torstai 11. helmikuuta 2016

Helsingin Sanomat ja tiedeuutisoinnin täsmällisyys, osa 2

Johdanto

Kirjoitin viime kesänä artikkelin Helsingin Sanomat ja tiedeuutisoinnin täsmällisyys. Siinä nostettiin esille HS:n suosittu ravitsemusaiheinen artikkeli, joka koostui lähinnä pelkistä virheistä. Artikkelia korjattiin sen jälkeen, kun tuhannet ihmiset sosiaalisessa mediassa olivat lukeneet kritiikkini.

Helsingin Sanomat on maamme laajalevikkisin lehti, ja mielestäni on aiheellista että sen toimituksellisesta laadusta pidettäisiin huolta.

Mutta ei. Äsken tuli sosiaalisessa mediassa vastaan toinenkin samalla tavalla kammottava kirjoitus:

HS: Viini sulattaa kehon rasvaa (9.2.2016)

Artikkeli on virheellinen ja muutenkin edustaa huonolaatuista klikkijournalismia. Käydäänpä sen virheet läpi.



Virhe 1: Viiniä ei tutkittu & alkoholi jätettiin laskuista

Jutun otsikointi on täysin virheellinen, sillä viiniä ei tutkittu lainkaan.

Artikkelissa kerrotaan tutkimuksissa, joissa tutkittiin ainoastaan kasviyhdisteitä, joita viinit sisältävät pieninä määrinä. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin jutun mukaan rypälemehua.

Viini sisältää näitä kasviyhdisteitä (fytokemikaalit), mutta sen merkittävin komponentti on alkoholi (5-21%). Mikäli alkoholi unohdetaan laskuista viinin terveysvaikutuksia pohtiessa, vaikutuksista saadaan täysin vääristynyt kuva.

Suuria fytokemikaaliannoksia ei kannata yrittää ottaa viinistä,
sillä viini sisältää myös erästä terveydelle epäsuotuisaa ainetta.

Alkoholin tiedetään olevan hyvin merkittävä terveysongelmien aiheuttaja. THL:n arvion mukaan Suomessa on yli 500 000 alkoholin riskikuluttajaa ja sen käytön aiheuttamat haitat maksavat julkiselle sektorille vuosittain noin miljardi euroa.

Täten on myös selkeitä eettisiä syitä, joiden vuoksi olisi tärkeää välttää tämänlaisia kritiikittömästi alkoholimyönteisiä kirjoituksia varsinkin Helsingin Sanomien kaltaisessa lehdessä.



Virhe 2: Ei ihmisiä vaan soluviljelmää ja hiiriä

Otsikkovalinta on siitä hämäävä, että ainoa esitetty tutkimusnäyttö on toteutettu maksasoluilla ja hiirillä. Näillä tutkimusasetelmilla "osoitetaan" vaikka mitä ja kaikenlaisia poikkeuksia löytyy helposti.

Yksi kaverini näytti soluviljelmällä, että viinin sisältämällä resveratrolilla oli haitallisia vaikutuksia lihassolujen energia-aineenvaihduntaan. Siitä ei kuitenkaan tehty uutisotsikkoa 'Viini tuhoaa lihakset'.

Myös ravitsemustiede on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka jokin ravitsemuksellinen seikka pätee laboratoriohiirillä, mutta ei ihmisillä.

Toimittajan tehtävä olisi mainita näiden tutkimusmenetelmien rajoitteista, mutta tässä HS:n artikkelissa sitä ei tehty vaan juttu käännettiin nimenomaan viinin eduksi. Onneksi tutkimuksista kerrottaessa toki mainittiin, että niissä käytettiin maksasoluja ja hiiriä. Tämä ei silti riitä keskimääräiselle Helsingin Sanomien lukijalle, joka ei välttämättä tunne näiden tutkimusasetelmien rajoitteita.



Virhe 3: Laihdutusta ei tutkittu

"Mutta hiiret, jotka saivat rypälemehutiivistettä, keräsivät vähemmän rasvaa maksaansa"

HS:n artikkelissa mainitaan vuoden 2013 hiiritutkimus, jossa hiirillä kertyi maksaan vähemmän rasvaa, kun he saivat ravinnon ohessa rypälemehutiivistettä.

En löytänyt vuoden 2013 artikkelia, mutta löysin kyseiseltä tutkijalta vuonna 2012 julkaistun artikkelin, joka sopii tähän kuvaukseen. Tutkimuksessa katsottiin, miten kasvikemikaalit suojaavat roskaruokavalion maksaa rasvoittavalta vaikutukselta. Rypälemehutiivistettä ei kylläkään käytetty vaan kasvikemikaalijauhetta.

Hiiritutkimuksessa havaittiin kyllä myönteinen tulos, mutta otsikointi on silti harhaanjohtava. Miksi?

Laihduttamista ei tutkittu. Mikäli on kerran lihonut ja yrittää laihduttaa näitä valmiiksi kertyneitä kiloja, se on valitettavasti eri asia kuin tässä tutkittu lihomisprosessin ennaltaehkäiseminen laittamalla roskaruoan sekaan näitä lupaavia kasviyhdisteitä.




Päätelmät

Lääkärikaverini totesi kritiikkini luettuaan: "Karmeaa roskaa. Tiedejournalismi on niin kuollut." 

Allekirjoitan kommentin. Kyllähän tässä olisi selvästi tilaa laadukkaammille jutuille.

Tieteessä julkaistaan jatkuvasti kiinnostavia havaintoja myös ihmisillä tutkittuna. Helsingin Sanomien toimituksen kannattaisi olla ehkä tiiviimmin yhteydessä kokeneisiin lääketieteen tutkijoihin.

Viiniartikkeli toi Helsingin Sanomien nettisivuille
kohtuullisen paljon klikkejä.


Päivitys (pe 20.2.2016): Lähetin HS:lle palautetta virheellisestä artikkelista maanantai-iltana (15.2), sillä artikkeli leviää edelleenkin sosiaalisessa mediassa. Artikkelia ei ole vielä korjattu.



Extra: Yksi 'puolustus' Helsingin Sanomille

Muutkin lehdet ovat syyllistyneet näihin virheisiin. Mutta kannattaako vajota samalle tasolle?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti