Hei, tuolta saapuu William Brown!

Hyvin monet ravitsemuksesta kiinnostuneet ihmiset tuntuvat pitävän vähärasvaista ruokavaliota haitallisena, etenkin jos mukana sattuu olemaan runsaasti sokeria, etenkin valkosokeria. Aion tuoda tässä esille yhden aika erikoisen vastaesimerkin nimeltä William Brown. Hän söi puolen vuoden ajan rasvatonta ja hyvin runsasvalkosokerista ruokavaliota, ja jostakin syystä kaikki meni vain parempaan suuntaan.

Kirjoitin aikaisemmin karppausfoorumille tästä kiinnostavasta yli 70 vuoden takaisesta yhden miehen kokeesta, mutta laitetaas sama teksti vielä tänne blogiin. On nimittäin sen verran kiinnostavaa dataa!



EFFECTS OF PROLONGED USE OF EXTREMELY LOW-FAT DIET ON AN ADULT HUMAN SUBJECT (vuodelta 1938)



Menettely

Tutkijat pistivät William Brownin eli yhden miehen tutkijaporukastaan puoleksi vuodeksi ruokavaliolle, jolla voisi aikaansaada välttämättömien (pehmeiden) rasvahappojen puutostilan. Mies sai päivittäiset ~2500 kaloria käytännössä syömällä vain seuraavia ruokia:
- Valkosokerista tehtyä siirappia tunnin välein (mausteena sitruunahappoa ja anisöljyä).
- Rasvatonta maitoa, kolme litraa päivässä.
- Raejuustoa, sen verran mitä yhdestä maitolitrasta voi valmistaa.
- Appelsiinimehua, pieni määrä ennen nukkumaanmenoa.
- Rasvaton, mineraaliöljyä sisältänyt päivittäinen pikkuleipä.

Lisäksi mies sai hieman karoteenia, D-vitamiinia ja rautaa lisänä. Tai D-vitamiinia taisi tulla ihan runsahasti, kai 8000 yksikköä ellei yksiköt ole tuon ajan jälkeen jotenkin muuttuneet.

Käytännössä aikamoinen määrä puhdasta sokeria. Nuo maitotuotteet voivat tuottaa vain noin puolet tuosta 2500kcal määrästä, joten päivittäinen sokerin kulutus varmaan oli lähelle 300 grammaa.




Tulokset

Koehenkilö ei sairastellut tutkimusaikana. Ei flunssaa eikä muutakaan vaivaa.

Yksi merkittävimmistä subjektiivisista vaikutuksista oli väsymyksen poissaolo, ja jo muutama päivä dieetin aloittamisen jälkeen ei miestä enää väsyttänyt tavalliseen tapaan työpäivän jälkeen.

Ennen tutkimusta miehellä oli tullut noin viikon välein migreenikohtaus (vaivannut lapsuudesta asti), mutta oltuaan kuusi viikkoa tällä koedieetillä miehen migreenit loppuivat eivätkä palanneet edes tutkimuksen jälkeen (ainakin useamman kuukauden seurasivat tilannetta).

Miehen korkea verenpaine 140-150/95-100 oli tippunut tasolle 130/85-88. Joitakin kuukausia tutkimuksen loputtua verenpaine nousi takaisin.

Miehen paino tippui 69.1kg -> 62.7kg, vaikka kalorikulutus oli ihan hyvä (2500kcal/päivä).

Perusaineenvaihdunnan taso (BMR eli basal metabolic rate) oli ennen tutkimusta sekä myöhemmin tutkimuksen jälkeen noin 9-12% alle "normaalin", mutta tutkimusjakson lopussa se oli vain alle 2% alle normaalitason. Tätä perusaineenvaihduntajuttua pidetään periaatteessa aika tärkeänä kilpirauhashormonien toiminnan mittarina. Tai ainakin muinoin pidettiin, ja esim. Barnes ja hänen jutuistaan innostuneet lääkärit pitävät.

