keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Vastine Antti Heikkilän minua koskeviin väitteisiin

1. Johdanto


Yksi blogini toistuvista teemoista on terveyskeskusteluun liittyvä kriittisyys. Olen käsitellyt aikaisemmissa blogikirjoituksissani tämän vuoksi muun muassa erinäisten terveyskirjoittajien kuin myös ravitsemustieteen professorienkin terveysväittämiä.

Blogini tunnetuin kritiikki koskee lääkäri Antti Heikkilän kirjoituksia. Hän on maamme tunnetuimpia terveyskirjoittajia ja ollut esillä erityisesti vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhujana. 

Vuonna 2014 julkaisin arvostelun hänen diabeteskirjastaan ja vuonna 2016 vielä laajemman kirjoituksen Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet. Kirjoituksissani otetaan kantaa erityisesti Heikkilän kirjoituksista löytyneisiin runsaisiin asiavirheisiin, joita on selvästi useita satoja, ja joissa on usein kyse ilmiselvästä tutkimusartikkelien erittäin virheellisesti kuvailusta.

Vuonna 2018 tein Olli Haatajan kanssa faktantarkistuksen Heikkilän uudesta kirjasta Lääkkeetön elämä ja löysimme siitä noin 70 asiavirhettä, joihin liittyen herätimme sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua. Tämä on mahdollinen taustasyy sille, että myöhemmin Helsingin Sanomat julkaisi kirjasta oman itsenäisen kritiikkinsä, minkä seurauksena SOK ja Kesko poistivat kirjan myynnistä.

Antti Heikkilä ei ollut aikaisemmin reagoinut erityisen näkyvästi saamaansa kritiikkiin, mutta Lääkkeetön elämä -kirjaa koskevan keskustelun aikana hän ryhtyi hyvinkin mustamaalaavaan 'vastaiskuun' kriitikkojaan vastaan, sivuuttaen varsinaisen asiakritiikin lähes kokonaan. Olen käsitellyt tähän liittyviä tapahtumia aiemmassa blogikirjoituksessani.

Tässä kirjoituksessa vastaan Heikkilän lukuisiin väitteisiin koskien minua. Monet väittämistä ovat käsittämättömän virheellisiä, mutta joukossa on myös totuuden jyviä. Käsittelen väittämät kolmessa erässä:



2. Ensimmäinen sarja väittämiä


"Heiskasella on ollut kova hinku päästä lääketieteelliseen (...) Kaikesta tuesta huolimatta Heiskanen ei ole läpäissyt koetta, vaikka on yrittänyt monta kertaa." (1)

"Turkulaisen professori Juhani Knuutin vilttiketjuun kuuluvat lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkijä Vladimir Heiskanen, joka on trollannut meitä vuodesta 2010, kun häntä ei pätemättömänä otettu töihin kustantamoomme" (2)

"Diabeteskirjan ilmaantumisen jälkeen Vladimir Heiskanen otti yhteyttä ja halusi tulla töihin pieneen kustantamoomme (...) Kun meillä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta palkata häntä, muuttui hänen ihailunsa vihaksi, joka on jatkunut siitä lähtien." (1)

"Hän on trollannut minua 8 vuotta (...) Kun en ottanut häntä töihin, alkoi tämä kiusaaminen välittömästi." (3)

"Se on vainonnut minua vuosia. Ilmeisesti pettynyt rakkaudessa." (4)
"Tuo blogin pitäjä on vainonnut minua jo kymmenkunta vuotta." (5)

"[Rannikosta] kehkeytyi Heiskasen kanssa todellinen stalker, joka on pieteetillä seurannut ja analysoinut kaikkea, mitä vaimoni Maarit ja minä teemme (...) Edellä mainitut henkilöt ovat stalkanneet minua ja vaimoani vuosia."


Lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkijä: Heikkilän mukaan olen lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkijä. Olen kuitenkin jo opiskellut Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuodesta 2014, nimittäin hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa.

Heikkilän väitteen tausta on ilmeisimmin kuitenkin se, että hän lienee joskus kuullut minun olleen kiinnostunut lääkäritutkinnosta. Olenkin miettinyt asiaa vakavasti vuosina 2011 ja 2016, joista jälkimmäisellä kerralla kävin ainoan kerran pääsykokeessa saaden 95% tarvittavista pisteistä. Tämän jälkeen en ole juurikaan pohtinut koko asiaa.

