sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Kriittisiä kommentteja kirjasta "Suuri kolesterolihuijaus"

1. Johdanto

Kirjoitin jokin aika sitten blogikirjoituksen Lyhyesti: LDL-kolesteroli aiheuttaa sydäntautia, jossa käsittelin kolesteroliteoriaa ja mainitsin myös ns. kolesteroliskeptikoista eli ihmisistä jotka eivät kaikesta näytöstä huolimatta suostu uskomaan LDL-kolesterolin tärkeyteen valtimotaudin keskeisenä syytekijänä.

Suomessa tunnetuimpia kolesteroliskeptikoita ovat muun muassa lääkärit Antti Heikkilä sekä Matti Tolonen, joista jälkimmäinen on kirjoittajana nyt käsiteltävässä vuonna 2011 julkaistussa Suuri kolesterolihuijaus -kirjassa.

Koska olin pitkään miettinyt, minkälaista sisältöä tämä Suuri kolesterolihuijaus pitää sisällään, kävin lainaamassa opuksen viimein kirjastosta ja luin siitä Tolosen kirjoittaman lääketieteellisen osuuden, joka käsitti kirjasta ensimmäiset 60 sivua.

Tätä kirjaa lukiessani yllätyin siitä, kuinka paljon virheitä ja väärinkäsityksiä tällaisen kirjan sivuihin mahtuikaan. Kuten olin aiemmassakin blogikirjoituksessani todennut, kolesteroliskeptikoilla on aiemminkin havaittu väärinymmärryksiä niin perusbiologiassa kuin tutkimustenkin kriittisessä tulkinnassa.





2. Suuri kolesterolihuijaus -kirjan väärinymmärryksiä

(1) Kirjassa sekoitetaan kauniisti veren kolesteroli ja kehon solujen sisäinen kolesteroli:
  • Tämä tulee ilmi lainauksista kuten "tosiasiassa kolesteroli on tarpeellinen, suorastaan välttämätön kaikille soluillemme (...) liian vähäinen kolesterolipitoisuus estää jopa ihoa muodostamasta D-vitamiinia"
  • Valtimotaudin kannaltahan nimenomaan veren kolesteroli on olennaista, ja statiinit johtavat käytännössä enimmäkseen veren kolesterolitason laskuun. Käytännössä juuri mikään elin tai elinjärjestelmä ei ole riippuvainen veren kolesterolista, vaan solut ympäri kehoa tuottavat kolesterolinsa itse.
  • Tässä kirjassa kuitenkin Tolonen maalailee kauhukuvia siitä, kuinka veren kolesterolin alentaminen olisi pois kehon solujen riittävästä kolesterolista ja voisi täten vahingoittaa terveyttä. Täysin sama kuvio kuin vaikkapa Antti Heikkilällä tai muilla kolesteroliskeptikoilla.

(2) Kirjassa ei ymmärretä sitä, että kolesterolilääkkeiden hyöty konkretisoituu vasta vuosikausien käytön myötä.
  • Kirjassa väitetään atorvastatiinia useimmille tarpeettomaksi, koska valokeilaan nostetussa 3,3 vuotta kestäneessä tutkimuksessa 97% lumehoidetuista potilaista ei ehtinyt saada sydänkohtausta. Tolosen mukaan sadalle ihmiselle ei ole syytä antaa statiinia, jos kolmen vuoden aikana normaalistikin vain kolme heistä saa sydänkohtauksen ja tällä ajanjaksolla lääke estäisi vain yhden näistä kolmesta infarktista (suhteellinen riskin alenema 36%).
  • Todellisuudessa statiineja käytetään kuitenkin pidempään kuin 3,3 vuotta. Pidemmillä useiden vuosien ajanjaksoilla ihmisille ehtii usein myös oikeasti sattua lukuisia sydäntapahtumia, jolloin statiinien aikaansaama merkittävä suhteellinen riskinalenema käy tarpeeseen ja estää myös absoluuttisesti merkittävän määrän sydäntautitapahtumia ja niihin liittyviä kuolemia.
  • Tutkimustiedon valossa suhteellinen riskinalenema saattaa vielä kasvaa entisestään, kun kolesterolitasot on pidetty matalina vuosikausia.

(3) Kirjassa annetaan ymmärtää että statiinit olisivat kalliita: "Jos suljet 250 ihmistä huoneeseen ja sanot heille, että heidän pitää maksaa yli 1 000 dollaria vuodessa lääkkeestä, joka voi aiheuttaa ripulia ja lihaskipuja..."
  • Todellisuudessa esimerkiksi rosuvastatiini 20mg annoksella maksaa peruskorvauksella noin 80 euroa vuodessa.
  • Yllä olevassa lainauksessa esitetty ripuliväite ei myöskään osu ihan maalin, sillä esimerkiksi rosuvastatiini aiheutti laajassa tutkimuksessa jopa vähemmän vakavia suolistovaivoja kuin lumelääke (Kjekshus ym. 2007).
  • Väitettä saattaa selittää se, että kirja on julkaistu vuonna 2011 ja hinnat ovat saattaneet muuttua sen jälkeen.

(4) Kirjassa kerrotaan "tunnetun amerikkalaisen sydänkirurgi" Dwight Lundellin tarinaa.
  • Lundell on menettänyt lääkärinoikeutensa ja on tunnettu lähinnä siitä, että Magneettimedian kaltaiset roskasivut levittävät tarinoita hänen tunnettavuudestaan (ks. Quackwatch).

(5) Tolonen väittää D-vitamiinin nostavan HDL-kolesterolia. Hänen päättelynsä perustuu vuosien takaisien epidemiologisten tutkimusten korrelaatioihin, joista ei voi valitettavasti päätellä syy-seuraussuhteita.
  • Kokeellisissa tutkimuksissa potilaille on sen sijaan oikeasti annettu D-vitamiinia. Niissä D-vitamiini ei ole kyennyt nostamaan HDL-kolesterolitasoja (Kubiak ym. 2018).

(6) Termit menevät kauniisti sekaisin. Kirjassa muun muassa määritellään että "non-HDL:llä tarkoitetaan muita aterogeenisiä lipoproteiineja kuin kokonais-kolesterolia". Täysin järjetön lause.
  • Kirjassa annetaan myös ymmärtää että "kolesterolia on monenlaista", jolloin jää epäselväksi, ymmärtääkö itse kirjoittaja, että kaikki kolesteroli on molekyylirakenteeltaan tismalleen samanlaista, ja että esimerkiksi termi "LDL-kolesteroli" tarkoittaa yksinkertaisesti LDL-hiukkasen sisällä olevaa kolesterolimolekyyliä.

(7) Tässäkin kirjassa väitetään kolesteroliteorian kumoutuvan sillä havainnolla, että monilla sydäninfarktin saaneilla on matalat kolesterolitasot (Sachdeva ym. 2009).
  • Tolosen mukaan kyseinen havainto "pudotti pohjan väitteeltä, että LDL-kolesteroli olisi sydäntaudin syytekijä". Ikävä kyllä tällaista päätelmää ei voi tehdä mainitusta poikkileikkaustutkimuksesta.
  • Monilla sydäntautisilla havaittu matala kolesterolitaso johtuu käänteisestä syy-seuraussuhteesta (reverse causality), jossa potilaat ovat alkaneet alentaa kolesterolitasojaan sairautensa vuoksi. Monilla näistä potilaista on taustallaan kymmenien vuosien korkeat kolesterolit ja pitkälle edennyt valtimotauti.
  • Tällöin kolesterolin alentaminen ei tuota välittömästi suojaavaa vaikutusta, kuten esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen viidenkymmenen askivuoden jälkeen ei sekään kumoa aikaisemman tupakoinnin kerryttämää keuhkosyövän riskiä.

(8) Tolonen väittää että statiinit eivät juuri alenna apolipoproteiineja.
  • Statiinit alentavat selvästi aterogeenista apoB:tä, mikä tulee ilmi jopa Tolosen itse kirjassaan mainitsemissa tutkimuksissa (Tsimikas ym. 2004, Choi ym. 2008)...

(9) Tolonen väittää että homokysteiinin viitearvo on 5-15 µmol/l ja että sydänpotilaan tulee ehdottomasti tuntea homokysteiininsä ja korjata se tarvittaessa ravintolisillä viitearvojen alarajoille.
  • Kuitenkin ajankohtaisten kirjallisuuskatsausten (Hannibal&Blom 2017) tai systemaattisten katsausten (Martí-Carvajal ym. 2017) mukaan homokysteiinin merkitys sairauksien markkerina/tekijänä ei ole vielä selkeästi tunnettu ja homokysteiiniä alentavat interventiot eivät näytä suojaavan esimerkiksi sydäninfarktilta.

(10) Tolosen mukaan "statiinit ovat synteettisiä D-vitamiinin muotoja".
  • Tämä väite on täydellisen järjenvastainen ja perustuu erään tutkimusartikkelin väärinymmärrykseen (Grimes ym. 2006).

(11) Tolosen mukaan "rasvakammoinen terveysvalistus on johtanut suunnattomaan hiilihydraattien käyttöön länsimaisessa ravitsemuksessa".

(12) Tolonen kirjoittaa, että ketodieetti "voi ehkäistä ja jopa parantaa diabeettistä munuaisvauriota, osoittaa uusi Mount Sinai School of Medicinen tutkimus (2011)".
  • Etsin käsiini Tolosen mainitseman tutkimuksen, josta paljastui että kyseiset "potilaat" näyttävät tältä: 🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭🐭.
  • Kyseessä oli siis hiirikoe. Tällainen asia olisi asiallista tuoda esille tutkimusta kuvailtaessa, sillä eläinkokeiden yleistettävyys ihmisiin on usein todella heikko (Poplawski ym. 2011).



3. Loppusanat

Kirjan Suuri kolesterolihuijaus lääketieteellisestä alkuosasta löytyy siis niin pieniä kuin suuria väärinkäsityksiä, jotka osoittavat ettei kirjoittaja täysin ymmärrä aihetta josta kirjoittaa.

Sen lisäksi että kirja sisältää virhetietoa, on se ehtinyt myös vanhentua, sillä kuluneen seitsemän vuoden aikana aiheesta on julkaistu muun muassa uusia mendelistisesti satunnaistettuja tutkimuksia veren kolesterolista sekä meta-analyyseja ja katsauksia statiinien turvallisuudesta. Tämä uusi, hyvään näyttöön perustuva tutkimustieto, on suurelta osin räikeässä ristiriidassa Matti Tolosen näkemyksien kanssa.

Viime vuonna Matti Tolonen oli myös julkaissut sivullaan artikkelin nimeltä "Kolesteroliteoria on kuollut". Valtimotautitutkija Pauli Ohukainen otti artikkelin tarkempaan tarkasteluun ja julkaisi blogissaan vastineen nimeltä "Ajankohtaista: kolesteroliteoria elää ja voi hyvin". Vastineessaan Ohukainen kommentoi melko suorasanaisesti ajatuksiaan Tolosen kirjoituksista:

"Niillä ihmisillä, joille statiinilääkitys on katsottu tarpeelliseksi, lääkityksen lopettaminen nostaa kuoleman riskiä. Kiitos vain Tohtori Tolonen, kun kannat kortesi kekoon❤ "

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti