -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan "LDL-kolesterolilla ei ole mitään merkitystä sydäntautien aiheuttajana".
  • Kyseisessä tutkimuksessa LDL-kolesteroli oli viidenneksi tärkein riskitekijä. 

(4) Heikkilä kuvailee etsetimibi-kolesterolilääkettä vahingolliseksi ja sydäntautien kehittymistä lisääväksi.
  • Heikkilä viittaa tutkimukseen, jossa etsetimibi ei vähentänyt kaulavaltimon paksuutta, mutta ei myöskään aiheuttanut yhtään mitään haittaa. Myöhemmissä tutkimuksissa etsetimibi on vähentänyt sydänkohtausten määrää.

(5) Heikkilä kirjoittaa kirjassaan, että AJCN-tiedelehdessä vuonna 2006 julkaistusta tutkimuksesta "käy ilmi, että kalarasvat tehoavat veren rasva-arvoihin paljon paremmin kuin kolesterolilääkkeenä käytetty atorvastatiini".
  • Kyseisessä tutkimuksessa kalaöljy alensi LDL-kolesterolia 5%, kun taas atorvastatiini alensi sitä 53%. 
  • Atorvastatiinin vaikutus oli siis tältä osin kymmenkertainen verrattuna kalaöljyyn, täysin päinvastoin kuin Heikkilä väittää. 
  • Kalaöljyä annettiin 4 grammaa päivässä ja atorvastatiinia 40 milligrammaa päivässä.

Heikkilän kolesterolilääkevastainen kampanjointi voi tuottaa lukuisia kuolonuhreja. Huippulehti European Heart Journalissa vuonna 2016 julkaistun tanskalaistutkimuksen valossa kolesteroliskeptisyys voi johtaa potilailla statiinilääkityksen aikaiseen lopettamiseen, mikä edelleen yhdistyy näillä potilailla kohonneeseen sydänkuoleman riskiin (Nielsen&Nordestgaard 2016).



8. Yhteenveto

LDL-kolesterolin merkitys valtimotaudin syytekijänä on osoitettu useilla hyvin korkeatasoisilla tutkimusaineistoilla, joita edustavat muun muassa mendelisesti satunnaistetut genetiikkatutkimukset, monivuotiset satunnaistetut RCT-tutkimukset sekä etenevät väestötutkimukset. Näillä tutkimusasetelmilla on saatu hyvin yhteneväinen näyttö LDL-kolesterolin roolista sydäntaudin taustalla (Ference ym. 2017).

Kolesteroliskeptikkojen argumentointi siitä, kuinka LDL-kolesteroli ei aiheuttaisi sydäntautia, perustuu puolestaan ensisijaisesti tutkimusten väärintulkintaan, uutismedioiden sensaationhakuisiin juttuihin sekä vahvoihin päätelmiin heikon näytön asteen tutkimusaineistoista. Esimerkiksi aktiivisimpien kolesteroliskeptikkojen tuore tiedekatsaus sisältää lukuisia virheitä tieteellisten tutkimusten tulkinnassa (Ravnskov ym. 2018).

Tulevaisuudessa kolesterolitutkijat tulevat toivottavasti kommunikoimaan tästäkin suurelle yleisölle sellaisella tavalla, joka ei jättäisi mahdollisuutta väärinkäsityksille. Tämä tavoite on tietysti haastava, sillä tutkimusten ymmärtäminen edellyttää kohtalaista ymmärrystä muun muassa tilastotieteestä ja suuresta määrästä erilaisia tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.



9. Tämän kirjoituksen luotettavuus

Tämän kirjoituksen ovat lyhyesti oikolukeneet professori Timo Strandberg sekä dosentti Katariina Öörni, molemmat keskeisiä valtimotaudin tutkijoita. Pyrin kuitenkin varmentamaan tekstini väittämät vielä tarkemmilla asiantuntija-arvioilla.

torstai 12. heinäkuuta 2018

Hömppätietoa mikroaaltouuneista

(Tämä teksti on julkaistu alun perin vuonna 2016 osana kirjoitusta Terveysguruja, asiantuntijoita, asiavirheitä)

RikkiMikko siteeraa blogissaan erilaisia väittämiä mikroaaltouuneista. Perusväittämä on tässä: “Mikroaaltouuni tuhoaa lähes kaikki ruuan vitamiinit, entsyymit ja antioksidantit. Mikrolla valmistettu ruoka on pelkkiä tyhjiä kaloreita”.

Väittämä on kiinnostava. Olen itse pohtinut vapaa-ajallani, tuhoaako myös perinteinen uuni ruoan samalla tavalla. Löysinkin jo alustavaa näyttöä aiheesta:

Uuni tuhoaa ruoan antioksidantit!

Päädyin pohdinnassa lopulta tulokseen, että olisi ainakin syytä vilkaista tutkimustietoa aiheesta. Erääseen espanjalaistutkimukseen viitataan tässä yhteydessä usein. Siinä havaittiin parsakaalin fenoliyhdisteiden säilyvän keittämällä huomattavasti paremmin kuin mikroaaltouunissa. Tutkijat mainitsivat tuloksen poikkeavan aikaisemmista tutkimustuloksista, joissa mitään tällaista yhteyttä ei havaittu.

Tulos liittynee siihen, että parsakaalipalaa kuumennettiin pienessä vesimäärässä 1000 watin teholla viiden minuutin ajan. Palan vastaanottama lämpömäärä (300kJ) oli luultavasti paljon suurempi kuin keitettäessä. Testasin hypoteesiani kahdella porkkanapalalla, joista ensimmäinen oli kolme minuuttia mikrossa ja toinen oli kolme minuuttia kiehuvassa vedessä. Mikrossa ollut porkkana kuumeni selvästi enemmän ja oli lämmityksen jälkeen sisältä kypsän pehmeä. Keitetty porkkana lämpeni lähinnä reunoilta, säilyen sisältä viileänä ja kovana. Keitetty porkkana ei siis yksinkertaisesti ehtinyt vastaanottaa yhtä paljon lämpöä kuin mikrolla lämmitetty porkkana.

Olen törmännyt aikaisemmin myös Kaayla Danielin väittämään, jonka mukaan mikroaalto muuttaa äidinmaidonkorvikkeen proliini-aminohapon erääksi myrkylliseksi yhdisteeksi. Häneltä jäi vain mainitsematta, että kuumennus tehtiin tutkimuksessa 174-176 asteen lämpötilassa ja korkeassa paineessa. Hupsista!

Magneettimedia-sivustollakin on kirjotus mikroaaltouuneista. Tekstissä muun muassa todetaan, että "havaijilainen tri Lee kirjoitti joulukuun 1989 Lancetissa" mikroaaltouunien haitoista. Todellisuudessa tällaista tutkimusartikkelia ei ole julkaistu, minkä voi helposti tarkistaa kyseisen tiedelehden arkistoja selaamalla.

Magneettimedian artikkelissa viitataan myös Hertelin ja Blancin havaintoihin, mutta niitä ei ole julkaistu edes kunnon tiedelehdessä, ja erään katsauksen (Sieber ym. 1996) perusteella heidän havaintonsa oli epäluotettava ja näkemykset muutenkin ristiriidassa muiden tutkimushavaintojen kanssa. Lisäksi Blanc ilmoitti aiheeseen liittyvässä oikeudenkäynnissä, että Hertel on lisännyt Blancin nimen hänen artikkeliin ilman Blancin suostumusta, ja ettei hän itse allekirjoita Hertelin tulkintoja aiheesta.

Edellä mainittujen kirjoittajien lisäksi Suomessa myös Antti Heikkilä ja Kaarlo Jaakkola levittävät samanlaisia kyseenalaisia ideoita mikroaaltouunin haitoista - tietysti tarjoamatta mitään kunnollisia perusteluja radikaaleille väittämilleen.

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Vaihtoehtofaktoja syövästä

(Tämä artikkeli on julkaistu alun perin osana toista blogikirjoitusta 03/2016)

Terveyskeskusteluissa eräs erittäin laajalle levinnyt myytti on se, että syöpäsolut voivat tuottaa energiaa ainoastaan sokerista. 

Turpaduunari-blogissa julkaistiin tähän harhaluuloon perustuva artikkeli Syöpä on metabolinen sairaus.

Artikkelissa väitetään että Otto Warburg sai Nobel-palkintonsa löydettyään syöpäsolujen erilaistuneen syöpähengityksen. Todellisuudessa Warburg sai palkintonsa soluhengitysentsyymien löytämisestä, eikä hänen Nobel-palkintoluennossa ei puhuttu sanaakaan syövästä. Tästä huolimatta tuhannet terveyskeskustelijat edelleen jakavat tätä virheellistä myyttiä Warburgin Nobel-palkinnosta.

Artikkelissa myös väitetään Warburgin havainneen, että syöpäsolut tuottavat kaiken energiansa hapettomasti fermentoimalla sokeria eivätkä osaa käyttää rasvaa/ketoaineita kuten normaalit solut. Artikkelissa on erinäisiä hassuja ilmaisuja kuten se, että nykyään 'kammotaan rasvaa, vaikka sitä syöpäsolut eivät edes osaa käyttää ravinnokseen!'.

Todellisuudessa jopa Warburg oitse havainnut syöpäsolujen kykenevän soluhengitykseen eikä ainoastaan fermentaatioon. Todellisuudessa erilaiset syöpäsolukannat käyttävät merkittävästi rasvaa, ketoaineita ja aminohappoja, ja aiheesta löytyy lukuisia ajankohtaisia tieteellisiä katsausartikkeleita [1,2,3,4,5,6]. Joissakin eläinkokeissa runsasrasvainen ketogeeninen ruokavalio on jopa lisännyt kasvaimen kasvua[7].

Lukemalla alan tutkimuskirjallisuutta huomaa siis nopeasti, että artikkelin keskeisillä väitteillä ei ole todellisuuspohjaa. Myös Antti Heikkilän kirjoissa näkyy käytännössä identtisiä virheväittämiä aiheesta, ilman minkäänlaista todellisuuspohjaa:

Heikkilän kirjan nimi
Vuosi
Väittämä
Diabeteksen hoito ruokavaliolla
2008
Nobelisti Otto Warburg osoitti, että syöpäsolu, joka on normaalisolun taantunut muoto, kykenee käyttämään vain sokeria.
Ravinto ja terveys
2006
Syöpäsolu ei kykene käyttämään rasvaa polttoaineena.
Ravinto ja terveys
2006
Syöpäsolun ainoa polttoaine on sokeri.
Ravinto ja terveys
2006
Sokerin poisjättäminen vähentää syövän ravinnonsaantia ja on aina mielekästä syöpäpotilaille.
Ravinto ja terveys
2006
Syöpä ei todellakaan voi käyttää proteiineja eikä rasvaa joten tältä pohjalta katsoen dieetti on hyödyllinen syöpäpotilaille.
Hyvän olon keittokirja 2
2004
Syöpäsolut voivat käyttää ainoastaan sokeria energialähteenä. Syö­päsolut lisäksi käyttävät sokeria eri lailla kuin normaalisolut. Terveet solut kykenevät käyttämään hyväkseen myös rasvaa ja ketoaineita.
Hyvän olon keittokirja 2
2004
Jo 70 vuotta sitten tohtori Otto Warburg sai lääketieteen Nobel-palkinnon havaittuaan, että sokeri aiheuttaa syöpää.



torstai 5. heinäkuuta 2018

Terveysskeptikon linkkikokoelma: debunkkauksia ja oivaltavia artikkeleita terveyskeskustelusta

1. Johdanto


Tälle sivulle pyrin kokoamaan ajan kanssa suuren määrän linkkejä kirjoituksiin, jotka käsittelevät terveyskeskustelua asianmukaisen kriittisestä näkökulmasta.

Muokkaan tätä sivua saamieni parannus- ja sisältöehdotusten kuten myös kritiikkien pohjalta, joten muistahan antaa palautetta.




2. Faktantarkastusta ja debunkkausta


Tähän taulukkoon luetteloin kirjoituksia, joissa pyritään perustellen osoittamaan vaihtoehtoisten terveysnäkemysten puutteita.

En itse suhtaudu kategorisesti kaikkeen vaihtoehtoiseen terveystietoon epäluuloisesti, vaan luen kiinnostuksella mm. ravintolisätutkimuksia ja Biohakkerin käsikirjaa. Olen kirjoittanut suotuisasti jopa punavalohoidosta, joka kuulostaa hurjalta uskomushoidolta mutta näyttää olevan todellisuudessa lupaava hoitomuoto. Ylipäätään pidän yleisten terveyskäsitysten kritisointia suositeltavana, kunhan sen kykenee tekemään uskottavasti ja mieluiten tieteellisesti perustellen.

Kuitenkin useimmissa tapauksissa joissa lääke- tai ravitsemustieteen tutkimustietoa ja asiantuntijoita yritetään julkisesti haastaa, nämä yritykset saavat mielestäni huomattavan paljon medianäkyvyyttä suhteessa niiden kömpelyyteen.

Kouluttautuneet asiantuntijat ovat yrittäneet kovasti ampua alas terveyteen liittyvää (todennäköistä) virhetietoa. Ikävä kyllä, monissa tapauksissa nämä faktantarkastukset eivät ole saaneet näkyvyyttä läheskään yhtä paljoa kuin laajalle levinnyt virhetieto. Kuten Mark Twain on todennut, ‘valhe on ehtinyt kiertää puoli maapalloa kun totuus vasta vetää kenkiään jalkaan’.

Tällä kirjoituksella pyrin antamaan näille faktantarkastus-kirjoituksille hieman ansaittua lisänäkyvyyttä.

Kyseenalaisten terveysväittämien debunkkaus-kirjoituksia
Aihealue
Otsikko
Kirjoittaja
Vuosi
Akupunktio
J Knuuti, professori
2018
E Ernst, emeritusprofessori
2016
Alkalisoitu vesi
J Knuuti, professori
2016
Antioksidantit
J Knuuti & V Heiskanen
2018
Aspartaami
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2013
PLoS ONE -tiedelehti
2015
Bemer
J Knuuti, professori
2015
Detox
J Knuuti, professori
2015
P Ohukainen, tohtori
T Kettunen, terveystieteiden maisteri
2016
Fitline
J Knuuti, professori
2018
Fluori
D Sorensen
2010
S Novella, lääkäri
2012
CD Pearcey, kemisti
2016
Gluteeni
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2015
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2013
Glyfosaatti
J Knuuti, professori
2016
Homeopatia
J Knuuti, professori
2015
J Knuuti, professori
2018
Argumentum ad germaniam (“Homeopatia on yleistä Saksassa”)
P Ohukaisen blogin vieraskirjoittaja
2016
P Ohukainen, tohtori
2016
J Hulmi, dosentti
2016
Kalaöljy ja sydäntauti
Z Chow
2018
Kiropraktiikka
E Ernst, emeritusprofessori
2018
E Ernst, emeritusprofessori
2017
Kolesteroli
P Ohukainen, tohtori
2017
P Ohukainen, tohtori
2017
P Ohukainen, tohtori
2017
Korvavalo
J Knuuti, professori
2015
Kuivaverianalyysi
Tippa kuivunutta verta
J Knuuti, professori
J Korkeila, professori
2018
Lihavuus ja insuliini
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2018
J Hulmi, dosentti
V Heiskanen, opiskelija
2016
V Heiskanen, opiskelija
2016
Lääketieteellisten tutkimusten rahoitus
P Ohukainen, tohtori
2018
Maito
J Knuuti, professori
2017
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2017
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2015
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2013
Masennuslääkkeet
Z Chow
2018
Mikroaaltouunit
V Heiskanen, opiskelija
2016
P Jaminet
2010
Natriumglutamaatti (E621) ja terveysoireet
Skeptical Raptor, biologi
2018
The Journal of Nutrition -lehti
2000
Rasvat
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2015
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2017
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2016
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2016
Ravitsemussuositukset
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2014
Rokotteet
P Ohukainen, tohtori
2015
I Kokko, lääketieteen kandidaatti
M Forss, lääketieteen kandidaatti
2017
J Leinivaara
2018
J Leinivaara
2015
J Leinivaara
2010
Soija
J Riekki
2015
Statiinien haitat
J Knuuti, professori
2017
European Heart Journal -tiedelehti
2018
Suola: luonnonsuolat
J Knuuti, professori
2015
T Valtanen, ravitsemusterapeutti
2018
O Haataja
2017
Suola: sydäntauti
Nature Reviews Cardiology -tiedelehti
2018
Syöpä ja sokeri
V Heiskanen, opiskelija
2016
Syöpä ja vaihtoehtohoidot
J Knuuti, professori
2017
Sähkömagneettiset kentät
J Knuuti, professori
2015
Sähköyliherkkyys
J Knuuti, professori
2015
Environmental Research -tiedelehti
2018
Veriryhmädieetti
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2013
D Matesz
2010
Vitamiinimarkkinointi
J Knuuti, professori
2016
Zinzino
J Knuuti, professori
2018
*
*
*
*
Antti Heikkilä
V Heiskanen, opiskelija
2016
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2014
J Verho, ravitsemusterapeutti
2010
L Törmä
2016
J Leinivaara
2016
J Leinivaara
2011
Gary Taubes
S Yoder
2014
John Yudkin
K Klatt, väitöskirjatutkija
2016
Nina Teicholz
S Yoder
2014
Salim Yusuf
R Laatikainen, ravitsemusterapeutti
2017
P Ohukainen, tohtori
2017

Nostan tässä faktantarkastusten yhteydessä lyhyesti valokeilaan oman blogini tuotoksen nimeltä Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet. Kyseisessä projektissa löysin ja korjasin kyseisen lääkärin tuotannosta noin 350 virheväittämää.

Kyseiset virheelliset väittämät eivät liittyneet niinkään VHH-ruokavalioon, vaan pääosin aiheisiin kuten rasvat, mikroaaltouunit, syöpä, diabetestutkimus, lääketutkimukset, kasvissyönti, kolesteroli, fruktoosi, aspartaami, viljat ja maito. Tekemästäni virheluettelosta löytyy korjattuna valtava määrä sellaisia harhakäsityksiä, jotka ovat levinneet vaihtoehtoisella terveyspuolella hyvinkin laajalle.




3. Luotettavia terveyskirjoittajia (jotka voit klikata seurantaan Facebookissa)


Laittamalla luotettavia terveyskirjoittajia seurantaan tuet heidän sanomansa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Tässä alla on muutamia sellaisia kirjoittajia, joita seuraan itse erityisen mielelläni.

Kirjoittaja
Facebook
Nettisivu
FB-suosio (7/2018)
Pronutritionist (Reijo Laatikainen)
X
X
6 300 tykkääjää
Tervettä skeptisyyttä (Pauli Ohukainen)
X
X
6 600 tykkääjää
Lihastohtori (Juha Hulmi)
X
X
38 400 tykkääjää
Elintapalääkäri (Vilho Ahola)
X
[ei ole]
10 400 tykkääjää
Pöperöproffa (Patrik Borg)
X
X
11 200 tykkääjää
Valtsun terveysblogi (Vladimir Heiskanen)
X
X
2 700 tykkääjää
Terveysmyrsky (Timo Kettunen)
X
X
7 500 tykkääjää
Keho ja Maha (Karim Khanji)
X
X
750 tykkääjää
Novus Aditus (Olli Haataja)
X
X
430 tykkääjää
Fysiopolis (Joonas Putti)
X
X
4 200 tykkääjää
Terveys & Tiede (Juhani Knuuti)
[ei ole]
X
[ei fb-sivua]
Pertti Mustajoki
X
X
40 tykkääjää
Antidootti-portaali (Juhani Knuuti, ym.)
X
X
1 900 tykkääjää

Näiden lisäksi suosittelen erityisesti keskusteluryhmiä Tervettä ajattelua terveydestä ja Paholaisen asianajaja. Myös Skepsis ry on toisinaan hyvä, mutta monissa tapauksissa keskustelut ovat melko huonotasoisia. 




4. Tervettä skeptisyyttä -kirjoituksia terveyskeskustelun argumentoinnista ja yleisistä argumentointivirheistä


Kirjotuksen otsikko
Lainaus
On varmasti olemassa ihmisiä, jotka ovat Heikkilän opeilla saaneet terveyteensä ja hyvinvointiinsa parannusta. Mutta onko heitä tuhansia? Kuinka monella muutos on pysyvä? Kuinka monta on epäonnistunut?
2017
Termi ”tiedeuskovainen” on usein kuultu hätähuuto henkilöltä, joka kokee että hänen epätieteellisiä uskomuksiaan kohtaan hyökätään epäreilusti
2016
Niin kauan kun yhteiskunta pitää tiedettä tärkeänä ja siihen panostetaan, tiede tulee kehittymään ja korjaamaan itseään
2016
”Tiede on ennenkin ollut väärässä” on yleinen argumentti, jolla yritetään usein väheksyä tieteellisen tiedon merkitystä
2016
Huuhaan kumoamiseen vaadittava energiamäärä on kertaluokkaa suurempi, kuin sen tuottaminen
2016
Alan asiantuntijoiden konsensukseen vetoaminen ei ole argumentointivirhe tai osoitus “auktoriteettiuskosta”, vaan tervettä auktoriteetin kunnioittamista
2015
Kannattaa pitää mielessä, että taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittaminen osoittaa myös avoimuutta ja itsekriittisyyttä
2015
Suomessa terveyden tieteellistä tutkimusta rahoitetaan firmoista riippumatta yli sadalla miljoonalla eurolla
2018
Jos tutkimuksessa on mukana yksityinen rahoittaja, puolueellisen tuloksen riski kasvaa n. 30%
2018




5. Hyviä kirjoituksia liittyen nykyiseen terveyskeskusteluun


Pauli Ohukainen
2016
Pauli Ohukainen
2016
Pauli Ohukainen
2016
Pauli Ohukainen
2016
Pauli Ohukainen
2016
Reijo Laatikainen
2016
Reijo Laatikainen
2016
Reijo Laatikainen
2015
Reijo Laatikainen
2014
Reijo Laatikainen
2014
Reijo Laatikainen
2011
Juha Hulmi
2018
Juha Hulmi
2017
Juha Hulmi
2016
Juha Hulmi
2015
Juha Hulmi
2013
Juhani Knuuti
2018
Juhani Knuuti
2017
Juhani Knuuti
2016
Juhani Knuuti
2016
Juhani Knuuti
2016
Juhani Knuuti
2016
Juhani Knuuti
2015
Juhani Knuuti
2015
Juhani Knuuti
2015
Juhani Knuuti
2015