"Muoteja tulee ja menee. Mutta maailman kaikki asiantuntijayhteenvedot todistavat samaa. Voi ei ole yhtäkkiä muuttunut terveellisemmäksi kuin aikaisemmin" - Pekka Puska (HS.fi 30.9.2011)
Johdanto
Viime vuosikymmenien aikana maitorasvan demonisointi on ollut muotia. Voin kulutuksen on sanottu johtavan verisuonien tukkeutumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan.
Kuitenkin, juuri viime vuosina esiin on astunut myös toinen koulukunta. Heidän mukaansa tämä ei ole tosi. Voi ei tuki verisuonia, eikä kolesteroli myöskään.
Kuka sitten on oikeassa?
Kokosin alle erilaisia tutkimuksia, joissa on tarkasteltu ensisijaisesti maitorasvaa sisältävien tuotteiden (voi/kerma/juusto jne) käytön yhteyttä mm. sydäntautiin ja kokonaiskuolleisuuteen. Jätin pois tutkimukset, joissa puhutaan vain "tyydyttyneestä" tai "kovasta" rasvasta, koska maitorasva ei ole yksiselitteisesti tyydyttynyttä rasvaa eikä tyydyttynyt rasva ole yksiselitteisesti maitorasvaa.
Tutkimukset
1) Holmberg S, Thelin A, Stiernström EL: Food Choices and Coronary Heart Disease: A Population Based Cohort Study of Rural Swedish Men with 12 Years of Follow-up. Int. J. Environ. Res. Public Health 2009, 6, 2626-2638
Tässä 12-vuotisessa ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että paljon kasviksia syöneistä miehistä (n=1155) vähän maitorasvaa käyttäneet (noin alin viidennes) saivat muihin verrattuna nelinkertaisesti sydänkohtauksia. Huikea ero rasvaisten maitotuotteiden hyväksi. Sopii kuitenkin ajatella, että luultavasti korrelaatioita selittävät muutkin elintavat. Ja toisaalta tutkijoiden mukaan kohtalaisesti maitorasvaa käyttäneiden riski oli sama kuin runsaasti maitorasvaa käyttäneillä.
2) Gillman MW, Cupples LA, Gagnon D, Millen BE, Ellison RC, Castelli WP: Margarine intake and subsequent coronary heart disease in men. Epidemiology. 1997 Mar;8(2):144-9. (ks. Stephan Guyenetin artikkeli Butter vs. Margarine Showdown)
Tässä 832 miestä käsittäneessä 20 vuotta kestäneessä tutkimuksessa voin runsas käyttö korreloi alhaisemman sydänkohtausriskin kanssa, mutta tilastollisesti merkitsemättömästi. Margariinin runsas käyttö (yli 5 ruokalusikallista päivässä) sen sijaan yhdistyi tutkimuksen jälkimmäisen 10 vuoden seurannan aikana 77% suurempaan riskiin verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet margariinia lainkaan. Toisaalta näihin aikoihin margariinit saattoivat sisältää kasviöljyperäisiä transrasvoja, joita ei enää nykymargariineissa ole.
3) M Bonthuis, MCB Hughes, TI Ibiebele, AC Green, JC van der Pols: Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. European Journal of Clinical Nutrition advance online publication 7 April 2010.
Australiassa seurattiin 16-vuoden ajan yhteensä 1529 henkilöä. Täysrasvaisia maitotuotteita käyttäneillä sydäntautikuolleisuus oli 69% vähäisempää kuin muilla. Korrelaatiota täysrasvaisten maitotuotteiden ja kuolleisuuden välillä ei kuitenkaan ollut.
4) LA Smit, A Baylin, H Campos: Conjugated linoleic acid in adipose tissue and risk of myocardial infarction. Am J Clin Nutr. 2010 May 12.
Costa Ricassa taas tutkittiin, kuinka rasvakudokseen kertynyt CLA (maitorasvan luonnollinen transrasvahappo) korreloi sydäntaudin kanssa. Taas kerran tulos oli maitorasvan kuluttajille myönteinen: Korkeimmat CLA-tasot rasvakudoksessa, verrattuna alimpiin CLA-tasoihin, korreloivat 49% pienemmän sydänkohtausriskin kanssa.
5) E Warensjö, J-H Jansson, T Cederholm, K Boman, M Eliasson, G Hallmans, I Johansson, P Sjögren: Biomarkers of milk fat and the risk of myocardial infarction in men and women: a prospective, matched case-control study. Am J Clin Nutr (May 19, 2010).
Uppsalan yliopistosta todettiin, että maitorasvan biomarkkerit plasman fosfolipideissä vähentävät tilastollista riskiä saada ensimmäinen sydänkohtaus. Miehillä riskin pieneneminen oli tilastollisesti merkitsemätöntä, naisilla taas merkitsevää.
6) SC Larsson, S Männistö, MJ Virtanen, J Kontto, D Albanes, J Virtamo: Dairy foods and risk of stroke. Epidemiology. 2009 May;20(3):355-60.
Suomalaisilla 50-69 -vuotiailla tupakoivilla miehillä tietyt aivohalvauksen muodot korreloivat runsaamman täysmaidon, jogurtin ja voin käytön kanssa. Sen sijaan kerman käyttö korreloi käänteisesti.
7) JI Mann, PN Appleby, TJ Key, M Thorogood: Dietary determinants of ischaemic heart disease in health conscious individuals. Heart. 1997 Nov;78(5):450-5.
Uuden-Seelannin kasvissyöjistä ja näiden sekasyöjäkavereista koostetussa tutkimuksessa juuston runsas käyttö korreloi 2.47-kertaisen sydänkuolemariskin kanssa. Myös mm. eläinrasva ja ravinnon kolesteroli korreloivat kasvaneen sydänkuolemariskin kanssa. Toisaalta, eläinrasvan käyttäjillä kokonaiskuolleisuus oli kuitenkin sama kuin muillakin.
8) PS Gartside, P Wang, CJ Glueck: Prospective assessment of coronary heart disease risk factors: the NHANES I epidemiologic follow-up study (NHEFS) 16-year follow-up. J Am Coll Nutr. 1998 Jun;17(3):263-9.
NHANES I -seurannassa havaittiin joidenkin etnisten ryhmien edustajilla tilastollisesti merkitsevä korrelaatio voin käytön ja sydänkohtausriskin välillä. Tutkimusraportissa annetaan tietoa hyvin huonosti, ei edes minkäänlaisia riskikertoimia.
There was an ethnic group*butter interaction such that in African-Americans and in American Indians, Hispanics, and Asians, CHD events increased as butter intake rose (p=.026, p=.015).
(...)
In the current study, butter intake was positively associated with CHD event rates in subjects with pigmented skin, African-Americans, American Indians, Hispanics, and Asians, but not in Caucasians.
9) de Oliveira Otto MC, Mozaffarian D, Kromhout D, Bertoni AG, Sibley CT, Jacobs DR Jr, Nettleton JA.: Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis
Kaunis korrelaatio...
After adjustment for demographics, lifestyle, and dietary confounders, a higher intake of dairy SF was associated with lower CVD risk [HR (95% CI) for +5 g/d and +5% of energy from dairy SF: 0.79 (0.68, 0.92) and 0.62 (0.47, 0.82), respectively].Viisi grammaa lisää maitorasvaa per päivä, 21% vähemmän sydänkohtauksia. Viisi energiaprosenttia maitorasvaa lisää, 38% vähemmän sydänkohtauksia.
Mutta joo, vaikka siisti korrelaatio tuossa onkin, niin ei saa unohtaa että korrelaatio ei merkitse mitään syy-seuraus-suhdetta. Ei tällä todistella että maitorasva on terveellistä. Mutta ainakin sen kulutus korreloi ihan hyvän sydänterveyden kanssa, mikä ei välttämättä olisi mahdollista jos maitorasva tukkisi verisuonet suoraan.
10) Louie JC, Flood VM, Rangan AM, Burlutsky G, Gill TP, Gopinath B, Mitchell P.: Higher regular fat dairy consumption is associated with lower incidence of metabolic syndrome but not type 2 diabetes.
Eniten maitorasvaa kuluttavalla neljänneksellä oli 59% pienempi metabolisen syndrooman riski kuin vähiten maitorasvaa kuluttavalla neljänneksellä.
11) Holmberg S, Thelin A. High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up.
"A low intake of dairy fat at baseline [...] was associated with a higher risk of developing central obesity (OR 1.53, 95% CI 1.05-2.24) and a high intake of dairy fat [...] was associated with a lower risk of central obesity (OR 0.52, 95% CI 0.33-0.83)"
12) Gupta R, Prakash H. Association of dietary ghee intake with coronary heart disease and risk factor prevalence in rural males.
Intiassa kirkastetun voin (ghee) yli kilon kuukausittainen kulutus yhdistyi 77% alhaisempaan sydäntautiriskiin.
Päätelmät
Näiden tutkimuksien tulokset olivat melko ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksissa maitorasva näyttäytyy hyvin terveellisenä, joissakin se taas yhdistyy joihinkin terveysongelmiin. Keskimäärin ne näyttävät maitorasvan melko turvallisena.
Jotkut käyttävät erityisen suuria määriä maitorasvaa esimerkiksi vähähiilihydraattisen ruokavalion (VHH) yhteydessä. Nämä yllä mainitsemani tutkimukset on kuitenkin tehty kohtuullisesti rasvaa kuluttavalla väestöllä, joten johtopäätöksiä on vaikea vetää. Erilaisten lyhytaikaisten VHH-ruokavaliotutkimusten ja kuulemieni kokemuksien perusteella uskoisin senkin olevan kuitenkin melko turvallista useimpien kohdalla.
Ja lopulta... Tutkimus on vain kohorttidataa, josta ei voi vetää johtopäätöksiä samalla tavalla kuin kliinisistä kokeista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti