Miten pääsisimme yhteisymmärrykseen terveysasioissa, osa I: Vaihtoehtoiset ideat kiinnostavat monia

1. Johdanto: Me sairastumme

Tässä kirjoituksessani tarkastelen kotimaista terveyskeskustelua ja sen ongelmakohtia. Haluan aloittaa tämän pohdinnan tekemällä erään asian selväksi: kohtuullisen monilla ihmisillä on terveysongelmia.

Alla oleva taulukko on tehty hyödyntäen Suomen lääketilastoa (2014) ja siinä kuvaillaan eri lääkeryhmien menekkiä kahdella eri mittarilla: lääkekorvauksia saaneet ihmiset ja lääkemyynnin eurot. Myös IHME-rekisteri antaa yleiskuvaa nykyihmisten terveydestä.

	Lääkeryhmä	Korvauksia saaneiden määrä	Tukkumyynti
1	Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat	123 220	460 720 000 €
2	Hermostoon vaikuttavat lääkkeet	1 522 999	361 854 000 €
3	Ruoansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet	1 100 026	278 054 000 €
4	Sydän- ja verisuonisairauksen lääkkeet	1 494 804	190 832 000 €
5	Veritautien lääkkeet	374 561	162 139 000 €
6	Hengityselinten sairauksien lääkkeet	1 034 186	148 199 000 €
7	Systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet	1 760 981	145 730 000 €
8	Sukupuoli- ja virtsaelinten sairauksien lääkkeet, sukupuolihormonit	446 094	111 267 000 €
9	Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet	1 347 425	98 288 000 €
10	Silmä- ja korvatautien lääkkeet	334 135	42 619 000 €
11	Systeemisesti käytettävät hormonivalmisteet (lukuun ottamatta sukupuolihormoneja ja insuliineja)	512 725	41 031 000 €
12	Ihotautilääkkeet	438 301	38 125 000 €
13	Loisten ja hyönteisten häätöön tarkoitetut valmisteet	103 858	5 304 000 €
14	Muut lääkeryhmät	3 657	27 135 000 €

Ikääntyminen, elintavat ja muut seikat tuovat meille ajan myötä erilaisia terveysvaivoja. En halua arvailla liikaa muiden ihmisten puolesta, mutta uskoisin että kukaan ei omaehtoisesti halua sairastua mihinkään vaivaan.

2. Kaikille terveysviranomaisten ohjeet "eivät riitä"

Saamme terveysviranomaisilta erilaisia ohjeita terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon. Näihin lukeutuvat muun muassa Valtion viralliset ravitsemussuositukset, Käypä hoito ja muut lääketieteen ammattilaisten tekemät hoitosuositukset sekä terveydenhuollon ammattilaisten hoito-ohjeet.

Nämä ohjeet ovat kuitenkin kohtuullisen kapea-alaisia ottaen huomioon, että maailmalla uutisoidaan jatkuvasti uusista löydöistä ruokavalioiden, ravintolisien ja hoitomuotojen saralla. Jatkuvasti tulee erilaista viitettä siitä, että jollakin uudella keinolla voisi olla mahdollista parantaa erilaisia sairauksia. Tämä ymmärrettävästi kiinnostaa monia: “ehkäpä karppaus, berberiini, resveratroli tai D-vitamiini onkin se juttu jolla minä vältyn syövältä ja aikaiselta kuolemalta”.

Joissakin tilanteissa kyse voi olla siitä, että yksilö etsii parempaa hoitoa itselleen: "lääkärin neuvot eivät parantaneet kipujani, ehkäpä homeopatia auttaisi..."

Homeopatia on tietyissä Facebook-ryhmissä
jatkuvasti esillä hyvänä hoitomuotona.

Terveysalan ammattilaiset eivät kuitenkaan aina suhtaudu vaihtoehtoisiin hoitokeinoihin samalla innostuksella kuin itse potilas. He ovat lähtökohtaisesti epäilevämpiä ja tämä on täysin ymmärrettävää, sillä ravintolisien ja lääkkeiden historiassa on lukuisia lupaavia hoitomenetelmiä, jotka eivät osoittautuneetkaan kaikesta sensaatiomaisesta mainostamisesta huolimatta hyödyllisiksi. Lisäksi lääkärillä voi olla huoli siitä, että menetelmistä on haittaa tai että ne vievät huomion pois tärkeämmistä elämäntapa-asioista.

Nykylääkäri yleensä ehdottaakin, että ravintolisästä keskusteltaisiin aikaisintaan sitten, kun se on käynyt läpi tiukan seulan, eli yleensä vähintään yhden hyvin toteutetun lumekontrolloidun kaksoissokkotutkimuksen. Myös viralliset hoitosuositukset edellyttävät aina vähintäänkin tämän tasoista näyttöä ja mielellään meta-analyyseja aiheesta. Tämä tekee suosituksista “hitaasti muuttuvat” mutta ainakin vältytään suosittelemasta tehottomia hoitoja (tässä on toki poikkeuksia).

Mikäli sinua kiinnostaa oppia lisää tutkimusmenetelmistä, Reijo
Laatikainen on koostanut aiheesta hyvää tietoa (mm. tämän kuvan).

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen lisäksi kansa kiinnostuu vaihtoehtoisista ideoista, joissa haastetaan vallitsevia käsityksiä terveyden ylläpidosta ja hoidosta. Suosittuja aiheita ovat viime vuosina olleet muun muassa ravitsemussuositukset, rasvat, hiilihydraatit, kolesteroli, statiinit, insuliini, kilpirauhasen vajaatoiminta, soija, luomutuotteet, torjunta-aineet ja rokotteet.

• Esimerkki 1: Joukko potilaita ja lääkäreitä kannattaa pelkän T3-hormonin pitkäaikaiskäyttöä tiettyjen potilaiden oireiden hoidossa. Sen sijaan alan ammattilaiset totesivat äskettäin Duodecim-lehdessä: “Tähän hoitoon on Suomessakin liittynyt vakavia haittoja. Sitä ei tule käyttää.”
  
• Esimerkki 2: Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä käytetään rutiininomaisesti kolesterolilääkkeitä. Kuitenkin on erinäisiä kolesterolilääkkeisiin kriittisesti suhtautuvia terveyskirjoittajia kuten esimerkiksi Leino Utriainen, Uffe Ravnskov, Antti Heikkilä ja Anthony Colpo. Nämä väittävät kirjoissaan satoihin tutkimuksiin viitaten, että suurin osa kolesterolilääkkeiden käyttäjistä syö lääkettä turhaan.
  
• Esimerkki 3: Suomessa on lukuisia terveyskirjoittajia jotka kannattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota. He näkevät karppaamisen tärkeänä haastajana ravitsemussuositusten mukaiselle ruokavaliolle. Asiantuntijat ovat kuitenkin suhtautuneet nuivasti aiheeseen.

Tämä on moniosainen kirjoitussarja. Toinen osa löytyy täältä: Miten pääsisimme yhteisymmärrykseen terveysasioissa, osa II: Terveysguruja, asiantuntijoita, asiavirheitä