(Päivitetty 9/2015 ja lyhyesti 8/2021)
"Laktaatti, glutamaatti, ammoniakki, typpioksidi, kinolinaatti, estrogeeni, histamiini, aminolevulinaatti, porfyriini, UV-säteily, monityydyttymättömät rasvat ja endotoksiinit edistävät eksitatorisia ja eksitotoksisia prosesseja, vasodilaatiota, angiogeneesiä ja fibroosia.
Hiilidioksidi, glysiini, GABA, tyydyttyneet rasvahapot (esim. Nanji et al. 1997), K-vitamiini, koentsyymi Q10, niasiiniamidi, magnesium, punainen valo, kilpirauhashormoni, progesteroni, testosteroni ja pregnenoloni ovat tekijöitä joiden lisääminen voi suojata haitalliselta solujen eksitaatiolta."
- Raymond F. Peat (2013)
1. Raymond F. Peat (1936-): Tieteellisten ideoiden kuvailua
1.1. Johdanto
Terveysbloggaamiseeni on liittynyt useita inspiraation ja tiedon lähteitä, joista Ray Peat on ollut yksi merkittävimpiä.
Peat on vuonna 2021 noin 85-vuotias tohtoritason biologi, joka vaikuttaa yhä muun muassa kirjoittaen tilaajilleen uutiskirjettä ja osallistuen podcasteihin.
Väitöskirjatyössään (1972) Peat tutki ikääntymiseen liittyviä muutoksia hamsterin kohdussa, havaiten estrogeenin olevan merkittävä tekijä ikääntymismuutosten taustalla. Väitöskirjansa myötä hän on päätynyt johtopäätökseensä, että estrogeeni sekä monet muut haittatekijät kuten mm. säteily ja myrkyt johtavat lopulta samankaltaisiin solutason energia-aineenvaihdunnan häiriöihin, jotka edistävät kroonisten sairauksien syntyä.
Peat ei ole tehnyt tyypillistä akateemisen tutkijan uraa vaan pohtinut terveyteen ja lääketieteeseen liittyviä kysymyksiä pitkälti itsenäisesti ja julkaissut ajatuksiaan uutiskirjeissään ja nettisivuillaan. Tohtorin koulutuksestaan huolimatta Peat toteaa, ettei ole akateeminen tutkija vaan pikemminkin kriitikko.
Peatin nimi ei ole levinnyt terveyspiireissä laajalle, ja hänen suosionsa on tietyllä tavoin kulttimaista. Uskoisin kuitenkin monen terveysaiheista kiinnostuneen lukijan kuulleen hänen Peatin ajatuksista epäsuorasti. Esimerkiksi estrogeenidominanssi-käsitteen lanseerannut John R. Lee on kertonut ottaneensa oppinsa Peatilta. Myös laajalle levinneet väitteet kookosöljyn kilpirauhastoimintaa lisäävästä vaikutuksesta ovat alunperin ilmeisesti peräisin Peatin kirjoituksista.
1.2. Sairauksien syynä ongelma energia-aineenvaihdunnassa
Itse kiinnostuin Peatin ideoista, kun huomasin hänen tuntevan Broda Barnesin julkaisut kilpirauhashormonien sairauksilta suojaavalta vaikutukselta. Barnes näki lukuisten sairauksien taustalla kilpirauhashormonien puutteellisen toiminnan ja raportoi potilasaineistossaan lukuisia hyötyjä kilpirauhashormonien käytöstä. Barnes itse ottaa esimerkiksi ravitsemuksen melko suppeasti huomioon, mutta Peat laajentaa tätä tulokulmaa näkemällä lukuisia yhteyksiä energia-aineenvaihdunnan, hormonien, tulehduksen ja ravinnon välillä.
"Munasarjojen monirakkulaoireyhtymässä, vaihdevuosioireissa, niveltulehduksessa, rasitusrintakivussa, MS-taudissa, joissain dementian muodoissa, migreenissä ja keuhkolaajentumassa yksinkertaisella solujen energiatilanteen parantamisella saatu hyöty voi olla nopea ja täydellinen."
Peatin mukaan nykyihmisillä elimistön vaste stressiin ja patogeeneihin ei toimi ideaalisesti, vaan tietyt signalointimolekyylit (hormonit, sytokiinit) pääsevät vaikuttamaan ei-toivotun paljon, jolloin kudostason aineenvaihdunta ja toiminta muuttuu epäsuotuisaksi:
Peat näkee, että yleensä sairauksiin johtavan elimistön kroonisen stressitilan taustalla on proteiinin, sokerin, vitamiinien tai valon puute tai kilpirauhashormonien toimintaa heikentävät aineet kuten monityydyttymättömät rasvahapot:
"Kun 1940-luvulla ryhmä B6-vitamiinitutkijoita näytti että oletettu 'välttämättömien rasvahappojen puutos' parani B6-lisällä, tuli selväksi että monityydyttymät rasvat hidastivat aineenvaihduntaa ja vähesivät kaikkia ravitsemuksellisia tarpeita. Kilpirauhashormonin toiminta estyi merkittävästi 'välttämättömistä' rasvahapoista."
1.3. Ravitsemus: rasvat
Eläinkokeissa on havaittu, että mikäli eläimelle aiheutetaan ns. välttämättömien rasvahappojen puutostila, nousee eläimen aineenvaihdunnan taso merkittävästi, ja eläimen sietokyky tulehdusta ja stressitiloja kohtaan paranee merkittävästi. Peat pitää tätä ilmeisesti tavoiteltavana, suositellen hyvin vähäistä pehmeiden rasvojen saantia.
Näkökulma on erikoinen eikä sitä liene juurikaan testattu ihmisillä. Paitsi yksittäisellä William Brown -nimisellä tutkijalla, jossa hänelle yritettiin aiheuttaa välttämättömien rasvojen puutostila, ja tuloksena miehen aineenvaihdunnan taso nousi, paino laski ja lapsuudesta asti vaivannut migreeni loppui kokonaan. Nämä suotuisat muutokset tapahtuivat täysin rasvattomalla koeruokavaliolla, johon kuului n. 300g valkosokerista tehtyä siirappia päivittäin.
