lauantai 30. huhtikuuta 2016

Vierailuni Pessi Peuran podcastissa: "Mikä mättää suomalaisessa terveyskeskustelussa?"

Kirjoitin Pessi Peuran kanssa viime jouluna e-kirjan nimeltä Testo-opas, jossa käsitellään testosteroniin liittyvää tutkimusta. En ole vielä mainostanut kirjaa paljoa, sillä ajattelimme julkaista siitä hieman päivitetyn version ensi kesänä.

Pessi on tuoreessa podcastissaan haastatellut erityisesti liikunta-alan ihmisiä. Aikaisempiin haastateltaviin lukeutuvat Ilari Lintinen, Timo Räkköläinen, Tomi Kokko ja Tuomas Simola.

Tällä kertaa ääneen pääsin minä, ja keskustelimmekin Pessin kanssa seuraavista aiheista:

Esittely (0:00)
Terveyskeskustelu (4:05)
Lihavuus (12:30)
Suola ja kalium (24:50)
Vuorokausirytmi (29:40)
Punainen valo (37:40)
Stressinhallinta (46:55)


Mikäli nämä aiheet kiinnostavat, ehkä kannattaa kokeilla linkkiä tähän podcastiin:



Mikä mättää suomalaisessa terveyskeskustelussa? Haastattelussa Vladimir Heiskanen

5 kommenttia:

  1. Moro! Mikä on mielipiteesi fluorihammastahnan käytöstä? Terveys-skenessä oli trendinä varoitella fluorihammastahnan käytöstä vuosi pari vai oliko jopa 5v sitten. Muistaakseni jopa Olli Posti kirjoitteli tästä aikoinaan. Varsinaiseen lopulliseen totuuteen ei asiassa muistaakseni päästy, siis miten on hyödyllistä vai haitallista? Virallisesti tietenkin suositellaan käytettäväksi mutta mikä on totuus? Miten kävi kaikille näille fluorihammastahnan jättäneille? Mites oil pulling?

    VastaaPoista
  2. Linkki esimerkkinä esim. tämä: Chocolate Better for Your Teeth Than Fluoride
    http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2013/11/19/chocolate-vs-fluoride-toothpaste.aspx#_edn3

    Tuomo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Tuomo!

      En ole vielä lukenut kovin tarkasti hammasjutuista, sillä en ole opinnoissani vielä kliinisessä vaiheessa.

      Tässä on yksi äskettäin kirjoittamani ajatus aiheesta:

      "Hammastahnojen fluoripitoisuus on yleensä alle 2 promillea, joten 1g hammastahnaa sisältäisi noin 2mg fluoria. Selvästi merkittävämpi elimistöön päätyvän fluorin lähde olisi juomaveteen lisätty fluori. Australiassa aiheesta teetettiin systemaattinen katsaus, jossa ainoaksi osoitetuksi haitaksi osoittautui hammasfluoroosi. Täten ei ole syytä uskoa, että hammastahnan fluori olisi haitaksi."

      Luulen että fluorin vähentäminen lisää hammaskarieksen riskiä. Oil pulling ei ole vielä tuttu. Täytyy perehtyä näihin tarkemmin kunhan aika riittää - tällä hetkellä aika kuluu lihavuus- ja valotutkimuksiin tutustuessa. :)

      Poista
  3. Hei! Loistavaa tavaraa blogissa, onneksi löysin tieni tänne vahingossa :). Ei nyt liity kyseiseen blogikirjoitukseen ollenkaan, mutta huomasin, että viittasit Weston A Pricen tutkimuksiin, joista itsekin olen varsin kiinnostunut ollut ja ihmetellyt, miksei kukaan kyseiseen kaveriin ikinä tunnu viittaavan Suomessa... Weston A. Pricen tutkimuksiin liittyen viitataan usein myös Francis M. Pottengerin tutkimuksiin ja on noilla jonkinlainen yhteinensäätiökin kai: http://ppnf.org ... Oletko itse lukenut Pottengerin tutkimuksista? Ainakin kirja: Pottengers Cats käsittelee kyseisiä tutkimuksia...

    Itse on tullut opiskeltua pääasiassa Paul Chekin opetuksia, jolla on kyllä mielenkiintoista näkökulmaa siitä, miten terveyttä tulisi tarkastella. En tiedä oletko kyseisestä kaverista mitään kuullut, mutta omasta mielestäni ehdottomasti kiehtovin ajattelija tällä alalla. Tuohon liittyen olisi todella mielenkiintoista oppia tutkimaan tutkimuksia, jotta voisi tarkastaa lähteitä, joita eri tahot esittävät. Olisiko tähän viitata joitakin lähteitä, josta saisi perehdytyksen tutkimuksien kaivamiseen ja tulkitsemiseen tai vinkkiä missä asiaan kannattaisi perehtyä, noin yliopiston ulkopuolella :)

    Kiitos vastauksista jo etukäteen, ja kiitokset myös jakamastasi tiedosta. Melkoinen inspiraatio piikki iski, sinun blogi tekstejä lukiessasi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Aleksi!

      En ole tutustunut Pottengerin työhön, mutta olen muutamaan otteeseen kyllä kuullut mainintoja hänen kissoistaan. :-) Ehkä pitäisi tutustua joku kerta, mutta tällä hetkellä noihin aineistoihin tutustumiseen ei tunnu löytyvän aikaa.

      Paul Chek ei ole minulle tuttu muuten kuin nimeltä. Lisäänpä itseni hänen sähköpostilistalle, niin altistun hänen ideoilleen ajan kanssa.

      Tutkimukset raportoidaan yleensä 3-15 sivun mittaisina artikkeleina, joissa yleensä kerrotaan aika selkeästi mitä on tehty ja havaittu. Aika pienelläkin rutiinilla oppii katsomaan niistä olennaisia seikkoja, mutta ymmärrän kyllä että tietynlainen ohjaus on hyväksi.

      Jos aihe kiinnostaa paljon, niin voin esimerkiksi ensi viikon loppupuolella kyllä Skypessäkin käyttää 15-30min alustaen aihetta hieman. Jos kiinnostaa, niin pistä yhteydenottoa FB:ssä. :)

      Tässä on myös yksi teksti tutkimusten lukemisesta: http://www.xn--tervettskeptisyytt-rtbl.net/skeptisen-mielipiteen-muodostaminen-osa-v-tutkimusnayton-lukeminen/

      (lisäksi Heikkilä-kritiikkini lopulla on hieman pohdintaa tutkimusten lukemisesta)

      Poista