Miehen RQ eli hengitysosamäärä oli ennen tutkimusta 0.99 ja sen jälkeen 0.97 mutta tutkimusaikana saatiin arvot 1.03, 1.11 ja 1.14. (Ray Peat on maininnut että kakkostyypin diabetes pitää tämän arvon alhaalla, ja äärimmäisessä diabeteksessa RQ voi olla reilut 0.7 eli melkoisen alhaalla.)

Kolesteroli oli 252 ennen koeajan alkua, ja koeaikana saatiin tulokset 298, 228 ja viimeisimpänä 206. Kolesteroli on sinänsä aika sekava markkeri, mutta alentunut aineenvaihdunnan taso (esim. kilpirauhasen vajaatoiminnassa) nostaa kolesterolia, ja tässä alentuneet kolesterolitasot ovat mahdollisesti seurausta perusaineenvaihdunnan noususta (huom. Valtsun omaa spekulointia).

Seerumin jodiluku, joka ei siis ilmaise jodin määrää vaan rasvan tyydyttymättömyyttä, laski tasolta 123 arvoon 93. Seerumin linolihapon määrä laski 5.3% -> 3.2% ja arakidonihapon määrä 3.2% -> 1.8%.

Epäorgaanisen fosforin paastoarvot olivat koeaikana alempana kuin myöhemmin tutkimuksen jälkeen. Ja olihan niitä muitakin muutoksia, joista en oikein osaa itse tulkita mitään.




Tutkijoiden toteamuksia (Discussion-osio)

Osa noista muutoksista on samoja kuin mitä tapahtuu silloin kun rotille aiheutetaan tyydyttymättömien (pehmeiden) rasvahappojen puutostila. Mutta rotille tulee ongelmia vastaavanlaisella ruokavaliolla, ja tällä ihmisellä ei tullut.

Verenpaineen aleneminen saattoi selittyä painon alenemisella.

Migreenin poissaoloa tutkimusaikana ja kuukausia tutkimuksen lopettamisen jälkeen kummastellaan. Se ei voi esimerkiksi selittyä verenpaineen vähenemisellä, koska tutkimusajan jälkeen verenpaine nousi takaisin ylös mutta lapsuudesta asti vaivannut migreeni ei palannutkaan.

Tutkimusryhmä piti koeruokavalion kaikkein kiinnostavimpana subjektiivisena vaikutuksena sitä, ettei koehenkilö tuntenut väsymystä työpäivän jälkeen. He myös toteavat että Murlin ja kumppanit (vuonna '33) havaitsivat päinvastaisen vaikutuksen tutkiessaan erittäin runsasrasvaista ja matalahiilihydraattista ruokavaliota.

Tutkijat pitivät kiinnostavana, ettei ruokavalio lisännyt infektioiden määrää. Toteavat, että runsasrasvaisen ja matalahiilarisen ruokavalion on toistavasti näytetty vähentävän hengitystieinfektioiden riskiä.





Valtsun lyhyt loppukommentti

Kaikenlaisilla ruokavalioilla on näköjään mahdollista saada terveyttä parempaan suuntaan. Ilmeisesti edes 300g valkosokeria päivässä puolen vuoden ajan ei välttämättä tuhoa elimistöä, vaan kuten tässä huomasimmekin, saattaa jopa korreloida ihan hyvien muutosten kanssa. Tässä onkin meille ehkä vähän ajateltavaa. Miksi tässä tilanteessa kävi näin hyvin?





Aiheesta muualla

Chris Masterjohn - Precious Yet Perilous
Ray Peat - Sugar issues

Chris Masterjohn - The Cholesterol Wars: Steinberg Strikes Back (Steinbergin kolesterolikirjan arvostelu)
Hyperlipid (Petro Dobromylskyj) - AGE, RAGE and ALE: The AGE of LDL (Peter mainitsee tutkimuksen kommenttiosiossa)
Functional Performance Systems - Errors in Nutrition: Essential Fatty Acids (Ray Peat -vaikutteinen blogi)