Peat ei ole tehnyt tyypillistä akateemisen tutkijan uraa vaan pohtinut terveyteen ja lääketieteeseen liittyviä kysymyksiä pitkälti itsenäisesti ja julkaissut ajatuksiaan uutiskirjeissään ja nettisivuillaan. Tohtorin koulutuksestaan huolimatta Peat toteaa, ettei ole akateeminen tutkija vaan pikemminkin kriitikko.
Peatin nimi ei ole levinnyt terveyspiireissä laajalle, ja hänen suosionsa on tietyllä tavoin kulttimaista. Uskoisin kuitenkin monen terveysaiheista kiinnostuneen lukijan kuulleen hänen Peatin ajatuksista epäsuorasti. Esimerkiksi estrogeenidominanssi-käsitteen lanseerannut John R. Lee on kertonut ottaneensa oppinsa Peatilta. Myös laajalle levinneet väitteet kookosöljyn kilpirauhastoimintaa lisäävästä vaikutuksesta ovat alunperin ilmeisesti peräisin Peatin kirjoituksista.
1.2. Sairauksien syynä ongelma energia-aineenvaihdunnassa
Itse kiinnostuin Peatin ideoista, kun huomasin hänen tuntevan Broda Barnesin julkaisut kilpirauhashormonien sairauksilta suojaavalta vaikutukselta. Barnes näki lukuisten sairauksien taustalla kilpirauhashormonien puutteellisen toiminnan ja raportoi potilasaineistossaan lukuisia hyötyjä kilpirauhashormonien käytöstä. Barnes itse ottaa esimerkiksi ravitsemuksen melko suppeasti huomioon, mutta Peat laajentaa tätä tulokulmaa näkemällä lukuisia yhteyksiä energia-aineenvaihdunnan, hormonien, tulehduksen ja ravinnon välillä.
"Munasarjojen monirakkulaoireyhtymässä, vaihdevuosioireissa, niveltulehduksessa, rasitusrintakivussa, MS-taudissa, joissain dementian muodoissa, migreenissä ja keuhkolaajentumassa yksinkertaisella solujen energiatilanteen parantamisella saatu hyöty voi olla nopea ja täydellinen."
Peatin mukaan nykyihmisillä elimistön vaste stressiin ja patogeeneihin ei toimi ideaalisesti, vaan tietyt signalointimolekyylit (hormonit, sytokiinit) pääsevät vaikuttamaan ei-toivotun paljon, jolloin kudostason aineenvaihdunta ja toiminta muuttuu epäsuotuisaksi:
- Peatin mukaan epäterveessä elimistössä on vaikuttavat liiallisesti mm. prolaktiini, estrogeeni, laktaatti, typpioksidi, TNFα, PTH, serotoniini ja aldosteroni.
- Tervettä elimistön toimintaa sen sijaan stimuloivat enemmän mm. kilpirauhashormonit sekä progesteroni, DHEA ja pregnenoloni.
Peatin tulokulmassa sairausprosesseissa nämä haitalliset vaikutukset ilmenevät lopulta tulehduksena, fibroosina, alkaloosina, solujen turpoamisena, eksitotoksisuutena ja solujen heikentyneenä kykynä tuottaa energiaa soluhengityksen kautta. Hänen mukaansa esimerkiksi sydämen vajaatoiminta, syöpä ja kaihi ovat ilmenemiä samanlaisesta sairausprosessista, vaikka ne vaikuttaisivatkin ulospäin erilaisilta sairauksilta.
Peat pyrkii korostamaan ilmiöiden ja vaikkapa hormonien vaikutuksien monimutkaisuutta ja siksi muistuttaa kirjoituksissaan, että esimerkiksi estrogeenin kutsuminen "naishormoniksi" tai serotoniinin kutsuminen "mielialahormoniksi" on täysin ristiriidassa kyseisten aineiden havaittujen laaja-alaisten biologisten vaikutusten kanssa.
"Kun 1940-luvulla ryhmä B6-vitamiinitutkijoita näytti että oletettu 'välttämättömien rasvahappojen puutos' parani B6-lisällä, tuli selväksi että monityydyttymät rasvat hidastivat aineenvaihduntaa ja vähesivät kaikkia ravitsemuksellisia tarpeita. Kilpirauhashormonin toiminta estyi merkittävästi 'välttämättömistä' rasvahapoista."
1.3. Ravitsemus: rasvat
Eläinkokeissa on havaittu, että mikäli eläimelle aiheutetaan ns. välttämättömien rasvahappojen puutostila, nousee eläimen aineenvaihdunnan taso merkittävästi, ja eläimen sietokyky tulehdusta ja stressitiloja kohtaan paranee merkittävästi. Peat pitää tätä ilmeisesti tavoiteltavana, suositellen hyvin vähäistä pehmeiden rasvojen saantia.
Näkökulma on erikoinen eikä sitä liene juurikaan testattu ihmisillä. Paitsi yksittäisellä William Brown -nimisellä tutkijalla, jossa hänelle yritettiin aiheuttaa välttämättömien rasvojen puutostila, ja tuloksena miehen aineenvaihdunnan taso nousi, paino laski ja lapsuudesta asti vaivannut migreeni loppui kokonaan. Nämä suotuisat muutokset tapahtuivat täysin rasvattomalla koeruokavaliolla, johon kuului n. 300g valkosokerista tehtyä siirappia päivittäin.
Ravitsemustieteestä kirjoittava Chris Masterjohn on aikoinaan ottanut kantaa kysymykseen pehmeiden rasvojen tarpeellisuudesta kyseenalaistaen Peatin esittämää tulokulmaa. Itse uskoisin, että Masterjohnin tulokulma on lopulta hieman uskottavampi kuin Peatin, joskin pidän arvossa Peatin kykyä löytää jonkinlaista prekliinistä tutkimuskirjallisuutta jopa hänen radikaalin näkemyksensä tueksi.
1.4. Ravitsemus: sokeri, proteiini, kalsium ja suola
Monityydyttymättömien rasvojen minimoinnin lisäksi Peat suosittaa sokeria tärkkelyksen sijaan. Hän näkee hedelmäsokerilla hyödyllisiä, energia-aineenvaihduntaa tukevia ominaisuuksia.
Tärkkelyksessä hän näkee sen sijaan potentiaalisia haittavaikutuksia kuten suurien tärkkelysmolekyylien persorption verenkiertoon, mikä voisi tukkia hiussuonia ja aiheuttaa tulehdusta. En tiedä onko Peatin viittaamilla 1960-luvun havainnoilla kuitenkaan merkitystä arkitodellisuudessa, mutta jostakin hän kaivaa mielenkiintoisia viitteitä joka tapauksessa.
Peat suosittaa kirjoituksissaan syömään suuria määriä eläinproteiinia, päivittäin ainakin noin 100 grammaa. Hän suosii kananmunia, maitoproteiinia sekä luu- ja nahkaruokien kollageenia, muttei kannata tavallista eläinten lihaa runsaan tryptofaani- ja kysteiinimäärän sekä suuren fosfori/kalsium -suhteen vuoksi, sillä näillä hän väittää olevan aineenvaihduntaa häiritseviä ominaisuuksia. Hän puhuu erityisen suotuisasti kollageeniproteiinista ja glysiini-aminohaposta, joilla hän esittää olevan lukuisia terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Peat suosittelee kuitenkin myös maitoa, vaikka se sisältää hänen mielestä haitallista tryptofaania. Tämä ei ilmeisesti haittaa, koska maidon sisältämät kalsium, D3-vitamiini ja muut PTH:ta alentavat asiat kompensoivat maidon aminohappokoostumusta. Peatin mielestä lisäkilpirauhashormoni PTH:lla on solutasolla haitallisia vaikutuksia, joten hänen mielestään sitä olisi hyvä alentaa ravitsemuksen keinoin kuten kalsiumia syömällä.
"Lisäkilpirauhashormoni PTH (kuten estrogeeni ja serotoniini) estää soluhengitystä ja aktivoi glykolyysiä, alentaen ATP-tasoa ja muuttaen solun aineenvaihduntaa pois hiilidioksidin tuotosta kohti maitohapon tuottoa. PTH myös aiheuttaa bikarbonaatin menetystä virtsaan."
Peatin mielestä suolan biologiset vaikutukset ymmärretään usein väärin, ja että akuutista mahdollisesti turvottavasta vaikutuksesta huolimatta suolan runsaampi saanti voisi jopa edistää terveyttä. Peat on suositellut suolaa ajoittain jopa 'ravintolisänä'. Osittain hän perustelee vaikutusta sillä, että runsaampi suolan määrä veressä sekä vähentää adaptiivisen reniini-angiotensiini-aldosteroni-systeemin aktiivisuutta että itsessään suojaa soluja turpoamiselta, joka hänen mielestään on keskeinen syy kroonisten sairauksien taustalla.
"Tässä kulttuurissa on vaikea nähdä että sydäntaudissa, syövässä ja kaihissa on keskeisessä osassa soluhengityksen häiriö, johon kuuluu liiallinen laktaatin ja liian vähäinen hiilidioksidin tuotanto, mikä taas johtaa "turpoamispatologiaan": Patologinen veden sitominen. Turvonnut sydän lyö huonosti, turvonnut linssi muuttuu maitomaiseksi ja muut solut jakautuvat nopeasti turpoamisen vuoksi."
Uudemmissa haastatteluissaan Peat on kuitenkin ilmoittanut, että myös vähäsuolainen ruokavalio voi toimia erityisesti silloin kun kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin saanti on runsasta. Tämä olisi nähdäkseni paremmin linjassa suolaa koskevan kokonaisnäytön kanssa, sillä nähdäkseni paras tutkimusnäyttö vaikuttaisi kuitenkin puoltavan korkean kaliumin saannin ja vähäisen natriumin saannin terveellisyyttä.
1.5. Hiilidioksidi, hormonit, valo ja sosiaalinen elämä
Hiilidioksidi on Peatin mukaan hyvin tärkeä soluhengityksessä muodostuva yhdiste, ja kilpirauhasen vajaatoiminnassa sitä muodostuu vähemmän ja usein myös poistuu elimistöstä helpommin hyperventilaation vuoksi:
"Syövän laktaatintuotto aiheuttaa samanlaisen sisäisen epätasapainon kuin hyperventilaatio, ja jos katsomme hyperventilaation fysiologiaa Warburgin syöpään liittyvien havaintojen valossa, hyperventilaatio matkii syöpämetaboliaa tuottamalla maitohappoa 'jopa hapen läsnäollessa'. Maitohappo, syöpäsolujen hyvälaatuisena metaboliittina pidetty aine, joka ilmenee kaikissa muissa rappeumasairauksissa kuten lihavuudessa, diabeteksessa, Alzheimerin taudissa, MS-taudissa, on itsessään keskeinen tekijä rappeutumisprosessissa."
Peatin mielestä ruokavalio ei aina riitä korjaamaan aineenvaihduntaa, joten hänen mielestään kilpirauhaslääkitys (T3) voi usein olla paikallaan ja samoin hänen mielestään mm. progesteroni ja pregnenoloni voivat oikein käytettynä edistää elimistön tervettä toimintaa. Peat on patentoinut ja kehittänyt progesteronivalmisteen (Progest-E), jossa progesteroni on liuotettuna rasvaliukoiseen E-vitamiiniin.
"Liiallinen kortisoli masennuksessa, vanhassa iässä ja estrogeeniylimäärässä yleensä alenee kilpirauhashormonilisällä, mutta pregnenolonilla on suora aivolisäkettä estävä (toisin kuin serotoniinilla) vaikutus, jolloin ACTH ja kortisoli alenevat. Progesteronilla on joitakin samanlaisia vaikutuksia ja suojaa liikakortisolilta ja on keskeinen tekijä hermojen ja aivojen korjautumisessa. Kilpirauhashormonit, progesteroni ja pregneloni kaikki osallistuvat uuden myeliinin tuotantoon ja sitä vahingoittavan edeeman estoon."
Ravitsemus- ja lääkeasioiden lisäksi Peat korostaa kirjoituksissaan auringonvalon hyödyllisyyttä elimistölle, muistuttaen että punainen valo ja lähi-infrapuna lisäävät mitokondrioiden aktiivisuutta ja vähentävät elimistössä tulehdusta. Peat on sitä mieltä, että pimeys ja siihen liittyvät hormonit (mm. melatoniini) voivat olla haitallisia terveydelle.
"Kun muutin Meksikosta ensin Montanaan ja sitten Oregoniin vuonna 1966, huomasin kuinka valo vaikuttaa hormoneihin ja terveyteen. [...] Monet ihmiset jotka tulivat pilviseen Eugeneen opiskelemaan, ja jotka usein asuivat halvoissa kellariasunnoissa, sairastuivat usein kroonisiin terveysongelmiin muutamissa kuukausissa. Naiset jotka olivat terveitä saapuessaan Oregoniin sairastuivat usein PMS:ään, niveltulehdukseen tai koliittiin ensimmäisen talven aikana."
Lisäksi sosiaalinen eristäytyneisyys on Peatin mukaan haitaksi. Näistä kohdista minä ainakin olen tietysti samaa mieltä. Olen joskus sanonut ääneen, että yksi terveimmistä tavoista kuluttaa aikaa on rauhallinen ajanvietto ulkona kavereiden kanssa.
"Aivoja suojaavat neurosteroidit, kuten pregnenoloni ja progesteroni, jotka lisääntyvät tietynlaisesta stimulaatiosta, alenevat isolaatiostressin johdosta. Näiden hormonien puutteessa serotoniini ja glukokortikoidit pääsevät vaikuttamaan [haitallisesti] vapaasti."
2. Lainauksia Peatin artikkeleista
1) Rappeumasairaudet voidaan nähdä stressin aiheuttamana kumulatiivisena tuloksena, jossa kudosvaurio aiheutuu diabeksen kaltaisesta energiantuotannon häiriintymisestä.
2) "Yksi toistuvista pohdinnan kohteistani on ollut se, kuinka hitaasti uutta tietoa hyödynnetään. Esimerkiksi olen pohtinut Broda Barnesin työtä liittyen sydäntaudin ehkäisyyn kilpirauhasuutteella. Hän ratkaisi suurimman osan "sydäntautin arvoituksesta", mutta Yhdysvaltain sydänliiton uusimmat lausunnot näyttävät että terveystaloutta dominoivat voimat eivät ole ottaneet opiksi mitään tästä 50 vuotta sitten aloitetusta työstä.
Hänen työnsä on selkeästi esitetty, ei vaikea ymmärtää, ja on tieteellisesti niin järkevä ettei kukaan haasta sitä ainakaan tieteellisellä tasolla. Se sivuutetaan, torjutaan niiden ihmisten toimesta jotka eivät vaivaudu lukemaan sitä. Kuinka moni ihminen on kuollut sydäntautiin sen jälkeen kun hänen työnsä on ensin tullut saataville? (Ja kuinka moni muu on kuollut syöpään, tuberkuloosiin ja muihin sairauksiin joiden hän näytti ilmenevän pääosin kilpirauhasen puutteellisesta toiminnasta kärsivillä ihmisillä?)
3) Verensokerin alenemisen aiheuttamassa erityisen herkistyneessä tilassa, useita asioita tapahtuu jotka johtavat haitalliseen tulehdusvasteeseen. Adrenaliini lisääntyy hypoglykemiassa, ja mikäli adrenaliini ei onnistu muuntamaan glykogeenia glukoosiksi, se tuottaa vaihtoehtoista polttoainetta vapauttamalla vapaita rasvahappoja rasvasoluista. Jos vapautetut rasvahapot ovat tyydyttämättömiä, ne lisäävät serotoniinin eritystä. Sekä serotoniini että tyydyttämättömät ravahapot estävät mitokondrioiden soluhengitystä lisäten hypoglykemiaa. Ne stimuloivat sytokiinien vapautumista, aktivoiden lukuisia immunologisia ja tulehduksellisia prosesseja, ja tekevät verisuonista vuotavia, aiheuttaen turvotusta ja aloittaen fibroosin ensimmäiset vaiheet.
Sekä adrenaliini että serotoniini lisäävät kortisolin vapautumista, mikä laittaa kudoksista kuten luustolihaksista liikkeelle aminohappoja. Lihakset tuottavat paljon kysteiiniä ja tryptofaania jotka muun muassa estävät kilpirauhashormonien toimintaa. Runsaampi tryptofaani, etenkin vapaiden rasvahappojen läsnäollessa, todennäköisesti muunnetaan serotoniiniksi, sillä vapaat rasvahapot vapauttavat tryptofaanin albumiinista, lisäten sen pääsyä aivoihin. Vapaat rasvahapot ja lisääntynyt serotoniini alentavat aineenvaihdunnallista tehokkuutta (johtaen mm. insuliiniresistenssiin) ja lisäävät tulehdustilaa.
4) Kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja diabeteksessa soluhengitys on häiriintynyt ja maitohappoa tuotetaan jopa levossa, ja suhteellisen vähän hiilidioksidia muodostuu. Tämän aineenvaihdunnallisen puutteen vuoksi adrenaliinia ja noradrenaliinia tuotetaan suurina määrinä. Adrenaliini vapauttaa rasvahappoja suurina määrinä verenkiertoon ja maitohappo, adrenaliini ja rasvahapot kaikki stimuloivat hyperventilaatiota. Tämä alentaa hiilidioksidia entisestään, aiheuttaen hengitysperäisen alkaloosin. Vapaat rasvahapot, erityiseti tyydyttymättömät, lisäävät verisuonten permeabiliteettia, mahdollistaen proteiinien ja rasvojen pääsyn endoteeliin ja verisuonien sileisiin lihassoluihin. Maitohappo itsessään edistää tulehdustilaa ja yhdistettynä alentuneeseen CO2-pitoisuuteen ja alkaloosiin, edistää hyponatremian syntyä, joka on tyypillinen kilpirauhasen vajaatoiminnan piirre. Tämä natriumin puute ja osmoottinen laimeneminen saa solut ottamaan vettä, lisäten niiden tilavuutta.
5) Ilmeisesti mikä tahansa mikä vähentää solun energiaa, alentaen ATP:tä, mahdollistaa liiallisen kalsiumin pääsyn soluhin, edistäen niiden kuolemista (Ray, et al., 1994). Solunsisäisen kalsiumin lisääminen aktivoi fosfolipaaseja, vapauttaen enemmän monityydyttymättömiä rasvoja (Sweetman, et al., 1995). Rasvojen härskiintymisessä vapautunut akroleiini estää mitokondrioiden toimintaa myrkyttämällä keskeisen soluhengitysentsyymin, sytokromioksidaasin, johtaen heikentyneeseen kykyyn tuottaa energiaa (Picklo ja Montine, 2001). (Verkkokalvolla monityydyttymätön rasva on osallisena valon aiheuttamien energiantuotantoa häiritsevien muutosten synnyssä (King, 2004), vahingoittamalla tätä samaa entsyymiä)
6) Vuodesta 1973 alkaen, Oregonin Eugene-kaupungissa (joka on tunnettu allergioista, johtuen ympäröivistä siitepölyä tuottavista farmeista ja kulotuksen aihettamasta savusta) toimivassa klinikassa saatiin erittäin hyviä tuloksia allergiapotilaiden hoidossa, kun heille annettiin ravintolisänä A-vitamiinia, pantoteenihappoa (B5) ja C-vitamiinia.
Myöhemmin, kilpirauhasuute tai T3-hormoni ja magnesium lisättiin ravintolisiin niille potilaille joilla oli tavallista vaikeampia allergioita. Huomasimme, että monet aknesta, rakko- ja munuaistulehduksista, parodontiitista ja poskiontelotulehduksesta kärsivät ihmiset näyttivät kärsivän kilpirauhasen ja A-vitamiinin puutteesta jopa silloin kun he söivät näitä sisältäviä ravintolisiä. Suuremmilla annoksella monet potilaista pääsivät eroon infektioistaan. Monet koliitista, myosiiteista, bursiitista ja niveltulehduksista kärsivät saivat äkillistä hyötyä vaivoistaan. Jos A-vitamiinia ja kilpirauhasta ei voida käyttää tehokkaasti steroidien muodostukseen, steroidien epätasapaino on todennäköinen seuraus.
3. Päätelmät
Peatin tapa ymmärtää elimistön toimintaa perustuu ilmeisesti hänen puolen vuosisadan mittaiseen harrasteeseen seurata akateemista kirjallisuutta erityisesti solufysiologiaan, bioenergetiikkaan ja biokemiaan liittyen. Hänen näkemykset ovat selkeästi itsenäisiä, eikä hänellä ole tapana matkia muita ihmisiä mielipiteissään taikka suosia muotinarratiiveja.
1.4. Ravitsemus: sokeri, proteiini, kalsium ja suola
Monityydyttymättömien rasvojen minimoinnin lisäksi Peat suosittaa sokeria tärkkelyksen sijaan. Hän näkee hedelmäsokerilla hyödyllisiä, energia-aineenvaihduntaa tukevia ominaisuuksia.
Tärkkelyksessä hän näkee sen sijaan potentiaalisia haittavaikutuksia kuten suurien tärkkelysmolekyylien persorption verenkiertoon, mikä voisi tukkia hiussuonia ja aiheuttaa tulehdusta. En tiedä onko Peatin viittaamilla 1960-luvun havainnoilla kuitenkaan merkitystä arkitodellisuudessa, mutta jostakin hän kaivaa mielenkiintoisia viitteitä joka tapauksessa.
Peat suosittaa kirjoituksissaan syömään suuria määriä eläinproteiinia, päivittäin ainakin noin 100 grammaa. Hän suosii kananmunia, maitoproteiinia sekä luu- ja nahkaruokien kollageenia, muttei kannata tavallista eläinten lihaa runsaan tryptofaani- ja kysteiinimäärän sekä suuren fosfori/kalsium -suhteen vuoksi, sillä näillä hän väittää olevan aineenvaihduntaa häiritseviä ominaisuuksia. Hän puhuu erityisen suotuisasti kollageeniproteiinista ja glysiini-aminohaposta, joilla hän esittää olevan lukuisia terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Peat suosittelee kuitenkin myös maitoa, vaikka se sisältää hänen mielestä haitallista tryptofaania. Tämä ei ilmeisesti haittaa, koska maidon sisältämät kalsium, D3-vitamiini ja muut PTH:ta alentavat asiat kompensoivat maidon aminohappokoostumusta. Peatin mielestä lisäkilpirauhashormoni PTH:lla on solutasolla haitallisia vaikutuksia, joten hänen mielestään sitä olisi hyvä alentaa ravitsemuksen keinoin kuten kalsiumia syömällä.
"Lisäkilpirauhashormoni PTH (kuten estrogeeni ja serotoniini) estää soluhengitystä ja aktivoi glykolyysiä, alentaen ATP-tasoa ja muuttaen solun aineenvaihduntaa pois hiilidioksidin tuotosta kohti maitohapon tuottoa. PTH myös aiheuttaa bikarbonaatin menetystä virtsaan."
Peatin mielestä suolan biologiset vaikutukset ymmärretään usein väärin, ja että akuutista mahdollisesti turvottavasta vaikutuksesta huolimatta suolan runsaampi saanti voisi jopa edistää terveyttä. Peat on suositellut suolaa ajoittain jopa 'ravintolisänä'. Osittain hän perustelee vaikutusta sillä, että runsaampi suolan määrä veressä sekä vähentää adaptiivisen reniini-angiotensiini-aldosteroni-systeemin aktiivisuutta että itsessään suojaa soluja turpoamiselta, joka hänen mielestään on keskeinen syy kroonisten sairauksien taustalla.
"Tässä kulttuurissa on vaikea nähdä että sydäntaudissa, syövässä ja kaihissa on keskeisessä osassa soluhengityksen häiriö, johon kuuluu liiallinen laktaatin ja liian vähäinen hiilidioksidin tuotanto, mikä taas johtaa "turpoamispatologiaan": Patologinen veden sitominen. Turvonnut sydän lyö huonosti, turvonnut linssi muuttuu maitomaiseksi ja muut solut jakautuvat nopeasti turpoamisen vuoksi."
Uudemmissa haastatteluissaan Peat on kuitenkin ilmoittanut, että myös vähäsuolainen ruokavalio voi toimia erityisesti silloin kun kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin saanti on runsasta. Tämä olisi nähdäkseni paremmin linjassa suolaa koskevan kokonaisnäytön kanssa, sillä nähdäkseni paras tutkimusnäyttö vaikuttaisi kuitenkin puoltavan korkean kaliumin saannin ja vähäisen natriumin saannin terveellisyyttä.
1.5. Hiilidioksidi, hormonit, valo ja sosiaalinen elämä
Hiilidioksidi on Peatin mukaan hyvin tärkeä soluhengityksessä muodostuva yhdiste, ja kilpirauhasen vajaatoiminnassa sitä muodostuu vähemmän ja usein myös poistuu elimistöstä helpommin hyperventilaation vuoksi:
"Syövän laktaatintuotto aiheuttaa samanlaisen sisäisen epätasapainon kuin hyperventilaatio, ja jos katsomme hyperventilaation fysiologiaa Warburgin syöpään liittyvien havaintojen valossa, hyperventilaatio matkii syöpämetaboliaa tuottamalla maitohappoa 'jopa hapen läsnäollessa'. Maitohappo, syöpäsolujen hyvälaatuisena metaboliittina pidetty aine, joka ilmenee kaikissa muissa rappeumasairauksissa kuten lihavuudessa, diabeteksessa, Alzheimerin taudissa, MS-taudissa, on itsessään keskeinen tekijä rappeutumisprosessissa."
Peatin mielestä ruokavalio ei aina riitä korjaamaan aineenvaihduntaa, joten hänen mielestään kilpirauhaslääkitys (T3) voi usein olla paikallaan ja samoin hänen mielestään mm. progesteroni ja pregnenoloni voivat oikein käytettynä edistää elimistön tervettä toimintaa. Peat on patentoinut ja kehittänyt progesteronivalmisteen (Progest-E), jossa progesteroni on liuotettuna rasvaliukoiseen E-vitamiiniin.
"Liiallinen kortisoli masennuksessa, vanhassa iässä ja estrogeeniylimäärässä yleensä alenee kilpirauhashormonilisällä, mutta pregnenolonilla on suora aivolisäkettä estävä (toisin kuin serotoniinilla) vaikutus, jolloin ACTH ja kortisoli alenevat. Progesteronilla on joitakin samanlaisia vaikutuksia ja suojaa liikakortisolilta ja on keskeinen tekijä hermojen ja aivojen korjautumisessa. Kilpirauhashormonit, progesteroni ja pregneloni kaikki osallistuvat uuden myeliinin tuotantoon ja sitä vahingoittavan edeeman estoon."
Ravitsemus- ja lääkeasioiden lisäksi Peat korostaa kirjoituksissaan auringonvalon hyödyllisyyttä elimistölle, muistuttaen että punainen valo ja lähi-infrapuna lisäävät mitokondrioiden aktiivisuutta ja vähentävät elimistössä tulehdusta. Peat on sitä mieltä, että pimeys ja siihen liittyvät hormonit (mm. melatoniini) voivat olla haitallisia terveydelle.
"Kun muutin Meksikosta ensin Montanaan ja sitten Oregoniin vuonna 1966, huomasin kuinka valo vaikuttaa hormoneihin ja terveyteen. [...] Monet ihmiset jotka tulivat pilviseen Eugeneen opiskelemaan, ja jotka usein asuivat halvoissa kellariasunnoissa, sairastuivat usein kroonisiin terveysongelmiin muutamissa kuukausissa. Naiset jotka olivat terveitä saapuessaan Oregoniin sairastuivat usein PMS:ään, niveltulehdukseen tai koliittiin ensimmäisen talven aikana."
Lisäksi sosiaalinen eristäytyneisyys on Peatin mukaan haitaksi. Näistä kohdista minä ainakin olen tietysti samaa mieltä. Olen joskus sanonut ääneen, että yksi terveimmistä tavoista kuluttaa aikaa on rauhallinen ajanvietto ulkona kavereiden kanssa.
"Aivoja suojaavat neurosteroidit, kuten pregnenoloni ja progesteroni, jotka lisääntyvät tietynlaisesta stimulaatiosta, alenevat isolaatiostressin johdosta. Näiden hormonien puutteessa serotoniini ja glukokortikoidit pääsevät vaikuttamaan [haitallisesti] vapaasti."
2. Lainauksia Peatin artikkeleista
1) Rappeumasairaudet voidaan nähdä stressin aiheuttamana kumulatiivisena tuloksena, jossa kudosvaurio aiheutuu diabeksen kaltaisesta energiantuotannon häiriintymisestä.
2) "Yksi toistuvista pohdinnan kohteistani on ollut se, kuinka hitaasti uutta tietoa hyödynnetään. Esimerkiksi olen pohtinut Broda Barnesin työtä liittyen sydäntaudin ehkäisyyn kilpirauhasuutteella. Hän ratkaisi suurimman osan "sydäntautin arvoituksesta", mutta Yhdysvaltain sydänliiton uusimmat lausunnot näyttävät että terveystaloutta dominoivat voimat eivät ole ottaneet opiksi mitään tästä 50 vuotta sitten aloitetusta työstä.
Hänen työnsä on selkeästi esitetty, ei vaikea ymmärtää, ja on tieteellisesti niin järkevä ettei kukaan haasta sitä ainakaan tieteellisellä tasolla. Se sivuutetaan, torjutaan niiden ihmisten toimesta jotka eivät vaivaudu lukemaan sitä. Kuinka moni ihminen on kuollut sydäntautiin sen jälkeen kun hänen työnsä on ensin tullut saataville? (Ja kuinka moni muu on kuollut syöpään, tuberkuloosiin ja muihin sairauksiin joiden hän näytti ilmenevän pääosin kilpirauhasen puutteellisesta toiminnasta kärsivillä ihmisillä?)
3) Verensokerin alenemisen aiheuttamassa erityisen herkistyneessä tilassa, useita asioita tapahtuu jotka johtavat haitalliseen tulehdusvasteeseen. Adrenaliini lisääntyy hypoglykemiassa, ja mikäli adrenaliini ei onnistu muuntamaan glykogeenia glukoosiksi, se tuottaa vaihtoehtoista polttoainetta vapauttamalla vapaita rasvahappoja rasvasoluista. Jos vapautetut rasvahapot ovat tyydyttämättömiä, ne lisäävät serotoniinin eritystä. Sekä serotoniini että tyydyttämättömät ravahapot estävät mitokondrioiden soluhengitystä lisäten hypoglykemiaa. Ne stimuloivat sytokiinien vapautumista, aktivoiden lukuisia immunologisia ja tulehduksellisia prosesseja, ja tekevät verisuonista vuotavia, aiheuttaen turvotusta ja aloittaen fibroosin ensimmäiset vaiheet.
Sekä adrenaliini että serotoniini lisäävät kortisolin vapautumista, mikä laittaa kudoksista kuten luustolihaksista liikkeelle aminohappoja. Lihakset tuottavat paljon kysteiiniä ja tryptofaania jotka muun muassa estävät kilpirauhashormonien toimintaa. Runsaampi tryptofaani, etenkin vapaiden rasvahappojen läsnäollessa, todennäköisesti muunnetaan serotoniiniksi, sillä vapaat rasvahapot vapauttavat tryptofaanin albumiinista, lisäten sen pääsyä aivoihin. Vapaat rasvahapot ja lisääntynyt serotoniini alentavat aineenvaihdunnallista tehokkuutta (johtaen mm. insuliiniresistenssiin) ja lisäävät tulehdustilaa.
4) Kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja diabeteksessa soluhengitys on häiriintynyt ja maitohappoa tuotetaan jopa levossa, ja suhteellisen vähän hiilidioksidia muodostuu. Tämän aineenvaihdunnallisen puutteen vuoksi adrenaliinia ja noradrenaliinia tuotetaan suurina määrinä. Adrenaliini vapauttaa rasvahappoja suurina määrinä verenkiertoon ja maitohappo, adrenaliini ja rasvahapot kaikki stimuloivat hyperventilaatiota. Tämä alentaa hiilidioksidia entisestään, aiheuttaen hengitysperäisen alkaloosin. Vapaat rasvahapot, erityiseti tyydyttymättömät, lisäävät verisuonten permeabiliteettia, mahdollistaen proteiinien ja rasvojen pääsyn endoteeliin ja verisuonien sileisiin lihassoluihin. Maitohappo itsessään edistää tulehdustilaa ja yhdistettynä alentuneeseen CO2-pitoisuuteen ja alkaloosiin, edistää hyponatremian syntyä, joka on tyypillinen kilpirauhasen vajaatoiminnan piirre. Tämä natriumin puute ja osmoottinen laimeneminen saa solut ottamaan vettä, lisäten niiden tilavuutta.
5) Ilmeisesti mikä tahansa mikä vähentää solun energiaa, alentaen ATP:tä, mahdollistaa liiallisen kalsiumin pääsyn soluhin, edistäen niiden kuolemista (Ray, et al., 1994). Solunsisäisen kalsiumin lisääminen aktivoi fosfolipaaseja, vapauttaen enemmän monityydyttymättömiä rasvoja (Sweetman, et al., 1995). Rasvojen härskiintymisessä vapautunut akroleiini estää mitokondrioiden toimintaa myrkyttämällä keskeisen soluhengitysentsyymin, sytokromioksidaasin, johtaen heikentyneeseen kykyyn tuottaa energiaa (Picklo ja Montine, 2001). (Verkkokalvolla monityydyttymätön rasva on osallisena valon aiheuttamien energiantuotantoa häiritsevien muutosten synnyssä (King, 2004), vahingoittamalla tätä samaa entsyymiä)
6) Vuodesta 1973 alkaen, Oregonin Eugene-kaupungissa (joka on tunnettu allergioista, johtuen ympäröivistä siitepölyä tuottavista farmeista ja kulotuksen aihettamasta savusta) toimivassa klinikassa saatiin erittäin hyviä tuloksia allergiapotilaiden hoidossa, kun heille annettiin ravintolisänä A-vitamiinia, pantoteenihappoa (B5) ja C-vitamiinia.
Myöhemmin, kilpirauhasuute tai T3-hormoni ja magnesium lisättiin ravintolisiin niille potilaille joilla oli tavallista vaikeampia allergioita. Huomasimme, että monet aknesta, rakko- ja munuaistulehduksista, parodontiitista ja poskiontelotulehduksesta kärsivät ihmiset näyttivät kärsivän kilpirauhasen ja A-vitamiinin puutteesta jopa silloin kun he söivät näitä sisältäviä ravintolisiä. Suuremmilla annoksella monet potilaista pääsivät eroon infektioistaan. Monet koliitista, myosiiteista, bursiitista ja niveltulehduksista kärsivät saivat äkillistä hyötyä vaivoistaan. Jos A-vitamiinia ja kilpirauhasta ei voida käyttää tehokkaasti steroidien muodostukseen, steroidien epätasapaino on todennäköinen seuraus.
3. Päätelmät
Peatin tapa ymmärtää elimistön toimintaa perustuu ilmeisesti hänen puolen vuosisadan mittaiseen harrasteeseen seurata akateemista kirjallisuutta erityisesti solufysiologiaan, bioenergetiikkaan ja biokemiaan liittyen. Hänen näkemykset ovat selkeästi itsenäisiä, eikä hänellä ole tapana matkia muita ihmisiä mielipiteissään taikka suosia muotinarratiiveja.
Aluksi luulin Peatin keksineen suuren osan jutuista päästään, mutta kun aloin lukea tarkemmin hänen lähdeviitteitään, huomasin että monille hänen rajuillekin väitteille löytyy vähintään jonkinlaista tukea tutkimuskirjallisuudesta. Peatin tapa perustella asioita perustuu kuitenkin vahvasti solu- ja koe-eläintutkimuksiin, mikä mielestäni heikentää hänen päätelmien luotettavuutta huomattavasti.
Biologiajuttujen ohella Ray Peatilla näyttää olevan runsaasti myös muuta osaamista. Hän teki gradunsa aikoinaan kirjallisuudesta, käsitellen runoilija William Blaken töitä. Peat on myös aikoinaan perustanut Meksikoon oman Blake College -oppilaitoksensa, jonka tarkoitus oli haastaa opetusmenetelmissä perinteiset yliopistot, joiden opetusmenetelmiä Peat on pitänyt dogmaattisina ja ihmisten ajattelua heikentävinä. Nettisivustollaan Peatilla on myös kuvagalleria, josta löytyy hänen maalauksiaan.
Biologiajuttujen ohella Ray Peatilla näyttää olevan runsaasti myös muuta osaamista. Hän teki gradunsa aikoinaan kirjallisuudesta, käsitellen runoilija William Blaken töitä. Peat on myös aikoinaan perustanut Meksikoon oman Blake College -oppilaitoksensa, jonka tarkoitus oli haastaa opetusmenetelmissä perinteiset yliopistot, joiden opetusmenetelmiä Peat on pitänyt dogmaattisina ja ihmisten ajattelua heikentävinä. Nettisivustollaan Peatilla on myös kuvagalleria, josta löytyy hänen maalauksiaan.
Peat on tällä hetkellä, vuonna 2021, iältään 85-vuotias ja hän viittaa edelleen tuoreissa uutiskirjeissään moniin tuoreisiinkin akateemisiin julkaisuihin, mikä osoittaa tunnollista harrastuneisuutta aiheeseensa.
Peatin tuottamaa sisältöä voi lukea lisää mm. hänen kotisivultaan, MarshmalloW-blogista, Danny Roddyn blogista, Lita Leen nettisivulta sekä eräältä Buteyko-menetelmää käsittelevältä sivustolta. Facebookissa on myös aktiivinen Ray Peat -faniryhmä sekä vastaavanlaisia oheisryhmiä.
Biokemistejä saattaa kiinnostaa myös Peatin kovasti suosiman Gilbert Lingin artikkelit solujen rakenteesta ja toiminnasta. Muita Peatin arvostamia tutkijoita on mm. Otto Warburg, Albert Szent-Györgyi, Hans Selye, William F. Koch, Alexander Lipschütz, Biskindit, Felix Meerson ja Broda Barnes.
Peatin tuottamaa sisältöä voi lukea lisää mm. hänen kotisivultaan, MarshmalloW-blogista, Danny Roddyn blogista, Lita Leen nettisivulta sekä eräältä Buteyko-menetelmää käsittelevältä sivustolta. Facebookissa on myös aktiivinen Ray Peat -faniryhmä sekä vastaavanlaisia oheisryhmiä.
Biokemistejä saattaa kiinnostaa myös Peatin kovasti suosiman Gilbert Lingin artikkelit solujen rakenteesta ja toiminnasta. Muita Peatin arvostamia tutkijoita on mm. Otto Warburg, Albert Szent-Györgyi, Hans Selye, William F. Koch, Alexander Lipschütz, Biskindit, Felix Meerson ja Broda Barnes.
Kiinnostava esittely! Kiitos. :)
VastaaPoistaPeat siis ei suosisi omegakolmosiakaan? Ehkä täytyy kokeilla.
Juu, Peatin mielestä kalaöljyt on haitallisia. Itse tosin luulen että Chris Masterjohn saattaa olla rasvojen osalta enemmän oikeassa kuin Peat.
PoistaMasterjohn kirjoittaa, että DHA ja AA ovat välttämättömiä, mutta käytännössä niitä tarvitsee hyvin vähän etenkin jos ravitsemus on muuten kunnossa. Jos syö kerran tai pari viikossa kananmunia tai maksaa, niin sen lisäksi ei välttämättä tarvitse muita rasvojen lähteitä.
Jos nyt oikein muistan, niin Masterjohnin mielestä jotkut kasviöljyt voivat olla pitkässä juoksussa ongelmallisia kahdesta syystä. Toinen syy on se, että joissakin niistä on runsaasti linolihappoa, joka yhdistyessään vähäiseen DHA:n saantiin aiheuttaa DHA:n puutoksen, joka näkyy DPA-tasojen nousuna. Toinen syy on taas se, että kasviöljyt kuluttavat ainakin E-vitamiineja ja voivat aiheuttaa ongelmaa hapettuessaan (esim se Mata et al. tutkimuksissa havaittu hapettuneen LDL:n markkereiden kasvu). Lyhyellä aikavälillä tää ei haittaa ja yleensä kasvirasvat vielä sisältävät E-vitamiinia mutta tosi pitkällä aikavälillä se voi sitten mahdollisesti olla ongelma.
Entä jos on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta ja tarvitsee tyroksiinia, että kilpirauhanen toimii kunnolla? Mulla tuo pirulainen on, ja kovasti yritän miettiä, että kuinka sen toimintaa pystyisin avittamaan. Syön sinkkiä, seleeniä, L-tyrosinea, omegat, ruokavaliossa ei ole eineksiä, hiilihydraatit ovat pääasiassa hyvistä lähteistä, mutta ruokavalio on jonkinverran proteiinipainotteinen (osittain saliharjoittelun ja massansaamisen takia). Toisinaan nukahtamiseen otan melatoniinia, voiko se tosiaan vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan? Vaikettu asia tyroksiinista on se, että ainakin mulla siitä on tullut monia sivuoireita (sydämen tykyttely, hermostuneisuus, ihon kuivuminen, hento karvoitus mm. kasvoissa (olen nainen!) jne. ja tiedän etten ole ainut! Oireet ilmestyivät vasta tyroksiinin aloittamisen jälkeen. Armour Thyroidia kokeilisin, jos sitä ei olisi lähes mahdotonta saada ja jos se ei sen lisäksi vielä maksaisi ihan perkeleesti. Kilpirauhassairauksia hoidetaan varsinkin Suomessa käsittämättömän huonosti; olen saanut opiskella koko sairauden itse, että olen saanut siihen asianmukaista apua. Ei sen ihan näin pitäisi mennä....!
VastaaPoistaMoi Karmakas!
VastaaPoistaMä ainakaan toistaiseksi aio olla Peatin kanssa samaa mieltä melatoniiniasioista. Hänellä on tosi kiinnostavia ajatuksia siitä miten elimistö toimii, mutta kuitenkin tuntuu siltä että monet hänen käytännön neuvoista eivät oikeasti toimi käytännössä. Mutta pitää seurata tilannetta. :P
Mun nykyinen käsitykseni on se, että melatoniini on usein aika hyödyllinen lisä. Vuorokausirytmitekstini loppupuolella on joitakin oikein myönteisiä melatoniinitutkimuksia myös: http://valtsuhealth.blogspot.fi/2011/10/vuorokausirytmi.html
Jos on kliininen kilpirauhasen autoimmuuni vajaatoiminta, niin kyllähän sitten lääkitystä tarvitsee. Itse luulen, että synteettinen T3+T4 tai vielä mieluummin Erfa/Armour ovat monesti parempia kuin pelkkä tyroksiini, mutta niitä ei tietystikään ole helppo saada.
Noi sun tyroksiinioireet kuulostaa kyllä aika paljon kilpirauhasen vajaatoiminnan (alhaisen aineenvaihdunnan) oireilta. En ole mikään ekspertti, mutta yksi selitys tuolle voisi ollakin se että sulla ei jostain syystä T4 muutu kunnolla aktiiviseen T3-muotoon, jolloin lääkkeestä ei ole erityisemmin apua. Kaisa Jaakkola muuten kirjoitteli vähän samanlaisista kilpirauhasjutuista joskus alkukesästä, kannattaa ehkä vilkaista?