Tämän kestopyrkijä-väitteen voinee tulkita siitä näkökulmasta, että Heikkilän toistuva argumentti hänen työtään kritisoineita lääketieteen ja ravitsemustieteen asiantuntijoita vastaan on ollut se, että he eivät tee lääkärin kliinistä työtä:
  • "Knuuti ei ole kliinikko"
  • "Suomen ainoat terveysruoka-asiantuntijat ja median lemmikit Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab ovat agronomeja"
  • "Erikoista oli, että arvion kirjasta teki agronomi [Mikael Fogelholm] eikä lääkäri."
  • "[Mikael Fogelholm] ei ole lääkäri vaan on enemmänkin rehuteollisuuden asiantuntija."
  • "Laatikainen ei ole mikään lääketieteen asiantuntija vaan tavallinen agronomitaustainen ravintoterapeutti."
Huomioisin, että jokainen näistä lainatuista väitteistä on sisällöltään virheellinen. Juhani Knuuti kertoo itse tekevänsä kliinistä työtä lääketieteen professorin työn ohella. Mikael Fogelholm ja Reijo Laatikainen ovat molemmat kiistäneet väitteen agronomiudesta. Ursula Schwab puolestaan toimi Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian apulaisprofessorina silloin kun Heikkilä väitti hänen olevan agronomi, jota hän ei koulutuksensa puolesta ole.

(Agronomiliiton mukaan agronomi on arvonimi, joka voidaan myöntää tiettyjen pääaineiden maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnoista. Ravitsemustiede ei ole kyseisten pääaineiden listalla, joten ravitsemustieteen tutkinto ei voi valmistaa agronomiksi.)

Arvelen että Heikkilä yrittää soveltaa myös minun kohdallani tätä samanlaista retoriikkaa, jossa luodaan eri mieltä olevan henkilön pätevyydestä kielteinen mielikuva, tosiasioista liikaa piittaamatta.

Asiallinen esittely kenties nostaisi esille sen, että olen julkaissut tieteellisiä artikkeleita muun muassa vertaisarvioiduissa tiedelehdissä sekä Erikoislääkäri-lehdessä. Minulla on siis enemmän tieteellisiä ansioita kuin Antti Heikkilällä, joka ei ilmeisesti ole julkaissut ainoatakaan tieteellistä artikkelia.


*

Halunnut Heikkilälle töihin: Heikkilä kirjoittaa useaan kertaan, että olisin hakenut hänen kustantamoonsa töihin. Minulla meni noin kaksi kuukautta ymmärtää, mistä tässä väittämässä oikein oli kyse, kunnes lopulta tajusin siinä olevankin eräänlaista totuuspohjaa.

Lähetin syksyllä 2010 Heikkilän Rasalas-kustantamolle sähköpostiviestin otsikolla Kysymyksiä käännöksiin liittyen. Tiedustelin viestissäni erinäisiä asioita kääntäjän ammatista, sillä kyseinen kustantamo oli julkaissut useita käännöskirjoja. Vaikka en itse ajatellut viestiäni työhakemuksena, tajusin hiljattain siinä olleen eräs yleisluontoiseksi tarkoittamani virke, jonka voi selvästi tulkita kustantamolle suunnatuksi yhteistyöehdotukseksi. Täten Heikkilän tulkinta on ollut ymmärrettävä.

Samainen sähköpostiviestini oli kerran esillä myös lähes kolme vuotta sitten, jolloin olin juuri julkaissut kritiikkini Heikkilän asiavirheistä. Tuolloin Heikkilän kustantaja syytti minua keskustelupalstalla siitä, että olisin tahtonut heiltä töitä ja että olisin vaatinut tietää heidän työntekijän palkan suuruuden. Kun kiistin tämän järjenvastaisen väitteen, sain seuraavan vastauksen: "Älä valehtele, Vladimir Heiskanen! Lähettämäsi viesti on printtinä Rasalas -kustantamossa. Siinä nimenomaan vaadit tietoa Aleksi [sukunimi] palkasta etc. Että siinä näyte toimintatavastasi."

Reagoin kyseiseen syytökseen julkaisemalla sähköpostiviestin sisällön ja pyynnöllä osoittaa viestistä kohdat, joissa pyydän töitä tai esitän vaatimuksen heidän työntekijänsä palkasta. En saanut vastausta. Sain kylläkin selkeän esimerkin siitä, että Heikkilän kritisointi johtaa mustamaalausyrityksiin.

Palatakseni Heikkilän väitteeseen työnhausta, siinä on lisäksi se kummallisuus, että hän väittää yhteydenottoni tapahtuneen diabeteskirjan ilmestymisen jälkeen, vaikka tuolloin hänen edellisen diabeteskirjan julkaisusta oli kulunut jo yli 2 vuotta. Samoin tämä kustantaja väitti minun yhteydenottoni tapahtuneen Syö rasvaa ja laihdu -kirjan julkaisun jälkeen, vaikka senkin kirjan julkaisusta oli tuolloin kulunut jo neljä vuotta.

*

Trollannut kahdeksan vuoden ajan - jo vuodesta 2010: Todellisuudessa ensimmäinen julkaisemani kritiikki Heikkilän työtä kohtaan oli vuonna 2014, jolloin julkaisin kirja-arvostelun hänen diabeteskirjastaan. Tästä on kulunut vain neljä vuotta eikä Heikkilän väittämää kahdeksaa vuotta. En ole ikinä ajatellut kritisointia 'trollauksena', sillä olen kirjoittanut kritiikkini huolellisten perustelujen kera.

Tätä ennen keskustelin aktiivisesti karppaus.info -keskustelupalstalla ja ilmaisin satunnaisesti ajatuksiani Heikkilän esittämistä mielipiteistä. En kuitenkaan näe, että kommenttini olisivat erottuneet muusta palstalla käydystä keskustelusta tai olisivat herättäneet erityistä keskustelua tai kiistaa. Tässä on Heikkilän kirjoituksia koskevia kommenttejani vuosilta 2010-2012, jolloin en ollut vielä lukenut hänen kirjoituksiaan erityisen tarkasti:

2010: "Mä tykkäsin eniten kirjasta 'Siunattu kipu'. Siinä on mun mielestä ehkä Heikkilän mielenkiintoisimmat ajatukset, mutta ravitsemuksen ympärillä kirja ei jatkuvasti pyöri. Se diabeteskirja oli eka, jonka itse H:lta luin ja kyllä se ainakin innosti, vaikkei nyt mikään tieteellinen mestariteos olekaan. :wink:"

2011: "Mullakin on kyllä Heikkilästä vähän sellainen käsitys että kun hänen tekstinsä ovat vähän 'omalaatuisia' ja sisältävät asia- ja kirjoitusvirheitä ja keveitä perusteluita, niin ei häntä hirveästi kiinnosta puuttua niihin vaikka niitä piirteitä usein kritisoidaan. Ja sitten niissä terveysmielipiteissä on vähän sama juttu, ettei Heikkilästä ihan suoraan näy ulospäin ainakaan sellainen 'saatan olla väärässä, toki näitä asioita pitäisi selvitellä lisää ennen kuin menen julistamaan näitä totuuksina' -asenne, vaan näyttää vähän siltä, että hänen mielestään hänen oppinsa ovat varmasti oikeita. Siis tällaisiakin ajatuksia vähän jäänyt mieleen, mutta toisaalta kyllä minä kuitenkin Heikkilän teoksista paljon olen tykännyt, on niissä paljon mielenkiintoisia ajatuksia. Olisihan se toki hienoa jos olisi edes vähäsen tieteellisempi lähestymistapa."

2012: "Mun mielestä Heikkilällä on yleishyvät ohjeet karppaukseen ja joihinkin muihin terveysjuttuihin. Silti olen sen blogikirjoituksia ja kirjoja lukiessa ja puheita kuunnellessa havainnut kyllä kaikenlaista teoriatason asiavirhettä, eli termit on menneet sekaisin, tutkimuksia on tulkittu enemmän tai vähemmän epäasiallisesti ja joskus on menty melko naurettavaan alarmismiin. Häiritsee sekin, ettei Heikkilä pistä moniinkaan väitteisiin minkäänlaista lähdeviitettä. Parhaiten mieleen jäänyt mutta ei kovin tärkeä esimerkki on ollut Heikkilän jutut mikroaaltouunin oletetusta haitallisuudesta."

*

Vainonnut: Heikkilä kertoo kirjoituksissaan ja jopa Uusimaa-lehden jutussa minun vainonneen ja/tai stalkanneen häntä. Vainoaminen on määritelty laissa rikokseksi enkä näe mitään syytä, että Heikkilän julkisen toiminnan aktiivinen arvostelu voisi täyttää sen kriteereitä. Pidän täten Heikkilän vihjailuja hyvän maun vastaisina.

*

Vihaa ja pettymyksiä rakkaudessa: Heikkilän väitteiden mukaan viha ja pettymys rakkaudessa selittäisivät sen, miksi olen kritisoinut hänen tuotantoaan. Pidän näitä väitteitä aidosti lähinnä halventamisyrityksinä.

Kritiikkini Heikkilän kirjoituksia kohtaan perustuvat tulkintaani virheellisen terveystiedon haitallisesta vaikutuksesta kotimaisen terveyskeskustelun tasoon. En ajattele muilla asioilla olleen myötävaikutusta asiaan. Pidän asiattomana, että Heikkilä esittää em. spekulaationsa suurelle yleisölle ikään kuin tosiasioina.


Infolaatikko: Kritisoinnin todellinen taustasyy

Todellisuudessahan Heikkilän kirjoitusten kritisoiminen oli kohdallani tietynlaista sattuman kauppaa.

Lainasin joulukuussa 2014 kirjastosta hänen kirjansa Diabeteksen ruokavaliohoito. Olin lukenut Heikkilän kirjoja edellisen kerran noin neljä vuotta aikaisemmin. Olin melko kiinnostunut siitä, suhtautuisinko Heikkilän näkemyksiin eri tavalla kuin aikaisemmin, sillä olin käyttänyt kuluneina vuosina erittäin paljon aikaa ravitsemustieteen tutkimuksen ja keskustelujen lukemiseen. 

Tiesin tuolloin myös sen, että Heikkilän nimi oli myös noussut samana vuonna ristiriitaisessa valossa esille, kun ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen oikaisi tämän väittämiä kirjoituksessaan Antti Heikkilän harhainen hyökkäys. Olin myös jo aikaisempina vuosina saanut alustavaa viitettä siitä, että teksteissä olisi ainakin jonkin verran asiavirheitä ja todennäköisesti epäluotettavaa tieteellisten tulosten tulkintaa.

Tarkoitukseni oli vain lukea kirja mielenkiinnosta, mutta sen sisällön oltua monilta osin ristiriidassa aiheesta lukemani tutkimustiedon kanssa, päätin kuitenkin spontaanisti tehdä siitä myös kirja-arvion. Käydessäni kirjan väitteitä ja niiden tieteellisiä perusteluja läpi, havaitsin kirjan erinäisten väitteiden totuudenmukaisuudessa yllättäviä puutteita, jotka nostin esille osana kirja-arviotani.

Myöhempi kritiikkini Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet sekä siihen liittyvä virhetaulukko oli käytännössä jatke kirja-arvioni asiavirheitä käsittelevälle osiolle. Aluksi luulin asiavirheongelman koskevan vain kyseistä diabeteskirjaa, mutta kun tajusin ongelman ilmenevän laajasti Heikkilän koko tuotannossa, tein siitäkin puheenvuoron blogiini.

Tuolloin oli jo selvästi tiedossa, että Heikkilä välttelee asiakritiikin kommentointia sekä sensuroi kriittiset kommentit FB-sivultaan, joten pyrin tuomaan ongelman näkyvästi julkiseen keskusteluun käyttäen kirjoituksessani myös erityisen raflaavaa otsikkoa, ajatellen että minun kritiikkiäni Heikkilä ei kykene sensuroimaan tai sivuuttamaan. Tällä hetkellä tekstilläni on lähes 200 000 sivulatausta.





      3. Toinen sarja väittämiä


      Erityislaatuinen suhde professoriin: Heikkilä maalailee suorastaan absurdissa tekstissään mielikuvaa jonkinlaisesta ihastumistakin sisältävästä suhteesta minun ja lääketieteen professori Juhani Knuutin välillä. Todellisuudessa en edes tunne Knuutia erityisen henkilökohtaisella tasolla, enkä ole ikinä koskaan keskustellut hänen kanssa pääsykokeista.

      "Pian Knuuti ja Heiskanen löysivät toisensa. Knuuti oli ihastunut, mikä käy ilmi hänen kirjoituksistaan. Heiskanen osaa olla hurmaava ja imarrella. Heiskasella on ollut kova hinku päästä lääketieteelliseen. Tässä asiassa Knuuti on opastanut Heiskasta. Kaikesta tuesta huolimatta Heiskanen ei ole läpäissyt koetta, vaikka on yrittänyt monta kertaa. Heiskanen vastaavasti neuvoo Knuutia minun asiassani. Hän kuiskuttelee epävarman Knuutin korvaan kuin Jago Othellon korvaan Shakespearen näytelmässä.” (1)

      *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** ***

      Trollihyökkäys ja taustalla jokin yliopisto: Heikkilä väittää häneen kohdistuvaa kritiikkiä "organisoiduksi trollihyökkäykseksi", ja esittää minun julkaiseman faktantarkastusprojektin olleen todellisuudessa peräisin "jostakin yliopistosta". Minua hän nimittää primus motoriksi ja pääpukariksi.

      "Ilmiselvästi kyse on organisoidusta trollihyökkäyksestä, kuten ovat sähköpostit kustantajalleni. Ryhmä majailee fb:n suljetussa ryhmässä nimeltään 'Terveystyhymät', ja pääpukari on hammaslääketieteen opiskelija Vladimir Heiskanen." (2)

      "Heiskanen on primus motor. Hän kiihottaa muut tekemään likaisen työn, jotta itse voi paistatella hyvyydessä."
      "Knuuti meni Heiskasen ansaan, ja syyllistyi herjaukseen ja väärän tiedon levittämiseen." 
      "Sen verran on nostettava Heiskaselle hattua, että hän sai kusetettua myös koko Suomen mediaa." 

      "Kaksi päivää kirjani ilmestymisen jälkeen Vladimir Heiskanen julkaisi nettisivullaan virhelistan, jotka hän oli itse löytänyt lukaistuaan kirjani. Tosiasiassa lista oli peräisin jostakin yliopistosta, joka tämän hetken käsitykseni mukaan on Turun yliopisto. Kirjani referenssilista oli käyty tiheällä kammalla, joten on täysin mahdotonta, että Heiskanen itse olisi siihen pystynyt ja vielä noin lyhyessä ajassa. Lista oli laadittu pohjalle, jota yliopistot käyttävät." (2)

      Heikkilän mainitsema Terveystyhymät-ryhmä on nähdäkseni täysin vapaamuotoinen, eikä siellä käytyä keskustelua voi kuvailla järjestäytyneeksi. Myös Olli Haatajan osuus kirjan Lääkkeetön elämä faktantarkastuksessa oli hänen oma ideansa. Helsingin Sanomien julkaisema kirja-arvostelu oli tietääkseni sekin lehden toimituksen oma päätös, josta itse en tiennyt mitään ennen kuin artikkeli oli julkaistu.

      Väite siitä, että faktantarkastusprojektini olisi peräisin jostakin yliopistosta on täysin epätosi. Ostettuani kirjan, luin sen ensin läpi kirjoittaen epäilyttävät väittämät Word-tiedostoon. Seuraavana päivänä kävin näitä väitteitä tuntikausia läpi. Ensimmäinen kierros tuotti noin 30 asiavirhelöydöstä. Julkaisin virheet Google Sheets -laskentataulukossa, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä oleva nettipalvelu, eikä liity erityisellä tavalla yliopistoihin.



      4. Kolmas sarja väittämiä


      Tuulesta temmatut virheet lähdeluettelossa. Toisin kuin Heikkilä väittää, hänen kirjoitustensa virheelliset väittämät löytyvät hänen kirjoitustensa leipätekstistä eivätkä lähdeluettelosta. Pidän mielenkiintoisena, miten kauan Heikkilä on voinut sivuuttaa tämän kritiikin ikään kuin sitä ei olisi olemassa, vaikka esimerkiksi asiavirheitä koskeva kirjoitukseni on kerännyt tähän asti reippaasti yli 180 000 sivulatausta.

      "Tuo trollitribunaali vaatii minua vastaamaan virheisiin, jotka ovat löytäneet kirjani lähdeluettelosta. En vastaa trolleille mitään vaan pudotan suoraan roskikseen"

      "Heiskanen on kuiskutellut lapsellisista, tuulesta temmatuista löytämistään virheistä" 

      *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** ***

      Perusteettomia ja herjaavia väitteitä syöpähoitojen ympäriltä: Heikkilä kirjoittaa, että professori Juhani Knuuti on saanut minulta ajatuksen, jonka mukaan (1) Heikkilä vastustaisi virallisia syöpähoitoja ja (2) uskoisi vain ketodieettiin. Heikkilä väittää, että juristit ovat pitäneet näitä väitteitä täysin perusteettomina ja herjaavina.

      "Knuuti haukkuu kirjani blogissaan ja antaa ymmärtää, että vastustan virallisia syöpähoitoja ja uskon vain ketodieettiin. Se ajatus on peräisin Heiskaselta. Ajatus on luettavissa Heiskasen sivuilta (...) Olen luetuttanut kirjan muutamalla juristilla. He ovat kaikki pitäneet Knuutin ja muidenkin esittämiä väitteitä täysin perusteettomina ja herjaavina." (1)

      En tiedä onko Heikkilän sanatarkasti sanottu vastustavan virallisia syöpähoitoja, mutta itse nostin ensimmäisenä julkisesti keskusteluun muun muassa Heikkilän virheelliseksi osoittautuneen väitteen tutkimuksesta, jonka mukaan 'lähes kolmannes potilaista kuolee sytostaattihoitoihin ensimmäisen kuukauden aikana". Tämän jälkeen Knuuti puolestaan nosti esille Heikkilän verkkosivuilta itse löytämänsä lainauksen, jossa väitetään syövän takana olevan syyn ainoaksi hoitomuodoksi ketodieettiä: "Rasvamaksa, sydäntaudit, (...) syöpä, (...) kaiken takana on (...) insuliiniresistenssi, johon ei ole lääkettä. Ainoa hoitomuoto on elämäntapamuutos ketodieetillä."

      Heikkilän kirjassa mainitaan suotuisaan sävyyn 'virallisen syöpähoidon' ja 'ravintohoidon' yhdistelmästä, joten on täysin totta, että hän ei kaikissa tilanteissa vastusta virallisia syöpähoitoja. Toisaalta näin ei kriitikeissä taideta suoraan esittääkään, vaan niissä nimenomaan pohditaan sitä, että virheelliset käsitykset syöpälääkkeistä voisivat joissakin tapauksissa viivästyttää potilaiden hakeutumista syöpähoitoon.

      Heikkilän toimiessa yhteiskunnallisesti merkittävänä terveysvaikuttajana, voitaneen lakiin nojaten todeta hänen kirjoitusten kriittisen arvostelemisen olevan lähtökohtaisesti hyväksyttävää: "kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä (...) tieteessä (...) taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa". Heikkilän viittaukset 'juristien' kommentteihin kuulostavat siltä osin kummalliselta, että herjaus-termiä ei edes tunneta nykylainsäädännössä. Väite kuulostaa omaan korvaani ensisijaisesti pelottelulta.





      5. Heikkilän halventavat sanavalinnat


      Heikkilä käyttää minua koskevissa väittämissään huomattavan paljon alentavia ilmaisuja:
      1. Puheet trollaamisesta, trollitribunaalista, trollihyökkäyksesta, trolliryhmän pääpukariudesta, kiusaamisesta ja vainoamisesta
      2. Puheet lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkyriydestä, toistuvasta epäonnistumisesta pääsykokeessa ja pääsykoeavun saamisesta lääketieteen professorilta
      3. Puheet töiden hakemisesta ja siihen liittyvästä vihastumisesta (katkeroitumisesta)
      4. Puheet rakkaudessa pettymisestä
      5. Puheet faktantarkastusprojektin 'lapsellisista' ja 'tuulestatemmatuista' virheistä
      6. Puheet perusteettomista ja herjaavista väitteistä
      7. Puheet 'likaiseen työhön' ja 'herjaukseen' kiihottamisesta
      8. Puheet koko Suomen median kusettamisesta
      Näillä halventavilla ilmaisuilla ei ole taustallaan järin vahvaa todellisuuspohjaa, vaan ne perustuvat pääosin Heikkilän omiin tulkintoihin ja virhepäätelmiin. Näkisin että tällaisten ilmaisujen tarkoitus ei ole kuvailla tapahtumia totuudenmukaisesti vaan ennemminkin luoda kielteisiä mielikuvia minusta ja muista Heikkilän kirjoituksia kritisoineista ihmisistä.

      Olen pohtinut sitä, että Heikkilä ylipäätäänkin nostaa kriitikoistaan kirjoittaessaan usein esille heidän väitettyjä luonteenheikkouksia.

      Esimerkiksi Juhani Knuutia hän kuvailee kirjoituksessaan 'epävarmaksi' ja Juha Leinivaaraa 'katkeroituneeksi'. Myös hänen aiemmissa kirjoituksissaan ilmenee samansuuntaista retoriikkaa:

      "Schwab valehtelee, pelottelee ja kiukuttelee jalkaa polkien kuin pieni lapsi."
      "Professori Fogelholm sokerin lisäksi tykkää piereskelystä"

      Kun vuonna 2008 Lääkärilehti julkaisi Mikael Fogelholmin arvostelun Heikkilän diabeteskirjasta, Heikkilän vastine ELINTARVIKETEOLLISUUDEN GÖBBELS LÄÄKÄRIN TYÖN ARVIOIJANA syyllistyi natsivertauksiin ja sellaisiin psykoanalyyttisiin tulkintoihin, jotka mielestäni ylittävät selkeästi hyvän maun rajat: "Fogelholmia voisi kutsua elintarviketeollisuuden Göbbelsiksi (...) vertaus Anja Snellmanin romaaniin kertoo puolestaan Fogelholmin naisvihasta. Analyytikkojen mukaan se johtuu halventavasta asenteesta omaa äitiä kohtaan (...)"

      Vuonna 2009 Heikkilä myös kirjoitti Lääkäriliiton johtajalle avoimen kirjeen, jonka henkilökohtaisuuksiin menevä ilmaisutyyli on paikoittain suorastaan uskomaton: "Tässäkin suhteessa olet huono ja epäeettinen johtaja (...) Toivottavasti nukut yösi hyvin. Jos et, niin anestesialääkärinä tiedät, että aineita ongelmaan löytyy."

      Kaipa tässä mollaamisessa on kyse retorisesta valinnasta, jolla voi halventaa muita ihmisiä tehokkaasti. Itse varoisin tuollaista kielenkäyttöä muun muassa mahdollisen kunnianloukkauksen riskin vuoksi.




      6. Pohdintaa


      Heikkilän minua koskevissa väittämissä yhdistyy halventava sävy ja väitteiden huomattava virheellisyys ja suorastaan mielikuvituksellisuus. Kyseisiä väitteitä lukevat ihmiset eivät välttämättä kykene tunnistamaan niitä epätosiksi. On mahdollista, että väittämiin pohjautuvia huhuja tai niiden vuoksi provosoituneita ihmisiä tulee minulle myöhemmin tulevaisuudessa vastaan esimerkiksi työelämässä, kadulla tai ystäväpiirien tapahtumissa.

      Jätin käsittelemättä joitakin mitättömimpiä virheväittämiä, kuten esimerkiksi toisen vuoden opiskelijaksi väittämisen, vaikka olen nykyisin neljännellä vuosikurssilla.

      Mainittakoon myös, että minä en ole ainoa ihminen josta Heikkilä levittää juuri tällä hetkellä erittäin kyseenalaisia väittämiä. Kirjoituksessani Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet käsittelen lyhyesti myös Heikkilän väitteitä hänen muista kriitikoistaan.
      • Esimerkiksi hän esitti skeptikkobloggaaja Juha Leinivaarasta väitteen, että tämä olisi vuosia sitten osoittanut ihailua Heikkilän kirjoihin, erityisesti kirjaan Matka omenapuuhun, mutta katkeroitunut kiinnostuksenosoituksen puutteessa. 
      • Leinivaaran oman vastineen mukaan hän ei edes tiennyt kyseisen kirjan olemassaolosta, eikä ole koskaan kommunikoinut Heikkilän kanssa.
      Erityisen huolestuttavana pidän Heikkilän tuoreinta blogikirjoitusta, jossa Heikkilä julkaisi viiden kriitikonsa nimet, valokuvan ja asuinpaikkakunnan yhdistettynä näiden henkilöiden kielteisiin kuvailuihin.

      Heikkilän kirjojen luotettavuutta koskeva keskustelu on yhteiskunnallisesti merkittävää, mutta moni tuskin haluaa osallistua siihen, mikäli tällöin voi joutua asiattomasti mustamaalatuksi ja maalitetuksi sellaisen henkilön toimesta, jolla on yli 30 000 ihmisen seuraajakunta ja kyky herättää lukijoissaan vahvoja tunteita.



      7. Loppusanat


      Tässä vaiheessa olisi hyödyllistä kysyä: miksi Heikkilä ylipäätään käy henkilöön?

      Ainoa toimiva tapa vastata väitteisiin 400 asiavirheestä kirjoituksissaan on kumota ne asia-argumentein. Mikään määrä henkilöihin meneviä väittämiä ei aja sitä asiaa. Henkilöön menemistä pidetään tavallisesti ainoastaan merkkinä siitä, että varsinaiset argumentit ovat loppu.








      Liitteet: Heikkilän kritisointien jälkeen vastaan tulleita kommentteja

      Sen jälkeen kun Heikkilä alkoi levittää halventavaa tietoa minusta, myös muut ihmiset ovat alkaneet kirjoitella minusta asiattomaan tyyliin tai levittäen virheellisiä käsityksiä. Tässä joitakin ruutukaappauksia asian demonstroimiseksi. Kirjoittajien nimet on sensuroitu.


      "Vuoden terveysmulkku 2018"
      29.12.2018

      7.11.2018

      22.12.2018
      20.12.2018
      20.12.2018

      20.12.2018

      Karppaus.info // 23.12.2018
      Suomi24 ja Vladimir yksi Venäjän trolleista // 20.1.2019

      6 kommenttia:

      1. Analyyttinen artikkeli!

        Yt. Timo V.

        VastaaPoista
      2. Tietääköhän Heikkilä että kunnianloukkaus ja herjaus ovat rikoksia?

        VastaaPoista
        Vastaukset
        1. Nykyinen rikoslaki ei tietääkseni tunne enää herjausta. Uskoisin Heikkilän kyllä tietävän kunnianloukkauksen olevan rikos. Ihmettelen miksei hän tiedosta, että hänen oma kirjoittelunsa ei noudata hyvää makua. Ties vaikka kunnianloukkauksen tunnusmerkistökin täyttyisi hänen kirjoituksissaan.

          Poista
      3. Seurailin Heikkilän kirjoittelua enemmän joitain vuosia sitten, mutta väsyin lopulta alatyyliseen ilmaisuun. Hän taitaa tällä lopulta tehdä lähinnä haittaa itselleen. Vaikuttaa mediassa esiintyessään mukavalta tyypiltä, mutta kritisoijien nimien ja kuvien julkaisu näyttävästi blogissa omille kannattajille on kuitenkin jo suoranaista maalittamista.

        Heikkilä ei kuitenkaan ole ainoa, jonka pitäisi katsoa peiliin. Olen täysin tuskastunut siihen, kun somessa keskustellaan vaihtoehtohoidoista, niin eikös joku perinteisen lääketieteen edustaja aina saavu mussuttamaan, että jätetään joo lääkkeet kokonaan pois ja katsotaan sitten kuinka käy, vaikkei kukaan olisi mitään tällaista ehdottanut. Juuri kuvatun kaltainen aggressiivinen ja ylimielinen asenne on osasyy kasvavaan epäluuloon perinteisen lääketieteen edustajia kohtaan. Jos sitten eteen vielä sattuu joku myötätuntoinen ja kuunteleva vaihtoehtojen tarjoaja, ei ole vaikea arvata, kumpi korjaa potin.

        Tässä blogissa näkemyksiä on perusteltu esimerkillisesti asia-argumentein, juuri sen takia Heikkilä lienee hermostunut. Mutta kanssaihmisiä huuhaareiksi ja idiooteiksi pilkkaavat skeptikot eivät ole hänelle minkäänlainen uhka. Toki ei-tieteelliset menetelmät sopii todeta huuhaaksi, mutta näitä menetelmiä käyttävien ihmisten leimaaminen ja väheksyntä ei auta asioita eteenpäin.

        VastaaPoista
        Vastaukset
        1. Hei Antero ja kiitos kommentistasi!

          Olet oikeassa, että lääketieteen ja skeptikoiden piireissä on ollut ongelmia ymmärtää, millä tavoin se kriittinen näkökulma asioihin kannattaisi muotoilla, jotta se ei näyttäytyisi pelkkänä "tuomitsemisena ilman omaa perehtymistä aiheeseen".

          Olen nähnyt erinäisiä teennäisesti kriittisiä blogitekstejä, jossa otetaan jokin aihe "kriittiseen tarkasteluun" mutta osoittautuukin, että itse kriitikko ei tunne kokonaisuutta josta puhuu, ja paneutuminen on suurintaan 10-30 tiedeartikkelin verran. Sanoisin että useimmissa lääketieteellisissä aiheissa oikeampi ratkaisu olisi vilkaista ensin ainakin sataa tutkimusartikkelia aiheesta, kartoittaen koko aihealueen laajuutta/rajoja. Tämän jälkeen voisi varovaisesti harkita aiheesta kirjoittamista.

          Tässä Heikkilän kirjoituksia koskevassakin julkisessa keskustelussa olisi hyvä, jos skeptikkopuolen ihmiset lukisivat hänen kirjojaan ja ainakin yrittäisivät ymmärtää, mitä on ne varsinaiset tiedeasiat kohun taustalla.

          Tässä on ristiriitaa herättävä asiana se, että mä olen vähän samoilla linjoilla AH:n kanssa esimerkiksi ketodieettiä koskien. Se on kohtuullisen lupaava lähestymistapa lihavuuden hoitoon ja metaboliseen terveyteen. Harmi vaan että tutkimusnäyttö aiheesta on melko sotkuista/heterogeenista, ja siksi aiheen koostaminen selkeäksi blogikirjoitukseksi olisi mielestäni huomattavan vaikeaa.

          Poista
      4. Kommentti taulukkoon, jossa on listattu Heikkilän kirjan virheitä: "Kyseisessä Ioannidisin artikkelissa "Why Most Published Research Finds Are False?" ei analysoida tutkimuksia, eikä siellä ole mitään mainintaa näistä luvuista (60000 tai 7%)." [Pitää olla Findings, ei Finds.]
        Sinänsä korjaus pitää paikkansa, mutta se ei kerro, mistä Ioannidisin artikkelissa varsinaisesti on kyse ja mikä Heikkilän tulkinta siitä mahdollisesti on. Heikkilä etsii vikoja lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidoista. Pelkkä I:n artikkelin otsikko on ollut Heikkilälle mannaa, suurin osa tutkimuksista väärin! Sehän saattoi jo riittää Heikkilälle, koska jos hän olisi lukenut artikkelin, hän olisi voinut havaita, että se koskee tutkimusasetelmia ja tutkimushypoteesien testaamista. Siinä kontekstissa käytetään termejä true ja false, tosi ja epätosi (sekä mm. to falsify, falsifioida, osoittaa epätodeksi). Ioannidisin kritiikin kohteena on se, että monissa tutkimuksissa tutkimushypoteesi osoittautuu epätodeksi, false. Siis ei löydetä ilmiöiden välille riippuvuutta. Tämä saattaa kyllä olla ongelma, mutta se ei tarkoita sitä että tutkimukset olisivat "väärin".

        VastaaPoista